Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500 t, hiilimonoksidipäästöt noin 5 300 t, hiilivetypäästöt noin 1 400 t ja hiukkaspäästöt noin 960 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet.. Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo Hatsalan sääasemalla oli 5,3 C. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Vuoden kylmin kuukausi oli helmikuu, jolloin lämpötila kävi alimmillaan noin -35 o C:ssa. Kevät eteni poikkeuksellisen nopeasti huhtikuussa, joskin loppukevät oli sääoloiltaan varsin vaihteleva. Koko kesä oli harvinaisen lämmin ja ajankohtaan lämpimät säät jatkuivat koko loppuvuoden. Pysyvämpi ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 10-30 μg/m 3, vuorokausiarvot 4-10 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 2 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet vuonna 2011 olivat hieman alhaisempia kuin vuonna 2010. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 29-100 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 14-59 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 14 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 19 μg/m 3. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 42-110 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 19-69 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 18 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 28 μg/m 3. Tasavallankadulla typpidioksidin tuntiarvot olivat 50-132 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 27-102 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 24 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 42 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna 2010. Syynä tähän todennäköisesti oli se, että vuonna 2010 oli talvella pitkiä pakkasjaksoja, jolloin pitoisuudet nousivat korkeiksi. Tasavallankadulla, missä pitoisuudet olivat lähes kaksinkertaisia keskustan pitoisuuksiin nähden, typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi tammi- ja helmikuussa. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,4-3,2 mg/m 3 ja suurimmat kahdeksan

tunnin keskiarvot 0,2-1,8 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvulla. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 67-119 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 62-110 μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen noin puolet pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2011 olivat samaa tasoa kuin vuonna 2010. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 13-63 μg/m 3, Maaherrankadulla 13-72 μg/m 3, Tasavallankadulla 14-167 μg/m 3 ja Sorsasalossa 11-186 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Kasarmipuistossa 3 vuorokautena, Maaherrankadulla 10 vuorokautena, Tasavallankadulla 28 vuorokautena ja Sorsasalossa 84 vuorokautena. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa 11 μg/m 3, Maaherrankadulla 16 μg/m 3, Tasavallankadulla 24 μg/m 3 ja Sorsasalossa 34 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin vuonna 2010. Tasavallankadulla pitoisuudet olivat noin kaksinkertaiset keskustan pitoisuuksiin nähden. Sorsasalon poikkeuksellisen korkeisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttivat valtatie 5:n laajat maanrakennustyöt. Pitoisuudet Sorsasalossa kuvastavat tilannetta osin työmaa-alueella. Kasarmipuiston tausta-asemaa lukuun ottamatta hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi kaikilla muilla mittausasemilla katupölyjakson aikaan huhtikuussa. Sorsasalossa ohjearvo ylittyi yhtäjaksoisesti huhtikuulta lokakuulle saakka. Sorsasalossa ylittyi myös hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 8-19 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 6,8 μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuuksissa keskustassa ei ole tapahtunut muutoksia vuodesta 2005, kun mittaukset aloitettiin. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,6-2,0 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2011 hieman korkeampia kuin muutamana edellisenä vuotena. lmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä sen jälkeen lokakuulle saakka Sorsasalon ajoittain erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 4 4. SÄÄOLOSUHTEET... 6 5. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 )... 8 5.1 Päästöt 8 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 9 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 10 6. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 12 6.1 Päästöt 12 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 14 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 15 7. HIILIMONOKSIDI (CO)... 18 7.1 Päästöt 18 7.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 19 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 20 8. OTSONI (O 3 )... 21 8.1 Muodostuminen... 21 8.2 Vaikutukset ja tavoitearvot... 21 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 22 9. HIUKKASET... 24 9.1 Päästöt... 24 9.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 25 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 26 9.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 30 10. HAJURIKKIYHDISTEET(TRS)... 31 10.1 Päästöt... 31 10.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 31 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 32 11. ILMANLAATUINDEKSI... 33 11.1 Yleistä... 33 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa... 34

