EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI TOIMIELINTEN VÄLISTEN NEUVOTTELUJEN ALOITTAMISESTA JA VALTUUTUKSESTA NEUVOTTELUIHIN

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 4.2.2013 B7-0079/2013 EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI TOIMIELINTEN VÄLISTEN NEUVOTTELUJEN ALOITTAMISESTA JA VALTUUTUKSESTA NEUVOTTELUIHIN työjärjestyksen 70 artiklan 2 kohdan ja 70 a artiklan mukaisesti ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä (COM(2011)0625 C7-0336/2011 COM(2012)0552 C7-0311/2012 2011/0280(COD) 2013/2528(RSP)) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (*) (*) Neuvotteluryhmä: puheenjohtaja, esittelijä ja varjoesittelijät RE\926387.doc PE503.600v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

PE503.600v01-00 2/78 RE\926387.doc

B7-0079/2013 Ehdotus Euroopan parlamentin päätökseksi toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä (COM(2011)0625 C7-0336/2011 2011/0280(COD) 2013/2528(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ehdotuksen, ottaa huomioon työjärjestyksen 70 artiklan 2 kohdan ja 70 a artiklan, ottaa huomioon, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa ennen kuin ennen kuin vuosien 2014 2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen; päättää aloittaa toimielinten väliset neuvottelut seuraavan valtuutuksen perusteella: VALTUUTUS 1 Johdanto-osan 1 kappale (1) Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission tiedonannossa Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö miten hallita tulevat haasteet? määritellään yhteisen maatalouspolitiikan mahdolliset haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2013 jälkeen. Mainitusta tiedonannosta käytyjen keskustelujen perusteella yhteistä maatalouspolitiikkaa olisi uudistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Uudistuksen olisi katettava kaikki yhteisen maatalouspolitiikan päävälineet, mukaan (1) Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission tiedonannossa Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö miten hallita tulevat haasteet? määritellään yhteisen maatalouspolitiikan mahdolliset haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2013 jälkeen. Mainitusta tiedonannosta käytyjen keskustelujen perusteella yhteistä maatalouspolitiikkaa olisi uudistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Uudistuksen olisi katettava kaikki yhteisen maatalouspolitiikan päävälineet, mukaan RE\926387.doc 3/78 PE503.600v01-00

luettuna yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009. Uudistuksen laajuuden vuoksi on aiheellista kumota asetus (EY) N:o 73/2009 ja korvata se uudella tekstillä. Uudistuksella olisi mahdollisuuksien mukaan virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava säännöksiä. luettuna yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009. Uudistuksen laajuuden vuoksi on aiheellista kumota asetus (EY) N:o 73/2009 ja korvata se uudella tekstillä. Uudistuksella olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava säännöksiä. 2 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1a) Olisi luotava vahva yhteinen maatalouspolitiikka, jolle on varattu kauden 2007 2013 todelliseen kasvuun nähden riittävä talousarvio, jotta voidaan taata riittävän suuruinen ja monipuolinen laadukkaiden elintarvikkeiden jatkuva tuotanto Euroopan unionissa sekä edistää työllisyyttä, ympäristöhyödykkeiden suojelua ja tuottamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja aluehallintoa. Yhteisen maatalouspolitiikan olisi myös perustuttava viljelijöiden ja muiden sidosryhmien sekä yleisesti ottaen kansalaisten kannalta vaivattomasti ymmärrettäviin säännöksiin, jotta voidaan varmistaa täytäntöönpanon avoimuus, mahdollistaa valvonta ja vähentää toimijoille ja hallinnolle aiheutuvia kustannuksia. PE503.600v01-00 4/78 RE\926387.doc

3 Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) (1 b) Yksi yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen perustavoitteista ja keskeisistä vaatimuksista on hallinnollisen taakan keventäminen. Tämä tavoite olisi otettava ehdottomasti huomioon laadittaessa asiaankuuluvia säännöksiä suoraa tukijärjestelmää varten. Tukijärjestelmien määrä ei saisi ylittää tarpeellista määrää, ja viljelijöiden ja jäsenvaltioiden olisi voitava täyttää vaatimuksensa ja velvoitteensa ilman liiallista byrokratiaa. Käytäntöön perustuvia sietorajoja, kohtuullisia vähämerkityksisen tuen rajoja ja asianmukaista tasapainoa luottamuksen ja valvonnan välillä olisi käytettävä jäsenvaltioiden ja tuensaajien tulevan hallinnollisen taakan vähentämiseksi. 4 Johdanto-osan 8 kappale (8) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä liitteessä I esitettyjen tukijärjestelmien luettelon muuttamiseksi sellaisen tukijärjestelmiä koskevan uuden lainsäädännön, jota voidaan antaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, huomioon ottamiseksi. (8) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen liitteessä I esitettyjen tukijärjestelmien luettelon muuttamiseksi sellaisen tukijärjestelmiä koskevan uuden lainsäädännön, jota voidaan antaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, huomioon ottamiseksi. RE\926387.doc 5/78 PE503.600v01-00

5 Johdanto-osan 9 kappale (9) Komissiolle olisi tiettyjen uusien seikkojen huomioon ottamiseksi ja tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien vahvistamiseksi: tämän asetuksen mukaisen tuen saamista koskevat lisämääritelmät; puitteet, joissa jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet, jotka on toteutettava aloilla, joita pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla; perusteet, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa tuotantokelpoisessa kunnossa; sekä perusteet, joiden mukaan määritellään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien enemmistöosuus pysyvässä nurmessa. (9) Komissiolle olisi tiettyjen uusien seikkojen huomioon ottamiseksi ja tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien vahvistamiseksi: perusteet, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet, jotka on toteutettava aloilla, joita pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla; puitteet, joissa jäsenvaltioiden on määritettävä perusteet, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa tuotantokelpoisessa kunnossa. 6 Johdanto-osan 10 kappale (10) Komissiolle olisi tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Poistetaan. PE503.600v01-00 6/78 RE\926387.doc

sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat jäsenvaltioiden viljelijöille rahoituskurin soveltamiseksi määrättävien vähennysten laskentaperustetta. 7 Johdanto-osan 13 kappale (13) Erilaisten viljelijöiden tukijärjestelmien soveltamisesta saadut kokemukset osoittavat, että tukea on eräissä tapauksissa myönnetty tuensaajille, joiden liiketoiminnan tarkoituksena ei ole lainkaan ollut tai on vain hyvin vähäisessä määrin ollut maataloustoiminnan harjoittaminen; tällaisia tuensaajia ovat esimerkiksi lentoasemat, rautatieyhtiöt, rakennusalan yritykset ja urheilukenttiä hallinnoivat yritykset. Jotta tuki tulisi paremmin kohdennetuksi, jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä myöntämästä suoria tukia tällaisille luonnollisille ja oikeushenkilöille. Koska pienillä osaaikaviljelijöillä on välitön vaikutus maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, heiltä ei pitäisi evätä suoria tukia. (13) Erilaisten viljelijöiden tukijärjestelmien soveltamisesta saadut kokemukset osoittavat, että tukea on eräissä tapauksissa myönnetty luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, joiden liiketoiminnan tarkoituksena ei ole lainkaan ollut tai on vain hyvin vähäisessä määrin ollut maataloustoiminnan harjoittaminen. Jotta tuki tulisi paremmin kohdennetuksi ja jotta kansalliset olosuhteet voidaan ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon, on tärkeää, että jäsenvaltiot vastaavat "aktiiviviljelijän" määrittelemisestä. Niiden olisi näin ollen pidättäydyttävä myöntämästä suoria tukia kuljetusyritysten, lentoasemien, rakennusalan yritysten, urheilukenttiä hallinnoivien yritysten, leirintäalueiden pitäjien ja kaivosyhtiöiden kaltaisille yhteisöille, mikäli ne eivät voi osoittaa täyttävänsä aktiiviviljelijän määritelmän kriteereitä. Koska pienillä osaaikaviljelijöillä on välitön vaikutus maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, heiltä ei pitäisi evätä suoria tukia. 8 RE\926387.doc 7/78 PE503.600v01-00

Johdanto-osan 15 kappale (15) Suorien tukien jakautumiselle on ominaista, että suhteeton määrä tuista myönnetään varsin pienelle määrälle suurtuensaajia. Suuremmat tuensaajat eivät mittakaavaedun takia tarvitse tulotukeen liittyvän tavoitteen saavuttamista varten samaa yksikkötuen tasoa. Lisäksi suurempien tuensaajien mahdollisuudet tehdä mukautuksia auttavat niitä toimimaan, vaikka tukitaso olisi alhaisempikin. Jotta tuet jakautuisivat paremmin viljelijöiden kesken, on oikeudenmukaista ottaa käyttöön suurempia tuensaajia varten järjestelmä, jossa tukitaso alenee asteittain ja saavuttaa lopulta tukikaton. Tällaisessa järjestelmässä olisi kuitenkin otettava huomioon palkallisen työvoiman määrä, jotta vaikutus ei olisi suhteeton paljon ihmisiä työllistävillä suurtiloilla. Enimmäismääriä ei pitäisi soveltaa ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisien maatalouskäytäntöjen soveltamisen vuoksi myönnettävään tukeen, koska muutoin niiden hyödylliset tavoitteet voisivat kärsiä. Jäsenvaltioiden olisi tukikaton tehokkuuden varmistamiseksi vahvistettava joitakin perusteita, jotteivät viljelijät pyrkisi vääryydellä välttämään tukikaton vaikutuksia. Suurtuensaajien tukien alentamisesta ja tukikaton asettamisesta saatavien tulojen olisi jäätävä jäsenvaltioon, jossa ne ovat kertyneet, ja ne olisi käytettävä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen päivänä kuuta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joiden innovatiivinen panos on merkittävä. (15) Suorien tukien jakautumiselle on ominaista, että suhteeton määrä tuista myönnetään varsin pienelle määrälle suurtuensaajia. Suuremmat tuensaajat eivät mittakaavaedun takia tarvitse tulotukeen liittyvän tavoitteen saavuttamista varten samaa yksikkötuen tasoa. Lisäksi suurempien tuensaajien mahdollisuudet tehdä mukautuksia auttavat niitä toimimaan, vaikka tukitaso olisi alhaisempikin. Jotta tuet jakautuisivat paremmin viljelijöiden kesken, on oikeudenmukaista ottaa käyttöön suurempia tuensaajia varten järjestelmä, jossa tukitaso alenee asteittain ja saavuttaa lopulta tukikaton. Tällaisessa järjestelmässä olisi kuitenkin otettava huomioon palkatut työntekijät sekä palkka- ja urakkakustannukset, jotta vaikutus ei olisi suhteeton paljon ihmisiä työllistävillä suurtiloilla. Enimmäismääriä ei pitäisi soveltaa ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisien maatalouskäytäntöjen soveltamisen vuoksi myönnettävään tukeen, koska muutoin niiden hyödylliset tavoitteet voisivat kärsiä. Jäsenvaltioiden olisi tukikaton tehokkuuden varmistamiseksi vahvistettava joitakin perusteita, jotteivät viljelijät pyrkisi vääryydellä välttämään tukikaton vaikutuksia. Suurtuensaajien tukien alentamisesta ja tukikaton asettamisesta saatavien tulojen olisi jäätävä jäsenvaltioon, jossa ne ovat kertyneet, ja ne olisi käytettävä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen päivänä kuuta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joiden innovatiivinen ja maaseudun kehittämiseen liittyvä panos PE503.600v01-00 8/78 RE\926387.doc

