ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2004 Uusi nimi, toimistot Turun lisäksi nyt myös Oulussa ja Helsingissä SUMENTOLA SUOMINEN & ITÄLÄ KORHONEN LEIKAS JA VAINIONPÄÄ

Sisältö Hyvä yhteistyökumppani 3 Astrea yhdessä enemmän 4 Viestien suojausjärjestelmä 6 Konkurssivalvonnasta 7 IPR-strategia 8 IT-sopimuksista 9 Osakaslaina 10 Delägarlån 11 Helsingin toimisto avattu 12 Lähikuvassa: Jari Maaranen 13 Lähikuvassa: Ari Pekkala 14 Toimistossa tapahtuu 14 15 H E L S I N K I O U L U T U R K U KUVA: EEVA SIVULA

Hyvä yhteistyökumppani, tervetuloa uuteen Astreaan! Asianajotoimistojen toiminta on viime vuosina muuttunut ratkaisevasti, on laajennuttu, on haettu erikoistumista vaikkapa rikosoikeuteen, konkurssioikeuteen jne. Liikejuridiikan alalla, jolla me toimimme, on niin ikään tapahtunut muutosta. Yksikkökoko on kasvanut, varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla. Kehitys ei ole ollut pelkästään kasvun hakua, vaan asiakkaiden tarpeet ovat ohjanneet sitä. Globalisaation kehitys on huimaa ja elinkeinoelämää säätelevä lainsäädäntö entistä monimutkaisempaa ja laajempaa. Siksi juristeja ja juristipalveluja tarvitaan enemmän kuin ennen. Juha Sumentola on varatuomari ja asianajaja. Hän on toiminut liikejuridiikan alalla jo vuodesta 1988. Omaa toimistoa Sumentola on johtanut vuodesta 1994. Sumentola toimii Asianajotoimisto Astrea Oy:n senior partnerina ja hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi hänen erityisenä vastuualueenaan on Turun ja Helsingin toimiston kotimaisen ja kansainvälisen sopimusoikeusryhmän toiminta. (02) 2730 200 juha.sumentola@astrea.fi Me olemme olleet mukana tuossa kehityksessä yhtenä liiketoiminta-alueemme keskeisistä toimijoista. Palveluittemme tarve on kasvanut ainakin samassa suhteessa alan kanssa. Siksi haluamme reagoida muutokseen myös ulkoisesti. Pääkaupunkiseudun merkitys tälläkin alalla on tärkeä. Siksi olemme avanneet lokakuun alussa toimipisteen Helsingin sydämessä, Pikku Roobertinkadulla. Toiminta siellä pyörii täyttä höyryä. Mutta Suomi ei ole Helsinki ja Turku. Monella tavalla maamme johtava kasvukeskus Oulu on ollut suunnitelmissamme jo pitkään. Kun havaitsimme, että Oulun suunnalla tavoitellaan toimintaa etelässä, oli ratkaisu helppo; Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:n liiketoiminta on yhdistetty omaan toimintaamme lokakuussa 2004. Tarjoamme asiantuntevaa palvelua tästedes myös Oulussa! Kuljemme siis vastavirtaan laajenemalla maantieteellisesti uusiin suuntiin. Muutos on niin suuri ja ulospäin näkyvä, että vanha nimemme ei enää toimi. Mutta taas vastavirtaan kuin alallamme yleensä: uusi nimemme ei ole Asianajotoimisto Itälä, Korhonen, Leikas, Sumentola, Suominen &Vainionpää Oy, vaan Astrea! Astrea on lyhyt ja ytimekäs oikeuden jumalattaresta johdettu nimi. Uskomme sen iskostuvan vahvasti mieleen koko toimintaalueellamme varsin nopeasti. Ponnistelemme sen eteen, että nimeen liitetään pelkästään hyvää! Vaikka nimi on uusi, jatkuu toiminta Turussa ja Oulussa tutuin kasvoin, toivottavasti entistä asiantuntevampana ja osaavampana. Yhteistyöterveisin, menestyksekästä loppuvuotta toivottaen Juha Sumentola hallituksen puheenjohtaja 3

Astrea yhdessä enemmän Tervetuloa Astreaan toivottavat asianajajat Jari Suominen ja Juha Sumentola. Asianajotoimisto Astrea on kasvamassa suurten suomalaisten toimistojen joukkoon. Oululaisen Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:n liiketoiminta on 1.10.2004 alkaen siirretty osaksi turkulaista Asianajotoimisto Sumentola Suominen & Itälä Oy:tä, jonka toiminimeksi on otettu Asianajotoimisto Astrea Oy. Molemmat toimistot ovat jo ennen järjestelyä olleet toiminta-alueensa suurimpia asianajotoimistoja. Nyt Asianajotoimisto Astrea on ryhtynyt tarjoamaan palveluitaan myös pääkaupunkiseudulla. Sumentola