12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPIOSSA... 37 12.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC).37 12.2 Kasvihuonekaasut... 39 12.3 Metallit... 41 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 42 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Mittausasemien kuvaukset.44 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 50 Tärkeimmät päästölähteet Kuopiossa..52 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2011.57 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2011.58 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2011.59 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2011..60 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2011..61 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1990-2011. 62 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2011.63 LIITE 11 Tunnusluvut vuosien 2010-2011 mittauksista 64

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2011 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin ja Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijapalveluilta. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (YAMK) Juha Pulkkinen JPP Kalibrointi Ky:stä. Polyaromaattisten hiilivetyjen mittaustulokset Heinälamminrinteeltä on raportoitu erikseen Ilmatieteen laitoksen toimesta.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden

3 tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2011 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Heinälamminrinteellä Jätekukko Oy:n kaatopaikan yhteydessä mitattiin polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH). Säätiedot on saatu käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta.

4 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Sorsasalossa, Päivärannassa ja Kelloniemessä (liite 3a) - Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas - Karelia-Upofloor Oy:n parkettitehdas - Oy Scantarp Ab:n muovituotetehdas - Liikenneviraston kivenlouhimo (urakoitsija TYL- Kalsium) - Kuopion Energian Päivärannan lämpökeskus - Kuopion Energian Kelloniemen lämpökeskus

5 Kelloniemi-Itkonniemi alueella (liite 3b) - Atria Oyj:n lihanjalostuslaitokset - Kuopion Energian Saarijärven lämpökeskus - JELD-WEN Suomi Oy:n ovitehdas Niirala-Haapaniemi-Siikaniemi-Savilahti alueella (liite 3c) - Kuopion Energian Niiralan lämpökeskus - Kuopion Energian Iloharjun lämpökeskus - Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos - Bella-Veneet Oy:n Siikaniemen venetehdas - Bella-Veneet Oy:n Väliköntien venetehdas Jynkkä-Saaristokaupunki-Pitkälahti alueella (liite 3d) - Kuopion Energian Jynkän lämpökeskus - Kuopion Energian Pitkälahden lämpökeskus - Kuopion Energian Rautaniemen lämpökeskus Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella (liite 3e) - Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema - Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Morenia Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Jätekukko Oy:n jätekeskus - Pelastusopiston harjoitusalue Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-12 ja liitteissä 4-10. Vuosina 1986-2011 erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä.

1.1.2011 1.2.2011 1.3.2011 1.4.2011 1.5.2011 1.6.2011 1.7.2011 1.8.2011 1.9.2011 1.10.2011 1.11.2011 1.12.2011 6 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo Hatsalan sääasemalla oli 5,3 C. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä: pakkas- ja lumisadejaksot vuorottelivat. Tammikuussa Pohjois-Savossa satoi lunta varsin paljon. Selvästi kylmin talvikuukausi oli helmikuu, jolloin lämpötila alimmillaan kävi noin -35 o C:ssa. Maaliskuu oli lämpö- ja sadeolosuhteiltaan varsin tavanomainen alkukevään kuukausi. Huhtikuussa kevät alkoi kuitenkin edetä poikkeuksellisen nopeasti, kun lämpötila kohosi kuun lopulla +20 o C:een. Loppukeväästä toukokuussa sää oli varsin vaihtelevaa: oli hyvin lämpimiä päiviä, mutta myös yöpakkasia, sekä ajoittain myös sateista. Koko kesä oli harvinaisen lämmin. Ensimmäiset helteet ajoittuivat jo aivan kesäkuun alkuun. Helteitä riitti aina elokuun lopulle saakka.. Ajankohtaan nähden lämpimät saat jatkuivat edelleen kesän jälkeen koko syksyn ja aina joulukuuhun saakka. Erityisesti syyskuuta sävytti lämpimän sään ohella runsaat sateet. Joulukuun oli edelleen hyvin leuto ja hyvin sateinen. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Pysyvämpi ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella. 30,0 Ilman lämpötila Kuopion Hatsalassa vuonna 2011 20,0 oc 10,0 0,0-10,0 Lämpötila / C Lämpötilan vuosikeskiarvo -20,0-30,0

