INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti.
|
|
- Inkeri Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto 2 Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto.fi TIIVISTELMÄ Laserkeilauslaitteiden vastaanottaman kaiun intensiteettiä on hyödynnetty viimeaikaisessa laserkeilauksen tutkimuksessa voimakkaasti. Intensiteettitiedon radiometrisiä kalibrointimenetelmiä on kehitetty aktiivisesti sekä ilmasta että maasta käsin mittaaville laserkeilauslaitteistoille. Monet näistä menetelmistä perustuvat erillisten kalibrointikohteiden mittaamiseen. Artikkelissa esitetään kalibroituihin referenssikohteisiin perustuva laserkeilausintensiteetin kalibrointimenetelmä ja kerrotaan lyhyesti sen sovelluksista. 1. TAUSTAA Laserkeilauksella mitataan kohteen kolmiulotteista rakennetta takaisinheijastuneen laserpulssin tuottamasta etäisyystiedosta. Vastaanotetun kaiun voimakkuus kuvaa kohteen heijastusominaisuuksia. Tätä kirkkaustietoa käytetään nykyään paljon, varsinkin laserkeilauksen ympäristösovelluksissa. Lisäksi viime aikoina on kehitetty uusia radiometrisiä kalibrointimenetelmiä laserkeilausintensiteetille, ja nämä menetelmät ovat myös edistäneet kirkkaustiedon käyttöä (Ahokas ym., 2006; Wagner ym., 2006; Höfle & Pfeifer, 2007; Kaasalainen ym., 2008). Kalibroidun intensiteettidatan käyttö edistää mm. kohteiden tunnistamista ja luokittelua laserpistepilvestä, ja lisäksi se voi olla oleellinen tekijä ympäristön muutostulkintaan (esim. metsätuhot) liittyvissä monitorointisovelluksissa. Uusimmissa keilaimissa yleistyy ns. täyden aaltomuodon? (full waveform) teknologia, jonka yhteydessä intensiteettidatan käyttö on myös tullut tärkeäksi (Wagner ym., 2006; Lehner & Briese, 2010). Full waveform tekniikka mahdollistaa entistä tarkemman kohdetiedon saamisen laserkeilausmittauksissa. Maalaserkeilainten käyttö on yleistynyt viime vuosina, erityisesti niiden käyttö liikkuvassa laserkeilauksessa, jossa keilaus tapahtuu GPS:n ja inertiaalimittausyksikön (IMU) avulla liikkuvalta alustalta, kuten autosta, moottoriveneestä tms. (Alho ym., 2009, Kukko ym., 2010, Vaaja ym., 2011, Kaasalainen ym., 2011). Liikkuvalla laserkeilauksella voidaan tehokkaasti mitata laajoja alueita, joten liikkuvan laserkeilauksen ympäristösovellukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Liikkuva laserkeilaus asettaa erityisiä haasteita intensiteetin kalibroinnille, sillä mittausgeometria ja etäisyys kohteeseen eivät ole yhtä helposti kontrolloitavissa, kuin perinteisessä stationäärisessä maalaserkeilauksessa. 2. LASERKEILAUSINTENSITEETTI Tutkayhtälö kuvaa ilmaisimeen tulevan kaiun voimakkuutta (tehoa) seuraavasti (Jelalian, 1992): 159
2 P r PG A σf =, (1) 4 t t r 4 t r ( π ) R R missä P r on vastaanotettu teho, P t lähetysteho, G t mittaa vastaanottoantennin vahvistusta, A r on vastaanottavan antennin efektiivinen apertuurikoko, σ on tutkapoikkipinta-ala, F kuvaa signaalin etenemistä, R t on etäisyys lähettimen ja kohteen välillä, ja R r on kohteen ja ilmaisimen etäisyys (Wagner ym., 2006). Jos kohteen koko on suurempi, kuin siihen osuva laserkeilan koko, intensiteetti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön (1/R 2 ). Erityisesti maalaserkeilauksessa kohteen etäisyys on tärkein intensiteettiin vaikuttava tekijä, sillä käytettäessä erillisiä kaliborintikohteita, supistuu muiden tekijöiden vaikutus yhteen vakioparametriin. Lisäksi vastaanotettuun intensiteettiin vaikuttaa oleellisesti lasersäteen ja kohteen pinnan välinen tulokulma. Ilmalaserkeilauksessa on vielä huomioitava ilmakehän vaikutus, erityisesti kalibrointikohteen sijaitessa kauempana kuin varsinainen mitattava kohde. 