Loppuraportti Vinkkejä Virosta Elämyksiä Etelä-Karjalaan EKLU
SISÄLLYSLUETTELO SAATESANAT 3 TAUSTAA 3 RETKEILYN MUODOT 5 REITTIEN NYKYTILA 7 TOIMENPIDE-EHDOTELMA 9 REITTIEN ARVIOINTI 12 ARVIOIDUT KOHTEET JA REITTIEN KÄYTTÖVALMIUS 12 YHTEENVETO MAAKUNNAN REITEISTÄ 14 Helmet 14 Haasteet 15 Mahdollisuudet 15 Vapaa sana 16 2
Saatesanat Etelä-Karjalan ensimmäisen kansainvälisen Leader- hankkeen kolmivuotinen työ päättyy 31.12.2014. Hanke on mahdollistanut lukuisia kontakteja ja uusia yhteistyötahoja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hankkeessa yhdistyivät liikunta, luonto ja kulttuuri matkailun viitekehyksen alla. Hankkeessa yli rajojen tehty olosuhdetyö tuotti aikaiseksi mm. valtavan määrän valokuvamateriaalia, useita koulutustilaisuuksia ja käytännön apua myös muille maakunnassa samaan aikaan tehdyille hankkeille. Maakunnan retkeilyreittien kartoitustyössä löytyi paljon hyvää, mutta toisaalta myös runsaasti kehitettäviä asioita, ajatellen retkeilyreittejä ja niiden ympärillä olevaa toimintaa, sekä infrastruktuuria. Tähän raporttiin on koottu tärkeimpiä huomioita ja kehitysajatuksia joiden tavoitteena on viedä Etelä-Karjalan retkeilyä positiivisessa mielessä eteenpäin. Luontoliikunnan ja retkeilymatkailun eteen tehtävä työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Toivottavasti hankkeemme tuotosta hyödynnetään monipuolisesti myös hankkeen jälkeisenä aikana. Hanke ei olisi toteutunut pelkästään EKLU:n omana työnä. Iso kiitos kuuluu Etelä- Karjalan kunnille, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiölle, yrityksille, yhteisöille, seuroille, yhdistyksille ja vapaaehtoistoimijoille, jotka ovat omilla teoillaan edesauttaneet hanketta sen eri vaiheissa. Hanke on osoitus siitä, että ylimaakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä pienelle maakunnallemme. Toisaalta haluamme esimerkillämme kannustaa alueemme toimijoita ennakkoluulottomaan ja monipuoliseen yhteistyöhön niin maakunnassamme kuin sen ulkopuolellakin. Vinkkejä Virosta Elämyksiä Etelä-Karjalaan Taustaa Etelä-Karjalassa on erilaisten hankkeiden toimesta rakennettu retkeilyverkostoa 1990-luvulta alkaen runsaasti. Retkeilyreitit puoltavatkin paikkaansa osana rakentamatonta luontoa. Suomalaisten liikuntatottumuksia tutkittaessa on käynyt ilmi, että rakentamaton luonto ja ulkoilureitit ovat toiseksi suosituin liikuntapaikka heti kevyenliikenteen väylien jälkeen. Toisaalta liikunta-aktiivisuutta mitattuna etenkin kävely ja pyöräily ovat suosittuja liikuntamuotoja suomalaisten keskuudessa. Talviaktiviteeteistä hiihto on suosittujen lajien listalla varsin korkealla. 3
Retkeilyreitit eivät ole kuitenkaan pelkkä liikuntapaikka, vaan ne toimivat myös matkailukohteina, koululuokkien opetuspaikkoina ja perheiden virkistäytymispolkuina. Retkeilyreitit ovat tie luontoon. Luontoympäristöllä on tutkittuja positiivisia vaikutuksia mm. stressihormonin tasoon, verrattuna vaikkapa kaupunkiympäristöä. Merkityt polut tarjoavat ihmisille turvallisen mahdollisuuden tutustua luontoon, ylläpitää ja rakentaa omaa luontosuhdettaan. Suomessa jokamiehen oikeudet mahdollistavat myös luonnon monipuolisen hyötykäytön. Retkeilyreitit taukopaikkoineen