1.1.2011 1.2.2011 1.3.2011 1.4.2011 1.5.2011 1.6.2011 1.7.2011 1.8.2011 1.9.2011 1.10.2011 1.11.2011 1.12.2011 Sadekertymä (mm) 7 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Vuorokauden sadekertymä Kuopion Hatsalassa vuonna 2011 Vuorokauden sadekertymä Vallitsevat tuulet Hatsalan sääasemalla olivat kaakon ja luoteen välillä. Maaston huomattavan korkeusvaihtelun vuoksi Hatsalan sääaseman tuulitiedot eivät kuvasta tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Tuulensuuntajakauma (%) Kuopion Hatsalassa vuonna 2011 20 N NW 15 10 5 NE W 0 E SW SE S

8 5. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 5.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2011 olivat pienemmät kuin kertaakaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin päästöjen seuranta on aloitettu. Päästöt olivat noin 1 300 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat noin 600 t pienemmät kuin vuonna 2011. Myös Savon Sellu Oy:n päästöt putosivat lähes 1/10:aan edellisestä vuodesta. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. 16000 Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2011 t/a 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 SAVON SELLU OY KUOPION ENERGIA OY MUUT LAITOKSET TIE-, RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

9 Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 2011 0 % 1 % 5 % 3 % 0 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET LIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 91 % 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3

10 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu kriittinen taso 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään 1.10.-31-3. välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 10-30 250 Vuorokausiarvot 4-10 80 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 60 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 16 125 0 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 11 ja pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 2 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2010-31.3.2011) 2,4 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat touko-syyskuussa, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Savon Sellu Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. Tammi- ja helmikuulta mittaustuloksia ei ole käytettävissä laiterikon vuoksi. Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 2011 300 Pitoisuus (ug/m3) 250 200 150 100 50 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo 0 Vuorokausiohjearvo Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 1990-luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu 2000-luvulla. 2000-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 1-3 ug/m 3.

12 Rikkidioksidin vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-2011 25 20 Pitoisuus (ug/m3) 15 10 5 Sorsasalo Raja-arvo 0 6. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 6.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2011 olivat Kuopiossa noin 2 500 tonnia. Päästöt olivat noin 300 t pienemmät kuin vuonna 2010 ja pienemmät kuin kertaakaan koko 1990- ja 2000-luvuilla. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

13 5000 Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 1986-2011 t/a 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE VESI-JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2011 olivat Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset. Muita merkittäviä typenoksidipäästöjen lähteitä olivat Savon Sellu Oy, tieliikenne sekä erilaiset työ- ja maatalouskoneet. Typenoksidipäästöt Kuopiossa v. 2011 19 % 4 % 21 % 4 % 21 % 29 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 2 %

14 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

15 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Tuntiarvot 29-100 42-110 Vuorokausiarvot 14-59 19-69 Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 50-132 27-102 Ohjearvo (μg/m 3 ) 150 70 ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat NO 2 tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) 109 123 14 18 Korkein mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 158 24 Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 200 0 18 40 - - ja typen oksidien (NO + NO 2 ) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NO X Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuisto ssa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) 19 28 Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 42 Kriittinen taso (μg/m 3 ) 30 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan tammi-maaliskuussa ja alhaisimmillaan pitoisuudet olivat kesällä ja alkusyksyllä. Kaiken kaikkiaan selvästi korkeimmat pitoisuudet mitattiin Tasavallankadulla. Maaherrankadulla pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia ja Kasarmipuistossa selvästi alhaisempia kuin Tasavallankadulla. Tasavallankadulla ylittyi typpidioksidin

