Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Samankaltaiset tiedostot
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Kohti puuhuollon digitalisaatiota

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Laserkeilaus osana puuhuoltoa

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Puulajitulkinta laserdatasta

Biomassatulkinta LiDARilta

Tree map system in harvester

Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Maastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät

Puuston määrän ja laadun inventointi sekä metsävarojen

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, , Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti.

Kymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Autonomisuus metsässä. Heikki Hyyti Studia Militaria

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin

METSÄ SUUNNITELMÄ

Maalahopuun kartoitus maastolaserkeilauksella

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Metsätieteen aikakauskirja

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Forest Big Data perusteita seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmälle

MÄNNYN (Pinus sylvestris) LAATUTUNNUSTEN ESTIMOINTITARKKUUS MAASTOLASERKEILAUSAINEISTOSTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (9) Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Ylläpitotoimisto Toimistopäällikkö KYT

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puusto tunnusten koealatason estimoinnissa

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Pulssi- ja vaihe-erokeilaimen vertailu puustomittauksissa

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

3D-Virtuaalipuistot kustannustehokkuutta, tarkkuutta ja lisäarvoa Helsingin viheralueiden ylläpitoon

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA.

Kangas, A. Value of forest information. To appear in European Journal of Forest Research.

Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus

Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset

Hakkuukoneella kerätyn puustotiedon hyödyntäminen

Forest Big Data -tulosseminaari

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Repsu-Atra -seminaari Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä

Uudet alueelliset tietomallikonseptit kaupunkien päätöksenteon tukena

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Metsävarojen inventoinnissa ollaan siirtymässä

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Centre of Excellence in Laser Scanning Research

Transkriptio:

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia Käytännön kokemuksia maastolaserkeilausaineiston mittaamisesta metsissä Mitä haasteita maastolaserkeilaus asettaa maastomittaajalle? Mitä kannattaa huomioida maastossa? 2

Maastolaserkeilaus Mittalaite, jonka tuottama kolmiulotteinen pistepilvi mahdollistaa siinä näkyvien objektien rakenteen erittelyn millimetritason tarkkuudella 3

Maastolaserkeilaus Mitä me jo tiedämme (muutamia poimintoja)? Maastolaserkeilaus mahdollistaa pienalueen todella yksityiskohtaisen tarkastelun näkyviltä osin Perustunnuksien osalta aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet: Pituus aliarvioituu keskimäärin ~1m 6.5m Rinnankorkeusläpimitta on mahdollista mitata alle 1 cm tarkkuudella Puut löytyvät koealoilta keskimäärin 50%-100% tarkkuudella Mittausten toistettavuus Automatisoinnin mahdollisuus Maastolaserkeilaus avaa myös mahdollisuuden mitata ja mallintaa monia lisätunnuksia pystypuusta Biomassaositteet Runkokäyrä Laatutunnuksia Suositeltavaa luettavaa: Terrestrial laser scanning in forest inventories. Review. Liang, X., Kankare, V., Hyyppä, J., Wang, Y., Kukko, A., Haggrén, H., Yu, X., Kaartinen, H., Jaakkola, A., Guan, F., Holopainen, M., Vastaranta, M. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 2016, 115: 63-77. 4

Mitkä sitten ovat haasteita? Miksi emme siis mittaa koealatason ja etenkin puutason tietoa maastolaserkeilauksella vielä käytännössä? 5

Mitkä sitten ovat haasteita? Mittalaite, jonka tuottama kolmiulotteinen pistepilvi mahdollistaa siinä näkyvien objektien rakenteen erittelyn millimetritason tarkkuudella 6

Mitkä sitten ovat haasteita? näkyvien objektien Mittalaite, jonka tuottama kolmiulotteinen pistepilvi mahdollistaa siinä näkyvien objektien rakenteen erittelyn millimetritason tarkkuudella 7

Mitkä sitten ovat haasteita? näkyvien objektien Mittalaite, jonka tuottama kolmiulotteinen pistepilvi mahdollistaa siinä näkyvien objektien rakenteen erittelyn millimetritason tarkkuudella ~ Pistepilven laatu 8

Pistepilven laatu Evolta mitattiin vuonna 2014 91 koealaa (32m x 32m) Maastolaserkeilausaineisto Pistepilven laatutarkastelu 5 koealalta löytyi kaikki puut 86 koealalta jäi puita löytymättä 1-178kpl per koeala Löytymättömien puiden keskikoko (d = 90mm) TLS aineistosta tehdyt puukartat täydennettiin maastossa puuttuvien puiden osalta 9