Suominen & Itälä Asianajotoimisto Sumentola Suominen & Itälä Oy, tuttavallisesti vain SSI, aloitti toimintansa jo vuonna 1994. Kasvun myötä sen toiminimi on matkalla hieman muuttunut ja nyt lokakuussa siitä on tullut Asianajotoimisto Astrea Oy. SSI toimi pääasiassa Turun talousalueella sekä pääkaupunkiseudulla, jossa sillä on ollut sekä asiakkaita että muualta olevien asiakkaiden toimeksiantoja hoidettavanaan. Juuri näiden palveluiden tehostamiseksi nähtiin välttämättömäksi avata myös Helsingin keskustaan toimisto. SSI:n liiketoiminta on viime vuosina keskittynyt liikejuridiikkaan ja muuhun siviilioikeuteen. Yhtiö on kehittänyt erityisosaamistaan yritysjärjestelyjen, kotimaisen ja kansainvälisen sopimusoikeuden, teletoiminnan ja viestinnän sekä verotuksen osa-alueilla. Korhonen, Leikas ja Vainionpää Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy on toiminut vuodesta 1990 lukien pääosin Oulun talousalueella liikejuridiikan parissa. Sen omistuspohja Hannu Korhonen, Eerik Leikas ja Jouni Vainionpää on muodostunut vuoden 2001 alusta lukien. Oulun seudulla erityisen muutoksen liikejuridiikan sisältöön on tuonut mukanaan voimakas IT-toimialan nousu. Nokia on veturina nostanut Oulun talousalueelta monta merkittävää yhtiötä. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan läheinen yhteistyö teknologiayritysten kanssa on rakentanut Oulusta teknologiakaupungin. Teknologiayhtiöiden toiminta on kansainvälistä ja juridiset ongelmat liittyvät suurelta osin immateriaalioikeudellisiin kysymyksiin. Lainvalinta- ja oikeuspaikkakysymysten ratkaisemiset eri maista olevien osapuolten välillä vaativat usein myös omaa erityisosaamisistaan. Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:n lakimiehet ovat tällaisten kysymysten ammattilaisia. 4

Suurten toimistojen joukkoon Yhtiöt harjoittavat Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:n liiketoiminnan siirtymisen jälkeen asianajotoimintaa yhdessä toiminimellä Asianajotoimisto Astrea Oy. Lokakuun alussa julkisuuteen lanseerattu uusi toiminimi Astrea juontaa juurensa kreikkalaiseen jumaltarustoon. Astrea on muokattu oikeuden jumalattaren nimestä. Lisäksi Astrea-nimi on löydettävissä myös tähtikuvioiden joukosta. Astrea-toiminimen kehittämisestä on vastannut Kauppakomppania Anton Kaufmann Oy Visa Nurmen johdolla. Asianajotoimisto Astrea palvelee asiakkaitaan Helsingissä, Oulussa ja Turussa, kaikissa aivan ydinkeskustassa ja siten helposti asiakkaiden tavoitettavissa. Yhdistymisen kautta Astrealla on huomattavat henkilöresurssit ja erikoisosaamista asiakkaidensa palvelemiseen laajalla liikejuridiikan alueella. Yhtiön palveluksessa yhdistymisen jälkeen toimii 20 lakimiestä. Heistä yhdellätoista on työpiste Turussa, kuudella Oulussa ja kolmella Helsingissä. Lisäksi yhtiön palveluksessa on yhteensä kahdeksan muuta työntekijää eri paikkakunnilla asiakaspalvelu-, asianajosihteeri- ja kirjanpitotehtävissä. Tarvittaessa Asianajotoimisto Astrean henkilö- tai erikoisosaamisresursseja voidaan siirtää eri paikkakuntien toimistojen välillä asiakkaiden ja toimeksiantojen tarvitsemalla tavalla. Resurssiensa turvin Astrea pystyy asiantuntevasti ja tehokkaasti vastaamaan asiakkaiden mittavienkin toimeksiantojen hoitamisesta. Asianajotoimisto Astrean Oulun toimisto toimii samassa talossa Finnveran kanssa osoitteessa Asemakatu 37. Käynti toimistoon tapahtuu kuitenkin Koulukadun puolelta. Asianajotoimisto Astrea on kansainvälisen The Association of Independent European Lawyers -ketjun jäsen. Ketjulla on yhteistyötoimistoja mm. EU-maissa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Tämän yhteistyöverkoston avulla Astrea varmistaa kansainvälisesti toimivien asiakkaidensa asiantuntevan palvelun siinä maassa ja juridisessa ympäristössä, jossa asiakkaat sitä kulloinkin