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 16 vuorokausiohjearvo tammi- ja helmikuussa. Maaherrankadulla vuorokausiohjearvon ylitys oli hyvin lähellä helmikuussa. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia kadun välittömässä vaikutuspiirissä, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat pitoisuuksia laajemmin keskusta-alueella. Typenoksidien (NO + NO 2 ) kriittinen taso ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Typenoksidien vuosiraja-arvo on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2011 Pitoisuus (ug/m3) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2011 Pitoisuus (ug/m3) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 17 Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 2011 Pitoisuus (ug/m3) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat pysyneet varsin tasaisina tai ne ovat jopa hieman nousseet. Vuonna 2011 typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat kaikilla mittausasemilla hieman alhaisemmat kuin vuonna 2010, jolloin oli varsin kylmä talvi. Erityisen selvä ero oli Tasavallankadulla, jossa vuosikeskiarvo vuonna 2011 oli vain noin 2/3 vuoden 2010 tasosta. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä.

18 Pitoisuus (ug/m3) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Typpidioksidin vuosikeskiarvot 1989-2011 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo 7. HIILIMONOKSIDI (CO) 7.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2011 olivat noin 5 300 tonnia. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 1980- luvulta saakka. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. t/a 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2011 TEOLLISUUS JA ENERGIANTUOTANTO TIELIIKENNE VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

19 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 2011 1 % 4 % 0 % 29 % 24 % 5 % 37 % KUOPION ENERGIA OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 7.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita. Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 20 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,4-3,2 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,2-1,8 8 10 Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin tammi-maaliskuussa ja marraskuussa. Pitoisuudet olivat puolestaan alhaisimmillaan kesällä. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2011 25,0 Pitoisuus (mg/m3) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tuntikeskiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) Ohjearvo tuntikeskiarvolle Ohjearvo 8 h keskiarvolle Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan tapahtunut enää oleellisia muutoksia 2000-luvulla. Vuonna 2010 vuosikeskiarvo oli sama kuin vuosina 2008-2010.

21 Pitoisuus (mg/m3) Hiilimonoksidin vuosikeskiarvot keskustassa 1992-2011 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1992199419961998200020022004200620082010 Keskusta 8. OTSONI (O 3 ) 8.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. 8.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita metsissä ja viljelykasveille. Otsonin arvioidaan olevan hiukkasten jälkeen tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus Suomessa.

22 Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla 1.5. 31.7. Tavoitearvo vuodelle 2010 on 18 000 μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on 6 000 μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä. 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 62-110 120 0 25 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 67-119 180 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona AOT40 2 898 6 000/18 000 Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan huhti-heinäkuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta.

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 23 Pitoisuus (ug/m3) Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2011 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Väestön tiedottamiskynnys Tavoitearvo 8 h keskiarvolle Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Koko 2000-luvun otsonipitoisuuksissa ei ole tapahtunut kovin suurta muutosta. Pitoisuudet ovat ehkä hieman olleet kasvussa. Vuonna 2011 otsonin vuosikeskiarvo oli sama 49 ug/m 3 kuin vuonna 2010. Otsonin vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 1998-2011 60 50 40 Pitoisuus (ug/m3) 30 20 Kasarmipuisto 10 0

24 9. HIUKKASET 9.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2011 olivat noin 960 tonnia. Vuosien 2009-2011 aiempaa suuremmat hiukkaspäästöjen arvot johtuvat siitä, että hajapäästöjen arviointi on muuttunut aiemmasta. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan. 1400 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-2011 1200 t/a 1000 800 600 400 KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 200 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka.

25 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 2011 5 % 18 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET 67 % 4 % 3 % 3 % 0 % TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 9.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.

26 Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitattavista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) 13-63 70 13-72 70 14-167 70 11-186 70

27 ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa olivat PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 72 50 3 35 Vuosikeskiarvo 11 40 - - ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Maaherrankadulla PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo 86 50 10 35 Vuosikeskiarvo 16 40 - - ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Tasavallankadulla PM 10 Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo 207 50 28 35 Vuosikeskiarvo 24 40 - - ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Sorsasalossa PM 10 Sorsasalo Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo 227 50 84 35 Vuosikeskiarvo 34 40 - - Kaikilla mittausasemilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtikuussa katupölyjakson aikaan. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja

