Perustelumuistio 1(5) 17.10.2014 Rautatietunnelit Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräyksen tausta Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän kehittämisellä pyritään rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen ja sitä kautta rautateiden liikennekysynnän lisääntymiseen, mikä osaltaan helpottaisi maanteiden ruuhkautumista. Ensimmäiset direktiivit rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä koskivat suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää (96/48/EY) ja tavanomaista rautatiejärjestelmää (2001/16/EY), jotka jakavat rautatiejärjestelmän osajärjestelmiin joko rakenteellisin tai toiminnallisin perustein. Alkuperäiset yhteentoimivuusdirektiivit koskivat Euroopan laajuista rautatieverkkoa (TEN-T). Nykyisin voimassa oleva yhteentoimivuusdirektiivi (2008/57/EY) kattaa sekä suurten nopeuksien että tavanomaisen rautatiejärjestelmän, ja direktiivin 8(1) artiklan mukaan yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE:ien) soveltamisala laajennetaan vähitellen kattamaan ne radat ja liikkuva kalusto, jotka eivät kuuluneet direktiivin antohetkellä YTE:ien soveltamisalaan. Yhteentoimivuusdirektiivin vaatimukset on saatettu Suomessa voimaan rautatielailla (304/2011) myöhempine muutoksineen. Rautatielain 75 valtuuttaa n antamaan määräyksiä rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja teknisen toimivuuden varmistamiseksi mm. rataverkolla käytettävästä kalustosta ja sillä liikennöinnistä sekä radasta, radan rakenteista, ratalaitteista ja radan kunnossapidosta. Euroopan unionin komissio antoi vuonna 2008 yhteentoimivuusdirektiivin velvoittamana ensimmäisen päätöksensä rautatietunneleiden turvallisuudesta. Päätös koski Euroopan laajuista tavanomaista ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevaa yhteentoimivuuden teknistä eritelmää (SRT YTE) (2008/163/EY). Kyseinen päätös on saatettu Suomessa voimaan n antamalla rautatietunneleita koskevalla määräyksellä (TRAFI/22002/03.04.02.00/2012). Yhteentoimivuusdirektiivin (2008/57/EY) 1(4) artiklan mukaan YTE:ien soveltamisalaa laajennetaan asteittain koskemaan koko rautatiejärjestelmää. Edelleen direktiivin 8(1) artiklan mukaan komissio hyväksyy yhden tai useamman toimeksiannon, jonka tavoitteena on uusien YTE:ien laatiminen ja/tai jo hyväksyttyjen YTE:ien tarkistaminen niiden ratojen ja liikkuvan kaluston kattamiseksi, jotka eivät vielä kuulu soveltamisalaan. Komissio antoi 29.4.2010 toimeksiannon (C(2010)2576 final), jonka perusteella se valtuutti Euroopan rautatieviraston (ERA) kehittämään ja tarkistamaan YTE:iä näkökulmanaan niiden soveltamisalan laajentaminen kattamaan koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän. Euroopan rautatievirasto antoi komissiolle suosituksensa komission asetukseksi Euroopan unionin rautatiejärjestelmän rautatietunneleiden turvallisuutta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 21.12.2012. Asetus julkaistiin xx.xx.2014 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L xxx xx.xx.2014 ja se astuu voimaan 1.1.2015. Määräyksen säädösperusta Rautatielaki (304/2011), 74 ja 75.
2(5) Muuttaa kansallista sääntelyä Säädöksellä kumottaisiin n antama rautatietunneleita koskeva määräys (TRAFI/22002/03.04.02.00/2012). Kumoaminen tulisi tehdä, koska komission asetus kumoaa komission päätöksen 2008/163/EY lukuun ottamatta osajärjestelmiä, jotka on hyväksytty sen mukaan ja kyseisen asetuksen voimaantulohetkellä pitkälle edenneitä hankkeita, joihin sisältyy asetuksen mukaisia osajärjestelmiä. Voimassa oleva SRT YTE ei koske lainkaan ratatyökoneita, ja uudistuksen jälkeen YTE:n soveltaminen ratatyökoneisiin olisi vapaaehtoista. Tämän määräyksen 3 luvun 3.1 kohdassa annettaisiin sellaisia ratatyökoneita koskevat tekniset