Numeeriset menetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 2. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 2 () Numeeriset menetelmät / 39

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät

Liukulukulaskenta. Pekka Hotokka

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

BM20A1501 Numeeriset menetelmät 1 - AIMO

Yhtälön ratkaiseminen

R. Mäkinen NUMEERISET MENETELMÄT

mlnonlinequ, Epälineaariset yhtälöt

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Numeeriset menetelmät

4 Epälineaarisen yhtälön ratkaisu

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät

Harjoitus 7 -- Ratkaisut

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 4. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 4 () Numeeriset menetelmät / 44

Kun yhtälöä ei voi ratkaista tarkasti (esim yhtälölle x-sinx = 1 ei ole tarkkaa ratkaisua), voidaan sille etsiä likiarvo.

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

5 Differentiaalilaskentaa

Matematiikan tukikurssi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Teknillinen tiedekunta, matematiikan jaos Numeeriset menetelmät

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Numeeriset menetelmät

811120P Diskreetit rakenteet

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

Matematiikan tukikurssi

Numeeriset menetelmät

Harjoituskokeiden ratkaisut Painoon mennyt versio.

Numeeriset menetelmät

MATEMATIIKAN JAOS NUMEERISET MENETELMÄT

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

Numeeriset Menetelmät

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Luento 10: Optimointitehtävien numeerinen ratkaiseminen; optimointi ilman rajoitusehtoja

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Luento 2: Viivan toteutus

3. Yhtälön numeeristen ratkaisujen etsimisestä

Tietokonearitmetiikka

Tietokonearitmetiikka

Kevät Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot

Projektityö M12. Johdanto

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Tietokonearitmetiikka

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Numeerinen integrointi

6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

Differentiaalilaskenta 1.

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Schildtin lukio

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Matematiikan tukikurssi

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

1 sup- ja inf-esimerkkejä

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 3. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 3 () Numeeriset menetelmät / 45

5.1. Normi ja suppeneminen Vektoriavaruus V on normiavaruus, jos siinä on määritelty normi : V R + = [0, ) jolla on ominaisuudet:

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Tietokonearitmetiikka

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Numeerinen analyysi 2016

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

5. Numeerisesta derivoinnista

Numeeriset menetelmät

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

1 Supremum ja infimum

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

Matematiikan tukikurssi

Numeerinen integrointi ja derivointi

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Rollen lause polynomeille

Transkriptio:

Numeeriset menetelmät Luento 2 To 8.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 1/33 p. 1/33

Lukujen tallennus Kiintoluvut (integer) tarkka esitys aritmeettiset operaatiot tarkkoja, jos pysytään lukualueen sisällä ja jakolasku = kokonaislukujakolasku Liukuluvut (floating point) liukuluvut reaaliluvut aritmeettiset operaatiot liukuluvuilla aritmeettiset operaatiot reaaliluvuilla Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 2/33 p. 2/33

Liukulukuesitys Luvun x 0 esitys B-kantaisena liukulukuna x = ( 1) s M B E missä s {0, 1} M R E Z määrää etumerkin mantissa eksponentti Mantissa normalisoitu joko: B 1 M < 1 tai: 1 M < B Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 3/33 p. 3/33

Liukulukuesitys 10-kantainen normalisoitu liukuluku x = ( 1) s (0.x 1 x 2 x 3... ) 10 10 E x i {0,..., 9}, 0.1 M < 1 2-kantainen normalisoitu liukuluku x = ( 1) s (1.b 1 b 2 b 3... ) 2 2 E b i {0, 1}, 1 M < 2 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 4/33 p. 4/33

Liukulukuesitys Tietokoneessa aina äärellinen esitys M = 1.b 1 b 2... b m, E min E E max vain äärellinen määrä rationaalilukuja on olemassa pienin ja suurin liukuluku liukuluvut eivät ole tasaisesti jakautuneet (lähempänä nollaa tiheämmässä) reaaliluvusta liukuluvuksi: bitti b m määrätään pyöristämällä, bitit b m+1, b m+2,... menetetään Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 5/33 p. 5/33

IEEE:n standardin liukuluvut Yksinkertaisen tarkkuuden liukuluvut s E M 1 8 23 bittiä suuruusluokka: 10 38... 10 38 tarkkuus: noin 7 merkitsevää numeroa Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 6/33 p. 6/33

IEEE:n standardin liukuluvut Kaksinkertaisen tarkkuuden liukuluvut s E M 1 11 52 bittiä suuruusluokka: 10 307... 10 307 tarkkuus: noin 15 merkitsevää numeroa Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 7/33 p. 7/33

