Kirkkonummen yrityskatsaus 2014

23.6.2014 Liite elinkeino-ohjelmaan Dnro:985/14.00.01/2013 Kirkkonummen yrityskatsaus 2014 - Raportti kunnan elinkeino- ja yritysrakenteesta

Sisältö 1 Yritysten toiminta ja profiili 3 1.1 Yritysten määrä, koko ja ikä 3 1.2 Yritystoimipaikat, omistajuus ja kansainvälinen toiminta 6 2 Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus 12 3 Työmarkkinat ja työssäkäynti 17 Lähteet 21 Liite Suhdannekatsaus 22 2

1 Yritystoiminta ja profiili Tämä raportti sisältää tilastotietoa Kirkkonummella toimivien yritysten ja niiden toimipaikkojen määrästä, rakenteesta, toiminnan laajuudesta ja yritystoiminnan uusiutumisesta. Yritysrakennetta tarkastellaan yritysten päätoimialan, yrityskoon, omistajatyypin, oikeudellisen muodon ja ulkomaankaupan pohjalta. Toiminnan laajuutta mitataan henkilöstöllä ja liikevaihdolla. Uusiutumista kuvataan yrityskannan vaihtuvuudella, jonka taustalla ovat yritystoiminnan aloittamista ja lopettamista koskevat tilastot. Lisäksi raportissa kuvataan Kirkkonummen väestörakennetta sekä kunnan demografisessa ja taloudellisessa huoltosuhteessa tapahtuneita muutoksia 1990-2000-luvuilla. Lopuksi tarkastellaan työllisyyttä, työpaikkoja ja työpaikkaomavaraisuutta toimialoittain sekä työpaikkamatkailun kehitystä. Raportin tärkeimpiä lähteitä ovat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR ja työssäkäyntitilasto. 1..1 Yritysten määrä, koko ja ikä Kunnan alueella toimi 1807 yritystä vuonna 2012, joiden kotikuntana oli Kirkkonummi. Kolme neljäsosaa näistä yrityksistä oli yksinyrittäjien omistamia. Työnantajayrityksillä oli kuitenkin aivan keskeinen asema yritystoiminnan työllisyydessä. Vähintään kahden henkilön työnantajayritykset työllistivät 86 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vähintään kymmenen henkilön yritysten osuus kaikista yritysten Vuonna 2012 kunnan alueella toimi 1807 yritystä, joiden kotikuntana oli Kirkkonummi (Tilastokeskus, yritys ja toimipaikkarekisteri, YTR). Jalostus- ja palvelualoilla näistä yrityksistä toimi 93 prosenttia (1688 kpl) ja alkutuotannossa seitsemän prosenttia (119 kpl). Tilastoon sisältyivät ne yritykset, jotka olivat toimineet vuonna 2012 yli puoli vuotta, ja jotka työllistivät enemmän kuin puoli henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitaten tai muodostivat liikevaihtoa yli 10 595 euroa. Liikevaihtorajasta johtuen huomattava osa YTR:n tilastoimista yrityksistä Suomessa on sivutoimisten tai osa-aikaisten yrittäjien omistamia. Kirkkonummea kotipaikkakuntaan pitävät yritykset voidaan jakaa yksinyrittäjiin ja työnantajayrittäjiin. Yksinyrittäjien omistamia ovat määritelmällisesti ne yritykset, joiden henkilöstö oli alle kaksi vuosityöllistä vuonna 2012. Työnantajia ovat vastaavasti ne yritykset, joiden henkilöstö oli vähintään kaksi henkilöä. Työnantajayritykset voidaan jakaa edelleen 2-9 henkilöä työllistäviin pientyönantajiin ja niitä suurempiin työnantajayrityksiin. Kolme neljästä Kirkkonummea kotipaikkakuntanaan pitävistä jalostus- ja palvelualojen yrityksistä (pl. alkutuotanto) oli yksinyrittäjien omistamia vuonna 2012. Kaikkien yritysten työllisyydestä yksinyrittäjät muodostivat 14 prosenttia. Pientyönantajia yrityksistä oli runsas viidennes ja ne työllistivät viidenneksen kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vähintään kymmenen henkilön työnantajia yrityksistä oli neljä prosenttia kaikista, mutta ne työllistivät lähes kaksi kolmasosaa yritysten henkilöstöstä (Kuvio 1). 3

Taulukko 1 Yritykset Kirkkonummella (kotipaikkakunta) päätoimialoittain v. 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yritykset, Osuus, % Ammatillinen ja tekninen toiminta 269 15,9 Rakentaminen 266 15,7 Kauppa 257 15,2 Koulutus ja henkilöpalvelut 209 12,4 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 185 11,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 150 8,9 Kuljetus 137 8,1 Teollisuus 83 4,9 Informaatio ja viestintä 64 3,8 Majoitus- ja ravitsemisala 49 2,9 Rahoitustoiminta 19 1,1 Jalostus- ja palvelualat yhteensä 1688 100,0 (93,4) Maa-, metsä- ja kalatalous 119 (6,6) Yhteensä 1807 (100,0) Kuvio 1 Yritykset Kirkkonummella (kotikunta, pl. alkutuotanto) henkilöstön kokoluokittain v. 2012, osuus kaikista yrityksistä ja niiden henkilöstöstä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 4

