SISÄLLYSLUETTELO RIKOSILMOITUS... 2 Rikosrekisteri... 3 ESITUTKINTA... 3 VAHINGONKORVAUSVAATIMUKSET... 4 SOVITTELU... 5 SYYTEHARKINTA... 5 HENKILÖTUTKINTA... 5 HAASTE JA KUTSU ASIAN PÄÄKÄSITTELYYN... 6 OIKEUSAPU, JULKINEN PUOLUSTUS JA OIKEUS KULUKORVAUKSEEN... 6 OIKEUDENKÄYNTI RIKOSASIOISSA... 7 OIKEUDENKÄYNNIN KULKU... 7 PÄÄTÖKSENTEKO... 7 RANGAISTUKSET... 8 Sakkorangaistus... 8 Ehdollinen vankeusrangaistus... 8 Nuorisorangaistus... 8 Ehdoton vankeusrangaistus... 8 TUOMITTUJEN VAHINGONKORVAUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 8 Vahingonkorvaukset... 8 Uhri voi saada korvauksia myös valtion varoista... 9 OSOITTEITA... 9 Tämä opas on laadittu viranomaisten yhteistyönä. Sen tarkoitus on antaa perustietoja nuorelle, joka rikoksen tekijänä, uhrina tai todistajana valmistautuu poliisin suorittamaan esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin. Oppaassa esitellään eräitä rikosprosessin avainkäsitteitä ja mm. rikostyyppejä, jotka sekä nuoren että hänen vanhempiensakin on syytä tuntea. Kirjasen loppuun on sijoitettu tärkeimmät puhelinnumerot ja yhteystiedot. Opasta ei ole tarkoitettu täydelliseksi ja kattavaksi esitykseksi koko rikosasioihin liittyvistä menettelyistä eikä se kata myöskään lainsäädäntöä kuin olennaisimmilta osiltaan. Oppaan tietojen koonti ja päivitys HELSINGIN SOVITTELUTOIMINTA
2 MIKÄ ON RIKOS? Rikos on teko tai laiminlyönti, joka on laissa määrätty rangaistavaksi. Rangaistavuuden edellytys on, että tekijä on syyllistynyt rikokseen tahallaan tai tuottamuksellisesti ja että hän on ollut rikoksentekohetkellä syyntakeinen. Rikoksen tahallisuus tarkoittaa, että rikoksen tekijä on rikkonut lakia tietoisesti ja ymmärtänyt mitä seurauksia hänen teollaan on. Tuottamuksellisuudella tarkoitetaan sitä, että joku on huolimattomuuttaan syyllistynyt rikokseen. Rikoksen tekijä on syyntakeinen, mikäli hän kykenee ymmärtämään tekonsa merkityksen ja sen seuraukset. Rikoksen tekijää voidaan rangaista vain, jos hän on rikoksentekohetkellä täyttänyt 15 vuotta, mutta tätä nuorempikin on vastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Pahoinpitelyllä tarkoitetaan toisen terveyden tahallista vahingoittamista. Se voi tapahtua fyysisesti, tai kiusaamalla tai henkisellä väkivallalla, jollaista voi olla esimerkiksi toisen henkilön alistaminen tai uhkaaminen puhein tai elein. Lieväkin väkivalta voi olla rangaistavaa. Kavereiden keskinäisellä nahistelulla tai tönimisellä saattaa olla kohtalokkaita seurauksia, sillä tönitty saattaa kaatua ja loukata itsensä, saada elinikäisiä vammoja tai jopa menehtyä. Mikäli keskinäisessä nahistelussa toinen osapuoli loukkaantuu, niin nahistelukumppania voidaan syyttää vammantuottamuksesta. Kielenkäyttö saattaa joskus olla värikästä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, ettei kaikki suinkaan ole sallittua eikä hyväksyttävää. Esimerkiksi perättömien tietojen levittäminen, nimittely tai toista häpäisevien asioiden kertominen voi olla kunniaa loukkaavaa ja rangaistavaa. Töhrimällä mielipiteesi esimerkiksi koulun seinään vahingoitat toisen omaisuutta ja syyllistyt kunnianloukkauksen ohella myös vahingontekoon. Kaikki mikä ei ole sinun omaasi, kuuluu jollekulle toiselle. Kaverin taskusta, vanhemmilta tai kaupasta tavaran luvatta ottaminen on rikos, joko varkaus tai näpistys. Petokseen syyllistyt esimerkiksi vaihtamalla hintalapun cd-levyyn ja ostamalla sen uudella hinnalla. Jos olet mukana auttamassa rikoksen teossa, yllyttämällä tai antamalla neuvoja, niin myös sinä olet osaltasi vastuussa teosta ja myös sinua voidaan rangaista. Kätkemisrikokseen voit syyllistyä, jos otat haltuusi tai ostat varastettua omaisuutta. Jos omaisuuden luvatta ottamiseen liittyy väkivaltaa tai sillä uhkaamista, rikoslaki määrittelee sen ryöstöksi. Jos uhrille aiheutuu vakava vamma, sairaus tai hengenvaarallinen tila rangaistus voi olla hyvinkin ankara. Rikoksen tehtyäsi joudut aina lisäksi vastuuseen henkilöille tai omaisuudelle aiheuttamistasi vahingoista. RIKOSILMOITUS Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, jotta poliisin on helpompi selvittää rikos. Ilmoituksen voi tehdä rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, menemällä poliisiasemalle tai puhelimitse, sähköpostilla tai faksilla. Ilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla ja sen voi tehdä myös joku toinen uhrin puolesta. Jos rikoksella on todistajia, heidän yhteystietonsa on hyvä ottaa muistiin. Poliisi kirjaa rikosilmoitukseen tapahtumien kulun sekä asianosaisten ja todistajien henkilötiedot. Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on syytä mennä lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta voidaan tarvita oikeudenkäynnissä tai haettaessa korvauksia esimerkiksi vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorista. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, tulee välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Jos kyse on asuntomurrosta, jälkiä ei pidä siivota ennen poliisin tuloa. Rikosta selvittäessään poliisi kysyy, vaatiiko uhri rikoksen tekijälle rangaistusta. Jos uhri tässä vaiheessa ilmoittaa, ettei vaadi rangaistusta tai myöhemmin peruu jo esittämänsä vaatimuksen, hän voi menettää
3 oikeutensa syytteen nostamiseen myöhemmin. Tämä on tärkeää tietää siltä varalta, että syyttäjä päättää jättää asiasta syytteen nostamatta. Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat muun muassa aikuiseen kohdistunut lievä pahoinpitely ja näpistys. Jos asianomistajarikoksen uhri muuttaa mielensä eikä haluakaan tekijälle rangaistusta, poliisi lopettaa jo aloittamansa tutkinnan. Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina niistä tiedon saatuaan. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia myös silloin, kun ne ovat tapahtuneet kotona tai tekijänä on perheenjäsen. Rikosrekisteri Rikosrekisteriin tulee merkintä, kun henkilö tuomitaan: ehdottomaan tai ehdolliseen vankeusrangaistukseen ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella sakkoon (oheissakkoon), yhdyskuntapalveluun tai valvontaan yhdyskuntapalveluun nuorisorangaistukseen tai nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon viralta pantavaksi tai jätetään syyntakeettomana tuomitsematta. Henkilöä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä eri aikoina rangaistuksen ankaruuden mukaan. 5 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot henkilön ehdollisesta vankeudesta, ehdollisen vankeuden ohella tuomitusta sakosta (oheissakko), yhdyskuntapalvelusta tai valvonnasta, nuorisorangaistuksesta ja sen sijasta tuomitusta sakosta, viraltapanosta tai yhteisösakosta. 10 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot enintään kahden vuoden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta tai yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. 20 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksesta tai syyntakeettomana tuomitsematta jättämisestä. ESITUTKINTA Poliisin on esitutkintalain mukaan suoritettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut. Kun 15 vuotta täyttänyttä epäillään lainvastaisesta teosta, tulee poliisin suorittaa esitutkinta. Alle 15 vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Poliisi kutsuu rikoksen uhrin asianomistajana tarvittaessa kuulusteluun. Jos kuulustelun ajankohta ei sovi, uudesta ajasta voi keskustella asiaa tutkivan poliisin kanssa. Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa poliisi voi kuulustella myös puhelimitse. Kuulustelussa ja myöhemmin oikeudenkäynnissä uhrin pitää kertoa kaikki asiaan liittyvä ja puhua ehdottomasti totta. Nuorten huoltajilla on oikeus olla mukana alaikäisen kuulustelussa ja kuulemisessa. Lastensuojelulain 15 :n mukaan sosiaalilautakunnan tulee olla edustettuna alle 18 -vuotiaan poliisikuulustelussa, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kuulusteleva poliisi tai esitutkinnassa mukana oleva sosiaalityöntekijä antaa lisätietoja rikosprosessin etenemiseen liittyvissä kysymyksissä. Esitutkinnan valmistuttua poliisi lähettää sen syyttäjälle. Poliisi voi lähettää jutun sovitteluun, mikäli asianosaiset ovat kuulusteluissa ilmaisseet sovitteluhalukkuutensa. Asianosaisilla eli uhrilla ja teosta epäillyllä on oikeus saada kuulustelupöytäkirjasta oma maksuton kopio noutamalla sen poliisipiirin kansliasta