Liukulukuaritmetiikka Laskutoimitusten tulokset esitetään aina käytetyn liukulukuesityksen mukaisesti Myös välitulokset! Tulos voi riippua laskujärjestyksestä Tulos, jossa E > E max ylivuoto Tulos, jossa E < E min alivuoto IEEE:n standardissa myös: Inf, +Inf ja NaN Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 8/33 p. 8/33

Esimerkki Tehtävä: c = a 2 + b 2, kun a = 10 30 ja b = 1 Yksinkertainen tarkkuus a 2 = 10 60 aiheuttaa ylivuodon Järjestetään laskutoimitukset uudelleen: (a c = σ σ) 2 + ( b σ ) 2, missä σ = max{ a, b } Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 9/33 p. 9/33

Esimerkki 10-kantaiset normalisoidut liukuluvut, neljän numeron mantissa Tehtävä: 0.01 + 7000 Liukulukuina: 0.1000 10 1 + 0.7000 10 4 Laskutoimitus suoritetaan isommassa tilassa (esimerkiksi kahdeksan numeron mantissalla) Yhteenlaskussa itseisarvoltaan pienemmän luvun normalisoinnista luovutaan Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 10/33 p. 10/33

Esimerkki jatkuu 0.1000 10 1 0.00000100 10 4 0.7000 10 4 0.70000000 10 4 0.70000100 10 4 0.7000 10 4 Tulos tallennetaan neljän numeron mantissalla pienemmällä luvulla ei merkitystä Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 11/33 p. 11/33

Esimerkki Laskutoimitusten tulokset eivät tarkkoja Liukulukujen yhtäsuuruuden testaaminen ei mielekästä Ei näin: Vaan näin: if (s == 1.0) then... if (abs(s - 1.0) <= d) then... missä d on pieni positiivinen toleranssiparametri Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 12/33 p. 12/33

Epälineaariset yhtälöt Olkoon f : R R jatkuva Yhtälö f(x) = 0 Yhtälön ratkaisu eli juuri x Funktio f epälineaarinen yleensä ratkaisun analyyttistä lauseketta ei tunneta Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 13/33 p. 13/33

Esimerkki Keplerin yhtälö x e sin x M = 0 missä 0 < e < 1 ja M ovat vakioita Kuvaa esimerkiksi satelliitin liikettä elliptisellä radalla Ratkaisun lauseketta ei tunneta käytetään numeerista menetelmää Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 14/33 p. 14/33

Iteratiivinen ratkaiseminen Alkuarvaus x 0 parempi approksimaatio x 1 parempi approksimaatio x 2... approksimaatio x n joka toteuttaa lopetuskriteerin Huom: Ratkaisua ei välttämättä ole olemassa Ratkaisuja voi olla useita Piirrä kuva Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 15/33 p. 15/33

Esimerkki Keplerin yhtälö vakioilla e = 1/2 ja M = 1 x 1 2 sin x 1 = 0 1 2 sin x = x 1 Piirrä lausekkeiden 1 2 sin x ja x 1 kuvaajat Kuvaajat leikkaavat kohdassa x 1.5 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 16/33 p. 16/33

p. 17/33 Puolitushaku Olkoon [a, b] siten, että f(a)f(b) < 0 On olemassa x ]a, b[ siten, että f(x ) = 0 Puolitushaku: Olkoon c = 1 2 (a + b) Jos f(a)f(c) < 0 niin asetetaan [a, b] := [a, c] Jos f(a)f(c) > 0 niin asetetaan [a, b] := [c, b] Toistetaan kunnes [a, b] riittävän pieni tai f(c) riittävän lähellä nollaa c x Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 17/33

Puolitushaku bisect(a,b,toler,itmax,c) u := f(a) v := f(b) h := b a if sign(u) = sign(v) then stop do iter = 1,...,itmax h := h/2 c := a + h w := f(c) if h toler or w toler then return if sign(w) sign(u) then b := c v := w else a := c u := w end if end do Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 18/33 p. 18/33

Puolitushaun konvergenssi Olkoot [a 0, b 0 ], [a 1, b 1 ],..., [a n, b n ],... puolitushaun tuottamat välit lim a n = lim b n = x n n Olkoon c n = 1 2 (a n + b n ) c n x 1 2 (n+1)(b 0 a 0 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 19/33 p. 19/33