ovat hyvä palvelulisä metsässä liikkujalle. Kotimaisten reittien käyttö poikkeaa mm. keskieurooppalaisista reiteistä. Esimerkiksi Saksassa reitit ovat kulkutie paikasta toiseen. Kulkuteiden varrelle onkin muodostunut runsaasti erilaista palvelutarjontaa kuten majoitus- ja ravintolatoimintaa, vuokrauspalveluita jne. Reittien käyttötarkoitusta lisäävät myös erilaiset luontoon ja historiaan liittyvät nähtävyydet. Reitit koetaankin tärkeinä matkailun edistäjinä ja esimerkiksi paikalliset yritykset sijoittavat resurssejaan reittien ylläpitoon. Yhteiskunnan panostus retkeilyyn näkyy hyvin katukuvassa selkeinä opastauluina ja merkintöinä liikenteen solmukohdista johtavina yhdysreitteinä aina varsinaisille runkoreiteille, mikä takaa myös sen, että reittejä käytetään runsaasti. Suomessa on totuttu lähtemään reiteille ulkoilemaan, harrastamaan ns. hyötyliikuntaa ja jopa hakemaan elämyksiä ja yöpymään luontoon. Esimerkiksi naapurimaassamme Virossa reitit toimivat liikuntapaikkana, jossa voi harrastaa pyöräilyä, kävelyä, juoksua, suunnistusta ja talvisin hiihtoa. Reittejä hyödynnetään erilaisia tapahtumia silmällä pitäen. Tällaisia ovat mm. lasten pulkkamäet talvisin, hiihtotapahtumat ja vaikkapa Peramaan alueella järjestettävä metsälentis -turnaus. Virolaiset kutsuvat omia reittejään ns. Sport track reiteiksi, joissa yhdistyvät liikunnan ilo ja metsän tarjoama luontoelämys. 4
Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten globaalissa yhteiskunnassamme monen itsensä toteuttamisen tarpeiden kirjo on suuri. Toisaalta reitit tarjoavat matkailumielessä suuria mahdollisuuksia osana maaseudun elävöittämistä. Reittikartoitusten yhteydessä on käynyt ilmi, että maakunnassa on paljon reittejä, joihin ei ole rakentamisen jälkeen paljoa panostettu ja tällöin ne toimivat vajaakäytöllä. Tässä reittien kehittämiseen tähtäävässä kartoitusraportissa on pureuduttu niihin kipukohtiin, joita reiteillä tulisi huomioida, jotta ne olisivat tulevaisuudessa yhä useamman poluntallaajan mielikohteina. Raportissa käsitellään myös hankesuunnitelman mukaisesti vesiretkeilyä, polkupyöräreittejä ja talviretkeilyn mahdollisuuksia. Retkeilyn muodot Retkeilyreittien kehittämisessä on pyritty miettimään kaikki neljä vuodenaikaa ja niihin liittyen eri luontoliikunnan muodot. Retkeilyn vanhin muoto on jalan liikkuminen luonnossa. Se on helpoin tapa siirtyä luontoon ja yleisin ymmärtämämme retkeilyn muoto. Suurin osa reiteistämme on rakennettu tukemaan juuri jalan tapahtuvaa retkeilyä. Tästä syystä patikointireitit ovat tärkeä retkeilyn kehittämisosa-alue. Tuhansien järvien maassa ja maakunnassa johon Saimaa rajoittuu, on tärkeä miettiä myös vesillä tapahtuvaa retkeilyä. Vesiretkeilyn infrastruktuuriin on panostettu varsin runsaasti viime vuosien 5