määräykset, joiden arviointia ei tehtäisi YTE:n mukaan. Määräyshankkeen tarkoitus ja tavoite Nyt annettavalla rautatiejärjestelmän tunneleita koskevalla määräyksellä määrättäisiin niistä kansallisista rautatietunneleita koskevista seikoista, jotka uudelleentarkastetussa SRT YTE:ssä on jätetty kansallisesti määrättäviksi. SRT YTE:n uudelleentarkastelun yhteydessä suljettiin voimassa olevan YTE:n avoimeksi jääneet kohdat, joten niiden osalta kansallisia määräyksiä ei annettaisi. Myös suurin osa aiemmasta kansallisen sääntelyn varaan jätetystä sisällöstä on otettu uudelleentarkastettuun YTE:ään joko välittömänä määräyksenä tai välillisenä viittauksena standardeihin tai muita osajärjestelmiä käsitteleviin YTE:iin. Uutena avoimena kohtana ovat ratatyökoneet, joiden osalta uudelleentarkastetun YTE:n noudattaminen on vapaaehtoista. Vaihtoehtoisessa arviointimenettelyssä tarkistettavat vaatimukset esitettäisiin tämän määräyksen kolmannessa luvussa. Kansalliset määräykset koskisivat lähinnä infrastruktuuriosajärjestelmän talviolosuhteiden huomioimista ja ennen 1.7.2008 rakennettuja tunneleita, joita ei ole uudistettu tai parannettu. Näiden tunneleiden kunnossapidosta annettaisiin määräyksiä. Märäyksen valmistelu Määräys annettaisiin Suomen perustuslain 80 :n 2 mom. mukaisesti. Sidosryhmille annettiin ensimmäisen kerran mahdollisuus kommentoida kansallisen määräyksen valmistelua määräyshankepäätöksen julkaisemisen yhteydessä. Liikennevirasto antoi tällöin kommentissaan huomautuksensa kolmeen ja Poliisihallitus neljään kohtaan. Liikennevirasto ilmaisi myös halunsa osallistua kansallisen määräyksen laadintaan. Arvio määräyksen vaikutuksista Arvio määräyksen vaikutuksista YTE:ien soveltamisalan laajentaminen TEN-verkon ulkopuolelle ei vaikuttaisi Suomeen, sillä Suomessa tunneleita koskeva YTE on ollut tähänkin saakka voimassa koko rataverkolla.
3(5) Vaikutukset viranomaisen toimintaan Määräyksellä ei olisi merkittävää vaikutusta viranomaistoimintaan. Vaikutukset asiakkaiden toimintaan Määräyksellä ei olisi suurta vaikutusta asiakkaiden toimintaan. Enemmän vaikutusta olisi komission asetuksena annettavalla YTE:llä silloin, kun ratatyökoneet arvioitaisiin YTE:n mukaisesti. Turvallisuusvaikutukset Määräyksellä ei olisi merkittäviä turvallisuusvaikutuksia. Ympäristövaikutukset Määräyksellä ei olisi välittömiä ympäristövaikutuksia. Vaikutukset esteettömyyteen Määräyksellä ei olisi vaikutusta esteettömyyteen. Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksen täytäntöönpano tapahtuisi Suomen rautatielain 304/2011 mukaisin valtuutuksin ja laajuuksin. Tämän määräyksen soveltamisala vastaisi SRT YTE:n soveltamisalaa, vaikka tässä määräyksessä ei olekaan kaikkia osajärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Määräyksen ensimmäisen luvun 1. kohdassa lueteltaisiin soveltamisala SRT YTE:n mukaisesti, koska kansallisen määräyksen olisi hyvä kattaa sama soveltamisala kuin se YTE, jota määräys koskee. Tämän määräyksen kansallinen sääntely koskisi niiden infrastruktuuriosajärjestelmään kuuluvien tunneleiden kunnossapitoa, jotka on rakennettu ennen 1.7.2008 ja joita ei ole uudistettu tai parannettu. 2. kohdassa annettaisiin siirtymäaika jo aloitetuille rakennushankkeille, joiden yhteydessä noudatettaisiin 31.12.2014 voimassa olevaa tunneliturvallisuutta koskevaa sääntelyä. Pitkälle edenneitä hankkeita koskeva siirtymäkausi olisi rautatielain 304/2011 43 :n mukainen. 3. kohdassa oleva siirtymäkausi olisi LOC & PAS YTE:n mukainen ja koskisi vanhan tyyppisen kaluston käyttöönottoa. 4. kohdassa oleva hankesuunnitelmien esittämisvelvollisuus perustuisi rautatielain 46 :ään, jossa valtuutetaan päättämään YTE:n noudattamisen laajuus. Sama vaatimus on voimassa olevassakin rautatietunnelimääräyksessä.