on merkittävä. Jäsenvaltioille tarjotaan näin mahdollisuus jakaa tukikaton asettamisesta saadut tulot suurtuensaajille, joihin mainittua tukikattoa on sovellettu, jotta nämä voivat investoida innovointiin. 9 Johdanto-osan 20 kappale (20) Jotta tuki jakautuisi paremmin unionin maatalousmaalle, myös asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaista yhtenäisen pintaalatuen järjestelmää soveltaneissa jäsenvaltiossa, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, ja sittemmin asetuksessa (EY) N:o 73/2009, jossa aiemmat tukimekanismit yhdistettiin yhdeksi tuotannosta irrotettujen suorien tukien järjestelmäksi, säädetty tilatukijärjestelmä olisi korvattava uudella perustukijärjestelmällä. Tällainen muutos tarkoittaa, että mainittujen asetusten mukaisesti saadut tukioikeudet raukeavat ja myönnetään uusia tukioikeuksia, jotka perustuvat edelleen niiden tukikelpoisten hehtaarien lukumäärään, jotka viljelijällä on käytössään järjestelmän ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna. (20) Jotta tuki jakautuisi paremmin unionin maatalousmaalle, myös asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaista yhtenäisen pintaalatuen järjestelmää soveltaneissa jäsenvaltiossa, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, ja sittemmin asetuksessa (EY) N:o 73/2009, jossa aiemmat tukimekanismit yhdistettiin yhdeksi tuotannosta irrotettujen suorien tukien järjestelmäksi, säädetty tilatukijärjestelmä olisi korvattava uudella perustukijärjestelmällä. Jäsenvaltioiden olisi muutettava olemassa olevia tukijärjestelmiään mukauttaakseen ne tähän asetukseen; niiden ei kuitenkaan välttämättä tarvitse lakata käyttämästä suoria tukia koskevia nykyisiä mallejaan. RE\926387.doc 9/78 PE503.600v01-00

10 Johdanto-osan 21 kappale (21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain eri aloja ja viljelijöille on myönnetty aikaa mukautumiseen, on käynyt entistä vaikeammaksi perustella aiemmista viitemääristä johtuvia merkittäviä eroja hehtaarikohtaisissa tukitasoissa. Sen vuoksi suorat tulotuet olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisemmin vähentämällä yhteyttä aiempiin viitemääriin ja ottaen huomioon unionin talousarvion kokonaistilanne. Hehtaarikohtaisen suoran tuen tasoja olisi mukautettava asteittain suoran tuen paremman jakautumisen varmistamiseksi ottaen huomioon palkkatasoissa ja tuotantopanoskustannuksissa yhä esiintyvät erot. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien määrä on alle 90 prosenttia keskiarvosta, olisi nykytason ja keskiarvon välistä eroa kavennettava yhdellä kolmanneksella. Kaikkien niiden jäsenvaltioiden, joissa suorat tuet ovat unionin keskiarvon yläpuolella, olisi osallistuttava oikeassa suhteessa tukitasojen yhdenmukaistamisen rahoittamiseen. Lisäksi kaikkien jossakin jäsenvaltiossa tai jollakin alueella vuonna 2019 aktivoitujen tukioikeuksien yksikköarvon olisi oltava sama; tätä varten yksikköarvoa olisi yhdenmukaistettava siirtymäkaudella lineaarisesti. Jotta viljelijöille ei kuitenkaan aiheutuisi haitallisia taloudellisia seurauksia, tilatukijärjestelmää ja erityisesti historiallista mallia soveltaneiden jäsenvaltioiden olisi sallittava ottaa historialliset tekijät huomioon tukioikeuksien arvon laskennassa uuden järjestelmän ensimmäisenä (21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain eri aloja ja viljelijöille on myönnetty aikaa mukautumiseen, on käynyt entistä vaikeammaksi perustella aiemmista viitemääristä johtuvia merkittäviä eroja hehtaarikohtaisissa tukitasoissa. Sen vuoksi suorat tulotuet olisi jaettava oikeudenmukaisemmin vähentämällä asteittain yhteyttä aiempiin viitemääriin ja ottaen huomioon unionin talousarvion kokonaistilanne. Hehtaarikohtaisen suoran tuen tasoja olisi mukautettava asteittain suoran tuen paremman jakautumisen varmistamiseksi ottaen huomioon palkkatasoissa ja tuotantopanoskustannuksissa yhä esiintyvät erot. Kaikkien jossakin jäsenvaltiossa tai jollakin alueella vuonna 2019 aktivoitujen tukioikeuksien yksikköarvon olisi oltava lähellä samaa arvoa tai sama arvo; tätä varten yksikköarvoa olisi yhdenmukaistettava joustavalla siirtymäkaudella. Jotta viljelijöille ei aiheutuisi haitallisia taloudellisia seurauksia, jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa viljelijäkohtaisia tappioita, ja tilatukijärjestelmää ja erityisesti historiallista mallia soveltaneiden jäsenvaltioiden olisi sallittava ottaa historialliset tekijät huomioon tukioikeuksien arvon laskennassa. PE503.600v01-00 10/78 RE\926387.doc

soveltamisvuonna. Seuraavaa monivuotista, vuonna 2021 alkavaa rahoituskehystä koskevassa keskustelussa olisi tarkasteltava tukitasojen täydellistä yhdenmukaistamista, jolloin suorat tuet jaetaan tasapuolisesti koko Euroopan unionissa. 11 Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) (21 a) Kansallisen ja alueellisen tason tukimaksujen yhdenmukaistamisen lisäksi olisi myös suoria tukia koskevia kansallisia määrärahoja mukautettava niin, että jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien osuus hehtaaria kohti on vähemmän kuin 70 prosenttia unionin keskiarvosta, kyseinen ero pienenee 30 prosentilla. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien osuus on 70 80 prosenttia unionin keskiarvosta, eroa olisi pienennettävä 25 prosenttia, ja jäsenvaltioissa, joissa osuus on yli 80 prosenttia, eroa olisi pienennettävä 10 prosenttia. Näiden mukautusten toteuttamisen jälkeen vastaanotettujen suorien tukien taso ei saisi olla missään jäsenvaltiossa vähemmän kuin 65 prosenttia unionin keskiarvosta. Niissä jäsenvaltioissa, joissa tukiosuudet ylittävät unionin keskiarvon, yhdenmukaistamispyrkimykset eivät saisi johtaa siihen, että osuus painuu keskiarvon alapuolelle. Kaikkien niiden jäsenvaltioiden, joissa suorat tuet ovat unionin keskiarvon yläpuolella, olisi osallistuttava oikeassa suhteessa tukitasojen yhdenmukaistamisen rahoittamiseen. RE\926387.doc 11/78 PE503.600v01-00