4 jossa on ollut kuulustelussa. Jos uhri ei halua yhteystietojensa joutuvan epäillyn tietoon, hän voi kieltää niiden merkitsemisen pöytäkirjaan. Lievissä tapauksissa, esimerkiksi näpistyksessä ja lievässä pahoinpitelyssä, poliisi voi asianomistajan suostumuksella antaa epäillylle sakon, jonka syyttäjä vahvistaa. Tällöin esitutkintapöytäkirjaa ei välttämättä laadita. Poliisin käyttämistä pakkokeinoista on säädetty pakkokeinolaissa. Poliisi voi esitutkintalain mukaan käyttää mm. henkilön vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja. Näitä ovat kiinniottaminen, pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto. VAHINGONKORVAUSVAATIMUKSET Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Vahingoista on ilmoitettava poliisille, samoin siitä, vaatiiko tekijältä korvauksia. Korvausta voi vaatia esimerkiksi rikkoutuneesta tai kadonneesta omaisuudesta, lääke- ja lääkärinkuluista sekä väkivallan aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä. Vahingon määrän voi osoittaa esittämällä kuitit niistä menoista, joita rikos on aiheuttanut. Myös vakuutuksen omavastuuosuudesta sekä asian selvittämiseen liittyvistä mahdollisista matkakuluista on säilytettävä tositteet, sillä näistä voi vaatia korvausta rikoksen tekijältä. Syyttäjä voi esittää rikoksen uhrin korvausvaatimuksen oikeudessa, mikäli se on selvä ja perusteltu. Jos uhri haluaa syyttäjän esittävän korvausvaatimuksen, asiasta on hyvä ilmoittaa jo poliisille esitutkinnassa. Jos syyttäjä ei esitä korvausvaatimusta, hänen on ilmoitettava siitä uhrille kirjallisesti. Tällöin uhri voi itse esittää vaatimuksen. Tehtävän voi uhrin puolesta hoitaa myös toinen henkilö.
5 SOVITTELU Sovittelu on vaihtoehtoinen, virallisjärjestelmän ulkopuolinen tapa käsitellä rikos- tai riita-asiaa suhteessa perinteiseen tuomioistuinkäsittelyyn. Sovittelussa voidaan käsitellä muun muassa pahoinpitelyjä, vahingontekoja ja omaisuusrikoksia. Yleisimmin tapaukset ohjautuvat sovitteluun syyttäjiltä ja poliiseilta, mutta myös asianosaiset voivat itse tehdä aloitteen sovittelusta ottamalla yhteyttä sovittelutoimintaan tai ilmoittamalla poliisikuulustelussa halukkuutensa yrittää sovintoratkaisua asiassaan. Osallistuminen sovitteluun on vapaaehtoista ja sen voi peruuttaa milloin tahansa. Sovittelussa osapuolet voivat turvallisesti kohdata toisensa ja vaikuttaa itse asiansa lopputulokseen. Tavoitteena on saada molempia osapuolia tyydyttävä sopimus vahingonkorvauksesta tai muista sovintoon johtavista toimenpiteistä. Sovittelutapaamisen järjestää tehtäväänsä koulutetut vapaaehtoissovittelijat. Mikäli osapuolet sopivat tapahtuneen, laaditaan kirjallinen sopimus. Sovittelun tuloksena syntyneissä sopimuksissa noudatetaan yleisesti vahinkojen korvaamisen oikeuskäytäntöä ja oikeudellisia kohtuullisuuden periaatteita. Rikosasioissa tehty sopimus lähetetään aina tiedoksi tapauksen lähettäneelle poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle. Sovittelussa etenkin nuorten kohdalla pyritään sovittelusopimuksiin joissa ei ole yhteisvastuullista korvausvelvoitetta. Sovittelussa tehdyt sopimukset ovat sopimusoikeudellisesti päteviä joille voidaan hakea käräjäoikeudelta vahvistus. Sinällään sovittelusopimukset eivät ole ulosottokelpoisia. SYYTEHARKINTA Poliisi voi jättää vähäisen rikoksen ilmoittamatta syyttäjälle. Esitutkinnan jälkeen poliisi lähettää esitutkintapöytäkirjat syyttäjänvirastoon ja/tai sovitteluun. Myös syyttäjä voi ohjata tapauksen sovitteluun jonka tulosta odottaa ennen ratkaisuaan nostaa syytettä tai syyttämättäjättämispäätöstä. Syyttämättäjättämispäätös ei vapauta rikoksesta epäiltyä vahingonkorvausvelvollisuudesta. Jos rikoksesta ei esimerkiksi ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Jos uhri on jo esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, vaikka