4(5) 5. kohdassa oleva FI-tarkastusmenettely koskisi ratatyökoneita, joita ei arvioida SRT YTE:n mukaisesti. Vastaava vaatimus on voimassa olevassakin rautatietunnelimääräyksessä. 6. kohdassa asetettaisiin kansalliset määräykset voimaan koko rataverkolle. Sama sääntö on voimassa olevassakin rautatietunnelimääräyksessä. 7. kohdassa annettaisiin ennen voimassa olevan SRT YTE:n voimaantuloa rakennettujen tunneleiden kunnossapitoa koskeva sääntely. Samat säännöt ovat voimassa olevassakin rautatietunnelimääräyksessä. 8. kohdassa määrättäisiin, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on täytettävä SRT YTE:ssä rautatieyrityksille asetetut velvoitteet. SRT YTE:ssä määräykset koskevat rautatieyrityksiä ja rataverkon haltijoita. Rautatielain mukaan rautatieliikenteen harjoittajaksi katsotaan rautatieyritysten lisäksi rataverkon kunnossapitoa ja museoliikennettä harjoittavat yritykset. Kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien turvallisuustason tulisi olla vastaavalla tasolla kuin rautatieyrityksiä, mihin tällä vaatimuksella pyrittäisiin. Sama vaatimus on voimassa olevassakin rautatietunnelimääräyksessä. Määräyksen toisen luvun a) e) kohdissa annettaisiin määritelmät tässä määräyksessä käytettyihin määräysten lyhenteisiin sekä ratatyökoneelle. Ratatyökoneen määritelmä olisi sama kuin ratatyökoneita koskevassa liikkuvan kaluston teknisten määräysten osassa 6. Määräyksen kolmannen osan 3.1 kohdassa määrättäisiin uudelleentarkastetun SRT YTE:n 7.1 kohtaa täydentävänä kansallisena sääntönä hyväksymismenettely ratatyökoneille, joita ei arvioida SRT YTE:n mukaan. Tällöin suoritettaisiin rautatielaissa säädetty muun kuin yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukaisen kalustoyksikön käyttöönottoluvan edellytyksenä oleva arviointimenettely. Tällaisten ratatyökoneiden tulisi olla liikkuvan kaluston yleisten teknisten määräysten (LIMO 1) ja ratatyökoneita koskevan teknisen määräyksen (LIMO 6) mukaisia. Näin ratatyökoneet voitaisiin arvioida joko YTE:n tai vanhojen kansallisten teknisten määräysten perusteella. SRT YTE:n erityistapauksissa ei ole Suomea koskevaa tapausta, joten kansallista sääntelyä ei olisi. Neljännen luvun 4.1 kohdassa annettaisiin SRT YTE:ä täydentävät, kaikkia rautatietunneleita koskevat kansalliset määräykset, jotka perustuisivat ennen YTE:ien voimaantuloa noudatettujen kansallisten ratateknisten määräysten ja ohjeiden rautatietunneleita koskevaan osaan 18 (kumottu). Kyseiset vaatimukset ovat myös voimassa olevassa rautatietunneleita koskevassa määräyksessä. Ensimmäisen kohdan mukaan rautatietunneli olisi varustettava aitauksella tai muulla esteellä, joka estäisi ohikulkijoiden putoamisen tunnelin suuaukkoon tai kallioleikkaukseen. Toisen kohdan mukaan tekniseen tilaan olisi sijoitettava kyseisestä tilasta käytettävien laitteiden tai järjestelmien toimintakaaviot ja kunnossapito-ohjeet. Kolmannen kohdan mukaan valvomoon olisi sijoitettava kyseisestä tilasta valvottavien tunneleiden yleispiirustukset, sieltä valvottavien laitteiden ja järjestelmien toimintakaaviot ja kunnossapito-ohjeet. Lisäksi valvomossa tulisi olla pelastussuunnitelma ja muut poikkeustilanteita koskevat toimintaohjeet. Neljännen kohdan mukaan tunnelin verhousrakenteiden mitoitus jääkuormaa vastaan tulisi olla 3,0 kpa.
5(5) Viidennen kohdan mukaan tunnelin suuaukon rakenteet olisi mitoitettava 5,0 kpa:n lumija jääkuormaa vastaan. Kuudennen kohdan mukaan irtolohkareiden putoamisriski olisi eliminoitava kalliopintojen lujittamistoimenpiteillä. Seitsemännen kohdan mukaan tunneli olisi rakennettava niin, ettei tunnelitilaan muodostuisi jäätä. 4.2 kohdassa määrättäisiin ennen nykyisin voimassa olevan SRT YTE:n voimaantuloa rakennettujen tunneleiden kunnossapidosta. Vaatimukset perustuvat pääasiassa kansallisten ratateknisten määräysten ja ohjeiden rautatietunneleita koskevan osan 18 vaatimuksiin (kumottu). Kyseiset vaatimukset ovat myös voimassa olevassa rautatietunneleita koskevassa määräyksessä. Määräyksen aikataulu Määräys olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Määräyksestä viestiminen SRT YTE:n uudelleentarkastelun yhteydessä sidosryhmille on toimitettu työasiakirjoja. Lisäksi ennen kyseistä YTE:ä käsitteleviä rautateiden yhteentoimivuus- ja turvallisuuskomitean kokouksia sidosryhmiä on informoitu hankkeen etenemisestä. Lopuksi määräyshankepäätös julkaistiin verkossa, ja sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida sitä. LIITTEET: Draft revised SRT TSI.