12 Johdanto-osan 22 kappale (22) Tilatukijärjestelmän soveltamisesta saatujen kokemusten mukaan sen pääelementit olisi säilytettävä, mukaan luettuna kansallisten enimmäismäärien vahvistaminen sen varmistamiseksi, että tuen kokonaistaso on nykyisten budjettirajoitusten mukainen. Jäsenvaltioilla olisi myös edelleen oltava kansallinen varanto, jota olisi käytettävä uusien nuorten viljelijöiden järjestelmään osallistumisen helpottamiseksi tai jota voidaan käyttää eräiden alueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Tukioikeuksien siirtoa ja käyttöä koskevat säännöt olisi säilytettävä, mutta niitä olisi mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettava. (22) Tilatukijärjestelmän soveltamisesta saatujen kokemusten mukaan sen pääelementit olisi säilytettävä, mukaan luettuna kansallisten enimmäismäärien vahvistaminen sen varmistamiseksi, että tuen kokonaistaso on nykyisten budjettirajoitusten mukainen. Jäsenvaltioilla olisi myös, ainakin uuden perustukijärjestelmän ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana, edelleen oltava kansallinen varanto, jota voidaan hallinnoida alueellisesti ja jota olisi käytettävä nuorten ja uusien viljelijöiden järjestelmään osallistumisen helpottamiseksi tai jota voidaan käyttää eräiden alueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Tukioikeuksien siirtoa ja käyttöä koskevat säännöt olisi säilytettävä, mutta niitä olisi mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettava. 13 Johdanto-osan 22 a kappale (uusi) (22 a) Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa vähennyskerroin, joka voidaan määrittää nolla-arvoksi, niin että voidaan vähentää ne tukikelpoiset alat, joiden mahdollinen satotaso on alhainen tai jotka on tarkoitettu tiettyä tuotantoa PE503.600v01-00 12/78 RE\926387.doc

varten. 14 Johdanto-osan 23 kappale (23) Komissiolle olisi tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi ja perustukijärjestelmän soveltamisesta mahdollisesti johtuvien erityistilanteiden selvittämiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sääntöjen vahvistamiseksi seuraavien osalta: viljelijöiden tukikelpoisuus ja pääsy perustukijärjestelmään, kun kyse on perinnöstä tai ennakkoperinnöstä, vuokrasopimuksen perinnöstä, oikeudellisen aseman tai nimityksen muutoksesta ja tilan sulautumisesta tai jakamisesta; tukioikeuksien arvon ja lukumäärän tai arvon korottamisen laskenta tukioikeuksien myöntämisen yhteydessä, mukaan luettuna säännöt mahdollisuudesta vahvistaa viljelijän hakemuksen perusteella myönnetyille tukioikeuksille alustava arvo ja lukumäärä tai korottaa väliaikaisesti niiden arvoa, tukioikeuksien alustavan ja lopullisen arvon ja lukumäärän vahvistamista koskevat edellytykset sekä tapaukset, joissa myynti tai vuokrasopimus saattavat vaikuttaa tukioikeuksien myöntämiseen; kansallisesta varannosta saatujen tukioikeuksien arvon ja lukumäärän vahvistaminen; tukioikeuksien yksikköarvon muuttaminen silloin, kun kyseessä on tukioikeuksien murto-osa, ja perusteet tukioikeuksien myöntämiselle kansallisen varannon käytön yhteydessä ja (23) Komissiolle olisi tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi ja perustukijärjestelmän soveltamisesta mahdollisesti johtuvien erityistilanteiden selvittämiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sääntöjen vahvistamiseksi seuraavien osalta: viljelijöiden tukikelpoisuus ja pääsy perustukijärjestelmään, kun kyse on perinnöstä tai ennakkoperinnöstä, vuokrasopimuksen perinnöstä, oikeudellisen aseman tai nimityksen muutoksesta ja tilan sulautumisesta tai jakamisesta; tukioikeuksien arvon ja lukumäärän tai arvon korottamisen laskenta tukioikeuksien myöntämisen yhteydessä, mukaan luettuna säännöt mahdollisuudesta vahvistaa viljelijän hakemuksen perusteella myönnetyille tukioikeuksille alustava arvo ja lukumäärä tai korottaa väliaikaisesti niiden arvoa, tukioikeuksien alustavan ja lopullisen arvon ja lukumäärän vahvistamista koskevat edellytykset sekä tapaukset, joissa myynti tai vuokrasopimus saattavat vaikuttaa tukioikeuksien myöntämiseen; kansallisesta varannosta saatujen tukioikeuksien arvon ja lukumäärän vahvistaminen; tukioikeuksien yksikköarvon muuttaminen silloin, kun kyseessä on tukioikeuksien murto-osa, ja perusteet tukioikeuksien myöntämiselle kansallisen varannon käytön yhteydessä ja RE\926387.doc 13/78 PE503.600v01-00

viljelijöille, jotka eivät hakeneet tukea vuonna 2011. viljelijöille, jotka eivät hakeneet tukea ajanjaksolle 2009 2011. 15 Johdanto-osan 24 a kappale (uusi) (24a) Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää käyttää osa kansallisesta enimmäismäärästään ensimmäisistä hehtaareista viljelijöille myönnettävään vuosittaisen lisätukeen, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon maatilojen erot niiden taloudellisen koon, tuotantosuunnan ja työllisyyden osalta. 16 Johdanto-osan 26 kappale (26) Yksi uuden yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista on ympäristötehokkuuden parantaminen suoriin tukiin liittyvän pakollisen, maatalouden viherryttämistä koskevan elementin avulla; siinä tuetaan ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä koko unionissa. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten käytettävä tietty osuus suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä myöntääkseen perustuen lisäksi vuotuista tukea viljelijöille pakollisista käytännöistä ensisijaisesti ilmasto- ja (26) Yksi uuden yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista on ympäristötehokkuuden parantaminen. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten käytettävä tietty osuus suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä myöntääkseen vuotuista tukea viljelijöille pakollisista käytännöistä ensisijaisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteisiin pääsemiseksi. Kyseisten käytäntöjen olisi oltava yksinkertaisia, yleisluonteisia, sopimukseen perustumattomia ja vuotuisia toimia, jotka ovat täydentäviä ehtoja vaativampia ja liittyvät maatalouteen, PE503.600v01-00 14/78 RE\926387.doc