syyttäjä ei nostaisikaan syytettä Asianomistajarikoksessa asianomistaja harkitsee vaatiiko hän rangaistusta. Asianomistaja voi myöhemmin myös perua rangaistusvaatimuksen (esim. vähäisempi omaisuusrikos). HENKILÖTUTKINTA Jos teosta voi seurata muu tai ankarampi rangaistus kuin sakko tai kuusi kuukautta vankeutta, on oikeudenkäyntiä varten laadittava henkilötutkinta eli kirjallinen selvitys rikokseen syyllistyneen nuoren elämäntilanteesta. Helsingin sosiaalipäivystystoimiston nuorisoryhmän erityissosiaalityöntekijät laativat 15-17 -vuotiaiden nuorten ja Kriminaalihuoltolaitoksen Helsingin aluetoimiston sosiaalityöntekijät 18-20 -vuotiaiden henkilötutkinnat. Kun kyseessä on asianomistajarikos, esimerkiksi vahingonteko, ja syntyy sovinto, ei syytettä nosteta, ellei tärkeä yleinen etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa kuten pahoinpitelyissä, ratkaisuvalta on syyttäjällä. Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan usein kokonaan välttää tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa. Mahdollinen asian oikeuskäsittely ei ole este sovittelulle.
6 HAASTE JA KUTSU ASIAN PÄÄKÄSITTELYYN Mikäli asia etenee oikeudenkäyntiin asti, tiedoksi annetaan haaste ja kutsu tuomioistuimeen. Kutsusta käy ilmi tuomioistuin, asian käsittelypäivä ja kellonaika. Kutsun liitteenä ovat syyttäjän haastehakemus sekä asianomistajan kirjalliset korvausvaatimukset. Kutsusta ilmenee myös läsnäolovelvollisuus. Jos istunnosta jää pois ilman laillista estettä, tuomioistuin voi määrätä sakon. Laillinen este on esimerkiksi paikalle saapumisen estävä sairaus, joka on myöhemmin todistettava lääkärintodistuksella. Esteestä on ilmoitettava tuomioistuimeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. KUTSUA SAAPUA OIKEUTEEN ON AINA NOUDATETTAVA! On tärkeää, että alaikäisten huoltajat ovat mukana oikeudenkäynnissä. Alle 18 vuotiaiden oikeudenkäynnissä on sosiaalilautakunnan edustaja mukana tarpeen mukaan tai kun kyseessä on vakavampi rikosasia. Jos uhri tuntee tarvitsevansa tukea, hän voi pyytää jonkun henkilön avukseen rikosasian käsittelyn eri vaiheisiin. Maksuttoman, tehtävään koulutetun tukihenkilön voi saada Rikosuhripäivystyksestä. Myös oikeudenkäyntiin todistajaksi kutsuttu voi saada tukihenkilön Rikosuhripäivystyksestä. Seksuaalirikoksissa tai läheisen henkilön tekemässä väkivallassa tuomioistuin voi myöntää uhrille tukihenkilön, mikäli hän ei tarvitse oikeudellista avustajaa. Näissä tapauksissa tukihenkilön palkkio ja muut kulut maksetaan valtion varoista. OIKEUSAPU, JULKINEN PUOLUSTUS JA OIKEUS KULUKORVAUKSEEN Uhrilla on oikeus käyttää pätevää oikeusavustajaa ja tarvittaessa myös tukihenkilöä tehdessään ilmoitusta poliisille sekä kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä. Kotivakuutukseen sisältyy yleensä oikeusturvavakuutus, joka ensisijaisesti kattaa uhrin oikeudenkäyntikulut. Jos sellaista ei ole, pieni- ja keskituloisilla on mahdollisuus saada valtion oikeusapua. Tällöin oikeudellisen avustajan palkkio maksetaan - uhrin tuloista riippuen - joko osittain tai kokonaan valtion varoista. Oikeusapua haetaan valtion oikeusaputoimistosta. Se selvittää hakijan taloudelliset olosuhteet. Oikeusapuun kuuluu muun muassa neuvonta ja avustaminen oikeudenkäynnissä. Avustajaksi voi valita valtion oikeusaputoimistossa työskentelevän julkisen oikeusavustajan, yksityisen asianajajan tai muun lakimiehen. Oikeusapua voi saada asian kaikissa vaiheissa. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus. Tuloista riippumatta tuomioistuin voi myöntää uhrille esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin oikeudellisen avustajan, jos kyseessä on seksuaalirikos tai läheisen henkilön tekemä väkivalta. Avustajan palkkio maksetaan tuolloin valtion varoista. Rikosasioissa itse oikeudenkäynti on maksuton. Kustannuksia aiheutuu mm. oikeudenkäyntiavustajan (asianajajan) palkkioista. Oikeudenkäyntiavustajan tarpeellisuudesta voi keskustella esimerkiksi henkilötutkintahaastattelussa erityissosiaalityöntekijän kanssa tai kääntymällä Helsingin oikeusaputoimiston tai asianajotoimiston puoleen. Tietoa asianajajista löydät esimerkiksi puhelinluettelon keltaisilta sivuilta, paikallislehdistä tai internetistä osoitteesta http://www.asianajajat.fi/. Vakavasta rikoksesta epäilty tai alle 18-vuotias rikoksesta epäilty saa yleensä tuloistaan riippumatta valtion varoilla palkatun puolustajan. Puolustaja avustaa epäiltyä sekä esitutkinnassa että varsinaisessa oikeudenkäynnissä. Jos tuomioistuin toteaa epäillyn syyllistyneen rikokseen, hänet velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista puolustajalle maksettu palkkio ja kulukorvaukset arvonlisäveroineen. Jos epäilty täyttää oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset, valtiolle maksettava korvaus ei saa olla suurempi kuin oikeusapulain mukainen korvaus olisi. Epäillyn taloudellisen aseman selvittämistä varten tuomioistuimelle on esitettävä oikeusaputoimistosta saatu varallisuusselvitys. Jos syyttäjän laatima syyte hylätään, valtio on syytetyn vaatimuksesta velvollinen korvaamaan syytetylle aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Jos oikeus velvoittaa uhrin henkilökohtaisesti saapumaan istuntoon, hänelle maksetaan valtion varoista päivärahaa sekä korvaus matkakuluista ja menetetyistä ansioista. Todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista
7 sekä taloudellisesta menetyksestä. Todistajanpalkkion maksaa yleensä todistajan nimennyt yksityinen asianosainen tai valituksen kohteena olevan päätöksen tehnyt viranomainen. Yksityisen asianosaisen kutsuman todistajan palkkio voidaan maksaa valtion varoista, jos todistajan kuuleminen on ollut asian ratkaisemiselle tärkeää. Oikeusapua saavan asianosaisen nimeämälle todistajalle maksetaan todistajanpalkkio valtion varoista. OIKEUDENKÄYNTI RIKOSASIOISSA Käräjäoikeuden (KäO) kokoonpanot rikosasioissa 1. Lautamieskokoonpano (yleensä vakavammissa rikosasioissa) puheenjohtaja 3 lautamiestä käräjäsihteeri 2. Yhden tuomarin kokoonpano (vähäiset rikokset ja sakkoasiat) puheenjohtaja käräjäsihteeri Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat:: Syyttäjä = esittää rangaistusvaatimuksen Vastaaja = syytetty Asianomistaja = se, johon tai jonka omaisuuteen epäilty rikos on kohdistunut Oikeudenkäynnissä voi myös olla todistajia. Alaikäisen rikoksesta epäillyn oikeudenkäyntiin kutsutaan lisäksi: - huoltaja - sosiaalilautakunnan edustaja Toista henkilöä edustavat esittävät valtakirjan oikeuden puheenjohtajalle Syyttäjä esittää syytteen ja edustamiensa asianomistajien korvausvaatimukset Oikeudenkäynnissä saapuvilla olevat asianomistajat esittävät vaatimuksensa Puheenjohtaja esittelee käräjäoikeudelle etukäteen saapuneen poissaolevan asianomistajan kirjallisen korvausvaatimuksen Vastaaja ottaa kantaa syyttäjän vaatimuksiin ja esitettyihin asianomistajien korvausvaatimuksiin Syyttäjä esittelee asian Asianosaiset perustelevat tarkemmin vaatimuksensa ja vastauksensa Asianomistajan ja vastaajan kuuleminen Mahdollisten todistajien kuuleminen Mahdollisen muun todistelun esittäminen Huoltajan (holhoojan) ja sosiaalilautakunnan edustajan kuuleminen Asianosaisten loppulausunnot, jotka sisältävät kannanotot syyksilukemiseen, rangaistusseuraamukseen ja korvausvaatimukseen. Asiat käsitellään oikeudessa suullisesti ja pyritään ratkaisemaan yhden istunnon aikana. PÄÄTÖKSENTEKO Oikeussali tyhjennetään asianosaisista ja oikeuden jäsenet jäävät päättämään syyllisyydestä ja seuraamuksista heille esitettyjen todisteiden perusteella. Asianosaiset kutsutaan uudelleen oikeussaliin kuuntelemaan tuomiota, joka sisältää tuomioistuimen päätöksen: OIKEUDENKÄYNNIN KULKU Puheenjohtaja toteaa läsnäolijat ja selvittää, voidaanko pääkäsittely toimittaa - syyksilukemisesta tai syytteen hylkäämisestä - rangaistuksesta - mahdollisista korvauksista asianomistajille tai valtiolle - muista rikoslain oheisseuraamuksista (esim. ajokielto) Jos syytetty tuomitaan sakkorangaistukseen tai korvauksiin valtiolle, hän saa tuomion julistamisen jälkeen maksuosoituksen tuomioistuimelta.