aikana, eikä syyttä. Käytetyimmät nuotiopaikat maakunnastamme löytyvät juuri Saimaan rannalta. Vesiretkeily kaikkinensa käsittää veneilyn ja melonnan eri muodot. Liikkumismuodosta riippuen on erilaisia tarpeita myös taukopaikkoihin ja merkintöihin liittyen. Eniten kasvava retkeilyn muoto on pyöräretkeily. Pyöräretkeilyn on varsin suosittua Keski-Euroopassa, mutta yhä suuremmassa määrin myös Venäjällä. Pyöräretkeilyn ympärille rakentuu paljon kaupallisen elämän tarpeita, kuten majoituspalveluita, ruokailupalveluita ja välinevuokrausta, sekä pyörähuoltoa. Pyöräilyn tulevaisuuden mahdollisuutena voidaan nähdä maastopyöräily. Neljäntenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, retkeilyn muotona on suksin tapahtuva talviretkeily. Kaakkois-Suomi sijaitsee mannerilmastovyöhykkeellä kahden suuren vesialueen välissä, mikä takaa suhteellisen lumivarmat talvet. Hiihtolatuverkostoa on runsaasti. Laavujen talvinen hyödyntäminen on järkevää, sillä laavut toimivat talvella hiihtäjän huoltopisteinä. Suuri osa latuverkoston laavuista sijaitsee järvien välittömässä läheisyydessä, mikä takaa laavujen ympärivuotisen käytön. 6
Talviretkeilyn mahdollisuuksiin kuuluvat myös luistelu ja lumikenkäkävely, joiden saavutettavuus ja markkina-arvo ovat toistaiseksi vielä pienet. Reittien nykytila Retkeilyreittejä rakennettaessa on keskitytty pitkälti reittimerkintöihin ja taukopaikkojen rakentamiseen. Rakennusvaiheessa ei ole riittävästi pohdittu kuka reittejä käyttää ja kuka reittejä huoltaa esimerkiksi rakennushankkeen jälkeen? Pelkkä reitti metsässä ei näy valitettavasti mihinkään. Näin ollen reittejä ei löydetä. Reittien markkinointiin ja tuotteistamiseen tulisi panostaa, sillä reiteillä on paljon annettavaa myös satunnaiselle matkaajalle. Lähtötilanne reittien rakentamiseen on erilainen kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Toisaalta suomalainen ajattelutapa reittien käytön suhteen on varsin suppea. Reitit on tehty retkeilyä varten, huolimatta siitä, että reiteillä voisi olla monipuolisempaa käyttöä. Retkeilyreitteihin liittyy tunnistamattomia ongelmia. Arvokkaat luontopolut saavat rapistua rauhassa, sillä reittien suunnitteluvaiheessa ei ole mietitty, paljonko reittien ylläpito maksaa ja kuinka reittiä hoidetaan? Reitit ovat useissa tapauksissa rakennettukin palvelemaan pelkästään oman kylän asukkaita. 7
Kunnat ovat tehneet sopimukset maanomistajien kanssa eli reitit kuuluvat kunnille. Valitettavasti kunnissa reitit nähdään pitkälti pelkkänä kulueränä, eikä aina edes sellaisena, sillä reittejä ei mielletä liikuntapaikaksi. Mikäli kunnassa nähdään retkeilyreitit kehittämiskohteina, niin ongelmana ovat kuitenkin reittilinjaukset talousmetsissä, joissa hakkuiden aiheuttamiin jälkiin reagoidaan viiveellä (myrskytuhot oma lisänsä). Reittien merkintöjä ei uusita riittävän usein. Puuhuolto ja wc tyhjennykset tehdään liian harvoin, ilman mitään erikseen suunniteltua järjestelmää vapaaehtoispohjalla. Kaikilla reittiosuuksilla ei ole kiinnitetty huomiota pitkospuihin, eli reitit pääsevät rehevöitymään siinä määrin, että retkeilyn mielekkyys kärsii. Vain ani harvoin reittien aloitus ja päätepisteille on opastus. Koska karttamateriaalien taso vaihtelee ja matkailutoimistojen tietotaso reiteistä on varsin heikkoa, ei turisteille voida reittejä edes markkinoida. Edellä mainittujen puutteiden lisäksi osa reiteistä kulkee paikoissa, joissa ei luontoelämystä pääse syntymään. Haja-asutusalueiden heikkoutena on myös palveluiden niukkuus. Reitille ei voi vaan mennä, vaan reittiä on lähdettävä etsimään. Pyöräily- ja melontareiteiltä puuttuvat merkinnät lähes kokonaan. Hiihtourilla luotetaan liiaksi latukoneen tekemään jälkeen. Nämä seikat harventavat entisestään reittien käyttöä. Kun informaatio reiteistä on heikko, niin tuolloin syntyy negatiivisia tuntemuksia seutukuntaa ja retkeilyä kohtaan. 8