tarvitsevat. Kansainvälisyyteen liittyen Astrea palvelee asiakkaitaan päivittäin suomen, englannin ja ruotsin kielillä. Asianajotoimisto Astrean senior partnereina toimivat yhdistymisen jälkeen asianajajat Juha Sumentola, Jari Suominen, Eerik Leikas ja Jouni Vainionpää. Lisäksi Astreassa on osakkaana neljä muuta yhtiössä asianajajana toimivaa lakimiestä. Astrea kuuluu yhdistymisen jälkeen suurien suomalaisten asianajotoimistojen joukkoon. Jari Suominen on varatuomari ja asianajaja. Hän on toiminut liikejuridiikan alalla jo vuodesta 1991. Omaa asianajotoimistoa Suominen on johtanut vuodesta 1996. Vuoden 2002 alusta alkaen hän on toiminut Asianajotoimisto Astrea Oy:n senior partnerina ja toimitusjohtajana. Lisäksi hän vastaa Helsingin ja Turun toimiston yritysjärjestelyryhmän toiminnasta. Jari Suominen toimitusjohtaja (09) 6818 290 jari.suominen@astrea.fi 5

Viestien suojausjärjestelmä Luotettavuutta sähköisten viestien käsittelyyn Asianajotoimisto Astrea tarjoaa asiakkaidensa käyttöön viestinvälitysjärjestelmän salatulla yhteydellä. Käsittelemme jatkuvasti luottamuksellista tietoa, joka luonteestaan huolimatta pitää välittää asiakkaille ja muille tahoille nopeasti ja usein sähköisessä muodossa. Tuttuun ja hyväksi havaittuun sähköpostiin liittyy kuitenkin kaikkien tiedossa oleva tietoturvaongelma: sen salaustaso ilman erityistoimenpiteitä vastaa lähinnä postikorttia. Sähköisen viestinnän korkean tietoturvatason varmistaaksemme toimistomme on yhteistyössä Looptec Oy:n kanssa kehittänyt suojatun ja suljetun viestinvälitysjärjestelmän, joka on ainoastaan käyttöoikeuden saaneiden henkilöiden käytettävissä. Turvallinen ja yksinkertainen Järjestelmämme toimii www-selaimella ja tiedon siirrossa käytettävä yhteys on salattu SSL (secure socket layer) -tekniikalla. Salaustekniikka on sama, jota käytetään selainpohjaisissa maksuliikennepalveluissa. Järjestelmän käyttö ei edellytä käyttäjän tietokoneelta Internet-selaimen ja -yhteyden lisäksi erityisominaisuuksia eikä ohjelmien asentamista. Siten käyttö onnistuu kellonajoista riippumatta käytännössä lähes miltä tahansa tietokoneelta, jossa on Internet-yhteys. Käyttökieleksi voi valita suomen tai englannin kielen. Olemme rakentaneet järjestelmän sähköpostiohjelmien kaltaiseksi, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Sisään kirjaudutaan Asianajotoimisto Astrea Oy:n antamalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Käyttäjä voi liittymänsä kautta lukea ja käsitellä ainoastaan hänelle osoitettuja viestejä. Niin ikään viestejä voi lähettää vain ennalta määritellyille henkilöille, joihin käyttäjä on nimenomaisesti yhdistetty. Viestit luodaan kuten sähköpostiohjelmissa: valitaan vastaanottaja(t), liitteet ja viesti. Saapuneesta viestistä lähetetään ilmoitus vastaanottajan sähköpostiosoitteeseen. Viestejä voi kommentoida, muokata ja niihin voi lisätä uusia liitteitä sekä välittää eteenpäin ym. Viestiin liittyvät kommentit tallentuvat viestin yhteyteen, joten ne löytyvät helposti. Viestien liitteet voi tallentaa omalle koneelle muokattavaksi, kuten sähköpostissakin. Järjestelmä avataan asiakkaiden käytettäväksi syksyn 2004 aikana. Käytöstä ei tule aiheutumaan asiakkaalle kustannuksia. Asianajaja, varatuomari Hannu Hakala on toiminut Asianajotoimisto Astrea Oy:n palveluksessa vuodesta 1997 lähtien. Hakala on työskennellyt liikejuridiikan eri osa-alueilla, minkä lisäksi hänen erityisenä vastuualueenaan on Turun ja Helsingin toimiston kiinteistöoikeus sekä yhtiön atk-puoli. (02) 2730 234 hannu.hakala@astrea.fi Hannu Hakala 6