Pistepilven laatu Evolta mitattiin vuonna 2014 91 koealaa (32m x 32m) Maastolaserkeilausaineisto Pistepilven laatutarkastelu ~500 /ha 5 koealalta löytyi kaikki puut 86 koealalta jäi puita löytymättä 1-178kpl per koeala TLS aineistosta tehdyt puukartat täydennettiin maastossa puuttuvien puiden osalta 10

Pistepilven laatu Evolta mitattiin vuonna 2014 91 ~3000 koealaa /ha (32m x 32m) Maastolaserkeilausaineisto Pistepilven laatutarkastelu 5 koealalta löytyi kaikki puut 86 koealalta jäi puita löytymättä 1-178kpl per koeala TLS aineistosta tehdyt puukartat täydennettiin maastossa puuttuvien puiden osalta 11

Näkyvyys ~ Pistepilven laatu ~ Maastotyö Helppoja kohteita: Esim. kuivahkot mäntykankaat Hyvä näkyvyys 12

Näkyvyys ~ Pistepilven laatu ~ Maastotyö Vaikeita kohteita: Korkea runkoluku Huono näkyvyys Tiheä aluskasvillisuus 13

Näkyvyys ~ Pistepilven laatu ~ Maastotyö Tärkeitä huomioita maastotyötä ajatellen: Suunnittelu Tavoite: Mahdollisimman kattava (laadukas) pistepilvi minimi määrällä mittauspisteitä Metsän rakenteen ja näkyvyyden huomioiminen Tähyksien ja merkintöjen käyttö Muistiinpanot 14

Näkyvyys ~ Pistepilven laatu ~ Maastotyö 15

Mitkä sitten ovat haasteita ja tulevaisuuden tutkimuskysymyksiä? Suunnittelu, toteutus ja aineiston laatu riippuvat täysin metsikön rakenteesta sekä mittaajan ammattitaidosta. Sääolot Puulajitulkinta (automaattisesti) Maastolaserkeilausaineiston kustannustehokkuus Mikä on siis optimaalinen mittausasetelma koeala- tai puutasolla? Monilähteinen mittaustieto ja aineiston prosessointi 16

Kiitos! 17

Luettavaa: Terrestrial laser scanning in forest inventories. Review. Liang, X., Kankare, V., Hyyppä, J., Wang, Y., Kukko, A., Haggrén, H., Yu, X., Kaartinen, H., Jaakkola, A., Guan, F., Holopainen, M., Vastaranta, M. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 2016, 115: 63-77. Outlook for the single-tree-level forest inventory in Nordic countries. Kankare, V., Holopainen, M., Vastaranta, M., Liang, X., Yu, X., Kaartinen, H., Kukko, A., Hyyppä, J. Chapter in book The rise of big spatial data, eds. Ivan, I., Singleton, A., Horák, J., Inspektor, T. 2017. Feasibility of terrestrial laser scanning for collecting stem volume information from single trees. Saarinen, N., Kankare, V., Vastaranta, M., Luoma, V., Pyörälä, J., Tanhuanpää, T., Liang, X., Kaartinen, H., Kukko, A., Jaakkola, A., Yu, X., Holopainen, M., Hyyppä, J. In press. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing, 2017 Diameter distribution estimation with laser scanning based multisource single tree inventory. Kankare, V., Liang, X., Vastaranta, M., Yu, X., Holopainen, M., Hyyppä, J. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 2015, 108: 161-171. Accuracy in estimation of timber assortments and stem distribution A comparison of airborne and terrestrial laser scanning techniques. Kankare, V., Vauhkonen, J., Tanhuanpää, T., Holopainen, M., Vastaranta, M., Joensuu, M., Krooks, A., Hyyppä, J., Hyyppä, H., Alho, P., Viitala, R. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 2014, 97: 89-97. Individual tree biomass estimation using terrestrial laser scanning. Kankare, V., Holopainen, M., Vastaranta, M., Puttonen, E., Yu, X., Hyyppä, J., Vaaja, M., Hyyppä, H. & Alho, P. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 2013a, 75: 64-75. Accurate stem biomass estimation based on stem reconstruction from terrestrial laser scanning point clouds. Yu, X., Liang, X., Hyyppä, J., Kankare, V., Vastaranta, M. & Holopainen, M. Remote Sensing letters 2013, 4 (4), 344-353. 18