Toimenpide-ehdotelma Retkeilyn profiilia ja positiivista henkeä tulisi nostattaa niin, että retkeilyreitit nähtäisiin investointina, ei niinkään ylimääräisenä kulueränä. Reitit parhaimmillaan tarjoavat hienoja kokemuksia kaikenikäisille. Reitit tukevat myös muuta harrastustoimintaa, koulutustoimintaa ja tuovat alueelle matkailun euroja. Reitit tulisi nähdä ilman kuntarajoja yhtenä suurena liikuntapaikkana, jota hoidetaan keskitetysti, suunnitelmallisesti ja ammattitaidolla. Reittien tunnettavuutta tulisi nostattaa erilaisten tapahtumien, juttusarjojen ja runsaan tiedonjakamisen avulla. Reittien määräajattelusta tulisi päästä laatuajatteluun, jolla pystytään takaamaan reittien huolto ja laatukriteerit kaikkialla maakunnassa. Reittien tulisi olla hyödynnettävissä monipuolisesti ympärivuotisesti eri retkeilymuodot huomioiden. Koska maakunnan reitit ovat tiedossa, tulisi olemassa olevia reittejä kehittää. Uusia reittejä tarvitaan ainoastaan liikenteen solmukohdista ja hotelleista ns. runkoreiteille (poissuljettuina vesiretkeilyreitit). Tällä tavoin pystytään markkinoimaan reittejä ulkopaikkakuntalaisille ja tarjoamaan turvallinen ja helppo lähestymistapa reitteihin. Karttatyö tulisi reittien osalta uudistaa niin, että kartoissa olisi muutakin informaatiota kuin reittimerkinnät ja majoituskohteet. Reittien varrella on paljon erilaisia nähtävyyksiä, jotka tulee saada mukaan reittiinformaationa. Myös ns. reittikohtaiset selostekortit markkinoivat reittiä mitä parhaalla mahdollisella tavalla. Maakunnassamme on muutamia retkipolkuja joiden tulevaisuutta tulisi pohtia kokonaan uudessa valossa. Reiteille on rakennettu laavuja tai taukopaikkoja, jotka ovat toimivia, tosin vain väärässä asiayhteydessä (reitit, jotka alkavat ei mistään ja jatkuvat ei mihinkään ). Esimerkiksi polkupyöräreittikarttoihin ei ole merkitty laavuja laisinkaan. Pyöräreitit tarjoaisivat muutenkin mahdollisuuksia muutoksiin, eli patikointireittien laavuja voisi harkita liitettäväksi osaksi pyöräilyreittiverkostoa. 9
Yksi näkökulma on miettiä ensin palveluita ja niiden välille reittejä. Toinen on pohtia maakuntamme vahvuuksien hyödyntämistä. Vesiretkeilyreiteille luontevin ympäristö on Saimaa. Patikkaretkeilyn kehittämisalueeksi voisi sopia maakunnan pohjoispää Imatralta Parikkalaan. Pyöräretkeilyn parhaat palat löytyvät läntisen maakunnan alueelta ja talvisten aktiviteettien luontevin painopiste olisi Imatra- Lappeenranta akseli, jossa on jo olemassa rakenteita eri hiihtomuodoille ja niiden ympärille rakentunutta monipuolista palveluverkostoa. Vesiretkeilyreitit ovat varsin hyvällä mallilla. Reittien kehittämistä tarvitaan lähinnä Saimaan alueen monipuolisempaan hyödyntämiseen. Reittivalikoima on varsin suppea. Myös tuotteistamisajattelua tarvitaan. Reiteillä ei ole merkintöjä lainkaan, mikä vaikeuttaa aloittelevan melojan melontainnostusta. Olemassa olevat hiihtoladut vaativat niin ikään kriittistä tarkastelua. Suurin ongelma on latujen tarkoituksenmukaisuus. Varsinkin reitit, joissa ei ole laavuja tulisi jättää kokonaan retkeilyreittien kehittämisen ulkopuolelle. Lisäksi aukeilla kulkevat reitit ovat ongelmallisia, mikäli niitä ei ole merkitty mitenkään. Pelkkään latu-uraan ei voi 10