Konkurssivalvonnasta saatavansa pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä, pesänhoitaja voi ottaa konkurssisaatavan jakoluetteloehdotuksessaan huomioon ilman valvontaa, jos saatavan perusteesta ja määrästä ei ole epäselvyyttä. Pesänhoitajan on tällöin toimitettava velkojalle hyvissä ajoin ennen valvontapäivää ilmoitus siitä, minkä suuruisena saatava otetaan jakoluetteloehdotuksessa huomioon. Pesänhoitajan ilmoitus ei kuitenkaan estä velkojaa valvomasta saatavaansa. Uusi laki Suomen konkurssilainsäädäntö muuttui. Uusi Konkurssilaki tuli voimaan 1.9.2004. Konkurssilaki kumoaa 9.11.1868 annetun Konkurssisäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Yleistäen voidaan todeta Konkurssilain legalisoivan konkurssilainsäädännössä jo tapahtuneen kehityksen. Tästä huolimatta Konkurssilaki tuo mukanaan lukuisia muutoksia vanhaan konkurssikäytäntöön. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan lyhyesti Konkurssilain saatavien valvontaan tuomia muutoksia. Velkojalla on Konkurssilain mukaan mahdollisuus valvoa saatavansa tai esittää lisävaatimuksensa vielä valvontapäivän jälkeenkin jälkivalvontana, jos velkoja suorittaa konkurssipesälle maksun, jonka suuruus on yksi prosentti valvotun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä. Maksu on aina kuitenkin vähintään 600 ja enintään 6 000 euroa. Maksua ei peritä, jollei velkojalle ole ilmoitettu valvonnasta, saatavan valvomatta jättämiselle on ollut laillinen este tai jos velkojan saatava ei takaisinsaannin tai muun syyn vuoksi ollut eikä sen pitänytkään olla velkojan tiedossa ennen valvontapäivää. Jälkivalvonta on tehtävä ennen jakoluettelon vahvistamista, koska jakoluettelon vahvistamisen jälkeen jälkivalvontaa ei enää oteta huomioon. Tomi Sundholm Valvonnan järjestäminen Konkurssilain mukaan keskeinen toimija konkurssivalvonnassa on pesänhoitaja, joka huolehtii alun perin tuomioistuimelle kuuluvista tehtävistä. Pesänhoitaja tarkastaa edelleen valvonnat ja pyytää tarvittaessa täydentämään niitä. Lisäksi pesänhoitaja määrää valvonnan määräpäivän eli valvontapäivän. Pesänhoitajan on ilman aiheetonta viivytystä määrättävä valvontapäivä, ellei pesäluettelon valmistuttua ole tehty hakemusta konkurssin raukeamiseksi. Valvontapäivän on oltava aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua pesänhoitajan määräyksestä. Pesänhoitajan tulee viivytyksettä huolehtia konkurssivalvontaa koskevan kuulutuksen julkaisemisesta Virallisessa lehdessä. Pesänhoitajan on lisäksi toimitettava kuulutuksesta ilmoitus velalliselle sekä niille velkojille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa pesänhoitajalle tai ovat muutoin pesänhoitajan tiedossa. Valvonnan preklusiivinen vaikutus heikkenee Konkurssikäytännön kannalta merkittävin yksittäinen muutos on, että Konkurssilain mukaisesti konkurssissa valvottavien saatavien valvonta ei enää ole ankaran muotomääräinen. Vaikka velkojan on pääsääntöisesti ilmoitettava Asianajaja, varatuomari Tomi Sundholm on toiminut Asianajotehtävissä jo vuodesta 1994 lähtien. Asianajotoimisto Astrea Oy:n palvelukseen Sundholm on siirtynyt vuonna 1999. Sundholmin erikoisosaamisaluetta on insolvenssioikeus, josta hän omaa laajaa käytännön kokemusta yli 10 vuoden ajalta. (02) 2730 235 tomi.sundholm@astrea.fi 7

IPR-strategia IPR-strategia Yhä useammin yritysten menestyksen määrittävät sen tekemät ja hyödyntämät keksinnöt eikä niinkään sen staattinen yritysvarallisuus. Matka keksinnön tekemisestä siitä saatavaan varallisuushyötyyn on usein kuitenkin osoittautunut odotettua haasteellisemmaksi tehtäväksi. Toimintaperiaatteiden pohtimista ja kirjaamista voidaan kutsua IPR-strategiaksi (IPR, intellectual property rights). Johdonmukaista IPR-strategiaa seuraavat yritykset muokkaavat IPR-salkkujaan jatkuvasti liiketoimintastrategiansa mukaisesti pitäen jatkuvaa huolta keksintöjen kehittämisja suojaamistoimenpiteistä. Ajatus immateriaalioikeuksista suojana kilpailijoita vastaan on saanut rinnalleen myös huomion siitä, että menestyneimmät yritykset ovat alkaneet aktiivisesti