Kirkkonummella on jonkin verran enemmän yksinyrittäjien omistamia yrityksiä kuin Suomessa keskimäärin (67 %), Päätoimialoittain tarkasteluna yksinyrittäjiä on eniten koulutuksessa ja henkilöpalveluissa, kuten urheilu- ja virkistystoiminnassa, kulttuuripalveluissa, parturi-, kampaamo- ja kauneushoitolatoiminnassa sekä liike-elämän palvelualoilla, kuten liikkeenjohdon konsultoinnissa, taloushallinnon palveluissa. Vähiten yksinyrittäjiä on kuljetusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla, jossa toiminnan pyörittäminen vaatii käsipareja (Kuvio 2). Kuvio 2 Yritykset Kirkkonummella (kotikunta, pl. alkutuotanto) päätoimialoittain ja henkilöstön kokoluokittain v. 2012, osuus kaikista toimialan yrityksistä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yritysten ikä 5

Kirkkonummelaisista vuonna 2012 toiminnassa olleista yrityksistä 44 prosenttia oli aloittanut toimintansa vuoden 2005 jälkeen (Tilastokeskus, YTR). Nämä uudet yritykset vastasivat lähes 40 prosentista kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vanhempien yritysten joukossa on myös erittäin merkittäviä työnantajia. Ennen vuotta 1970 aloittaneita yrityksiä oli hieman alle kolme prosenttia kaikista yrityksistä, mutta ne työllistivät jopa reilun viidenneksen yritysten henkilöstöstä (Kuvio 3). Ennen vuotta 1970 toimintansa aloittaneita yrityksiä oli seitsemäntoista. Niistä 1960-luvulla aloittaneita oli kuusi, 1950-luvulla kaksi ja 1940-luvulla kolme. Vanhin yritys oli aloittanut toimintansa vuonna 1918. Yritysjärjestelyistä johtuen tilastollinen perustamisvuosi ei aina ole sama kuin yrityksen alkuperäinen perustamisvuosi. Kuvio 3 Yritykset Kirkkonummella (kotikunta) toiminnan aloittamisvuoden mukaan v. 2012, osuus kaikista yrityksistä ja niiden henkilöstöstä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 1.2 Yritystoimipaikat, omistajuus ja kansainvälinen toiminta 6

Kirkkonummella toimi yhteensä 2 020 yritystoimipaikkaa, jotka työllistivät kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna 6 121 henkilöä vuonna 2012. Liikevaihtoa toimipaikkoihin kertyi 3,4 miljardia euroa. Suurimmat työllistäjät olivat kauppa, teollisuus ja liike-elämän palvelut. Vajaalla kolmanneksella toimipaikoista yrityksen kotikunta sijaitsi Kirkkonummen ulkopuolella, pääasiassa Helsingissä tai Espoossa. Nämä toimipaikat työllistivät lähes kolmanneksen Kirkkonummella toimivien toimipaikkojen koko henkilöstöstä, ja niihin kertyi yli kaksi kolmasosaa liikevaihdosta. Suuren liikevaihto-osuuden taustalla ovat osin kaupan ketjujen toimipaikat. Ulkomaalaistaustaisten yritysten toimipaikat ovat taloudellisen toimeliaisuuden moottoreita Kirkkonummella. Niiden työllisyysosuus nousee lähes kolmanneksen koko yritystoiminnan työllisyydestä ja lähes 80 prosenttiin yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kunnan alueella toimivat yritykset ovat varsin aktiivisia ulkomaankaupan Yritystoiminnan alueellista laajuutta kuvataan yleensä yritysten toimipaikkatasolla eikä yritystasolla, ellei ole kyse koko maan tason tiedoista. Yritystoimipaikkoja Kirkkonummella oli 2 020 vuonna 2012 (Tilastokeskus, YTR). Niistä 1 899 toimi jalostus- ja palvelualoilla ja 121 alkutuotannossa. Kirkkonummella toimivista yritystoimipaikoista 1 450, eli 72 prosenttia oli kuntaa kotipaikkakuntaan pitävien yritysten hallinnassa. Muita kuntia kotipaikkakuntanaan pitävien yritysten hallinnassa oli 570 toimipaikkaa, eli 28 prosenttia. Kunnan kannalta ei ole kovin suurta eroa siinä, missä yrityksen varsinainen kotipaikkakunta tai pääkonttori sijaitsee, kun on kyse monitoimipaikkaisesta yrityksestä. Kaikki toimipaikat luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja kuntaan yhteisöveroina, kiinteistöveroina ja työntekijöistä maksettuina kunnallisveroina. Toimipaikoilla voi olla myös välillisiä työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Pääosa Kirkkonummen jalostus- ja palvelujen yrityksistä on yksitoimipaikkaisia. Kirkkonummella yritystoimipaikkojen työllisyys oli kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna 6 121 henkilöä ja liikevaihto 3,41 miljardia vuonna 2012. Suurimmat työllistäjät olivat tukku- ja vähittäiskauppa, teollisuus ja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat. Liikevaihdosta tukku- ja vähittäiskauppa muodosti yli 70 prosenttia. Kaupan liikevaihto nousee korkeaksi, koska se sisältää kauppatavaroiden läpikulkulaskutuksen. Työllisyys on siis parempi yritystoiminnan laajuuden mittari toimialojen välillä. Vajaat 70 prosenttia Kirkkonummen alueen toimipaikoista työllisti alle kaksi henkilöä. Useimmat näistä olivat yksitoimipaikkaisia ja pää- tai sivutoimisten yksinyrittäjien omistuksessa. Runsas neljännes toimipaikoista työllisti 2-9 henkilöä ja vajaat viisi prosenttia vähintään kymmenen henkilöä. Näiden suurempien toimipaikkojen osuus Kirkkonummella toimivien yritystoimipaikkojen työllisyydestä oli lähes 60 prosenttia. Suurempien toimipaikkojen työllisyysosuus oli korkein teollisuudessa, johon luetaan myös energia-, vesi- ja jätehuolto. Toiseksi korkein osuus oli liike-elämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta). Suhteellisesti pienintä suurempien toimipaikkojen työllisyysosuus oli kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa sekä koulutuksessa ja henkilöpalveluissa. Edellisessä toimialaryhmässä korostuu 2-9 henkilön 7