28 Sorsasalossa. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa ohjearvo ylitettiin kaksinkertaisesti. Maaherrankadulla ohjearvoylitys oli selvästi lievempi. Huhtikuun lisäksi toinen lievempi katupölyjakso ajoittui lokamarraskuulle ennen lumien tuloa. Tällöin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kaupunkialueella kohosivat selvästi alkusyksyn tasosta. Maaherrankadun ja Tasavallankadun mittausasemien raja-arvotason ylityksistä 1/3 johtui tästä syksyisestä katupölystä. Vuonna 2011 korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin myös muutamana päivänä talvella helmikuussa pahimpien pakkastan aikaan. Tällaisia pakkasinversioihin liittyviä korkeita hiukkaspitoisuuksia mitattiin myös vuonna 2010. Keskustassa raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin 10 vuorokautena. Näistä 2/2 johtui katupölystä ja 1/3 talviajan pakkasinversioista. Tasavallankadun mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä mitattiin keskustaan verrattuna lähes kolminkertainen määrä (28 kpl). Valtaosa näistä ylityksistä johtui katupölystä joko keväällä huhtikuussa tai syksyllä loka-marraskuussa. Pakkasinversioista johtuvia ylityksiä oli kahtena päivänä helmikuussa. Virallisesti hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt Tasavallankadulla. Vuoden 2010 tapaan Sorsasalossa mitattiin huhtikuulta aina lokakuulle saakka hyvin usein korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Ohjearvotaso 70 ug/m 3 ylittyi Sorsasalossa huhtikuulta aina lokakuulle saakka. Pitoisuudet Sorsasalossa olivat ajoittain poikkeuksellisen korkeita. Enimmillään ohjearvotaso 70 ug/m 3 ylitettiin lähes kolminkertaisesti. Sorsasalossa ylittyi myös raja-arvo 50 ug/m 3, koska näitä raja-arvotason ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin koko vuonna yhteensä 84 kpl, kun ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa. Nämä Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta pahinta mahdollista tilannetta ja aluetta. Mittausasemalta on matkaa raskaan dumpperikaluston käytössä olevalle työmaatielle vain noin 50 m. Sorsasalon hiukkaspitoisuudet kuvastavat osittain tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 29 Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 2011 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän kaduista vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi. Maaherrankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2006. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa mittaukset aloitettiin puolestaan vuonna 2010. Kasarmipuistossa 1990-luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat puolestaan tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet lähes kaksinkertaiset keskustan pitoisuuksin nähden. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet vuosina 2010-2011 ovat olleet erittäin korkeita. Sorsasalossa pölypitoisuudet kuitenkin kuvaavat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaa-alueella. Sorsasalossa korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille jää vähäiseksi.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 30 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot 1988-2011 45 40 35 Pitoisuus (ug/m3) 30 25 20 15 10 5 0 Itkonniemi Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo 9.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella tammi- ja helmikuussa sekä toisaalta heinäkuussa ja lokakuussa. Tammi- ja helmikuussa oli kovia pakkasia, jolloin lämmityksen ja tieliikenteen päästöt olivat suuria ja laimenivat ajoittain huonosti. Heinäkuun kohonneet pienhiukkaspitoisuudet puolestaan ajoittuvat ajankohtaan, jolloin Kuopion seudulla oli pitkät ajat kuivaa ja helteistä ilmaa. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 2011 Pitoisuus (ug/m3) 25 20 15 10 5 0 Vuorokausiarvo (mg/m3)

31 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa on pysynyt lähes samana noin 7 μg/m 3 siitä lähtien, kuin mittauksia Kasarmipuistossa on tehty vuodesta. 2007. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3. Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 2007-2011 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 Kasarmipuisto Altistumisen pitoisuuskatto 10. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 10.1 Päästöt Merkittävin rikkivedyn (H 2 S) päästölähde Kuopiossa on Savon Sellu Oy:n tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt vuonna 2011 olivat 4 tonnia laskettuna rikkinä. Jonkin verran rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. Kaatopaikan rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. 10.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 32 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,6-2,0 10 Pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason. Pitoisuuksissa ei kokonaisuutena ollut huomattavaa vaihtelua. Pitoisuudet olivat hieman korkeampia keväällä ja kesällä samalla tapaa kuin myös rikkidioksidin pitoisuudet alueella. Pitoisuus ug/m3 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa vuonna 2011 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo Pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2004. Vuonna 2011 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo oli hieman korkeampi kuin viime vuosina.