ostamaan ja myymään immateriaalioikeuksiaan sekä rakentamaan IPR-linnakkeita liittoutumalla erilaisiin yhteistyösuhteisiin toisten yritysten, jopa kilpailijoidensa kanssa. Immateriaalioikeuksien monimuotoisuus ja mahdollisuus niiden viipaloimiseen hyvinkin pienialaisiin esim. käyttöoikeuksiin antaa innovatiivisille yrityksille hyvin laajat mahdollisuudet hyötyä suojatusta IPR-varallisuudestaan. Immateriaalioikeudet Immateriaalioikeudet voidaan jakaa tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus syntyy suoraan työn tuloksena, kun taas teollisoikeudet tulee pääsääntöisesti rekisteröidä suojan saamiseksi. Teollisoikeuksia ovat mm. patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet, tavaramerkit ja toiminimet. Immateriaalioikeudet suojataan käyttämällä oikeuksien erilaisia yhdistelmiä suhteuttamalla suojan tarve yrityksen kokoon, toimintaan ja kilpailuympäristöön. Kai Lintunen Immateriaalioikeuksien merkitys ja haasteet Immateriaalioikeuksilla on nähty monia erilaisia funktioita valmistustoimintaa harjoittavalle yritykselle yhtenä tärkeimpänä niistä oikeus kieltää kilpailijaa valmistamasta ja levittämästä suojatun tuotteen tai menetelmän mukaista vastaavaa tuotosta. Kielto-oikeus toisin sanoen antaa yritykselle yksinoikeuden hyötyä immateriaalioikeudestaan tietyn laissa rajoitetun ajan. Ostajille immateriaalioikeudet ovat sekä osoitus oikeudesta IPR-varallisuuteen että toisaalta viesti tavaran alkuperästä ja laadusta. Käytännössä yrityksiltä vaaditaan valppautta seurata toiminta-alansa mukaisia kehitystrendejä, jotta se voi puuttua sen oikeuksia rikkovaan toimintaan ja toisaalta uudistua ostajille houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Jotta kilpailijan toimintaan voidaan puuttua, yrityksellä tulee olla juridisesti vankka käsitys siitä, miten pitkälle menevää suojaa se saa immateriaalioikeuksiensa avulla. Uusien immateriaalioikeuksien kehittämisessä taas on huomioitava jo olemassa olevat omat ja muiden immateriaalioikeudet. Oikeustieteen kandidaatti, MLE Kai Lintunen toimii lakimiehenä Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä. Immateriaalioikeudellisten toimeksiantojen hoitamisen lisäksi Lintunen toimii toimiston kotimaisen ja kansainvälisen sopimusoikeusryhmän jäsenenä, jossa hän hoitaa vahvan kielitaitonsa ansiosta asioita mm. suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi. (02) 2730 225 kai.lintunen@astrea.fi 8

IT-sopimuksista Monimuotoinen sopimuskenttä Sana teknologiansiirtosopimukset käsittää varsin laajan sopimuskentän. Sen hahmottamiseksi asiaa voidaan lähestyä esimerkiksi matkapuhelinvalmistajan silmin. Matkapuhelin sisältää suuren määrän pieniä komponentteja, joista osa puolestaan sisältää suuren määrän teknologiaa. Matkapuhelinvalmistaja ostaa komponentit joko valmiina standardikomponentteina tai teetättää tarvitsemansa räätälöityä teknologiaa sisältävät komponentit komponenttivalmistajalla. Ohjelmistojen osalta matkapuhelinvalmistaja voi hankkia lisenssejä valmiisiin ohjelmistoihin, esimerkkinä puhelimen näytössä näkyvät kirjainfontit. Osa puhelimen ohjelmointityöstä voidaan taas teettää alihankintana, jolloin alihankkijalta ostetaan sekä ohjelmointityö että sen tulokset; kyse ei tällöin ole lisensioimisesta, vaikkakin edelleen on kysymys teknologiansiirrosta. Sopimuskokonaisuutta voi vielä monimutkaistaa se, että brandinhaltija voi ulkoistaa kokonaisuudessaan puhelimen suunnittelun ja valmistamisen toiselle yritykselle. Matkapuhelimen sijaan voidaan asettaa lähes mikä tahansa kodinkone tai muu elektroniikkaa sisältävä esine, jonka valmistamiseksi tarvitaan ohjelmointi- ja/tai kehitystyötä. Teknologiansiirto voidaan toteuttaa hyvin lyhyellä aikajänteellä tai se voi olla osana suurempaa, useita vuosia kestävää sopimuskokonaisuutta. Perustilanteessa