8 Tuomio voidaan julistaa myös ns. kansliapäätöksenä kahden viikon kuluessa oikeudenkäynnistä. Päätös on tällöin noudettava itse käräjäoikeuden kansliasta. Jos tuomittu, syyttäjä tai asianomistaja on tyytymätön käräjäoikeuden tuomioon, he voivat hakea siihen muutosta hovioikeudelta. Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa yhteydessä muutoksenhakuohjeet. Oikeudenkäynnit ja tuomioistuimen ratkaisut ovat julkisia, jollei tuomioistuin laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä määrää ratkaisua joltakin osin salassa pidettäväksi. Julkisuuslain säännösten mukaan oikeudenkäynnissä esiintyvät asiakirjat, kuten esitutkintapöytäkirja liitteineen sekä asianosaisten mahdollisesti tekemät, syyttäjälle toimitetut sopimukset, ovat lähtökohtaisesti julkisia. RANGAISTUKSET Sakkorangaistus, ehdollinen vankeusrangaistus, nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu tai ehdoton vankeusrangaistus. Sakkorangaistus Sakko tuomitaan päiväsakkoina ansiotulojen mukaan. Pienin päiväsakko on 6 euroa. Jos sinut tuomitaan sakkorangaistukseen, saat oikeudelta tilillepanokortin sakon maksamista varten. Voit maksaa sakon myös pienemmissä erissä sopimalla asiasta ulosottoviranomaisten kanssa. Sakkorangaistuksesta ei tule merkintää rikosrekisteriin. Maksamattomat sakot voidaan muuntaa vankeudeksi. Sakon muuntorangaistusta ei merkitä rikosrekisteriin. Ehdollinen vankeusrangaistus Kun rangaistus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Oikeus saattaa määrätä nuoren koeajaksi valvontaan. Valvonnan tarkoituksena on estää tuomittua tekemästä uutta rikosta ja tukea häntä hänen pyrkiessään elämään nuhteettomasti. Ehdollinen vankeusrangaistus voidaan panna täytäntöön, jos tuomittu koeaikana syyllistyy uuteen rikokseen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Muussa tapauksessa rangaistus raukeaa. Valvonta-asiassasi voit ottaa yhteyttä Kriminaalihuoltolaitoksen Helsingin aluetoimistoon. Nuorisorangaistus Nuorisorangaistus voidaan tuomita alle 18- vuotiaana tehdystä rikoksesta, josta sakko on riittämätön seuraamus eivätkä painavat syyt vaadi tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Se on lähinnä tarkoitettu niille 15 17 -vuotiaina rikoksiin syyllistyneille nuorille, joille jo aiemmin on tuomittu vähintään yksi ehdollinen rangaistus. Nuorisorangaistusta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään yksi vuosi. Tuomittu on valvonnassa rangaistuksen ajan. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä sekä työelämään ja työn tekemiseen perehtymistä. Kriminaalihuoltolaitos toimeenpanee nuorisorangaistuksen, määrää nuorelle valvojan, laatii yhteistyössä tuomitun asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunnan edustajan kanssa toimeenpanosuunnitelman, vahvistaa toimeenpanosuunnitelman sekä valvoo rangaistuksen suorittamista. Ehdoton vankeusrangaistus Rangaistus voidaan tuomita myös ehdottomana vankeusrangaistuksena tai sen sijasta yhdyskuntapalveluna. Ehdolliset ja ehdottomat vankeusrangaistukset merkitään rikosrekisteriin määräajaksi. TUOMITTUJEN VAHINGONKORVAUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Vahingonkorvaukset Ensisijaisesti tuomitun tulee oma-aloitteellisesti sopia asianomistajan kanssa tuomittujen korvausten maksamisesta. Asianomistaja voi antaa korvausten perimisen myös ulosottomiehen hoidettavaksi. Tällöin käräjäoikeuden kansliasta maksutta saatava jäljennös tuomioistuimen ratkaisusta sekä ulosottohakemus toimitetaan kihlakunnan ulosottovirastolle tai kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle. Sieltä voi myös kysyä tarkempia ohjeita korvauksen hakemiseen.