toimipaikkojen työllisyysosuus ja jälkimmäisessä ryhmässä alle kaksi henkilöä työllistävien yrittäjien toimipaikkojen työllisyysosuus. Taulukko 2 Yritykset (kotipaikka Kirkkonummi), yritystoimipaikat ja niiden henkilöstö ja liikevaihto Kirkkonummella päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yritykset, Toimipaika t, Henkilöstö, Liikevaihto, milj. euroa Ammatillinen ja tekninen toiminta 269 301 1039 132,2 Rakentaminen 266 314 796 118,5 Kauppa 257 325 1187 2458,4 Koulutus ja henkilöpalvelut 209 187 290 26,8 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 185 223 377 42,7 Sosiaali- ja terveyspalvelut 150 130 368 29,4 Kuljetus 137 144 422 45,0 Teollisuus 83 99 1104 513,7 Informaatio ja viestintä 64 73 84 19,9 Majoitus- ja ravitsemisala 49 60 244 26,5 Rahoitustoiminta 19 43 101 - Jalostus- ja palvelualat yhteensä 1688 1899 6014 3413,2 Maa-, metsä- ja kalatalous 119 121 108 634 Yhteensä 1807 2020 6121 3413,8 Kuvio 4 Yritystoimipaikat Kirkkonummella yrityksen kotikunnan mukaan 2012, osuus toimipaikoista sekä niiden henkilöstöstä ja liikevaihdosta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Taulukko 3 Yritystoimipaikkojen työllisyys kokoluokittain ja päätoimialoittain 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Alle kaksi henkilöä, 2-9 henkilöä, Vähintään 10 henkilöä, Yhteensä, Kauppa 99 390 698 1187 8

Teollisuus 30 119 955 1104 Ammatillinen ja tekninen toiminta 142 147 750 1039 Rakentaminen 136 327 332 796 Kuljetus 73 147 202 422 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 94 156 127 377 Sosiaali- ja terveyspalvelut 59 117 192 368 Koulutus ja henkilöpalvelut 102 72 116 290 Majoitus- ja ravitsemisala 14 117 112 244 Rahoitustoiminta 19 82-101 Informaatio ja viestintä 36 49-84 Jalostus- ja palvelualat yhteensä 805 1695 3513 6014 Maa-, metsä- ja kalatalous 48 59-108 Yhteensä 854 1755 3513 6121 Yritysten toimipaikat ja kotikunnat Yritystoimipaikat voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan onko toimipaikan omistavan yrityksen kotikunta Kirkkonummella vai muualla (mm. Helsinki). Reilulla 70 prosentilla toimipaikoista omistavan yrityksen kotikunta oli Kirkkonummi ja 28 prosentilla muu kunta vuonna 2012. Toimipaikkojen henkilöstöstä muissa kunnissa sijaitsevien yritysten osuus oli lähes kolmannes ja liikevaihdosta yli kaksi kolmasosaa, mikä kertoo muita kuntia kotipaikkanaan pitävien suuremmasta keskimääräisestä koosta. Kirkkonummea kotipaikkakuntanaan pitävillä yrityksillä oli noin 450 yritystoimipaikkaa muissa kunnissa. Näiden henkilöstö oli 1 600 henkilöä ja liikevaihto 385 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kirkkonummelaiset yritykset siis työllistävät paljon muiden kuntien asukkaita ja tuottavat verotuloja muille kunnille. Suhteellisesti eniten kirkkonummelaisilla yrityksillä on muilla paikkakunnilla toimipaikkoja majoitus- ja ravitsemisalalla (Taulukko 4). Taulukko 4 Yritystoimipaikat Kirkkonummella yrityksen kotikunnan mukaan ja Kirkkonummelaisten (kotikunta) yritysten toimipaikat muissa kunnissa v. 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Yrityksen kotikunta Kirkko-nu mmi, Yrityksen kotikunta muu kunta, Toimipaik at Kirkkonu mmella yhteensä, Kauppa 207 118 325 113 Rakentaminen 223 91 314 44 Ammatillinen ja tekninen toiminta 212 89 301 59 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 165 58 223 22 Koulutus ja henkilöpalvelut 151 36 187 58 Kuljetus 114 30 144 23 Sosiaali- ja terveyspalvelut 107 23 130 52 Teollisuus 70 29 99 14 Kirkkonumm elaisten yritysten toimipaikat muissa kunnissa, 9