3. GEODEETTISEN LAITOKSEN KALIBROINTIMENETELMÄ Geodeettisen laitoksen (GL) intensiteettikalibrointimenetelmän kehittäminen alkoi jo vuonna 2005 ilmakuvien radiometrisen kalibroinnin pohjalta. Aluksi kalibrointikohteina oli tarkoitusta varten valmistettuja kalibrointipressuja (Ahokas ym., 2006), joiden kirkkausarvot oli tarkasti määritelty esim. spektrometrimittauksin (Kuva 1). Lasermittauksia varten pressujen kirkkaudet oli kuitenkin mitattava uudestaan laboratoriossa, että päästäisiin mahdollisimman lähelle kohteen takaisinsirontakirkkautta. Sen vuoksi päädyttiin käyttämään kalibrointikohteina myös helpommin ja laajemmin saatavilla olevia materiaaleja, kuten soria ja hiekkoja (Kaasalainen ym., 2009), ks. Kuva 2. Kuva 1. Intensiteetin kalibrointiin käytettäviä eri kirkkausasteen omaavia pressuja. 160
3 Kuva 2. Intensiteetin kalibrointiin käytettäviä rautakaupan soria (Kaasalainen ym., 2009). Kuvassa näkyy samoja näytteitä kuin kuvan 3. tulokulmadatassa: puhallushiekkaa (raekoot mm ja mm), tiilimurskaa (raekoko n. 1cm) ja mustaa gabbro-soraa (raekoko n. 3mm). Kuva 3. Vasemmalla laserintensiteetin referenssimittauksiin kehitetty laboratoriolaite: vihreä lasersäde heijastuu puoliläpäisevästä peilistä sen alapuolella olevaan näytteeseen. Takaisinheijastuneen säteen kirkkaus mitataan peilin yläpuolelle asetetulla kameralla. Oikealla samaan tarkoitukseen kehitetty infrapunakameramittausjärjestelmä. Aluksi referenssikohteiden takasironnan mittaus tapahtui GL:n laserlaboratoriossa sitä varten rakennetulla lasermittalaitteella, jonka mittausgeometria oli mahdollisimman lähellä laserkeilaimen mittausta eli takasirontasuunnassa (samassa suunnassa kuin valonlähde), tässä 161
4 tapauksessa laser. Kohteesta suoraan takasuuntaan heijastunutta lasersädettä pystyy mittaamaan puoliläpäisevän peilin avulla (Kuva 3) (Kaasalainen ym., 2009). Kamerapohjainen menetelmä otettiin käyttöön, kun kehitettiin infrapuna-alueella toimiva kamerasysteemi (Fuji IS PRO, jossa käytettiin1000 nm infrapunasuodatinta ja Nikon SB800 salamavaloa, jonka kirkkauden vaihtelu on ±2%, Kuva 3). Kameralla oli näin mahdollista mitata kohteen kirkkautta myös takaisinsirontasuunnassa, kuten laserkeilauslaitteillakin (Kaasalainen ym., 2010). Muitakin menetelmiä on käytetty, kuten laserpohjaisia heijastusmittareita (esim. Lehner & Briese, 2010). Laboratorioja kameramenetelmillä kerättiin laaja mittausaineisto erilaisten sora- ja maanäytteiden takaisinsirontakirkkauksista. Esimerkkejä näytteistä on kuvassa 4. Näiden kohteiden kirkkaudet vaihtelivat n. 13%:sta 61%:iin, ja tyypillisimmät kirkkaudet olivat 20%-30% luokkaa (tuloksista enemmän, ks. Kaasalainen ym., 2009). Kuva 4. Erilaisia laboratoriossa ja kameralla (kuva 3) mitattuja soranäytteitä. Himmein kohde on kolmannella rivillä vasemmalla oleva musta gabbro. Kirkkain kohde sen vieressä on punatiilimurska, jonka kirkkaus infrapuna-aallonpituudella 1064 nm on n. 61%. Kenttämittausmenetelmän vakiintuminen mahdollisti myös luonnonkohteiden käytön kalibrointikohteina. Tarkoitukseen soveltuvat parhaiten tasaiset hiekka- ja sorapinnat (kuten metsätiet ja hiekkakentät), asfaltti, ruohopinnat (esim. jalkapallo- ja golfkentät), jne. Näiden kohteiden soveltuvuutta kalibrointiin sekä menetelmän vaikutusta laserkeilausdatan käytön edistämiseen tutkitaan GL:ssa edelleen. Erityisen tärkeäksi aiheeksi on tullut maalaserkeilainten intensiteettikalibrointi. Maalaserin intensiteetin kalibrointitutkimusta on vahvistanut laitteiden saatavuus: GL:ssä on tällä hetkellä käytettävissä useita laitteita, joiden intensiteetin käyttäytymistä eri etäisyyksillä ja tulokulmilla on voitu sen takia tutkia systemaattisesti, ja on voitu kehittää systemaattisia korjausmenetelmiä sekä etäisyyden että tulokulman vaikutuksen korjaamiseksi. Esimerkki tulokulmamittauksen tuloksista on kuvassa