9 Korvauksia voi saada myös Valtiokonttorista, vakuutusyhtiöltä tai Kelasta. Mahdollisuudet saada korvauksia vaihtelevat, joten ne on selvitettävä tapauskohtaisesti. Uhri voi saada korvauksia myös valtion varoista Rikoksen uhrilla on oikeus saada valtiolta korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista. Oikeus valtion varoista maksettavaan korvaukseen on kuitenkin toissijainen. Siitä vähennetään korvaus, jonka uhri on saanut tai tulee saamaan muun lain tai vakuutuksen nojalla. Siitä vähennetään myös korvaus, jonka rikoksen tekijä on maksanut rikoksen uhrille. Uhri voi hakea korvausta kuitenkin suoraan Valtiokonttorista, vaikka hän ei olisikaan yrittänyt periä sitä ensin itse rikoksen tekijältä. Valtiokonttori ei kuitenkaan ole sidottu tuomioistuimen määräämään korvaussummaan. Korvausta saa yleensä vain, jos sitä on vaadittu rikoksentekijältä oikeudessa. Jos rikos on jäänyt selvittämättä tai tekijää ei ole saatu kiinni, korvauksen voi Valtiokonttorista saada ilman tuomioistuimen päätöstä. Korvauksia maksetaan pääasiassa henkilövahingoista, esimerkiksi sairaanhoitokuluista sekä kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta ja henkisestä kärsimyksestä. Esinevahingosta maksetaan korvausta, jos vahingon on aiheuttanut henkilö, joka on sijoitettu laitokseen tai muuten menettänyt vapautensa rikoksen, päihteiden käytön, mielisairauden, kehitysvammaisuuden, päihtymyksen tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi. Vahinko korvataan, jos henkilö on aiheuttanut sen laitoksessa ollessaan, ollessaan sijoitettuna laitoksen ulkopuolelle tai lomalla tai karattuaan laitoksesta tai viranomaisen huostasta. Samoin korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut lastensuojelulain nojalla huostaan otettu lapsi. Valtion varoista maksettavaa korvausta haetaan Valtiokonttorista. Hakemukseen liitetään tuomioistuimen ratkaisu, poliisin esitutkintapöytäkirja tai muu luotettava selvitys tapahtumien kulusta ja vahinkojen suuruudesta sekä lääkärintodistukset ja kuitit. Hakemuslomakkeita saa Valtiokonttorista, Kelasta ja poliisilta. OSOITTEITA Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Keskustan poliisipiiri Pieni Roobertinkatu 1-3 00130 Helsinki puh. 1891/keskus Fax. 189 2801 Pasilan poliisipiiri Pasilanraitio 13 00240 Helsinki puh. 1891/keskus Fax. 189 5240 Malmin poliisipiiri Viljatie 2 00700 Helsinki puh. 189 4391, 189 4392 Fax. 189 2854 Itäkeskuksen poliisipiiri Tallinnanaukio 1 00930 Helsinki Puh. 189 4332, 189 4333 Fax. 189 2803 Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto Käyntiosoite virka-aikana: Porkkalankatu 13, 6. krs. Käynti oikeustalon pääsisäänkäynnin kautta Postiosoite: PL 318, 00180 Helsinki Puhelinvaihde: 010 36 22100 Sähköpostiosoite: helsinki.sy@om.fi Telekopio: 010 36 22203 Asiakaspalvelu, kuten erilaiset kyselyt hoidetaan numerossa 010 36 22360 virka-aikana klo 08.00-16.15. Asiakkaat saavat yhteyden eri syyttäjiin puhelinnumerosta 010 36 22100 (vaihde). Syyttämättäjättämispäätöksistä voi tilata jäljennöksiä virka-aikana klo 08.00-16.15 numerosta 010 36 22360.