teknologiansiirrosta puhutaan kuitenkin silloin, kun lisenssinantaja lisensioi omaa tai itse lisensioimaansa teknologiaa lisenssinsaajalle lisenssimaksua vastaan. Matkalla kohti varsinaista sopimusta Olipa kyse lyhyen tai pitkän aikavälin sopimussuhteesta, tulisi se aina aloittaa salassapitosopimuksen (Non-Disclosure Agreement) allekirjoittamisella. Tällä tavoin osapuolet turvaavat toiselle osapuolelle luovutettavan tietonsa ja materiaalinsa salassa pysymisen. Salassapitosopimus tulisi aina tehdä siten, että sen voimassaolo jatkuu vielä vuosia senkin jälkeen, kun sopimusneuvottelut ovat mahdollisesti kariutuneet. Tämä on tärkeää varsinkin teknologia-alalla, koska teknologiayrityksen kilpailukyky perustuu usein innovaatioon, jolle ei ehkä ole vielä ehditty hakea esimerkiksi patenttia tai muuta suojaa. Sen jälkeen, kun varsinainen sopimus on solmittu, salassapitosopimus voidaan joko päättää tai se voi jatkua voimassaolevana varsinaisen sopimuksen rinnalla. Ennen varsinaisen sopimuksen solmimista osapuolet usein solmivat ns. aiesopimuksen (Letter of Intent), jonka tarkoituksena on antaa osapuolille aikaa ja suuntaa varsinaista sopimusta varten käytäviin neuvotteluihin. Aiesopimus viestittää samalla, että osapuolilla on vakaa aikomus solmia lopullinen sopimus. Aiesopimus ei yleensä sido osapuolia muuhun kuin neuvotteluun ja salassapitoon. Tosin aiesopimukseenkin voidaan lisätä hyvinkin velvoittavia säännöksiä. Aiesopimus solmitaan yleensä vain muutamien kuukausien ajaksi. Muutamia huomioitavia kohtia Yhtenä lisenssinantajan (teknologiansiirtäjä) tärkeimmistä intresseistä voidaan pitää teknologiansa suojaamista väärinkäytöksiltä. Tältä osin sopimuksessa on tärkeää määritellä tarkoin, mihin lisenssinsaaja (siirronsaaja) saa käyttää lisensioitua (siirrettyä) teknologiaa ja millä edellytyksillä. Näin lisenssinantaja turvaa myös tulonsa tulevaisuudessa. Tarkoin rajattu lisenssi luo edellytykset teknologian uudelleenlisensioimiselle jopa samalle lisenssinsaajalle uutta maksua vastaan. Lisenssinantajalle on lisäksi erittäin tärkeää rajata vastuunsa mahdollisimman selkeästi ja tarvittaessa jopa maakohtaisesti siltä varalta, että kolmas osapuoli väittää lisensioidun teknologian loukkaavan sen immateriaalioikeutta. Lisenssinsaajan tärkeimpinä intresseinä voidaan puolestaan pitää, vastaparina lisenssinantajan intresseille, ensinnäkin tarpeeksi laajan lisenssioikeuden turvaamista sekä toiseksi mahdollisia immateriaalioikeusloukkausväitteitä vastaan suojautumista. Tältä osin lisenssinsaajan intressissä on vyöryttää mahdollisimman laaja vastuu lisenssinantajalle. Sopimukseen sovellettava laki ja oikeuspaikka mahdollisille sopimusriidoille aiheuttavat osapuolten välillä keskustelua, mutta asiaa ei kummankaan osapuolen tulisi jättää huomiotta. Sopimusriidat ovat arkipäivää ja asian tärkeys korostuu entisestään, mikäli osapuolet tulevat eri maista. Tällöin yhteisymmärryksen löytäminen voi olla huomattavasti vaikeampaa. Arbitraatio kansainvälisen keskuskauppakamarin säännöillä (ICC Rules) puolueettomassa maassa on yksi keino ratkaista asia. Anu Kangasniemi Asianajaja Anu Kangasniemi on toiminut aikaisemmin lakimiehenä Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:llä ja sen liiketoiminnan siirtymisen jälkeen Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä. Erityisesti IT-oikeutta hallitsevassa Oulun toimistossa Kangasniemi on toiminut sopimusoikeuden ja yritysjärjestelyjen parissa. Asianajotehtävissä Kangasniemi on toiminut vuodesta 2001 lukien. (08) 3125 270 anu.kangasniemi@astrea.fi 9