luottaa, mikäli sattuu satamaan lunta ja tuulemaan runsaasti. Latureitit (kansanhiihtoladut) voisivatkin noudattaa retkipolkujen uria, jolloin kesää varten tehdyt reittimerkinnät ja laavut saataisiin käyttöön myös talvisin. Tämä tarkoittaisi selkeää parannusta hiihtoreittien palveluihin. Uusina retkeilytuotteina retkeilyn monimuotoisuutta täydentäen tulisi miettiä maastopyöräreittien kehittämistä. Osa sopisi varmasti patikointireittien tilalle tai yhteyteen, jolloin patikkareitin laavu palvelisi myös maastopyöräilijää. Lumikenkäkävely talvisena tuotteena on tunnettu, mutta varsinaisia reittejä maakunnassa ei ole ainuttakaan. Lumikenkäkävelyn kehittäminen voisi tuoda lisää retkeilijöitä ja käyttöä patikkareiteille myös talvisin. Olemassa olevien reittien kunnostus ja valikointi retkeilyn kehittämisohjelmaan on avainasia. Reittien tuotteistaminen on toinen suuri kysymys, jonka tarkoituksena ja tavoitteena tulisi olla mielenkiinnon nostattaminen, palveluiden parantaminen ja reitin paketointi tuotteeksi. Tällöin maakunnan matkailuyritysten, ja yhdistysten on helppo käyttää, markkinoida ja jopa myydä reittejä turisteille matkailutuotteena. Tuote voi pitää sisällään liikunta- ja luontoelämyksiä eri tavoin höystettyinä, kuitenkin niin, että reitille tulevan henkilön tarvitsee keskittyä vain olennaiseen eli retkeilyyn tai liikuntaan. Kaikkien reittien yhteisenä haasteena on reiteille johtavien kylttien puuttuminen. Reitit eivät näy katukuvassa riittävän hyvin. Reiteille tulisikin saada omat liikennemerkit ns. valtateiden, kuntakeskusten yhteyteen, sinne missä ihmiset liikkuvat. 11
Reittien arviointi Arvioitavat reittikohteet on valittu satunnaisotantana niin, että maakunnan kaikista kunnista on reittejä vertailukohteiksi. Pääsääntöisesti tavoitteena on ollut löytää monipuolisia reittikokonaisuuksia, joissa on mahdollisuus päiväretkien lisäksi tehdä myös yön yli kestäviä vaelluksia. Toisaalta reitin käytölle on hyvä olla muitakin perusteita, kuin pelkästään ns. oman kylän luontopolku. Reiteistä on siis arvioitu niiden soveltuvuus maakunnan asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön. Tärkeimpiä reitin laatua kuvaavia mittareita ovat reitin saavutettavuus, ympärivuotinen käytettävyys, palvelut, infrastruktuuri, reittimerkinnät, reitin kuljettavuus, reitin vaativuustaso, reitin varrella olevat nähtävyydet ja reitin soveltuvuus mm. matkailutuotteeksi. Tässä projektissa reiteille on laadittu oma arvioskaala. Skaalan tarkoituksena on laittaa reittejä ns. tärkeysjärjestykseen, sillä kaikkien reittien kunnostaminen on kallista ja jopa järjetöntä. Toisaalta reittien vertailu mahdollistaa tavoitteiden asettamisen kunnostustoimille. Vertailu helpottaa ymmärtämään mihin tulisi pyrkiä ja kuinka paljon tulee reittiä kehittää. Arvioskaala on seuraava: *****= laatureitti, johon tulisi pyrkiä. ****= markkinointikriteerit täyttävä reitti, joka