33 0,7 0,6 0,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo Sorsasalossa 2004-2011 Pitoisuus (ug/m3) 0,4 0,3 0,2 0,1 vuosikeskiarvo 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 11. ILMANLAATUINDEKSI 11.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia.

34 Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi verrata keskenään. Kasarmipuistossa, joka kuvaa keskustan taustailmanlaatua kortteleiden sisäosissa, ilmanlaadun vaihtelu vuoden mittaan oli suhteellisen vähäistä. Kasarmipuistossa ilmanlaatu oli

35 heikoimmillaan keväällä ja toisaalta keskikesällä. Kasarmipuistossa ilmanlaatua näihin aikoihin heikensi eniten otsoni. Kuopion Kasarmipuiston ilmanlaatuindeksi v. 2011 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Liikenneympäristössä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla ilmanlaatu oli heikoimmillaan huhtikuussa katupölyjakson aikana. Molemmilla mittausasemilla oli havaittavissa toinen heikomman ilmanlaadun jakso syksyllä loka-marraskuussa. Tällöinkin ilmanlaatua heikensivät hengitettävät hiukkaset eli katupöly.

36 Kuopion Maaherrankadun ilmanlaatuindeksi v. 2011 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuopion Tasavallankadun ilmanlaatuindeksi v. 2011 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Sorsasalossa ilmanlaatua heikensivät ajoittain erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet huhti-lokakuussa. Sorsasalossa ilmanlaatu kuitenkin vaihteli erittäin paljon päivästä toiseen. Toisaalta talvikuukausina ilmanlaatu alueella oli usein hyvä.

37 Kuopion Sorsasalon ilmanlaatuindeksi v. 2011 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ 12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 12.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2011 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1400 t. Lähinnä tieliikenteen ja osin myös teollisuuden päästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Vuosien 2009-2011 edellisiä vuosia suurempia päästöarvio johtuu siitä, että hajapäästöjen määrät on arvioitu aiempaa suuremmaksi.

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 38 t/a 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-2011 BELLA VENEET OY OY SCANTARP AB JELD-WEN SUOMI OY FENESTRA OY ST1 SUOMEN PETROOLI OY UPM-KYMMENE WOOD OY TIELIIKENNE RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT Kuopiossa VOC-päästöistä noin 60 % arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat tieliikenne sekä työ- ja maatalouskoneet. Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 2011 2 % 0 % 2 % 3 % 63 % 15 % 12 % 3 % BELLA VENEET OY FENESTRA OY JELD-WEN SUOMI OY OY SCANTARP AB TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

39 12.1 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu sekä KASVENERlaskentamallilla että ns. hyödynjakomenetelmällä. Nämä eri laskentamallit antavat jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia niin, että KASVENER-laskelmamallin antamat tulokset ovat suurempia kuin hyödynjakomenetelmällä saatavat tulokset. Vuosina 1990-2011 Kuopion kasvihuonekaasupäästöissä ei kokonaisuutena ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Teollisuuden päästöt ovat kyseisenä ajanjaksona pienentyneet, mutta vastaavasti kaukolämmön ja sähkön kulutuksen päästöt ovat kasvaneet. Vuodelta 2011 lopullisia lukuja teollisuuden päästöistä ei ollut tätä raporttia laadittaessa vielä käytettävissä. Siksi oheisessa kuvassa ei ole esitetty vuoden 2011 kokonaispäästöä, vain sektorikohtaiset päästöt teollisuutta lukuun ottamatta.