Osakaslaina Osakaslainan noston ja takaisinmaksun kanssa syytä olla tarkkana Osakaslainaa verotetaan osakkaan veronalaisena pääomatulona. Vastaavasti verovelvollinen on voinut vähentää tulonhankkimismenona pääomatuloistaan osakaslainasta takaisin maksamansa määrän, jos maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Koska osakeyhtiöstä saadut osingot ovat osinkouudistuksen jälkeen monessa tapauksessa verovapaata tuloa, osinkotuloilla rahoitetun osakaslainan takaisinmaksun perusteella ei saa enää vähennystä kuin alijäämähyvityksen kautta, jos verovelvollisella ei ole muita pääomatuloja. mutta ei ollenkaan pääomatuloja. Hän lyhentää osakaslainaa 20.000 eurolla. Pääsäännön mukaan hän voi tehdä ainoastaan 1.400 euron alijäämähyvityksen ansiotuloista menevästä verosta, mutta nyt säädetyn siirtymäsäännöksen johdosta hän voi tehdä 5.600 euron (28 % 20.000 eurosta) alijäämähyvityksen ansiotulosta menevästä verosta. Tulevaisuudessa osakaslainojen nostojen kanssa tulee olla tarkkana erityisesti silloin, kun osakkaalla ei ole odotettavissa verotettavia pääomatuloja. Muuten voi käydä niin, että vaikka osakaslaina verotetaan pääomatulona, lyhennykseen liittyvää vähennystä ei pysty hyödyntämään täysimääräisesti. Jaakko Ossa Osakaslainan käyttömahdollisuudet saattavat heikentyä Valtiovarainvaliokunta on todennut, että tämä muutos todennäköisesti hillitsee osakaslainan nostoa. Valiokunta piti tätä hyvänä, koska sen mukaan osakaslainoja voidaan pitää ongelmallisena sekä verojärjestelmän että osakeyhtiön velkojien suojan kannalta. Valiokunta katsoikin, että osakaslainan takaisinmaksun verovaikutuksia ei ole tarpeen muuttaa, joten pääsääntöön ei ehdotettu muutoksia. Varojen ulossaanti osakeyhtiöstä Oy Yritys Ab Palkka Osinko Osakaslaina Toisaalta valiokunta totesi, että muuttuneet säännökset lisäävät osakaslainaan liittyviä veroseuraamuksia tavalla, jota verovelvolliset eivät ole voineet ennakoida nostaessaan osakaslainaa nykyisten säännösten voimassa ollessa. Lainaa on perustellusti voitu nostaa olettaen, että nostettuun lainaan kohdistuvan veron saa verokannan mukaisena takaisin maksettaessa laina takaisin. Osakaslainojen takaisinmaksulle siirtymäsäännös Valiokunnan mukaan koska lainan maksulle on säädetty viiden vuoden määräaika, on perusteltua, että nykyisen verovähennyksen voi saada vielä viiden vuoden ajan. Osakaslainojen takaisinmaksuun voidaan soveltaa nyt säädettyä erityistä alijäämähyvitystä. Sen mukaan alijäämähyvityksen enimmäismäärää (1.400 euroa) ei sovelleta verovuosina 2005 2009 siltä osin kuin alijäämähyvitys johtuu vähennyskelpoisesta takaisinmaksetusta osakaslainasta. Osakaslaina vähennetään tulonhankkimiskulujen, tappioiden ja korkojen jälkeen. Esimerkki verovuodelta 2005 Osakkaalla on ansiotuloja 50.000 euroa (verorasitus 17.500 euroa). Hänellä on verovapaita osinkotuloja 90.000 euroa, Oikeustieteen tohtori, varatuomari Jaakko Ossa toimii Turun yliopiston finanssioikeuden professorina. Lisäksi hän on vuodesta 2000 työskennellyt Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä vastaten toimiston vero-oikeudellisesta osaamisesta. (02) 2730 223 jaakko.ossa@astrea.fi 10

Delägarlån Det är skäl att vara noggrann vid lyftandet och återbetalningen av delägarlån Delägarlån beskattas som delägarens kapitalinkomst. Den skattskyldige har i motsvarande grad kunnat avdra den återbetalda delen av delägarlånet från sina kapitalinkomster som utgifter för inkomstens förvärvande, ifall betalningen har gjorts senast det femte året efter det år lånet lyftes. Eftersom dividender från aktiebolag utgör i många fall skattefri inkomst efter dividendreformen, får en skattskyldig ej längre avdra med dividendinkomster finansierad återbetalning av delägarlån annat än genom underskottsgottgörelse, ifall den skattskyldige inte har andra kapitalinkomster. Delägarlånets användningsmöjligheter kan försämras Finansutskottet har konstaterat, att denna ändring med största sannolikhet kommer att dämpa lyftandet av delägarlån. Enligt finansutskottet var detta bra, enär