Maksajaviranomaisten kevätpäivä Oulu 24.-25.3.2009 EU- tukiin liittyvät säädökset ja niiden vaatimukset, esittelijän ja ratkaisijan vastuut sekä päätöksen perustelut Mikko Knuutinen, YTT, HTL c/o Asianajotoimisto Knuutinen Ky
Koulutuksen lähtökohtia Ratkaisijan harkintavaltaa sekä päätöksentekoprosessia käydään läpi aineellisten kysymysten kautta Materiaalissa on esitetty aineelliset lähtökohdat ratkaisulle, se miten ratkaisuun päädytään sekä mitä ratkaisuvaihtoehtoja kukin säännös tarjoaa, käsitellään suullisesti
EU:n vaatimukset ja erityispiirteet Varainkäytön oltava tarkastettavissa Perustuttava voimassa olevaan oikeuteen, ohjelma-asiakirjoihin sekä päätöksiin Määräaikoja, tiedottamista koskevia määräyksiä sekä dokumentaatiovaatimuksia on noudatettava Audit trailin on toteuduttava tuensaajaan saakka VARAINHALLINNON ASIANMUKAISUUDEN KANNALTA MAKSATUS ON KESKEISESSÄ ASEMASSA
Normipyramidi EU-oikeus (käytännössä asetukset) Suomen perustuslaki Kansalliset eduskuntalait Kansalliset asetukset (Viranomaisen asettamat tukiehdot)= yksittäisesti, ei yleisesti sitovia
Kehittämisasetus (1698/2005) Neuvoston maaseudun kehittämisasetus (N:o 1698/2005) ohjelmakaudeksi 2007-2013 määrittelee yleiset säännöt, jotka koskevat yhteisön maaseudun kehittämisen tukea. Ohjelmakaudella 2007-2013 kaikki maaseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitus kootaan yhteen maaseudun kehittämisrahastoon. Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maatalouden maaseuturahastosta. Kukin jäsenmaa tekee maaseudun kehittämisstrategian ja -ohjelman, joka kattaa kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteet. Suomeen laaditaan yksi kansallinen kehittämisstrategia ja kaksi maaseudun kehittämisohjelmaa; toinen Manner-Suomen alueelle ja toinen Ahvenenmaalle.
Menojen tukikelpoisuus (1698/2005) Jäljempänä mukaillen 1698/2005 Päätöksessä olevien tukikelpoisuus aikojen sekä maksatuksen hakemista koskevien määräaikojen noudattaminen Menot ovat maaseuturahaston tukeen kelpoisia jos ne ovat aiheutuneet ohjelman mukaisista ja tukipäätöksen mukaisista toimista maksatustarkastuksen kannalta oletava tukipäätöksessä tarkoitettuun toimintaan käytettyä ja asetettujen sekä säädettyjen ehtojen mukaista Menojen tukikelpoisuussäännöt vahvistetaan kansallisella tasolla lukuun ottamatta tässä asetuksessa tiettyjen maaseudun kehittämistoimenpiteiden osalta säädettyjä poikkeuksia.
Menojen tukikelpoisuus (1698/2005) Seuraavat kustannukset eivät ole kelpoisia maaseuturahaston tukeen: Vähennyskelpoinen ALV Lainojen korot maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttiakyseisen toimen tukikelpoisista menoista. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan vahvistaa korkeampi määrä ympäristön suojelua koskeviin toimiin.
Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006/1443 Lakia sovelletaan maaseudun kehittämiseen myönnettäviin tukiin, jotka rahoitetaan Euroopan yhteisön ja vastaavista kansallisista varoista tai kokonaan kansallisista varoista. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen tukeen tai korvaukseen, joka myönnetään maataloutta harjoittavalle maatalouden tuotantotoimintaan, toiminnasta luopumiseen tai maatalouden rakenteen parantamiseen, eikä Euroopan yhteisön rakennerahastojen tai Euroopan kalatalousrahaston varoista rahoitettavaan tukeen. Tuettavan toimenpiteen hyväksyttävät kustannukset Tukea voidaan myöntää tuettavasta toimenpiteestä aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Jos kysymys on rakentamisen suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista, tukea voidaan kuitenkin myöntää ennen tukihakemuksen vireille tuloa syntyneisiin kustannuksiin.
Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006/1443 Maksuhakemuksen käsittely paikallisessa toimintaryhmässä Jos tuki on myönnetty paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, maksuhakemus on toimitettava 30 :n 2 momentissa tarkoitetulle paikalliselle toimintaryhmälle. Maksuhakemus tulee vireille, kun se on toimitettu kyseiselle paikalliselle toimintaryhmälle. Paikallinen toimintaryhmä tarkistaa, että sille toimitettu hakemus täyttää hakemukselle säädetyt muotovaatimukset ja arvioi maksuhakemuksen sekä sen liitteiden avulla, onko tuettava toimenpide edennyt tukipäätöksellä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Paikallinen toimintaryhmä pyytää hakijaa tarvittaessa täydentämään hakemustaan. Paikallinen toimintaryhmä antaa lausunnon edellä mainituista seikoista ja toimittaa sen sekä hakemuksen tuen myöntäneelle työvoima- ja elinkeinokeskukselle.
Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006/1443 Tuen maksaminen Maksuhakemus Maksuhakemus on tehtävä kirjallisesti tarkoitusta varten vahvistetulle lomakkeelle. Hakemus on allekirjoitettava. Hakemukseen on liitettävä tuen maksamisen edellytysten kannalta välttämättömät tilinpitoasiakirjat ja selvitykset. Maksuhakemus on toimitettava tuen myöntäneelle viranomaiselle, jollei jäljempänä toisin säädetä. Maksuhakemuksen toimittamiselle voidaan asettaa kohtuullinen määräaika, joka lasketaan tukipäätöksen tekemisestä tai, jos kyse on tuettavan toimenpiteen viimeisestä maksuhakemuksesta, tuettavan toimenpiteen toteutuksen päättymisestä. Maksuhakemuksen jättämiselle asetettavasta määräajasta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmat määräykset maksun hakemisessa käytettävistä lomakkeista antaa Maaseutuvirasto.
Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006/1443 Tuen maksamisen edellytykset Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja on noudattanut tuen ehtoja. Lisäksi maksamisen edellytyksenä on tuen saajalle aiheutuneen menon tosiasiallisuus, lopullisuus ja todennettavuus. Tuen saajan on esitettävä näitä edellytyksiä koskevat asiakirjat ja selvitykset. Tuen saajan on tuen maksamista varten esitettävä selvitys kustannusten kohtuullisuudesta. Jos kysymys on julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti suoritetusta hankinnasta, riittää kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseen selvitys mainitussa lainsäädännössä edellytetyn menettelyn noudattamisesta. Muussa tapauksessa tuen saajan on esitettävä selvitys kustannusten perustumisesta tavanomaiseen hintatasoon. Tuen saajan on tuen maksamista varten esitettävä selvitys kustannusten kohdentumisesta tuettavaan toimenpiteeseen.
Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006/1443 Maksettavan tuen määrä Tukea maksetaan enintään tukitasoa ja myönnetyn tuen määrää vastaava osuus maksuhakemukseen sisältyvistä hyväksyttävistä kustannuksista. Hanketuki ja 14 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tuki maksetaan tukipäätöksellä hyväksyttyjen rahoitusosuuksien mukaisessa suhteessa. Tuen saajan on toimitettava viranomaiselle selvitys muun julkisen tai yksityisen rahoituksen toteutumisesta. (28.12.2007/1478) Hanketuen määrää vähentävänä tekijänä otetaan huomioon tuettavasta toimenpiteestä aiheutuneet tulot. Tuloina ei pidetä 21 :n 2 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa ilmoitettua yksityistä rahoitusta. Tuen saajan on esitettävä selvitys hankkeen tuloista maksuhakemuksen yhteydessä.
Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006/1443 Maksujen hyväksyminen ja suorittaminen Tukea voidaan maksaa vuosittain enintään neljässä erässä. Hanketukea voidaan maksaa ennakkoon, jos tämä on tuen saajan aseman ja tuettavan toimenpiteen toteutuksen kannalta perusteltua. Tuen maksamisesta päättää työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoima- ja elinkeinokeskus kokoaa maksuja koskevat tiedot ja toimittaa ne Maaseutuvirastolle. Maaseutuvirasto vastaa menojen tarkastamisesta ja hyväksymisestä sekä maksujen suorittamisesta.
Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) 4 luvussa tarkoitettuihin hanketukiin ja 55 :ssä tarkoitettuun toimintarahaan. (25.9.2008/617) Tätä asetusta sovelletaan tukiin, jotka myönnetään Euroopan yhteisön osaksi tai kokonaan rahoittamina. (25.9.2008/617) Tällä asetuksella täydennetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 ja 52 artiklassa ja sen täytäntöönpanosta annetuissa komission asetuksissa tuen myöntämiselle ja maksamiselle asetettuja edellytyksiä.
11 (25.9.2008/617) Kehittämishankkeen hyväksyttävät kustannukset Tukea voidaan myöntää seuraaviin kehittämishankkeesta aiheutuviin välttämättömiin hyväksyttäviin kustannuksiin: 1) palkkaus- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia; 2) matkakustannuksiin; 3) ostopalveluiden hankintaan; 4) vuokrakustannuksiin; 5) muihin kehittämishankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuneisiin kuluihin käyttöomaisuuden hankintaa lukuun ottamatta.
Ulkomaanmatkasta aiheutuvat kustannukset voivat olla hyväksyttäviä vain, jos: 1) matkakustannukset liittyvät paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettuun kansainväliseen hankkeeseen tai hankkeen toteuttaminen sitä edellyttää taikka matkoihin on muu erityisen painava peruste; ja 2) matkan perusteltu syy ja kustannukset on sisällytetty hankesuunnitelmaan sekä siitä aiheutuvien kustannusten osuus hankkeen kustannuksista on osoitettu suunnitelmassa erikseen. Elinkeinojen kehittämishankkeeseen sisältyvät luontoissuoritukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia eikä niitä oteta huomioon yksityisenä rahoituksena.
Luontoissuoritusten käyttö Yleishyödyllisessä investoinnissa ja kehittämishankkeessa elinkeinojen kehittämishanketta lukuun ottamatta voidaan yksityisenä rahoituksena hyväksyä sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias. Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään kymmentä euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 20 euroa tunnilta. Hankkeen toteuttamiseksi tehdyt muut luontoissuoritukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia eikä niitä oteta huomioon yksityisenä rahoituksena. Myönnettäessä tukea yleishyödyllisiin investointihankkeisiin ja kehittämishankkeisiin, elinkeinojen kehittämishanketta lukuun ottamatta maaseudun kehittämislain 4 :n 14 kohdassa tarkoitetusta yksityisestä rahoituksesta enintään 75 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä.
Investointihankkeen hyväksyttävät kustannukset Tukea voidaan myöntää investointihankkeen toteuttamiseksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta taikka suunnittelusta, työpalkoista ja urakoinnista; 2) rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta; 3) käyttöomaisuuden hankinnasta; 4) vesihuoltotoimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten kuin vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 7 :ssä säädetään; 5) tieto- ja vastaavien verkkojen suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta; 6) palo- ja talkoovakuutusmaksuista;
Tukea voidaan lisäksi myöntää rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, korjaamista tai laajentamista koskevan hankkeen hallinnoinnista aiheutuviin kirjanpito-, matka-, palkka-, palkkio- ja toimistokuluihin siltä osin kuin ne eivät ylitä 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden ja koneen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunnitellun käytön kannalta.
Rakentamista ja kiinteistön hankintaa koskevat rajoitukset Peruskorjauksen kustannuksiksi hyväksytään enintään 75 prosenttia vastaavan uudisrakennuksen kustannuksista. Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten osalta peruskorjauksen hyväksyttävät kustannukset voivat kuitenkin olla enintään 100 prosenttia uudisrakennuksen kustannuksista.