5 Kuva 5. Tulokulman vaikutus erilaisten näytteiden maalaserkeilaimen (785 nm) intensiteettiin. Keilauksessa on käytetty FARO LS 880-laserkeilainta (Kukko ym., 2009). Kuvasta näkyy, että intensiteettidatan tulokulmariippuvuus on erilainen erityyppisille kohteille, ja tämä olisi hyvä lähtökohta käyttää intensiteettidataa kohteen tunnistuksessa. Prosenttiluvut kuvaavat kohteiden kirkkauksia 0-tulokulmassa aallonpituudella 785 nm. Yksi maalaserkeilauksen tärkeä sovellus on liikkuva laserkeilaus (Kuva 6): GL:n liikkuva laserkeilauslaitteiston, ROAMER:in on kehittänyt Geodeettisen laitoksen liikkuvan kartoituksen työryhmä alkaen vuodesta 2003 (Kukko ym. 2010). ROAMER voidaan asentaa esim. autoon, moottorikelkkaan (Kaasalainen ym. 2011) tai veneeseen (Vaaja ym. 2011). Se koostuu FARO Photon 120 (785 nm laser) maalaserkeilaimesta ja GPS- ja IMU-laitteistoista (NovAtel DL-4 plus GPS-vastaanotin, NovAtel GPS-702 antenni sekä Honeywell HG1700 AG58 IMU-yksikkö). Intensittidatan kalibroiminen liikkuvan keilauksen sovelluksissa on viime aikoina saanut entistä enemmän merkitystä. Kuva 6. Liikkuvan laserkeilauksen ympäristösovellus: lumipinnan pinnankarkeusprofiilin mittaaminen laajalta alueella (Kaasalainen ym., 2011). GL:n ROAMER mobiililaitteisto asennettuna moottorikelkan rekeen Lapin Ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa Sodankylässä. 163
6 4. JOHTOPÄÄTÖKSET GL:ssa kehitetty laserkeilauksen intensiteetin kalibrointimenetelmä on kehittynyt ja tullut osittain operatiiviseksi. Erityisesti kehitystyö on suuntautunut maalaserkeilainten kalibrointiin. Aktiivisimmat sovellusalueet ovat tällä hetkellä liikkuvan kartoituksen alueella, erityisesti ympäristösovelluksissa kuten lumipintojen kaukokartoituksessa (yhteistyössä mm. Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ym. kanssa) ja jokiuomien tulva-alueiden liikkuvassa laserkeilauksessa, jossa mitattiin jokiuomien topologiaa ja erityisesti tulvien aiheuttamia kerrostumia (Kaasalainen ym., 2011; Alho ym., 2009; Vaaja ym., 2011). Intensiteettidatan käytöllä voidaan parantaa esim. kohteen luokittelua laserpistepilvestä sekä mahdollisesti mitata myös sellaisia kohteen ominaisuuksia, joihin etäisyysdatasta saatavan pintamallin tarkkuus ei riitä tai ole tarkoituksenmukainen. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon systemaattista tutkimusta pinnan fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksesta kohteen takaisinsirontaan ja sitä kautta laserkeilaimen vastaanottaman intensiteetin voimakkuuteen. Lisäksi jatkotutkimus suuntautuu erityisesti automaattisten datantulkintamenetelmien kehittämiseen. LÄHTEET Ahokas E., Kaasalainen S., Hyyppä J. & Suomalainen J., Calibration of the Optech ALTM 3100 laser scanner intensity data using brightness targets. International Archives of Photogrammetry and Remote Sensing, Marne-la-Vallee, France, Vol. 36, (A1), CD-ROM. Alho, P., Kukko, A., Hyyppä, H., Kaartinen, H., Hyyppä, J. & Jaakkola, A., Application of boat-based laser scanning for river survey. Earth Surf. Proc. Land., Vol. 34, s Höfle B. & Pfeifer N., Correction of laser scanning intensity data: Data and model-driven approaches. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing, Vol. 62, No. 6, s Jelalian, A.V., Laser Radar Systems. Artech House Norwood, USA, s Kaasalainen, S., Kukko, A., Lindroos, T., Litkey, P., Kaartinen, H., Hyyppä, J. & Ahokas, E., Brightness Measurements and Calibration with Airborne and Terrestrial Laser Scanners. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, Vol. 46, No. 2, s Kaasalainen, S., Hyyppä, H., Kukko, A., Litkey, P., Ahokas, E., Hyyppä, J., Lehner, H., Jaakkola, A., Suomalainen, J., Akujärvi, A., Kaasalainen, M. & Pyysalo, U., Radiometric Calibration of LIDAR Intensity With Commercially Available Reference Targets. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, Vol. 47, No. 2, s Kaasalainen, S., Niittymäki, H., Krooks, A., Koch, K., Kaartinen, H., Vain, A. & Hyyppä, H., Effect of target moisture on laser scanner intensity. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing, Vol. 48, No. 4, s Kaasalainen, S., Kaartinen, H., Kukko, A., Anttila, K. & Krooks, A., Brief communication "Application of mobile laser scanning in snow cover profiling. The Cryosphere, 5, Kukko, A., Kaasalainen, S. & Litkey, P., Effect of incidence angle on laser scanner intensity and surface data. Appl. Opt., Vol. 47, s Kukko, A., Kaartinen, H., Kaasalainen, S., Vaaja, M. & Anttila, K., Experiences of mobile mapping in environmental monitoring. Ubiquitous Positioning Indoor Navigation and Location Based Service (UPINLBS), Kirkkonummi,
7 Lehner, H. & Briese, C., Radiometric calibration of full-waveform airborne laser scanning data based on natural surfaces. International Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, Vol. 38 (Part 7B), s Wagner, W., Ullrich, A., Ducic, V., Melzer, T. & Studnicka, N., Gaussian decomposition and calibration of a novel small-footprint full-waveform digitising airborne laser scanner. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing, Vol. 60, No. 2, s Vaaja, M., Hyyppä, J., Kukko, A., Kaartinen, H., Hyyppä H. & Alho, P., Mapping Topography Changes and Elevation Accuracies Using a Mobile Laser Scanner. Remote Sens. 3,
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotMaastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät
Maastokartta pistepilvenä 22.3.2018 Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät 2018 1 Sisältö Pistepilvi aineistolähteenä Aineiston keruu Aineistojen yhdistäminen ja käsittely Sovellukset 22.3.2018 Harri Kaartinen,
LisätiedotMetsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella
8.10.2017 1 Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella Dosentti (MMT) Mikko Vastaranta Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö mikko.vastaranta@helsinki.fi
LisätiedotLuento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
LisätiedotKymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)
2013/839 1 (11) ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2529-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Hyperspektrilidarin käyttö kohteen tunnistukseen Mika Karjalainen, Geodeettinen laitos,
LisätiedotMetsänmittaukselle on tyypillistä epäsuora estimointi,
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2014 Aarne Hovi ja Ilkka Korpela Aaltomuoto avain laserkeilainhavaintojen syvällisempään ymmärrykseen e e m t a Johdanto Metsänmittaukselle on tyypillistä epäsuora
LisätiedotLaserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin
Maa-57.290 Fotogrammetrian erikoistyö Laserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin Lokakuu 2005 Antero Kukko Sisällys 1. Johdanto 4 2. Laserkeilaimet lähifotogrammetrisissa mittauksissa
LisätiedotMaa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla
Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 1.1 LYHENTEISTÄ JA TERMEISTÄ... 2 2 YLEISTÄ MOBIILIKARTOITUSJÄRJESTELMISTÄ...
LisätiedotKaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä
Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä Claude Flener Fluvial Research Group Maantieteen ja Geologian laitos Turun Yliopisto Laaserikeilaus- ja korkeusmalliseminaari 2011 Korkeusmallit jokitutkimuksessa
LisätiedotTievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus
Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus TkT Matti Vaaja 5.4.2016 Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Light Energy - projekti JP Virtanen, Matti Kurkela, Hannu Hyyppä Rakennetun ympäristön mittauksen
LisätiedotMaastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari
Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa Harri Kaartinen 9.3.2016, FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari Maastolaserkeilaus Staattinen laserkeilaus, keilain
LisätiedotForest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)
Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari 8.3.2016 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI) Markus Holopainen, Aluepohjaista inventointia vai yksinpuintulkintaa?
LisätiedotKymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos
Kymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos Yhteistyössä - opiskelijat Metsäylioppilaat paikantaneet ja mitanneet noin 3000 puuta/v 2007-2017 Yhteistyössä yritykset
LisätiedotLASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA Leena Matikainen 1, Juha Hyyppä 1, Kirsi Karila 1, Matti
LisätiedotENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus
1 ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus Petri Rönnholm Aalto-yliopisto 2 Oppimistavoitteet Ymmärtää laserkeilauksen sovelluksia Ymmärtää laserkeilauksen perusteet Tuntea
LisätiedotLoppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
LisätiedotUUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA. Geodeettinen laitos
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 UUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA Petteri Alho 1,2, Hannu Hyyppä 2, Juha Hyyppä 3, Claude Flener 1, Elina Kasvi 1, Matti
LisätiedotCentre of Excellence in Laser Scanning Research
CoE-LaSR Centre of Excellence in Laser Scanning Research Finnish Geodetic Institute, Juha Hyyppä, Professor, (Remote Sensing and Photogrammetry), Head of Department, D.Sc. (El. Eng.), University of Oulu,
LisätiedotTiedonkeruun miljoonat pisteet
Tiedonkeruun miljoonat pisteet Arttu Julin, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti, Aalto-yliopisto. arttu.julin@aalto.fi Kaupunkimallit 2017 seminaari 8.11.2017 Rakennetun ympäristön
LisätiedotLaserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu
Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Vahur Joala Leica Nilomark Oy Sinimäentie 10 C, PL 111, 02631 Espoo Puh. (09) 615 3555, Fax (09) 502 2398 geo@leica.fi, www.leica.fi 1. Laserkeilain
LisätiedotLeica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava
Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Laserkeilainten joustavuuden ja nopeuden uusi taso 10-kertainen maksimimittausnopeuden kasvu ja takymetreistä tuttu
LisätiedotDroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä
DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä Tekes Challenge Finland Vaihe 1 Projekti, 1.6-14.11.2016
LisätiedotMARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
LisätiedotSIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
LisätiedotKoulutus 1: 3D-laserskannaus
Tervetuloa! 1 ProDigiOUs -hanke Koulutus 1: 3D-laserskannaus Kalle Tammi Kevät 2018 Intro Tämä koulutus ja sen materiaali on tuotettu ESRrahoitteisessa alueellisessa ProDigiOUs projektissa. 3 YouTube video
LisätiedotOsaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa
Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa (COMBAT-konsortio) Tilannekuvaraportti 2015 Prof. H. Kaartinen
LisätiedotMenetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä
Menetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo,
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotKoostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Juha Hyyppä Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen kohti täsmämetsätaloutta? e e m t a Johdanto Koostimme
LisätiedotSPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain
SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa
LisätiedotPitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus
Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset
LisätiedotILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI. Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2. petri.ronnholm@aalto.fi, juha.hyyppa@fgi.