on tuotteistettu. ***= reitti, jota voi suositella, mutta jota ei ole tuotteistettu. **= potentiaalinen reittikokonaisuus, joka vaatii vielä korjaustoimenpiteitä, ennen kuin reittiä voi markkinoida käyttäjille. *= reitti, joka ei sellaisenaan täytä reitille asetettavia tavoitteita, mutta josta on muutoksia tekemällä mahdollisuus ottaa esim. reitin osia muuhun retkeilykäyttöön. Arvioidut kohteet ja reittien käyttövalmius Reitti Kunta Lisätiedot Valmiusluokitus Lahnajärven Lemi Patikointi / 8km * kierros Repovuoren lenkki Lemi Patikointi / 5km * Länsi-Saimaan Lpr, T-saari, S-taipale, Pyöräily / 182km *** kierros Lemi, Luumäki Katralammen Lpr Paikointi / 13,8km *** kierros Ylämaan kivipolku Lpr Patikointi / 9km * Salpapolku Lpr Paikointi / 10km ** 12
Saimaan Lpr Pyöräily / 60km ** kanavareitti Väliväylä Lpr, T-saari, Lemi, Melonta/155km **** Luumäki Myötävirtaan reitti Lpr Patikointi/7km ** Läntisen Saimaan Lpr Hiihto / 15km *** hiihtoladut Rautaesirippureitti Parikkala, Rautjärvi, Pyöräily / 150km ** Ruokolahti, Imatra, Lpr E10 Imatra, Ruokolahti, Patikointi / 95km *** Kaukovaellusreitti Rautjärvi, Parikkala Saimaan Lpr, T-saari, Pyöräily / 170km *** Saarikierros Ruokolahti, Imatra Hiitolanjoki Rautjärvi Patikointi ** Simpelejärven Rautjärvi, Parikkala Melonta * kierros Jääkausipolku Parikkala Patikointi/12km * Mikkiksen Parikkala Patikointi/15km * tarinapolku Oronmyllyn Parikkala Hiihto/9,5km ** hiihtoladut Orrain polku Savitaipale Patikointi/10km **** Jääkauden jäljet Savitaipale Patikointi/9km *** kivikauden ihminen Säänjärven Savitaipale Patikointi/4km * luontopolku Kuolimon kierros Savitaipale Melonta /120km **** Huopaistenvirran Luumäki Patikointi/9km ** retkipolku Pärsäniemen Luumäki Patikointi/1km ** luontopolku Kivijärven Luumäki Hiihto *** hiihtoladut Haikkaanlahden Taipalsaari Patikointi/22km ** retkeilyreitti Karvajalanjoen Taipalsaari Patikointi/1km *** luontopolku Haikkaanlahden latu Taipalsaari Hiihto/10,8km *** 13
Yhteenveto maakunnan reiteistä Helmet Etelä-Karjalan maakunta tarjoaa paljon nähtävää ja hienoja luonto- ja kulttuurielämyksiä. Saimaa on maakuntamme ehdoton ykköskohde, jonne pääsee kesällä meloen ja talvella hiihtäen ja jopa joskus myös luistellen. Saimaan monimuotoisuus, historialliset kanavat, jääkauden jäljet ja esihistorialliset muistomerkit tekevät maamme suurimmasta järvestä houkuttelevan retkikohteen. Saimaa on kaikkien saavutettavissa. Parin päivän pyöräretki tarjoaa satunnaiselle matkailijalle hienoja elämyksiä, vaikka itse järvelle ei pääsisikään. Saimaan ympärillä on palveluiden keskittymä, joiden näkyvyyttä tulee kuitenkin parantaa. Reppuretkeilijän unelmamaasto löytyy (E10) Ruokolahden ja Parikkalan väliltä. Todellista erämaamaastoa ei ole vielä tarpeeksi hyvin tuotteistettu. Lisäksi reitit ovat suuren yleisön tietämättömissä. E10 varrelta löytyy mm. Sisä-Suomen paras lintujärvi, vanha Ruotsi-Suomen rajapyykki ja venäjän rajan eksotiikkaa. Maakunnan läpi kulkeva kaukovaellusreitti vaatii kuitenkin kiireesti kunnostusta. Reitin varrella on tehty suuria hakkuita, sekä myrskyt ovat tehneet seudulla tuhoja, jotka hankaloittavat kulkemista oleellisesti. 14