Informaatio ja viestintä 47 26 73 17 Majoitus- ja ravitsemisala 33 27 60 34 Rahoitustoiminta 13 30 43 8 Jalostus- ja palvelualat yhteensä 1337 562 1899 444 Maa-, metsä- ja kalatalous 113 8 121 7 Yhteensä 1450 570 2020 451 Yritysmuoto Yritystoimipaikkojen eri yritysmuotoja ovat yksityinen toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osakeyhtiö tai jokin muu (mm. osuuskunta). Osakeyhtiöt jaetaan yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin, joista jälkimmäisten osakkeilla käydään arvopaperikauppaa. Suomen yrityskannasta osakeyhtiöitä oli 48 prosenttia ja yksityisiä toiminimiä 40 prosenttia vuonna 2012. Henkilöyhtiöiden (kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt) rekisteröintien määrä on vähentynyt Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterissä merkittävästi 2000-luvulla. Kirkkonummella 53 prosenttia toimipaikoista (1 084 kpl) oli osakeyhtiömuotoisten yritysten hallinnassa vuonna 2012 (Tilastokeskus, YTR). Henkilöstöstä osakeyhtiöt vastasivat 83 prosenttia ja liikevaihdosta 94 prosenttia. Yksityisillä toiminimillä (ammatin- ja liikkeenharjoittajat) oli paikkakunnalla 38 prosenttia kaikista yritystoimipaikoista (764 kpl), mutta niiden osuus yritysten henkilöstöstä oli vain kymmenen prosenttia (kokovuosityöllisyys). Liikevaihdosta osuus oli alle kaksi prosenttia. Kuvio 5 Yritystoimipaikat Kirkkonummella yritysmuodon mukaan, prosenttia toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Omistajuus ja kansainvälinen toiminta Kirkkonummella toimivista yritystoimipaikoista 97 prosenttia oli yksityisten kotimaisten yritysten omistamia vuonna 2012 (Tilastokeskus, YTR). Kolmella 10

prosentilla omistajana oli kotimainen julkisyhteisö (kunta, kuntayhtymä ja valtio) tai ulkomaalaistaustainen yritys. Ulkomaalaistaustaisten yritysten työllisyysosuus nousi kuitenkin lähes kolmannekseen yritystoiminnan työllisyydestä ja lähes 80 prosenttiin yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuonna 2012. Liikevaihdosta merkittävä osa koostuu kaupan alan yritysten läpikulkulaskutuksesta. Ulkomaalaistaustaisten yritysten merkittävä osa yritystoiminnan työllisyydestä ja liikevaihdosta Kirkkonummella on tulosta kansainvälisten konsernien suorista investoinneista Suomeen (greenfield -investoinnit, yrityskaupat), joita tarvittaisiin kipeästi lisää maahamme nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Kirkkonummen kunnan näkökulmasta tämä on merkinnyt, että karkeasti arvioiden jopa kolmannes yritysten työntekijöiden maksamista kunnallisveroista on generoitu ulkomaalaistaustaisissa yrityksissä. Sama pätee yhteisöveron kuntaosuuksien tuottoon. Myös kotimaiset yritykset toimivat usein kansainvälisillä markkinoilla. Kirkkonummella oli 28 yritystoimipaikkaa, jotka kuuluivat vientiä EU:n sisämarkkinoilla harjoittaviin yrityksiin vuonna 2012. Sisämarkkinavientiä harjoittavien yritysten toimipaikat muodostivat 16-17 prosenttia kunnan yritystoimipaikkojen työllisyydestä ja liikevaihdosta. EU:n ulkomarkkinoille, kuten Venäjälle tavaroita vieviin yrityksiin kuului vastaavasti 92 yritystoimipaikkaa. EU:n ulkopuolella vientitoimintaa harjoittavien yritysten toimipaikat työllistivät Kirkkonummella 40 prosenttia yritysten henkilöstöstä ja niihin kertyi viidennes liikevaihdosta. Osa EU:n ulkokauppaa harjoittavista yrityksistä toimii myös EU:n sisäkaupassa ja päinvastoin, mutta tästä ei ole saatavilla tilastotietoja. Ulkomaankaupan tilastoihin eivät sisälly puhtaasti palvelukauppaa harjoittavat yritykset puhumattakaan vaikkapa vähittäiskaupan tai majoitus- ravitsemisalan yrityksistä, joiden asiakkaina on Suomeen tulleita ulkomaalaisia kuluttajia (matkailijoita). Kuvio 6 Yritystoimipaikat Kirkkonummella omistajatyypin mukaan, prosenttia yritysten toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 11

Taulukko 5 Ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten toimipaikat Kirkkonummella ja niiden henkilöstö ja liikevaihto 2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Tuojia Viejiä Viejiä ja tuojia Ei ulkomaan kauppa Yhteensä EU:n sisäkauppaa: - toimipaikat, 64 1 27 1928 2020 - henkilöstö, 1456 5 1047 3614 6121 - liikevaihto, milj. euroa 321,5 0,9 559,9 2531,4 3413,8 EU:n ulkokauppaa: - toimipaikat, 150 5 87 1778 2020 - henkilöstö, 684 35 2427 2975 6121 - liikevaihto, milj. euroa 200,3 6,5 854,0 2353,0 3413,8 2 Yritysten perustaminen ja vaihtuvuus Yrityskannan vaihtuvuus eli toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde vallitsevaan yrityskantaan on ollut Kirkkonummella 2000-luvulla suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Selvitysten mukaan korkea vaihtuvuus on usein osoitus eteenpäin vievästä muutosvoimasta ja uudistumiskyvystä. Rakennusalalla, informaatio- ja viestintäalalla sekä koulutuksessa ja henkilöpalveluissa yrityskannan vaihtuvuus oli vilkkainta vuosina 2011-2012. Keskimääräistä pienempi vaihtuvuus oli teollisuudessa ja kuljetusalalla sekä sosiaali- ja Kirkkonummella toimintansa aloitti 242 yritystä ja lopetti 185 yritystä vuonna 2012 (pl. alkutuotanto, Tilastokeskus, YTR). Tämä on vajaan prosentin osuus Suomessa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten kokonaismäärästä. Yritysten nettolisäykseksi muodostui 57 yritystä. Uusien yritysten vuosittainen määrä väheni vuosina 2008-2010, mutta se kääntyi uudelleen nousuun vuonna 2011. Parin viime vuoden aikana toimintansa lopettaneiden määrä on lisääntynyt nopeammin kuin uusien yritysten määrä (Taulukko 6). Tilastojen tulkinnassa pitää huomioida se, että osa yritysten aloitus- ja lopetustiedoista on hallinnollisia sisältäen niin sanotut epäaidot liiketoiminnan aloitukset ja lopetukset, kuten toimintojen yhtiöittämiset, yritysten väliset fuusiot ja yritysmuodon muutokset. Huomattava osa uusien yritysten perustajista on myös sarja- ja portfolioyrittäjiä. 12