ympäristöpolitiikan tavoitteisiin pääsemiseksi. Kyseisten käytäntöjen olisi oltava yksinkertaisia, yleisluonteisia, sopimukseen perustumattomia ja vuotuisia toimia, jotka ovat täydentäviä ehtoja vaativampia ja liittyvät maatalouteen, kuten viljelyn monipuolistaminen, alueiden pitäminen pysyvänä nurmena ja luonnonhoitoalat. Kyseisiä pakollisia käytäntöjä olisi sovellettava myös viljelijöihin, joiden tilat sijaitsevat kokonaan tai osittain luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvilla Natura 2000 -alueilla, siinä määrin, kuin ne ovat johdonmukaisia mainittujen direktiivien tavoitteiden kanssa. Viljelijöiden, jotka täyttävät luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 säädetyt edellytykset, olisi hyödyttävä viherryttämiselementistä ilman lisävelvollisuuksia, koska luonnonmukaisten viljelyjärjestelmien ympäristöhyödyt on tunnustettu. Viherryttämiselementin noudattamatta jättämisen pitäisi johtaa asetuksen (EU) N:o [HZR] 65 artiklan perusteella vahvistettavaan seuraamukseen. kuten viljelyn monipuolistaminen, alueiden pitäminen pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena ja luonnonhoitoalat. Viljelijöiden, jotka täyttävät luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 säädetyt edellytykset, viljelijöiden, jotka ovat asetuksen (EU) N:o [...] [RDR] 29 artiklan mukaisesti säädettyjen maatalouden ympäristö- ja ilmastotukien edunsaajia, ja viljelijöiden, joiden tila sijaitsee Natura 2000 -alueilla, olisi hyödyttävä viherryttämiselementistä ilman lisävelvollisuuksia. Viljelijöiden, joiden tila on saanut kansallisen ympäristösertifiointijärjestelmän myöntämän sertifikaatin, olisi myös voitava hyötyä viherryttämiselementistä tietyin edellytyksin. Viljelijät, joiden maatilasta vähintään 75:tä prosenttia pidetään pysyvänä nurmena tai pysyvänä laitumena tai käytetään sellaisten kasvien viljelyyn, jotka kasvavat veden alla, on vapautettava viljelyn monipuolistamista koskevasta sekä luonnonhoitoaloihin liittyvistä velvoitteista. Tätä vapautusta olisi sovellettava vain silloin, kun jäljellä olevasta tukikelpoisesta maatalousmaasta enintään 50 hehtaaria on peltomaata. 17 RE\926387.doc 15/78 PE503.600v01-00

Johdanto-osan 28 kappale (28) Sen varmistamiseksi, että viljelijät säilyttävät pysyvänä nurmena olevat maaalat pysyvänä nurmena, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä kyseisen toimenpiteen soveltamissääntöjen vahvistamiseksi. (28) Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot säilyttävät pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevat maa-alat pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä kyseisen toimenpiteen soveltamissääntöjen vahvistamiseksi. 18 Johdanto-osan 29 kappale (29) Sen varmistamiseksi, että luonnonhoitoaloja koskeva toimenpide pannaan täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti sekä jäsenvaltioiden erityispiirteet huomioon ottaen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä luonnonhoitoaloja koskevassa toimenpiteessä mainittujen luonnonhoitoalojen tyyppien tarkentamiseksi sekä muiden sellaisten luonnonhoitoalojen tyyppien mukaan ottamiseksi ja määrittelemiseksi, jotka voidaan ottaa huomioon mainitussa toimenpiteessä tarkoitetun prosenttiosuuden noudattamiseksi. (29) Sen varmistamiseksi, että luonnonhoitoaloja koskeva toimenpide pannaan täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti sekä jäsenvaltioiden erityispiirteet huomioon ottaen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä luonnonhoitoaloja koskevassa toimenpiteessä mainittujen luonnonhoitoalojen tyyppien tarkentamiseksi, muiden sellaisten luonnonhoitoalojen tyyppien mukaan ottamiseksi ja määrittelemiseksi, jotka voidaan ottaa huomioon mainitussa toimenpiteessä tarkoitetun prosenttiosuuden noudattamiseksi, ja sellaisen unionin laajuisen painotuskertoimia koskevan kehyksen vahvistamiseksi, jonka avulla voidaan laskea luonnonhoitoalojen eri tyyppien PE503.600v01-00 16/78 RE\926387.doc

kattama hehtaarimäärä. 19 Johdanto-osan 33 kappale (33) Jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää tietty osa kansallisista enimmäismääristään tuotantosidonnaiseen suoraan tukeen tietyillä aloilla tarkoin määritellyissä tapauksissa. Määrärahat, jotka voidaan käyttää tuotantosidonnaiseen tukeen, olisi rajoitettava asianmukaiselle tasolle, ja olisi sallittava, että tällaista tukea myönnetään jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden alueilla, joissa/joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia tietyillä taloudellisista, ympäristöllisistä ja/tai yhteiskunnallisista syistä erityisen tärkeillä maatalouden muodoilla tai aloilla. Jäsenvaltion olisi sallittava käyttää kyseiseen tukeen enintään 5 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästään tai 10 prosenttia silloin, kun tuotantosidonnaisen tuen määrä on ollut jäsenvaltiossa ainakin yhtenä vuonna vuosien 2010 2013 aikana yli 5 prosenttia. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltion olisi kuitenkin sallittava käyttää enemmän kuin 10 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästään, jos jonkin alueen todetaan olevan tarpeidensa puolesta haavoittuva. Tuotantosidonnaista tukea olisi myönnettävä vain siinä määrin kuin on tarpeen luoda kannustimia nykyisen tuotantotason säilyttämiseksi asianomaisilla alueilla. Tämän tuen olisi oltava myös sellaisten viljelijöiden saatavilla, joilla on 31 päivänä joulukuuta 2013 asetusten (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 73/2009 mukaisesti myönnettyjä (33) Jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää tietty osa kansallisista enimmäismääristään tuotantosidonnaiseen suoraan tukeen tietyillä aloilla tarkoin määritellyissä tapauksissa. Määrärahat, jotka voidaan käyttää tuotantosidonnaiseen tukeen, olisi rajoitettava asianmukaiselle tasolle, ja olisi sallittava, että tällaista tukea myönnetään jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden alueilla, joissa/joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia tietyillä taloudellisista, ympäristöllisistä ja/tai yhteiskunnallisista syistä erityisen tärkeillä maatalouden muodoilla tai aloilla. Jäsenvaltion olisi sallittava käyttää kyseiseen tukeen enintään 15 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästään. Tätä prosenttiosuutta voidaan nostaa kolmella prosenttiyksiköllä jäsenvaltioissa, joissa päätetään käyttää vähintään 3 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästä valkuaiskasvituotannon tukemiseen Tuotantosidonnaista tukea olisi myönnettävä vain siinä määrin kuin on tarpeen luoda kannustimia nykyisen tuotantotason säilyttämiseksi asianomaisilla alueilla, paitsi jos tukea myönnetään ympäristötarkoituksiin. Tämän tuen olisi oltava myös sellaisten viljelijöiden saatavilla, joilla on 31 päivänä joulukuuta 2013 asetusten (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 73/2009 mukaisesti myönnettyjä erityistukioikeuksia ja joilla ei ole tukikelpoisia hehtaareita tukioikeuksien aktivoimiseksi. Kun kyseessä on vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen RE\926387.doc 17/78 PE503.600v01-00