Haasteet Suurin haaste reittien osalta on laatumielikuvien parantaminen. Reittien tulee olla sellaisia jonne kannattaa mennä. Laadun parantamisen ykköskriteerinä voidaan pitää reittien huoltopalveluiden parantamista. Huolto on siis muutakin kuin polttopuiden toimitus ja puuceen tyhjennys kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Huoltopalveluiden tulisi toimia automaattisesti, ilman että puutteista erikseen ilmoitetaan. Huoltoon kuuluvat kaikki rakenteet ja reittimerkinnät ja urat, jotka tulee käydä läpi riittävän usein ja säännöllisesti. Huolto on reittien merkittävin kuluerä tasaisen laadun takaamiseksi ja kulujen kurissapitämiseksi kuntien tulisi suosia ns. yhden luukun periaatetta. Yksi taho, ottaa vastuun huollosta ja pystyy näin myös takaamaan laadun. Laadukkaat reitit markkinoivat itse itseään, niitä on helppo hyödyntää esimerkiksi erilaisten ohjelmapalveluiden ja tapahtumien näyttämöinä. Mahdollisuudet Etelä-Karjalalla on mahdollisuudet nousta merkittäväksi retkeilymatkailun maakunnaksi. Maakunnasta löytyvät kaikki retkeilyn tärkeät elementit; järvet, joet, erämaatyyppiset alueet ja tietenkin palvelut. Ainutlaatuiseksi Etelä-Karjalan tekevät sen monipuolinen luonto, kulttuuri ja maakunnan monimuotoinen historia. Kulkuyhteydet ovat toistaiseksi hyvät. Etelä-Karjalaan pääsee maantietä, rautatietä, vesiteitä ja ilmateitse. Maakunnan sijainti lähellä pääkaupunkiseutua ja Venäjän rajaa avaavat etulyöntiaseman matkailullisesti moneen muuhun maakuntaan verrattuna. Kansainväliset lentoyhteydet tarkoittavat mahdollisuuksia myös luontopalveluyrittäjille, jotka hyötyvät toimivasta reittiverkostosta. 15
Reittien laatuun kannattaa panostaa oman maakunnan ihmisten hyvinvoinnin vuoksi, mutta myös kasvavaa liikuntamatkailua silmällä pitäen. Reittejä ei voi tuoda laajamittaisesti julki, ennen kuin reitit ovat kunnossa. Reitit on tuotava osaksi katukuvaa, jotta tietoisuus niiden olemassa olosta kasvaa. Vapaa sana Retkeilyreittien kokonaishyödyllisyyttä on ilmeisesti vähätelty, sillä reitit on ainoastaan synnytetty ja jätetty elämään omaa elämäänsä. Ajan myötä useat reitit ovat rapistuneet. Reittejä ei ole kunnostettu tai ylläpidetty suunnitelmallisesti vaan vapaaehtoisvoimin aina silloin kun rahaa on löytynyt. Henkinen ilmapiiri reittien ja retkeilyn ympärillä on varsin positiivinen eli reitit nähdään hyvänä asiana. Toisaalta reittien tärkeyden mittaria voidaan myös kyseenalaistaa: miksi reitit on päästetty huonoon kuntoon? Maakunnan reitteihin on sentään investoitu merkittävästi, jos mietitään asiaa kokonaisvaltaisesti kaikki tukitoimenpiteet huomioiden. Kunnossapidon osalta puhutaan pienistä euromääristä jos mietitään 16
millaista kohderyhmää reitit palvelevat ja mikä on reittien rakentamiseen kulunut rahamäärä. Retkeilyn eteen on tehty paljon maakunnassa. Reitit on rakennettu pitkälti paikalliset tarpeet huomioiden. Reittien laadun sijasta on tuotettu enemmän määrää. Mikäli samat euromäärät kohdistettaisiin laatuajattelu edellä muutamiin retkeilykohteisiin, meillä voisi toimia retkeilymatkailun valtatie Etelä-Karjalassa, jonne suunnistaisi ihmisiä kaukaa Euroopasta asti niin sanotulle pyhiin vaellukselle raikkaaseen luontoon. Saimaan