40

41 12.3 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien metallien päästöt ilmaan vuonna 2011 olivat seuraavat: Metalli (kg/a) Kuopion Energia Oy/Haapaniemi As Cd Cr Ni Pb V Zn Hg 2,3 6 92 6,3 Savon Sellu Oy 4,4 0,7 6,4 9 3 12 167 <0,1 Muut päästölähteet 8,0 5,4 48,5 176 121 435 1020 1,7 As = arseeni Cd = kadmium Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

42 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästöjen kokonaistasoissa ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Tosin vuonna 2011 rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt olivat alhaisemmat kuin kertaakaan aiemmin vuoden 1986 jälkeen, jolloin päästöseuranta on aloitettu. Tiedot hajapäästöistä ovat tarkentuneet, mikä on vaikuttanut raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2011 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan tyydyttävä. Ilmanlaatu oli heikoin katupölyaikaan huhtikuussa. Ilmanlaatua Sorsasalossa heikensi huhtikuusta aina lokakuulle saakka alueen maanrakennustöiden ja raskaan maansiirtokaluston aiheuttamat pölypäästöt. Kevään sekä kuivan ja lämpimän loppukesän aikana alueen ilmanlaatu oli ajoittain poikkeuksellisen huono. Vuoden kylmin kuukausi oli helmikuu. Talvella pakkasilla ilmanlaatu heikkenikin ajoittain suurten päästöjen ja huonojen laimenemisolosuhteiden vuoksi. Kokonaisuutena vuosi oli kuitenkin poikkeuksellisen lämmin. Ajankohtaan nähden lämmintä jatkui aina joulukuulle saakka. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Selvimmin ne ilmenevät Sorsasalossa ja Heinälamminrinteellä. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. 2000-luvulla rikkidioksidipitoisuudessa ei ole enää tapahtunut merkittävää muutosta. Sorsasalon rikkidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat Savon Sellu Oy:n päästöt. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990- luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Vuonna 2011 selvästi korkeimmat typpidioksidipitoisuudet mitattiin Tasavallankadulla. Tasavallankadulla ylittyi typpidioksidin vuorokausiohjearvo tammija helmikuussa. Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadun mittausasemalla ovat olleet hieman Kasarmipuiston asemalla mitattuja suurempia. Otsonipitoisuudet kasvoivat 2000-luvun alussa aina vuoteen 2005 saakka. Tämän jälkeen pitoisuudet olivat muutaman vuoden hieman alhaisempia. Vuonna 2011 pitoisuudet olivat vuoden 2010 tasoa. Otsonipitoisuudet ovat olleet selvästi alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa. Keväinen katupölyjakso ajoittui vuonna 2011 huhtikuulle.

43 Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvotason katupölyjakson aikana keväällä kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Kasarmipuistossa, joka kuvaa kaupunkitaustapitoisuutta. Erityisen korkeita pölypitoisuuksia mitattiin Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Sorsasalossa ylittyi jopa hengitettävien hiukkasten raja-arvo. Sorsasalossa pölypitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita koko kesän huhtikuusta lokakuulle saakka. Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta pahinta mahdollista tilannetta ja aluetta. Mittausasemalta on matkaa raskaan dumpperikaluston käytössä olevalle työmaatielle vain noin 50 m. Sorsasalon hiukkaspitoisuudet kuvastavat osittain tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta. Pienhiukkasten pitoisuudet keskustassa ovat pysyneet varsin vakiona aina vuodesta 2007, jolloin mittaukset aloitettiin. Pienhiukkasten pitoisuustaso alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Savon Sellu Oy:n vaikutusalueella Sorsasalossa olivat vuonna 2011 hieman korkeampia kuin muutamana edellisenä vuotena. Pitoisuudet jäivät pääosin 10-20 %:iin ohjearvosta.

44 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

45 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: 6977320:3533900 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9.2002 Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saa seuraavasta linkistä: http://weather.savonia.fi/

46 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

47 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: pysäköintialueella. Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 9831B / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

48 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO 2 : Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43A + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM 10 : TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

49 TASAVALLANKATU Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM 10, NO, NO 2 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.