Sarjayrittäjillä tarkoitetaan peräkkäistä yritystoimintaa samalla toimialalla harjoittavia yrittäjiä. Portfolioyrittäjät ovat sen sijaan yrittäjiä, jotka pyörittävät samanaikaisesti useampaa eri yritystä. Taulukko 6 Aloittaneet yritykset, Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kirkkonummella 1995-2012 (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Lopettaneet Nettolisäys, yritykset, 2005 240 127 113 19,9 2006 252 141 111 20,0 2007 254 151 103 19,5 2008 241 202 39 20,6 2009 218 185 33 18,7 2010 215 123 92 15,5 2011 240 159 81 17,4 2012 242 185 57 17,9 Yrityskanna n vaihtuvuus, % Yrityskannan vaihtuvuus Yrityskannan vaihtuvuus eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osuus vallitsevasta yrityskannasta on ollut Kirkkonummella nousussa vuoden 2010 pohjalukemien jälkeen. Selvitysten mukaan korkea vaihtuvuus on merkki eteenpäin vievästä muutosvoimasta ja uudistumiskyvystä. Vaihtuvuus tarkoittaa sitä, että vanhat kilpailukykynsä menettäneet yritykset poistuvat markkinoilta ja antavat tilaa uusille innovatiivisille ja kasvuhakuisille yrityksille (vrt. luova tuho). Kirkkonummella yrityskannan vaihtuvuus on 2000 -luvulla ollut suurempaa kuin maamme yritystoiminnassa keskimäärin. Erot vaihtuvuudessa ovat toimialojen välillä kuitenkin huomattavia, ja ne voivat johtua monista tekijöistä. Kaiken tyyppisellä tai kaikkien toimialojen vaihtuvuudella ei ole myöskään yhtä tärkeitä vaikutuksia koskien esimerkiksi uusia tuotteita tai tuottavuutta nostavia innovaatioita, kuten tuotantoteknologiaa, liiketoimintamalleja tai ansaitsemistapoja. Joskus suuressa yrityskannan vaihtuvuudessa voi olla kysymys suhdannevaihteluista tai epäterveistä ilmiöistä. 13

Yrityskannan vaihtuvuus oli vilkkainta rakennusalalla, informaatio- ja viestintäalalla sekä koulutuksessa ja henkilöpalveluissa vuosina 2011-2012. Rakennusalan ja henkilöpalvelujen korkeamman vaihtuvuuden takana ovat osittain yritystoiminnan alempi aloittamiskynnys ja kireä hintakilpailu, minkä seurauksena monet yritykset ovat kovin lyhytaikaisia. Keskimääräistä pienempää vaihtuvuus oli pääomavaltaisilla toimialoilla, kuten teollisuudessa ja kuljetusalalla sekä erityisiä ammatillisia vaatimuksia edellyttävissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (Kuvio 7). Kuvio 7 Yritysten vaihtuvuus Kirkkonummella päätoimialoittain: 2011-2012 (pl. alkutuotanto), prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Erityisesti osaamis- ja teknologiaintensiivisten jalostus- ja palvelualojen vaihtuvuudella on kansantaloudelle tärkeä merkitys, koska niillä on omaa painoarvoaan suurempia heijastus- ja muita välillisiä vaikutuksia toisten toimialojen kasvuun ja tuottavuuden nousuun. Osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta) sekä informaatio ja viestinnän toimialoilla vaihtuvuus on ollut keskimääräistä vilkkaampaa. Yrityskannan vaihtuvuus on pienentynyt 2000-luvun nousukauden jälkeen useimmilla päätoimialoilla, kun sitä tarkastellaan kahden vuoden ajanjaksoilla (vuosina 2005-2012). Erityisesti se on alentunut majoitus- ja ravitsemisalalla ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaalipalveluissa kehitystä selittävät yritystoiminnan keskittyminen ja yritysten uusperustannan vähentyminen. Teollisuudessa ja logistiikka-aloilla vaihtuvuudessa korostuvat toiminnan lakkauttamiset. Taulukko 7 Yrityskannan toimialakohtainen vaihtuvuus Kirkkonummella kahden vuoden ajanjaksoilla vv. 2005-2012 (pl. alkutuotanto) (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 2005 2007 2009 2011 14