Hankittaessa rakennus tai rakennus maapohjineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana julkista rahoitusta; 2) rakennus soveltuu harjoitettavaan toimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista; 3) rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa; ja 4) kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa suunniteltuun toimintaan käytettävän rakennuksen arvosta. Tukea ei myönnetä kiinteistön hankintaan, jos maapohjan osuus ylittää kymmenen prosenttia koko kiinteistön hankintahinnasta.
27 (25.9.2008/617) Investointihankkeen tuen määrä Tukea voidaan myöntää enintään määrä, joka muu julkinen rahoitus mukaan lukien on enintään 75 prosenttia tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö, 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, alueiden väliseen tai kansainväliseen hankkeeseen enintään 150 000 euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrässä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 150 000 euroa.
Koordinoinnista aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset Tukea voidaan myöntää seuraaviin koordinoinnista aiheutuviin välttämättömiin hyväksyttäviin kustannuksiin: 1) palkkaus- ja palkkiokustannuksiin lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia; 2) matkakustannuksiin; 3) koordinointihankkeen toteuttamisessa välttämättömän materiaalin ja muun kuin käyttöomaisuudeksi luettavan tarvikkeen hankintaan; 4) postituksesta, puheluista, tietoverkkojen käytöstä ja muusta viestinnästä sekä koordinointihankkeen toteuttamiseksi välttämättömistä kokousjärjestelyistä ja kokouspalkkioista aiheutuviin kustannuksiin, jotka on suhteutettu koordinointihankkeen laajuuteen ja merkittävyyteen; 5) ostopalvelujen hankintaan; 6) vuokrakustannuksiin; 7) muihin tuensaajan toimitilan ja muun omaisuuden käytöstä aiheutuviin tavanomaisiin yleiskustannuksiin, jos ne ovat ylimääräisiä ja johtuvat koordinointihankkeesta.
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin: 1) hankintoihin, jotka on tehty hakijalta taikka sellaiselta yritykseltä, jonka toimintaan hakijana olevassa yhteisössä tuen käyttöön osallistuva tai siitä päättävä henkilö voi olennaisella tavalla vaikuttaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman sellaisen henkilön kanssa, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta; (25.9.2008/617) 2) investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta aiheutuviin kustannuksiin kuten korkoihin, provisioihin ja varainsiirtoveroon; 3) leasingkustannuksiin, jos sopimuksen kohteena oleva kone tai laite sopimusehtojen mukaisesti siirtyy hakijan omistukseen; (25.9.2008/617) 4) osamaksulla hankittavan koneen tai laitteen maksueriin, jos hankitun omaisuuden omistusoikeus ei siirry hankkeen toteutusaikana; 5) arvonlisäveroon, joka ei jää hakijan lopulliseksi menoksi;
6) kustannuksiin, jotka eivät jää hakijan lopulliseksi menoksi palautuksen, hyvityksen tai muun vastaavan syyn johdosta; 7) kustannuksiin, jotka aiheutuvat hakijan tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta; 8) laskennalliseen osuuteen kustannuksista, jotka muuten kuuluvat hakijan tavanomaiseen toimintaan; 9) luvanvaraista toimintaa koskevan sellaisen toimenpiteen kustannuksiin, jota lupaviranomainen ei ole hyväksynyt. 10) palkkoihin ja palkkioihin siltä osin, kuin ne ylittävät vastaavasta tehtävästä kuntaalalla yleisesti maksettavan palkan ja palkkion määrän; 11) muihin palkkaukseen kuuluviin kustannuksiin kuin lakisääteisistä tai työnantajaa velvoittavasta työehtosopimuksesta johtuviin kustannuksiin; 12) kokouspalkkioihin siltä osin, kuin ne ylittävät määrän, joka kunnassa voitaisiin maksaa vastaavanlaisesta kokouksesta;
13) matkakustannuksiin siltä osin, kuin ne ylittävät määrän, joka valtion virkamiehelle korvattaisiin matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan; 14) sellaisen työntekijän palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, joka ei ole tukea haettaessa ollut hakijan vakinaisen viran haltija tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä, jos virka tai toimi täytetään yli vuodeksi eikä virka tai toimi ole ollut julkisesti haettavana; (25.9.2008/617) 15) ruokailukustannuksiin, jollei ole kyse kansainväliseen hankkeeseen liittyvästä tilaisuudesta, johon osallistuneet ovat pääosin muita kuin Suomen kansalaisia; (25.9.2008/617) 16) viranomaisluvista, rekisteröintimaksuista tai muista vastaavista kuluista aiheutuviin kustannuksiin. (25.9.2008/617)
Hyväksyttävien kustannusten rajoitukset Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on käytettävä viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei käytetä, yli 3 000 euron hankinnoissa tuen hakijan on kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia. Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on tuen hakijan yli 500 euron hankinnoissa selvitettävä paikkakunnan tavanomainen hintataso. Paikkakunnan tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujentoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään. Jos viitekustannuksia ei ole käytetty, tarjouksia ei ole pyydetty eikä paikkakunnan hintatasoa ole selvitetty, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.