erityistukioikeuksia ja joilla ei ole tukikelpoisia hehtaareita tukioikeuksien aktivoimiseksi. Kun kyseessä on sellaisen vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen hyväksyminen, joka ylittää 10 prosenttia jäsenvaltion vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, komissiolle olisi lisäksi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä soveltamatta asetusta (EU) N:o 182/2011. hyväksyminen, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä SEUT:n 290 artiklan mukaisesti 20 Johdanto-osan 38 kappale (38) Pienviljelijöille olisi otettava käyttöön yksinkertainen erityisjärjestelmä suorien tukien hallintoon ja valvontaan liittyvien hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi. Sen vuoksi olisi vahvistettava kiinteämääräinen kertatuki, joka kattaa kaikki suorat tuet. Olisi otettava käyttöön muodollisuuksien yksinkertaistamiseen tähtääviä sääntöjä keventämällä pienviljelijöiden velvollisuuksia, jotka liittyvät muun muassa tuen hakemiseen, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, täydentäviin ehtoihin ja asetuksessa (EU) N:o [HZR] säädettyihin tarkastuksiin, vaarantamatta kuitenkaan uudistuksen kokonaistavoitteita ja edellyttäen, että asetuksen (EU) N:o [HZR] liitteessä II tarkoitettua unionin lainsäädäntöä sovelletaan pienviljelijöihin. Tällä järjestelmällä on tarkoitus tukea unionin nykyistä, pientiloista muodostuvaa maatalouden rakennetta estämättä kuitenkaan pyrkimystä kilpailukykyisempiin rakenteisiin. Sen vuoksi järjestelmää olisi sovellettava (38) Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön pienviljelijöitä koskeva yksinkertainen erityisjärjestelmä suorien tukien hallintoon ja valvontaan liittyvien hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa kiinteämääräinen kertatuki tai edunsaajakohtainen kiinteä vuosittainen tuki, joka kattaa kaikki suorat tuet. Viljelijöiden, joiden vuotuinen tuki on enintään 1 500 euroa, olisi kuuluttava automaattisesti tähän järjestelmään. Olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön muodollisuuksien yksinkertaistamiseen tähtääviä sääntöjä keventämällä pienviljelijöiden velvollisuuksia, jotka liittyvät muun muassa tuen hakemiseen, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, täydentäviin ehtoihin ja asetuksessa (EU) N:o [HZR] säädettyihin tarkastuksiin, vaarantamatta kuitenkaan uudistuksen kokonaistavoitteita ja edellyttäen, että asetuksen (EU) N:o [HZR] liitteessä II tarkoitettua unionin lainsäädäntöä sovelletaan pienviljelijöihin. PE503.600v01-00 18/78 RE\926387.doc

ainoastaan jo olemassa oleviin tiloihin. Tällä järjestelmällä on tarkoitus tukea unionin nykyistä, pientiloista muodostuvaa maatalouden rakennetta estämättä kuitenkaan pyrkimystä kilpailukykyisempiin rakenteisiin. Sen vuoksi järjestelmää olisi sovellettava ainoastaan jo olemassa oleviin tiloihin. 21 Johdanto-osan 40 kappale (40) Mainittujen alueiden suoria tukia olisi yksinkertaisuuden vuoksi ja ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteet hallinnoitava asetuksessa (EY) N:o 247/2006 vahvistetuissa tukiohjelmissa. Sen vuoksi mainittuihin alueisiin ei pitäisi soveltaa tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät perustukijärjestelmään ja siihen liittyviin tukiin ja tuotantosidonnaiseen tukeen. (40) Mainittujen alueiden suoria tukia olisi yksinkertaisuuden vuoksi ja ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteet hallinnoitava asetuksessa (EY) N:o 247/2006 vahvistetuissa tukiohjelmissa. Sen vuoksi mainittuihin alueisiin ei pitäisi soveltaa tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät perustukijärjestelmään ja siihen liittyviin tukiin ja tuotantosidonnaiseen tukeen. Tästä huolimatta olisi syytä arvioida vaikutuksia, joita mikä tahansa tämän asetuksen muutos saattaa näillä alueilla aiheuttaa. 22 Johdanto-osan 40 a kappale (uusi) (40 a) Tietyillä syrjäisillä alueilla maatalousalan monimuotoisuus yhdessä tehottomien tuotantojärjestelmien kanssa RE\926387.doc 19/78 PE503.600v01-00