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2 1 Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu,
LisätiedotTeledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet
Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää
LisätiedotMaanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen
LisätiedotMetsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,
Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
LisätiedotLASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN
LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien
LisätiedotPuulajitulkinta laserdatasta
Ilmakuvien tarve metsäsuunnittelussa? Taksaattoriklubin seminaari, Paikkatietomarkkinat 2009 Puulajitulkinta laserdatasta Jari Vauhkonen Esityksen sisältöä Millaista (puulaji-)tietoa laserkeilaindata sisältää?
LisätiedotUudet alueelliset tietomallikonseptit kaupunkien päätöksenteon tukena
Uudet alueelliset tietomallikonseptit kaupunkien päätöksenteon tukena virtuaalisuus ja digitaalisuus älykkään kaupunkiosaamisen pohjana Professori Hannu Hyyppä - Aalto-yliopisto Professori Juha Hyyppä
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen
Multi-scale Geospatial Analysis of Forest Ecosystems Tahko 22.-23.3.2011 Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen Tutkimus yleisesti Radiometrisen informaation
LisätiedotDistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER
DistanceMaster One 36 Laser 650 nm SPEED SHUTTER Laser 02 2 x Typ AAA / LR03 1,5V / Alkaline DistanceMaster One x x y = m 2 y z x y x y z = m 3 03 ! Lue käyttöohje kokonaan. Lue myös lisälehti Takuu- ja
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotMitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset
Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Prof. Kauko Viitanen Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittauspäivät 21.3.2014 Seinäjoki
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
LisätiedotLaserkeilaus metsävarojen hallinnassa
1 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 5 Publicationer vid Helsingfors universitets institution för skogsvetenskaper 5 University of Helsinki Department of Forest Sciences Publications
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotMAA-C2001 Ympäristötiedon keruu
MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina
LisätiedotLaserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen
www.terrasolid.com Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen Arttu Soininen 22.08.2017 Käsiteltävät aiheet Tarjouspyynnössä määrättävät asiat Laserkeilaustyön jakaminen osiin Ajankohdan vaikutus laserkeilaukseen
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA
MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Matti Hjulgren Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan
LisätiedotMetsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen
Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Ville Kankare, Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Puustobiomassan kartoituksen ja seurannan kehittäminen e e m t a Luonnonvarariskien hallinta
LisätiedotMatterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää
Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Esittely Tutkimusaineiston laatija DI Aino Keitaanniemi Aino Keitaanniemi työskentelee Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotKorkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta
Maa 57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta 2007 Juha Kareinen Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasta Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotAaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa Aarne Hovi Helsingin Yliopisto
Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa 15.4.2015 Aarne Hovi Helsingin Yliopisto Aaltomuotokeilaus tutkijan näkökulmasta Lentolaserkeilauksessa käytetään pulssilaseria
LisätiedotKATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008
FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 Koonnut Anna Erving SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...
LisätiedotLuento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotMaanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
LisätiedotPienet kentät, suuret kammiot
Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani
LisätiedotETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotDistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR
DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 2 YLEISKUVAUS MMS-TUOTANTOPROSESSISTA... 2 2.1 SUUNNITTELU... 2
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotMetsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa
Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa Olli Wilkman, Arttu Raja-Halli, Niko Kareinen, Jouni Peltoniemi, Jenni Virtanen Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos 81 704 Metsähovin
LisätiedotKantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla
Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa
LisätiedotKATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004. Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA
KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2004 Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 1 OPETUS- JA
LisätiedotLaserkeilaus osana puuhuoltoa
Metsätehon seminaari 24.5.2011 Laserkeilaus osana puuhuoltoa Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Aalto-yliopisto, Maanmittaustieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Esityksen
LisätiedotAutonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy
Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
Lisätiedot2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS
2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS 2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Autorobot Finland Oy on kehittänyt auton
LisätiedotTENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA
1 torstai 26.8.2010 klo 13.30-16.30, sali C Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa /Statistical Methods in Geodesy Maa-20.1123
LisätiedotSuomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.
Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotForest Big Data -tulosseminaari
FOREST BIG DATA Forest Big Data -tulosseminaari 8.3.216 Metsäkoneen urapainumat laserilla Jarmo Hämäläinen jarmo.hamalainen@metsateho.fi Jari Ala-Ilomäki jari.ala-ilomaki@luke.fi Mikko Miettinen mikko.miettinen@argone.fi
LisätiedotKartoitus laserkeilauksella
GIS-E1020 From measurements to maps Luento 7 Kartoitus laserkeilauksella Petri Rönnholm Aalto University 1 Oppimistavoitteet Ilmalaserkeilauksen perusteet Intensiteetti ja sen kalibroiminen Ilmalaserkeilauksen
LisätiedotMaalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet. Jussi-Pekka Kinnunen
Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet Jussi-Pekka Kinnunen Turun yliopisto Maantieteen ja geologian laitos Geologia ja mineralogia 2013 TURUN YLIOPISTO Maantieteen ja geologian
LisätiedotBiomassatulkinta LiDARilta
Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä
LisätiedotHIGH POWER. Monipuolinen linjalaser helpottaa kohdistamista! UUSI. Innovation in Tools
Innovation in Tools Monipuolinen linjalaser helpottaa kohdistamista! HIGH POWER 3D PowerPlane-Laser 3D ja AutoLine-Laser 3D: Nyt myös kätevällä seinäpidikkeellä UUSI 3D-laserin edut Tehokasta työskentelyä
LisätiedotÄlyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17
Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17 Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Mitä tehdään ja miksi? COMBAT/Pointcloud -hanke Metsäkoneiden kehityksen haasteita
LisätiedotRepsu-Atra -seminaari. 2.6.2015 Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto
Repsu-Atra -seminaari 2.6.2015 Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00-9.15 Seminaarin avaus, Prof. Kauko Viitanen, Aalto-yliopisto 9.15-10.00 Asukkaiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotVäylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen
Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen COMBAT / Pointcloud-hanke Harri Kaartinen 15.12.2016 Paikkatietoverkoston seminaari Sisältö COMBAT / Pointcloud-hankkeen esittely Esimerkkejä tutkimuksesta Tiet
LisätiedotKATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003. Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA
KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V. 2003 Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUKSEN LÄHDEAINEISTO... 2 2 OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTA...
LisätiedotPuuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla
Maa-57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla 2005 JYRKI PUUPPONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto jyrki.puupponen@hut.fi
LisätiedotLuento 5: Stereoskooppinen mittaaminen
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"
LisätiedotGeotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
LisätiedotIlmalaseraineiston korkeuden vertaaminen olemassa olevaan kiintopisteverkkoon
Janne Järvenpää Ilmalaseraineiston korkeuden vertaaminen olemassa olevaan kiintopisteverkkoon Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö 18.9.2014
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotPuhelintukiasema-antennin säteilykuvion mittaus multikopterilla (Valmiin työn esittely)
Puhelintukiasema-antennin säteilykuvion mittaus multikopterilla (Valmiin työn esittely) Nina Gunell 24.03.2016 Ohjaaja: Yliopistonlehtori Jari Holopainen Valvoja: Professori Harri Ehtamo Työn saa tallentaa
LisätiedotLaser FLS 90. Käyttöohje
Laser FLS 90 fi Käyttöohje L SE R R DI TIO N DO NO T ST R E IN TO BE M L SE R CL S S 2 5 1 2 4 3 3 6 7 B1 B2 1 C1 C2 C3 S1 =S2 = 90 C4 S1 90 S2 D1 D2 D3 D4 D5 D6 E1 S=10m 32 10 E2 C L 1 B E3 L 2 D C L
LisätiedotRiistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
LisätiedotPuustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus
Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,
LisätiedotPAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI
PAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI 9.11.2018 1 HISTORIAN HAVINAA Nykyinen valtakunnallinen laserkeilaus aloitettiin 2008 Suomi tulee katettua 100% vuonna 2019 Nykyiselle keilaukselle etukäteen
LisätiedotMetsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
Lisätiedot