10 Rangaistusmääräysten vastustamiset voi toimittaa postitse, faksilla, lähetin välityksellä tai henkilökohtaisesti rangaistusvaatimuksessa mainittuna määräaikana virastoon. Helsingin kihlakunnan ulosottovirasto Käyntiosoite Postiosoite Mäkelänkatu 2 A PL 190 00500 Helsinki 00511 Helsinki Avoinna klo 8.00-16.15 Puhelin (09) 393 81 tai 010 36 22600 Telekopio (09) 393 8211 tai 010 36 22611 Sähköposti: helsinki.uo@om.fi Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu 13 Postiosoite PL 650 00180 Helsinki 00181 Helsinki Puhelinvaihde: 010 36 44200 Telekopio: 010 36 44218 Sähköposti: helsinki.ko@om.fi Aukioloaika: kanslia 8.00-16.15 Haastemiesten päivystys 8.00-16.15 Helsingin oikeusaputoimisto Käyntiosoite Postiosoite Porkkalankatu 13 G, 2. krs PL 600 00180 Helsinki 00181 Helsinki Vaihde 010 36 60100 Faksi 010 36 60139 Ajanvaraus arkisin klo 8.00-16.15 numerosta 010 36 60120 Sähköposti helsinki.oikapu@om.fi HelsinkiMission Itäinen nuorten kriisipiste Kriisipuhelin 09-328 41310 PÄIVYSTYS ma - pe 9.00-13.00 12-25-vuotiaille nuorille. Visbynkuja 2, 00930 Helsinki nuorten.kriisipiste.itis@helsinkicitymission.fi Sörnäisten kriisipiste Kriisipuhelin 09-753 5121 ma-to 10-20, pe 10-17 18-29-vuotiaille Hämeentie 64, 00500 Helsinki nuorten.kriisipiste@helsinkicitymission.fi Sosiaalipäivystys Toinen Linja 4 G PL 8630 00530 Helsinki 00099 Helsingin kaupunki Päivystys joka päivä klo 9-24, puh. 02069-6006 Nuorisoryhmä (rikoksesta epäillyt) Toinen Linja 4 G PL 8630 00530 Helsinki 00099 Helsingin Kaupunki Päivystys arkisin klo 9-16 puh. 0106-6016 puh. 3104 3274 email: nuorisoryhma@hel.fi
11 Vuorikatu 16 A 3 PL 8631 00100 Helsinki 00099 Helsingin Kaupunki puh. 02069 6014 fax. 310 43390 email: sovittelu@hel.fi Kriminaalihuoltolaitos Helsingin aluetoimisto Kinaporinkatu 2 D, 00500 Helsinki puh. 010 36 80011 fax. 010 36 80009 Sähköposti: helsinki.khl@om.fi (PL 22, 00501 Hki) Mannerheimin lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelin puh. 0800-120 400 (maksuton) Päivystysajat: ma-to 13 20 pe 13 22 la 18 22 su 17 20 Rikosuhripäivystys Auttava puhelin Juristin puhelinneuvonta puh. 020 316 116 puh. 0203 16117 ma - ti klo 13 21 ma-to klo 17-19 ke - pe klo 17 21 Todistajan tuki puhelin puh. 0203-16118 ma-ke klo 17-19. Tukihenkilöitä voi kysellä numerosta (09) 4135 0550. Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot Helsinki Uudenmaankatu 32 A 6 00120 Helsinki puh. (09) 622 4322 turvatalo.helsinki@redcross.fi Suomen mielenterveysseura Kriisipuhelin tarjoaa apua erilaisissa äkillisissä elämänkriiseissä tukemalla avuntarvitsijaa ja kartoittamalla tilannetta. Valtakunnallinen kriisipuhelin 0203 445 566 ti - la klo 15-06 su - ma klo 15-22 Kriisipuhelin (09) 4135 0500 ma - pe klo 9-21 la, su ja pyhinä klo 15-21 SOS-auto 040 5032 199 Pääkaupunkiseudulla toimiva SOS-auto antaa henkistä ensiapua elämän kriisitilanteissa vuorokauden ympäri. Autoon voivat soittaa sekä yksityiset ihmiset että viranomaiset. Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 Helsinki PL 14 00054 VALTIOKONTTORI puh. (09) 77251 fax. (09) 7725 208 Kirjaamo, puh. (09) 7725 249
12