antaa perusteet käyttää erityisiä maatalouspolitiikan välineitä, joista Euroopan unionilla on riittävä kokemus ja joilla tehdään maatalousalasta markkinasuuntautuneempi, vähennetään toiminnan lopettamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia ja mahdollistetaan maaseutuyhteisöjen säilyttäminen kestävyystavoitteen mukaisesti. On tutkittava perusteellisesti erityisjärjestelyjä niille Euroopan unionin saarialueille, joiden ominaispiirteet muistuttavat alueita, joilla nämä maatalouspolitiikan välineet ovat osoittautuneet toimiviksi. 23 Johdanto-osan 43 kappale (43) Jäsenvaltioilla olisi maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi oltava mahdollisuus siirtää varoja suorien tukien enimmäismäärästään maaseudun kehittämistukeen. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien taso on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi vastaavasti oltava mahdollisuus siirtää varoja maaseudun kehittämistuesta suorien tukien enimmäismäärään. Tällaiset valinnat olisi tehtävä tietyissä rajoissa yhden kerran koko tämän asetuksen soveltamisajaksi. (43) Jäsenvaltioilla olisi maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi oltava mahdollisuus siirtää varoja suorien tukien enimmäismäärästään maaseudun kehittämistukeen. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi voitava täydentää näitä siirrettäviä varoja summalla, joka vastaa viherryttämistoimenpiteisiin käyttämättä jääneitä varoja, jotta ne voivat tarjota lisätukea maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien taso on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi vastaavasti oltava mahdollisuus siirtää varoja maaseudun kehittämistuesta suorien tukien enimmäismäärään. Tällaiset valinnat olisi tehtävä tietyissä rajoissa ja niitä olisi tarkistettava joko 1 päivään elokuuta 2015 tai 1 päivään elokuuta 2017 mennessä. PE503.600v01-00 20/78 RE\926387.doc

24 1 artikla 1 kohta b alakohta iii a alakohta (uusi) (iii a) mehiläisyhdyskuntia koskevaa uutta unionin rahoittamaa tukijärjestelmää mehiläishoitoalalle; 25 2 artikla Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti liitteessä I esitetyn tukijärjestelmiä koskevan luettelon muuttamiseksi. Siirretään komissiolle oikeusvarmuuden varmistamiseksi valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti liitteessä I esitetyn tukijärjestelmiä koskevan luettelon muuttamiseksi siinä määrin kuin on tarpeen tämän asetuksen voimaantulon jälkeen hyväksytyillä uusilla tukijärjestelmiä koskevilla säädöksillä tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi. 26 4 artikla 1 kohta c alakohta 1 luetelmakohta maataloustuotteiden kasvatusta tai viljelyä sadonkorjuu, lypsäminen sekä tuotantoeläinten kasvatus ja pito mukaan maataloustuotantoa, johon sisältyy maataloustuotteiden kasvatusta tai viljelyä sadonkorjuu, lypsäminen sekä tuotantoeläinten kasvatus ja pito mukaan RE\926387.doc 21/78 PE503.600v01-00

luettuina, luettuina, 27 4 artikla 1 kohta c alakohta 2 luetelmakohta maatalousmaan säilyttämistä sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi erityisesti valmistella muutoin kuin perinteisillä maatalousmenetelmillä ja -koneilla, tai maatalousmaan säilyttämistä sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn; edellyttäen, että kun kyse on tällaisessa kunnossa luontaisella tavalla pidettävästä maatalousmaasta, jäsenvaltio on vahvistanut vähimmäistoimet; 28 4 artikla 1 kohta c alakohta 3 luetelmakohta jäsenvaltioiden määrittelemiä vähimmäistoimia sellaisessa kunnossa luontaisella tavalla pidettävällä maatalousmaalla, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn; jäsenvaltioiden määrittelemiä vähimmäistoimia, jotka tarvittaessa perustuvat eläintiheyden vähimmäisarvoon, sellaisessa kunnossa luontaisella tavalla pidettävällä maatalousmaalla, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn; 29 4 artikla 1 kohta e alakohta PE503.600v01-00 22/78 RE\926387.doc

e) maatalousmaalla pellon, pysyvien nurmien tai pysyvien viljelmien pinta-alaa; e) maatalousmaalla pellon, pysyvien nurmien ja pysyvien laidunten tai pysyvien viljelmien pinta-alaa; 30 4 artikla 1 kohta g alakohta g) pysyvillä viljelmillä viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvät nurmet, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan luettuina taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu; g) pysyvillä viljelmillä viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvät nurmet ja pysyvät laitumet, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan luettuina taimitarhat, perinteiset hedelmätarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu; 31 4 artikla 1 kohta h alakohta h) pysyvällä nurmella maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä) ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen; se voi sisältää muita laidunnettaviksi soveltuvia lajeja, jos heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja on enemmistö; h) pysyvällä nurmella ja pysyvällä laitumella maata, jota käytetään ruohovartisten kasvien, pensaiden ja/tai puiden tai laiduntamiseen soveltuvien muiden lajien kasvattamiseen rehuksi joko luontaisella tavalla (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä), ja joka ei kuulu tilan viljelykiertoon ja jota ei ole kynnetty vähintään seitsemään vuoteen; se voi sisältää muita piirteitä, jotka ovat tärkeitä RE\926387.doc 23/78 PE503.600v01-00

maan pysyväksi laitumeksi määrittelemisen kannalta; 32 4 artikla 1 kohta i alakohta i) heinäkasveilla tai muilla nurmirehukasveilla kaikkia ruohovartisia kasveja, joita jäsenvaltiossa esiintyy perinteisesti luonnonlaitumilla tai jotka tavallisesti sisältyvät keto- tai niittysiemenseoksiin (riippumatta siitä käytetäänkö näitä alueita laiduntamiseen); Poistetaan. 33 4 artikla 1 kohta j a alakohta (uusi) j a) perinteisillä hedelmätarhoilla aloja, joilla kasvaa hedelmäpuita ja jotka ovat ekologisesti ja kulttuurisesti merkittäviä; PE503.600v01-00 24/78 RE\926387.doc

34 4 artikla 2 kohta a alakohta a) tämän asetuksen mukaisen tuen saamista koskevien lisämääritelmien vahvistamiseksi; Poistetaan. 35 4 artikla 2 kohta b alakohta b) sellaisten puitteiden vahvistamiseksi, joissa jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet aloilla, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla; b) sellaisten perusteiden vahvistamiseksi, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet aloilla, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla; 36 4 artikla 2 kohta c alakohta c) sellaisten perusteiden vahvistamiseksi, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa; c) sellaisen kehyksen vahvistamiseksi, jonka puitteissa jäsenvaltioiden on määritettävä perusteet, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa; RE\926387.doc 25/78 PE503.600v01-00