Tuen maksamisen edellytykset Menon tosiasiallisuus ja lopullisuus Kustannuksen tulee olla tuen saajan maksama. Ennakkoa lukuun ottamatta tuen maksamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva toiminta tai hankinta on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus maksettu tuen myöntämistä koskevan päätöksen mukaisesti. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen tuen viimeisen erän maksamisen hakemista kaikkien investoinnista tai toimenpiteestä aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina. (25.9.2008/617) Hankkeen hyväksi vastikkeetta tehdyn työn toteuttaminen on osoitettava työhön osallistumista koskevalla tuntikirjanpidolla. (25.9.2008/617)
Tulojen vaikutus Hyväksytyistä enimmäiskustannuksista tai hyväksyttävien kustannusten jäädessä näitä pienemmiksi, hyväksyttävistä kustannuksista vähennetään tuen saajan tuetun toiminnan toteuttamisaikana kyseisestä toiminnasta saamat tulot. Maksettavan tuen määrä lasketaan tuloilla vähennetyistä kustannuksista. Toiminnasta saatuja tuloja ovat sen aikana tai sen tuloksena saadut tuotteiden, palvelujen taikka muun käyttö- tai vaihto-omaisuuden kuin maaseudun kehittämislain 24 :n 2 momentissa tarkoitetun omaisuuden myynnistä saadut tulot, käyttökorvaukset ja niitä vastaavat tulot. Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan toteuttajalle tuen maksamisen hakemiselle säädetyn määräajan loppuun mennessä.
Menon kohtuullisuus Tuen maksamiseksi on esitettävä selvitys siitä, että toimenpide on toteutettu tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä ja asetuksessa edellytetyllä tavalla.
Menon todennettavuus Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuettavista kustannuksista on yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kassakuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi.
Maksatuksen hakeminen - määräaika Hankkeen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Useamman kuin yhden vuoden aikana toteutettavaan hankkeeseen myönnetyn tuen maksamista on haettava kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuen myöntämisestä lukien. Siltä osin, kuin hankkeeseen sisältyy hyväksyttäviä palkkakustannuksia, tuen viimeisen erän maksamista on haettava lomarahan, - palkan tai -korvauksen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun lomaraha, -palkka tai -korvaus on työsuhteen perusteella viimeistään maksettava. (25.9.2008/617) Työvoima- ja elinkeinokeskus voi päättää, että tuki voidaan maksaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut hankkeen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.
Tukikelpoisuus kootusti Menot perustuvat hyväksyttyyn toimintaan Menot on tosiasiassa maksettu Tukikelpoisuus aikaa on noudatettu Kustannukset ovat EU:n ja kansallisten tukikelpoisuussäädösten mukaisia Hankkeen tulot on vähennetty menoista Hankintamenettelyä koskevia säännöksiä on noudatettu
Relevanssi yksittäisen viranhaltijan kannalta Itsenäinen lain soveltajan harkintavalta ja vastuu Vastuu varainkäytön asianmukaisuudesta jäsenvaltion osalta Vastuu oikean tiedon välittämisestä tuensaajalle perusteeton käsitys tukikelpoisuudesta/menettelytavoista kumuloituu usein ja ongelma laajenee Ääritapauksessa vastuu voi myös realisoitua