Algoritmien konvergenssi Käyttökelpoinen iteratiivinen menetelmä on numeerisesti stabiili suppeneva eli menetelmä konvergoi tehokas Tehokkuuden mittareita ovat esimerkiksi tarvittavien iteraatioiden lukumäärä funktion arvojen laskujen lukumäärä yhdellä iteraatiokierroksella Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 20/33 p. 20/33

Konvergenssin kertaluku Olkoon lim n x n = x Jos on olemassa p ja C > 0 siten, että lim n x n+1 x x n x p = C niin p on konvergenssin kertaluku C on asymptoottinen virhevakio Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 21/33 p. 21/33

Konvergenssin kertaluku lim n x n+1 x x n x p = C Konvergenssi on: p = 1 ja C < 1 lineaarista 1 < p < 2 p = 2 superlineaarista neliöllistä eli kvadraattista Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 22/33 p. 22/33

Esimerkki Puolitushaussa pahimmassa tapauksessa c n x = 1 2 (n+1)(b 0 a 0 ) c n+1 x c n x = 1 2 (n+2) (b 0 a 0 ) 1 2 (n+1) (b 0 a 0 ) = 1 2 p = 1 ja C = 1/2 konvergenssi lineaarista Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 23/33 p. 23/33

Kiintopistemenetelmä Etsitään g siten, että f(x) = 0 x = g(x) Lähtien alkuarvauksesta x 0 iteroidaan x n+1 = g(x n ) kunnes jokin lopetuskriteeri toteutuu Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 24/33 p. 24/33

Kutistavat funktiot Funktio g : [a, b] [a, b] on kutistava, jos on olemassa vakio 0 < γ < 1 siten, että g(x) g(y) γ x y kaikilla x, y [a, b] Huom: Kutistavalle funktiolle on x [a, b] g(x) [a, b] (väli voi olla myös ääretön) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 25/33 p. 25/33

Kiintopistemen. konvergenssi Olkoon g : [a, b] [a, b] kutistava On olemassa täsmälleen yksi kiintopiste x = g(x ) Kiintopisteiteraatio x n+1 = g(x n ) suppenee kiintopisteeseen x kaikilla alkuarvauksilla x 0 [a, b] Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 26/33 p. 26/33

Newtonin menetelmä Olkoon f : R R differentioituva Korvataan käyrä y = f(x) pisteeseen (x n, f(x n )) asetetulla tangentilla Uusi approksimaatio x n+1 on tangentin nollakohta x n+1 = x n f(x n) f (x n ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 27/33 p. 27/33

Newtonin menetelmä Menetelmä voidaan tulkita myös kiintopisteiteraationa, missä g(x) = x f(x) f (x) yleistää epälineaarisille yhtälöryhmille (f(x) on vektori, derivaattaa f (x) vastaa Jacobin matriisi eli jacobiaani) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 28/33 p. 28/33

Newtonin men. konvergenssi Olkoon jossain juuren x ympäristössä f kaksi kertaa jatkuvasti differentioituva ja f (x) 0 Jos alkuarvaus x 0 on riittävän lähellä juurta x lim n x n = x ja lim n x n+1 x x n x 2 = f (x ) 2 f (x ) p = 2 = C Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 29/33 p. 29/33

Newtonin men. ominaisuuksia Plussaa: neliöllinen (kvadraattinen) konvergenssi tehokas Miinusta: alkuarvauksen valinta hankalaa iteraatiokaavassa nimittäjä voi mennä itseisarvoltaan pieneksi tarvitaan myös derivaatan lauseke Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 30/33 p. 30/33

Newtonin men. ominaisuuksia Derivaatan laskeminen: käsin symbolisen laskennan ohjelmistolla automaattisella derivoinnilla Voidaan yhdistää muiden menetelmien kanssa: aloitetaan yksinkertaisella globaalisti konvergoivalla menetelmällä jatketaan Newtonin menetelmällä Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 31/33 p. 31/33

Sekanttimenetelmä Joko: Approksimoidaan tangenttia pisteisiin (x n 1, f(x n 1 )) ja (x n, f(x n )) asetetulla sekantilla Tai: Approksimoidaan derivaattaa erotusosamäärällä f (x n ) f(x n) f(x n 1 ) x n x n 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 32/33 p. 32/33

Sekanttimenetelmä jatkuu x n x n 1 x n+1 = x n f(x n ) f(x n ) f(x n 1 ) Konvergenssin kertaluku p 1.62 Huom: Tarvitaan kaksi alkuarvausta x 0 ja x 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 33/33 p. 33/33