-2006 % -2008 % -2010 % -2012 % Rakennusala 35,9 46,7 32,7 39,5 Informaatio ja viestintä 47,2 54,9 35,7 39,1 Koulutus ja henkilöpalvelut 39,8 36,7 30,6 38,3 Ammatillinen ja tekninen toiminta 39,0 42,4 37,7 37,0 Majoitus- ja ravitsemisala 64,8 50,8 52,5 35,9 Teollisuus 27,6 32,6 27,1 34,5 Kauppa 41,8 37,1 39,0 32,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 62,7 39,0 41,9 31,4 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 33,6 36,4 32,9 31,0 Kuljetus 28,7 20,5 15,1 18,7 Yhteensä 38,7 39,4 34,0 34,7 Yritystoiminnan lopetukset Yrityksen eloonjäämisen kannalta kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat selvitysten mukaan kriittisintä aikaa. Suomessa vuonna 2012 toimintansa lopettaneista yrityksistä 38 prosenttia oli toiminut alle kolme vuotta 2012 (Kuvio 8). Yritysten elinikä on yleensä keskimääräistä matalampi niillä yrityksillä, joiden perustamis- ja lopettamistoimet ovat yksinkertaisempia, ja jotka toimivat yleensä vain vähän alkupääomaa vaativilla palvelualoilla. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset yritykset ovat melko pitkäikäisiä. Tämä on osaltaan pienentänyt yrityskannan vaihtuvuutta, uusien yrittäjien esiinmarssia ja yritystoiminnan uusiutumista. Alueittain tarkasteluna eloonjäämisaste on korkeampi maakuntien Suomessa, mikä voi osaltaan johtua korkeammasta yrittämisen aloittamiskynnyksestä. Keskiarvoa alempia eloonjäämisasteita on mitattu pääkaupunkiseudulla, mikä osin johtuu suuresta lyhytaikaisten palveluyritysten määrästä ja lähtökohtaisesti alemmasta yrittämisen aloittamiskynnyksestä. Kuvio 8 Vuonna 2012 toimintansa lopettaneiden yritysten elinikä Suomessa, prosenttia yrityksistä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 15

Suomessa yrityskannan vaihtuvuus on 2000 -luvulla perustunut merkittävältä osin uusien toimintansa aloittaneiden yritysten määrän lisääntymiseen. Toisaalta asia riippuu vallitsevasta suhdannetilanteesta, sillä lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta pienenee noususuhdanteessa. Kirkkonummella yritystoiminnan lopettaminen selitti 43 prosenttia yrityskannan kokonaisvaihtuvuudesta vuonna 2012. Lopettaneiden yritysten osuus vaihtuvuudesta on 2000 -luvulla liikkunut 35-46 prosentin välillä. Yrityskantaan suhteutettuna lopettaneita yrityksiä on ollut 5,6-9,4 prosenttia. Kuvio 9 Toimintansa lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta ja yrityskannan vaihtuvuudesta Kirkkonummella 2005-2012 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Suomessa pääosa yrittäjistä lopettaa yritystoimintansa omaehtoisesti ja henkilökohtaisista syistä. Kannattavuussyistä toiminta loppuu joka neljännessä yrityksessä. Yksi yleistyvä syy on eläkkeelle siirtyminen, mikä johtuu yrittäjien 16

ikärakenteesta. Ikääntyville yrittäjille yritystoiminnasta luopuminen voi olla hankalaa, mikä voi hidastaa yrityskannan tervettä uusiutumista. Suomessa yritysten lopettamisiin on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota kuin yritysten perustamiseen eikä yritystoiminnasta luopuville yrittäjille ole tarjolla samanlaisia tukipalveluja kuin yritystoimintaa aloittaville. Kansantaloudellisia menetyksiä voi syntyä siitä, että elinkelpoisille yrityksille ei löydy jatkajia tai toisaalta siitä, että vailla tulevaisuutta olevaa yritystoimintaa jatketaan liian kauan ja joskus jopa yhteiskunnan myötävaikutuksella. Kirkkonummella yritysten lopettamisten osuus yrityskannan vaihtuvuudesta vaihtelee toki myös toimialoittain. Toimintansa lopettaneiden osuus vaihtuvuudesta oli vähintään 50 prosenttiin kaupassa, teollisuudessa ja kuljetusalalla vuosina 2011-2012. Globaali talouden rakennemuutos vaikuttaa kehityksen taustalla. Yritysten lopettamisten osuus vaihtuvuudesta on kohonnut muillakin toimialoilla lukuun ottamatta kiinteistö- ja rakennusalaa. Kuvio 10 Yritysten lopettamisten suhteellinen osuus yrityskannan vaihtuvuudesta Kirkkonummella 2011-2012, prosenttia (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). 17