alue voisi olla käsite, joka tunnettaisiin kaikkialla. Se tietäisi parhaimmillaan uusia matkailun työpaikkoja ja rahaa alueellemme. Nyt meidän reittejä eivät tunne edes oman maakuntamme matkailuneuvonnan asiantuntijat, joiden tulisi johdattaa ihmisiä reiteille. Mikäli retkeilyn dilemma toteutuisi jossakin muussa asiayhteydessä, vaikkapa jääkiekossa tai uinnin harrastajien keskuudessa, niin asiaa tuskin katseltaisiin edes päivää pidemmälle. Miltä kuulostaa uimahalli ilman vettä? Tai jäähalli jonka keskialueelta puuttuu jää kokonaan? Retkeilyreitit ovat juuri siinä tilassa (kuoret ilman sisältöä), että ne ovat olemassa, mutta ne eivät ole valmiita palvelemaan retkeilijää odotusten mukaisesti. Toimiva reitistö päihittää monessakin mielessä niin uimahallit kuin jäähallitkin. Retkeilyreitit eivät ole pelkkä liikuntapaikka. Ne ovat paikkoja, joissa pääsee hengittämään. Ne ovat paikkoja kaikelle kansalle, ne ovat matkailukohteita, ne korostavat luontoarvoja, ne ovat paikallishistoriamme muistomerkkejä, ne ovat energiataloudellisia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia liikuntapaikkoja. Ne palvelevat enemmän kuin yhtä liikuntamuotoa. Retkeilypalveluiden kehittäminen on siis monellakin tapaa meidän kaikkien asia. Miksi retkeilyyn ei ole panostettu enempää? Näytöt puuttuvat, sillä osa reiteistä kulkee tylsässä maastossa, osassa reiteistä puuttuvat pitkospuut ja usein luonto on ottanut polut kasvillisuudella valtaansa. Osa hyvistä reiteistä on kaukana ihmisasutuksesta ja osaa ei edes tiedetä olevan olemassakaan. Toisaalta tuloksia on 17
turha odottaa, jos yksikään reiteistä ei ole valmis. Tällä hetkellä maakunnassa on paljon retkikohteita, mutta vähän sellaisia joita kannattaa suositella. Tästä tilanteesta pääsee yli rakentamalla toimenpidesuunnitelma. Se vaatii myönteisiä päätöksiä retkeilyreittien kehittämisen puolesta. Lisäksi se vaatii yhden maakunnallisen toimijatahon, joka huoltaa ja pitää yllä reittejä. Se tarkoittaa jopa uusia työpaikkoja. Vai mitä tapahtuu urheilutalolle, jos laitosmies käy kerran vuodessa tarkistamassa tilanteen? Yhteenvetona retkeilyväen tulisi puhaltaa yhteen hiilen parempien retkeilyreittien puolesta. Mikään toiminta ei voi jatkua hiipumatta, mikäli asioita ei päivitetä. Retkeilyreittiemme kohdalla on uskallettava tarttua muutoksiin. On mietittävä olemassa olevia reittilinjauksia ja sitä kuinka reitit ovat tuotteistettavissa ja kenelle reittejä halutaan markkinoida? Toisaalta jostakin on uskallettava myös tinkiä, ja se on reittien lukumäärä. Vesiretkeilyreitit ja pyöräilyreitit ovat helpoimmassa tilanteessa, sillä ne eivät vaadi maanomistajan lupia tai samassa määrin huoltoa, kuin esimerkiksi patikointireitit. Toisaalta niissäkin tulee miettiä käyttötarkoitusta tarvitaanko vesiretkeilyreittejä kaikkialle mistä löytyy vettä? Onko pyöräreittejä mielekästä linjata ympäri maakuntaa? Monipuolisesti hyödynnettävillä reiteillä on lupaava tulevaisuus. Monipuolisuutta on, että reittiä voi hyödyntää ympärivuotisesti, reitillä on nähtävää, reitillä on tarina. Reitillä on palveluja, ja se on helposti saavutettavissa. Tämän kaiken tulee olla tavoitteena retkeilyreittien kehittämisessä. 18
19
20