Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta 15-20% Terveydenhuollon osuus parhaimmillaan kuolevuuden vähentämisessä 20% esim. sydänsairaudet Tulokymmenyksien ääripäiden elinajan odotteen ero Suomessa on 10 vuotta; puolet tästä selittää alkoholin ja tupakan kulutus, mikä näkyy jo ennen aikuisikää
Nykyjärjestelmän vahvuudet Koko väestön kattava järjestelmä Osaava ja sitoutunut henkilökunta Kokonaiskustannukset kohtuulliset Laadukas erikoissairaanhoito
Heikkoudet ja haasteet Ontuva yhteistyö eri toimijoiden välillä Huono peruspalvelujen saatavuus Eriarvoisuus Monimutkainen rakenne ja rahoitusjärjestelmä Johtamisen puutteet Tietojärjestelmien ongelmat Ikääntyvä väestö
Tuntuvimmat ongelmat Epätasa-arvo, joka koskee palveluiden saatavuutta, suurin yksittäinen tekijä rahoituskanavien lukumäärä, yksi hyödyllisille ja toinen hyödyttömille Epätasa-arvossa olemme USA:n tasolla Kustannuskehityksen paremman hallinnan tarve; julkinen kestävyysvaje tänä vuonna koko erikoissairaanhoidon ja ensi vuonna perusterveydenhuollon kustannusten suuruinen
Kustannus-vaikuttavuus Ei ole suomalaisen terveydenhuollon ongelma Euroopan paras järjestelmä tässä suhteessa toista vuotta peräkkäin Best value for money
Entä, jos kaikkien terveyshaitat olisivat samat kuin korkeasti koulutetuilla? Kuolema: työikäiset välttyisivät Syöpä 20% Alkoholisairaudet 60% Sepelvaltimotauti 50% Hengitystietaudit 75% Esiintyvyys: Diabetes 30% Keuhkoautaumatauti 25% Selkäsairaudet 30%
Digivallankumous Ollut käynnissä jo toistakymmentä vuotta; kuvamuistijärjestelmät, sairauskertomukset, kanta-arkisto, ajanvaraukset ja ilmoittautumiset, käyttäjäkokemussivustot, laaturekisterit Mitä hyötyä näistä on ollut? Onko hyödyistä talouslaskelmia? Ovatko käyttäjät huomanneet mitään?onko tyytyväisyys lisääntynyt?
Miten murros tapahtui? Paljon puhetta kehnosta edistymisestä Ei juurikaan puhetta onnistumisista eikä laskelmia niiden hyödyistä Tekeekö digitalisaatio ja lisääntyvä mittaaminen kaikista sairaita tai ainakin palvelujen tarvitsijoita? Lisääntyykö objektiivinen palvelujen tarve?
Entä muut alat esim. MARA Murros alkoi aikaisemmin kuin sote:ssa Trivago,ebookers jne. Ne hotellit, jotka siirtyivät itseilmoittautumiseen menettivät asiakkaitaan ja ovat siirtyneet takaisin palveluun
Mikä taho siis päättää? Enenevässä määrin palvelujen käyttäjä, laajemmin sanottuna asukas Professiolla tulevaisuudessa neuvonantaja-, neuvottelijaja toteuttajarooli Managerit tulevaisuudessa tasolla maakunta, maakunnan liikelaitos sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajat
Työntekijät Maa hk/1000 Maa hk/1000 Maa hk/1000 Norway 109,2 Finland 2014 71,2 Ireland 52,0 Ahvenanmaa - Åland 94,8 Kainuu 69,0 Austria 51,9 Denmark 88,9 Päijät-Häme 67,6 Israel 48,9 Sweden 81,8 Kymenlaakso 67,6 Korea 34,7 Netherlands 81,8 Germany 67,6 Portugal 33,6 Finland 2030 80,0 Keski-Suomi 66,9 Czech Republic 30,7 Pohjanmaa 79,7 Uusimaa 66,6 Italy 30,6 Keski-Pohjanmaa 78,9 Australia 65,6 Hungary 29,9 Pohjois-Savo 78,4 Netherlands 2025 65,4 Estonia 29,3 Etelä-Savo 78,0 Japan 64,6 Slovenia 28,8 Switzerland 77,0 Kanta-Häme 63,4 Spain 28,5 Etelä-Pohjanmaa 76,6 Iceland 63,3 Poland 24,9 Varsinais-Suomi 75,0 United States 62,6 Slovak Republic 24,1 Pohjois-Karjala 73,3 Etelä-Karjala 59,4 Chile 23,8 Lappi 72,7 United Kingdom 59,4 Latvia 23,5 Luxembourg 72,7 France 58,7 Greece 20,0 Pohjois-Pohjanmaa 71,9 New Zealand 55,5 Turkey 13,5 Pirkanmaa 71,5 Canada 52,8 Mexico 8,8 Satakunta 71,3 Belgium 52,7 OECD, Vauramo, Aalto yliopisto, 2017
Mitä tästä pitäisi päätellä? Asiakkaan/potilaan/asukkaan mielipiteen vaikutus kasvaa Kokemuksia ja objektiivista näyttöä tuloksista tulee lisää. Näiden perusteella valitaan. Ketkä valitsevat? Professioille nevottelijan, neuvojan, toteuttajan rooli Managereille uudet paineet käyttäjien vaatimustason kasvaessa