3 Työmarkkinat ja työssäkäynti Kirkkonummen työllinen työvoima oli 18 000 henkilöä vuonna 2012. Työpaikkoja kunnassa oli 10 900 vuonna 2011. Työllisten määrä on kasvanut 2000 -luvulla noin 2 900 henkilöllä eli lähes 20 prosentilla. Työpaikkoja on samana ajanjaksona tullut lisää vajaat 1 300. Noin 60 prosenttia kirkkonummelaisista työllisistä käy töissä pääkaupunkiseudulla ja kuusi prosenttia muissa kunnissa. Kirkkonummella käy töissä lähes 4 900 henkilöä muista kunnista. Työpaikat lisääntyivät vuosina 2007-2011 erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa, majoitus- ja ravitsemisalalla, liike-elämän palvelualoilla sekä kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa. Sitä vastoin työpaikkoja on Kirkkonummen työllinen työvoima oli 18 000 henkilöä vuonna 2012 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotiedon mukaan. Edellisestä vuodesta työllisyys aleni 0,4 prosenttia, mutta koko 2000-luvulla työllisten määrä on lisääntynyt lähes 20 prosentilla (noin 2 900 henkilöä). Samanaikaisesti kunnassa asuvien työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön määrä on lisääntynyt 36 prosenttia (noin 4 900 henkilöä) lähinnä väestöpohjan ikääntymisen vuoksi (Taulukko 8). Taulukko 8 Kirkkonummen väestön määrä ja työllisyys vv. 2000-2012 (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Väestön määrä, Työikäine n väestö, Työlliset, Työllisyy saste, % Työttöm ät, Työmarkki noiden ulkopuoline n väestö, 2000 29694 20601 15082 73,2 1179 13433 2001 30274 20919 15454 73,9 1179 13641 2002 30937 21288 15562 73,1 1256 14119 2003 31695 21664 15857 73,2 1242 14596 2004 32772 22292 16399 73,6 1251 15122 2005 33581 22672 16540 73,0 1216 15825 2006 34389 23090 17145 74,3 1005 16239 2007 35141 23617 17717 75,0 883 16541 2008 35981 24094 18115 75,2 987 16879 2009 36509 24361 17700 72,7 1382 17427 2010 36942 24461 17862 73,0 1182 17898 2011 37192 24422 18073 74,0 1074 18045 2012 37567 24512 18003 73,4 1258 18306 Huoltosuhteiden kehitys Demografisella eli väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan 0-14 ja yli 64 -vuotiaiden osuutta työikäisestä 15-64 -vuotiaasta väestöstä. Vuonna 2012 demografinen huoltosuhde oli Kirkkonummella 0,53. Tämä tarkoittaa sitä, että sataa työikäistä kohden oli 53 ei-työikäistä. Taloudellinen huoltosuhde, joka mittaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön ja työttömien suhdetta työllisiin oli puolestaan 1,09 vuonna 2012 (Kuvio 11). 18

Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt Kirkkonummella 2000-luvulla. Siihen vaikuttavat väestörakenne ja yleinen taloudellinen tilanne. Taloudellinen huoltosuhde voi huonontua nopeastikin jos jokin merkittävä työnantaja lopettaa toimintansa paikkakunnalla. Väestölliseen huoltosuhteeseen ei vaikuta lyhyen aikavälin suhdannevaihtelut. Se paranee yleensä muuttoliikkeen ja syntyvyyden kautta. Hyvä demografinen huoltosuhde kertoo siitä, että paikkakunnalla on työpaikkoja, jotka houkuttelevat työikäistä väestöä. Myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestön rakenne tulee huomioida. Kirkkonummella kasvava osa tästä ryhmästä on eläkeläisiä. Myös opiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Sen sijaan alle 15 -vuotiaiden lasten määrä on lähtenyt laskuun. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävän työikäisen väestö kostuu myös mm. kotiäideistä ja ns. piilotyöttömistä (Taulukko 9). Kuvio 11 Huoltosuhteiden kehitys Kirkkonummella vv. 2000-2012 (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Taulukko 9 Työmarkkinoiden ulkopuolella oleva väestö Kirkkonummella vv. 2000-2012 (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Yhteensä, 0-14 -vuotiaat, Opiskelija t Varusmie het, Eläkeläise t, Muu väestö, 2000 13433 6805 1904 98 3610 1016 2001 13641 6950 1867 98 3754 972 2002 14119 7147 1931 128 3894 1019 2003 14596 7361 1961 136 4024 1114 2004 15122 7668 1989 135 4195 1135 2005 15825 7960 2195 100 4395 1175 2006 16239 8135 2279 89 4552 1184 2007 16541 8213 2302 123 4758 1145 2008 16879 8385 2341 110 4967 1076 19

2009 17427 8440 2441 123 5225 1198 2010 17898 8507 2568 94 5465 1264 2011 18045 8488 2538 122 5698 1199 2012 18306 8456 2555 126 5896 1273 Työlliset ja työpaikat toimialoittain Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan noin 17 prosenttia kirkkonummelaisista työllisistä toimi jalostusaloilla (teollisuus ja rakentaminen). 16 prosenttia työllistyi kaupan toimialalla ja vajaat 40 prosenttia erilaisissa yksityisissä palveluissa (pl. sosiaalija terveydenhuolto). Noin neljännes työllistyi valtio-organisaatioissa ja kuntayhteisöissä, joihin luetaan julkinen hallinto ja maanpuolustus, pääosa koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kirkkonummella oli työssäkäyntitilaston mukaan noin 10 900 työpaikkaa vuonna 2011. Kuntaan on 2000-luvulla syntynyt noin uutta 1 300 työpaikkaa. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on vajaat 70 prosenttia. Työpaikkojen määrän kehityksessä on suuria toimialakohtaisia eroja. Työpaikkoja on hävinnyt varsinkin teollisuudessa, julkisessa hallinnossa (ml. maanpuolustus), kaupassa ja logistiikka-aloilla vuodesta 2007 lukien. Sitä vastoin kasvua on ollut majoitus- ja ravitsemisalalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa, informaation ja viestinnän toimialalla, koulutuksessa ja erityisesti liike-elämän palveluissa (ammatillinen ja tekninen toiminta). Yrittäjien määrä on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Taulukko 10 Työllisyys ja työpaikat päätoimialoittain Kirkkonummella vv. 2007-2011 (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Työlliset 2011 Muutos 2007-2011 % Työpaikat 2011 Muutos 2007-2011 % Kauppa 2873-1,2 1590-26,7 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2423 5,8 1721 8,9 Teollisuus 2013-18,1 1245-23,0 Ammatillinen ja tekninen toiminta 1584 13,5 1142 90,3 Informaatio ja viestintä 1218 6,7 96-11,1 Kiinteistö-, hallinto- ja tukipalvelut 1180 14,3 786 21,7 Julkinen hallinto (ml. maanpuolustus) 1190-3,5 965-11,7 Koulutus 1164 6,5 721 12,5 Rakennusala 1153-1,8 725-1,1 Henkilöpalvelut 874 11,6 525 15,9 Kuljetus 848-5,1 463-13,0 Majoitus- ja ravitsemisala 542 29,7 402 77,1 Rahoitustoiminta 613 10,6 117 1,7 Alkutuotanto 165 5,1 150 2,0 Erittelemätön 233 25,3 222 23,3 Yhteensä 18073 2,0 10870 0,3 Työpaikkaomavaraisuus 20