37 4 artikla 2 kohta d alakohta d) sellaisten perusteiden vahvistamiseksi, joiden mukaan määritellään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien enemmistöosuus 1 kohdan h alakohdan soveltamiseksi. Poistetaan. 38 7 artikla 2 kohta 2. Kunkin jäsenvaltion saataville asetetaan vuosittain unionin tukena 11 artiklassa tarkoitetuista tukikatoista johtuva arvioitu tulo, joka vastaa liitteessä II esitettyjen kansallisten enimmäismäärien, joihin lisätään 44 artiklan mukaisesti käytettävissä oleva määrä, ja liitteessä III esitettyjen enimmäisnettomäärien välistä erotusta, toimenpiteisiin, jotka toteutetaan asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa. 2. Kunkin jäsenvaltion saataville asetetaan vuosittain unionin tukena 11 artiklassa tarkoitetuista tukikatoista johtuva arvioitu tulo, joka vastaa liitteessä II esitettyjen kansallisten enimmäismäärien, joihin lisätään 44 artiklan mukaisesti käytettävissä oleva määrä, ja liitteessä III esitettyjen enimmäisnettomäärien välistä erotusta, jäsenvaltion valitsemiin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa. PE503.600v01-00 26/78 RE\926387.doc

39 8 artikla 3 kohta 3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat jäsenvaltioiden viljelijöihin tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti soveltamien vähennysten laskentaperustetta. Poistetaan. 40 9 artikla 9 artikla 9 artikla Aktiiviviljelijät 1. Suoria tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmälle, johon pätee jompi kumpi seuraavista: a) suorien tukien vuotuinen määrä on alle 5 prosenttia muusta kuin maataloustoiminnasta peräisin olevista kokonaistuloista viimeisimpänä verovuonna; or Aktiiviviljelijät 1. Jäsenvaltioiden on laadittava puolueettomin ja syrjimättömin perustein lainsäädäntökehys ja määritelmät, jotta tarvittaessa voidaan varmistaa, että suoria tukia myönnetään viljelijöille, joiden maatalousmaa koostuu pääosin aloista, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla, ainoastaan sillä edellytyksellä, että viljelijät toteuttavat kyseisillä aloilla jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistamat vähimmäistoimet. RE\926387.doc 27/78 PE503.600v01-00

b) maatalousmaa koostuu pääosin aloista, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla, eikä mainittu henkilö tai ryhmä harjoita kyseisillä aloilla jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistamia vähimmäistoimia. 2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta viljelijöihin, jotka saivat edellisvuonna suoria tukia alle 5 000 euroa. 3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti seuraavista: Kuljetusyritysten, lentoasemien, rakennusalan yritysten, urheilukenttiä hallinnoivien yritysten, leirintäalueiden pitäjien ja kaivosyhtiöiden kaltaisia toimijoita tai muita muuta kuin maataloustoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein, ei voida pitää lähtökohtaisesti aktiiviviljelijöinä eivätkä ne voi saada suoria tukia. Jäsenvaltio voi päättää, että kyseiset yritykset voivat hakea tukikelpoisuutta, mikäli ne voivat esittää tarkistettavissa olevaa näyttöä siitä, että maataloustoiminta muodostaa merkittävän osan koko niiden taloudellisesta toiminnasta tai että niiden pääliiketoimintaan tai toimialaan kuuluu maataloustoiminnan harjoittaminen. Jäsenvaltiot voivat päättää lisätä tukikelpoisten yhteisöjen luetteloonsa tai poistaa siitä muita kuin toisessa alakohdassa lueteltuja yhteisöjä ilmoitettuaan siitä ensin asianmukaisesti komissiolle ja edellyttäen, että ne esittävät puolueettomat ja syrjimättömät perusteet päätökselleen. 2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tätä artiklaa ei sovelleta viljelijöihin, jotka saivat edellisvuonna suoria tukia alle 5 000 euroa. 3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti määrittääkseen perusteet, joiden mukaan viljelijän maatalousmaata on pidettävä pääasiallisesti alana, joka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla. PE503.600v01-00 28/78 RE\926387.doc

a) perusteet suorien tukien määrän vahvistamiseksi 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi erityisesti tukioikeuksien ensimmäisenä myöntämisvuonna silloin kun tukioikeuksien arvoa ei ole vielä lopullisesti vahvistettu, sekä uusien viljelijöiden osalta; b) poikkeukset säännöstä, jonka mukaan huomioon on otettava viimeisimmän verovuoden tulot, silloin kun mainittuja lukuja ei ole saatavilla; ja c) perusteet, joiden mukaan viljelijän maatalousmaata on pidettävä pääasiallisesti alana, joka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla. 41 11 artikla 1 kohta 3 a luetelmakohta (uusi) näiden vähennysten jälkeen jäljelle jäävä määrä saa olla enintään 300 000 euroa. 42 11 artikla 1 kohta 4 luetelmakohta 100 prosentilla osuudesta, joka on enemmän kuin 300 000 euroa. Poistetaan. RE\926387.doc 29/78 PE503.600v01-00

43 11 artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta osuuskuntiin tai muihin oikeushenkilöihin, joiksi joukko suorien tukien edunsaajia on ryhmittynyt ja jotka vastaanottavat tuet ja jakavat ne edelleen täysimääräisesti jäsenilleen, joihin sovelletaan yksityishenkilöinä 1 kohtaa. 44 11 artikla 2 kohta 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu määrä lasketaan vähentämällä viljelijän edellisvuonna tosiasiallisesti maksamat ja ilmoittamat palkat, verot ja työnantajamaksut mukaan luettuina, viljelijälle kuuluvasta suorien tukien kokonaismäärästä ottamatta huomioon tämän asetuksen III osaston 2 luvun mukaisesti myönnettäviä tukia. 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu määrä lasketaan vähentämällä viljelijän edellisvuonna tosiasiallisesti maksamat ja ilmoittamat palkat, verot ja työnantajamaksut mukaan luettuina, sekä alihankkijoiden käytöstä tiettyyn maataloustoimintaan aiheutuvat kulut viljelijälle kuuluvasta suorien tukien kokonaismäärästä ottamatta huomioon tämän asetuksen III osaston 2 luvun mukaisesti myönnettäviä tukia. 45 11 artikla 3 a kohta (uusi) PE503.600v01-00 30/78 RE\926387.doc