Kirkkonummen työpaikkaomavaraisuusaste, eli työpaikkojen suhde työllisiin oli 60 prosenttia vuonna 2011. Omavaraisuusaste on pysynyt suurin piirtein ennallaan viime vuosina. Se on keskiarvoa parempi julkisessa toiminnassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä alkutuotannossa. Vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuusaste nousi myös liike-elämän palveluissa. Heikompaa omavaraisuus on informaation ja viestinnän toimialalla sekä rahoitustoiminnassa. Kolmannes kirkkonummelaisista työllisistä oli töissä asuinkunnassaan vuonna 2011. Kaksi kolmasosaa oli työpaikkamatkailijoita. Valtaosa heistä suuntaa Espooseen ja Helsinkiin. Kuusi prosenttia sukkuloinnista suuntautuu muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Toisaalta Kirkkonummi tarjoaa myös paljon työpaikkoja vieraspaikkakuntalaisille: 45 prosenttia kunnan alueella olevista työpaikoista on miehitetty muiden kuntien asukkailla. Kuvio 12 Työllisten ja työpaikkojen määrä sekä työpaikkaomavaraisuuden kehitys Kirkkonummella vv. 1990-2012 (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). Kuvio 13 Asuinkunnassaan työskentelevät ja työpaikkasukkuloijat Kirkkonummella vv. 1990-2011 (Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus). 21

Lähteet Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö: (pääkaupunkiseutu) 1/2014, Helsinki 2014 Pk-yritysbarometri Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon, työssäkäyntitilaston, yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoja 1990 2000-luvulta. Tilastokeskus: Toimialaluokitus TOL 2008, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008. Työ- ja elinkeinoministeriö: Toimiala Oneline:n yritystilastot. 22

Liite Suhdannekatsaus Suomen Yrittäjät julkaisee verkkosivuillaan (www.yrittajat.fi) pk-yritysbarometreja, joissa on pääkaupunkiseutua koskeva osio. Pääkaupunkiseutua koskeva barometri on myös Kirkkonummen kannalta paljon kertova, koska kunta liittyy hyvin läheisesti samaan työssäkäyntialueeseen. Kirkkonummella toimi paljon yritystoimipaikkoja, joiden taustalla olevien yritysten kotikunta on pääkaupunkiseudulla ja päinvastoin. Vuoden 2014 ensimmäiseen barometrikyselyyn vastasi pääkaupunkiseudulta 238 eri toimialoja edustavaa pk-yritystä, joista teollisuutta edusti 16, rakentamista 18, kauppaa 57 ja yksityisiä palvelualoja 147 yritystä. Vientitoimintaa harjoitti vajaa 40 prosenttia vastanneista. Voimakkaasti kasvuhakuisia oli 14 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia 38 prosenttia vastanneista yrityksistä. Barometrikysely paljastaa, että 35 prosenttia pääkaupunkiseudulla toimivista pk-yrityksistä ennakoi suhdanteiden paranevan oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. 15 prosenttia arvioi suhdanteiden heikkenevän, joten saldoluvuksi (paranemista odottavien %-osuus miinus heikkenemistä odottavien %-osuus) muodostui 20, mikä oli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Uutta työvoimaa lähimmän vuoden aikana aikoo palkata 25 prosenttia ja vähentää 11 prosenttia yrityksistä. Valtaosa pitää henkilöstön määrän ennallaan, sillä yrityksillä ei ole tarvetta työllistää. Tärkeitä työllistämisen esteitä ovat kysynnän riittämättömyys ja työn sivukulut. Ajankohtaisesta suhdannetilanteesta huolimatta 12 prosentilla yrityksistä oli ongelmia työvoiman saatavuuden suhteen. Alueen yrityksistä vain viisi prosenttia on suunnitellut sopeuttamistoimia suhdanteiden vuoksi, mikä on yllättävän alhainen suhdeluku. Tärkeimpiä sopeuttamiskeinoja ovat liiketoiminnan laajentaminen tai karsiminen, työaikajärjestelyt ja työvoimakustannusten vähentäminen. Myönteistä sopeuttamistoimissa on se, että jotkut yritykset pyrkivät kehittämään uusia tuotteita ja palveluja. Taulukko 1 Pääkaupunkiseudun yritysten odotukset eri osatekijöiden suhteen seuraavan vuoden aikana, prosenttia yrityksistä (Lähde: Pk-yritysbarometri 1/2014). Suurempi, % Yhtä suuri, % Pienempi, % Saldoluku, % Liikevaihto 49 35 17 32 Henkilöstö 25 64 11 14 Kannattavuus 38 39 22 16 Vakavaraisuus 38 51 11 27 Investoinnit 21 62 17 4 Tuotteiden ja palvelujen hinnat 34 58 7 27 Tuotantokustannukset 36 58 6 29 Tuotekehityspanostukset 21 62 17 5 Tilausten määrä 42 40 18 25 Kapasiteetin käyttöaste 33 54 13 21 Viennin arvo 21 65 13 8 Tuonnin arvo 18 67 15 3 23

24