delägarlånet enligt utskottet kan anses vara problematiskt både med tanke på skattesystemet och aktiebolagets borgenärsskydd. Därför ansåg Finansutskottet att skatteföljderna vid återbetalningen av delägarlån inte bör ändras, varför inga ändringar till huvudregeln föreslogs. euro, men inga kapitalinkomster. Han amorterar 20.000 euro på delägarlånet. Enligt huvudregeln kan han endast avdra underskottsgottgörelsen 1.400 euro från sina skatter på förvärvsinkomsten, men p.g.a. övergångsstadgandet kan göra en underskottsgottgörelse på 5.600 euro (28 % av 20.000 euro) på skatterna på förvärvsinkomsten. Det är skäl att vara noggrann med lyftandet av delägarlån i framtiden i synnerhet i situationer då delägaren inte har att vänta skattepliktiga kapitalinkomster. Annars kan det gå så, att även om delägarlånet beskattas såsom kapitalinkomst, kan man inte utnyttja den till amorteringen förknippade avdraget till fullt belopp. Jaakko Ossa Svensk översättning av Samuel Ståhlberg Sätt att få pengar från företaget Oy Företaget Ab Lön Dividend Delägarlån Å andra sidan konstaterade finansutskottet, att de ändrade stadgandena ökar skattepåföljderna på ett sätt, som de skattskyldiga inte har kunnat förutspå vid tidpunkten för lyftandet av delägarlånet enligt ikraftvarande stadganden. Lånet har kunnat lyftas med ett motiverat antagande om att de skatter som var förknippade med lyftandet av lånet återfås då lånet återbetalas med tillämpandet av samma skattesats. Övergångsstadgande för återbetalningen av delägarlån Enligt Finansutskottet är det dock motiverat med att nuvarande skatteavdrag kan beviljas ännu under en tidsfrist om fem år, eftersom återbetalningstiden för lånet är 5 år. Den nu stiftade särskilda underskottsgottgörelsen kan tillämpas på återbetalningen av delägarlån. Enligt denna tillämpas inte underskottsgottgörelsens maximibelopp (1.400 euro) under skatteåren 2005 2009 till den del underskottsgottgörelsen beror på avdragsgilla återbetalade delägarlån. Delägarlånet avdras efter utgifter för inkomstens förvärvande, förlusterna och räntorna. Exempel skatteåret 2005 En delägare har förvärvsinkomster 50.000 euro (skattebörda 17.500 euro). Han har skattefria dividendinkomster 90.000 Asianajaja Samuel Ståhlberg on varatuomari ja valtiotieteiden maisteri. Hän toimii Asianajotoimisto Astrea Oy:n kotimaisen ja kansainvälisen sopimusoikeusryhmän jäsenenä. Ståhlbergin äidinkieli on ruotsi, mutta lisäksi hän palvelee toimiston asiakkaita suomeksi ja englanniksi. (02) 2730 224 samuel.stahlberg@astrea.fi 11

Helsingin toimisto avattu Helsinkiin asiakkaiden palvelukseen Asianajotoimisto Astrea Oy:ksi nimensä muuttanut Asianajotoimisto Sumentola Suominen & Itälä Oy on jalkautunut Helsinkiin ja avannut lokakuun alussa Helsingin keskustassa uuden toimistonsa. - Helsingin toimiston avaamisella pyrimme entistä paremmin palvelemaan jo nykyisiä pääkaupunkiseudun asiakkaitamme sekä hoitamaan muualta olevien asiakkaidemme Helsinkiin liittyviä toimeksiantoja. Turun ja Oulun toimistojemme kanssa pystymme tarjoamaan kattavat ja riittävät resurssit omaavan organisaation asiakkaidemme käyttöön ja siksi uskomme myös markkinaosuutemme kasvuun Helsingin talousalueella, kaavailee toimitusjohtaja ja Helsingin toimistosta vastuussa oleva osakas Jari Suominen. Asianajotoimisto Astrea Oy:n Helsingin toimistossa työskentelee alkuvaiheessa säännöllisesti kaksi asianajajaa, Jari Suominen ja Jari Maaranen, sekä silloin kuin europarlamentaarikon työltään ehtii asianajaja Ville Itälä, joka myös on yksi yhtiön osakkaista. Jari Suominen siirtyi vetämään Helsingin toimistoa yhtiön Turun toimistosta. Asianajotoimisto Astrea Oy:n palvelukseen lokakuun alusta siirtynyt Jari Maaranen on taas toiminut usean vuoden ajan asianajajana Lahdessa, Tampereella ja nyt viime vuodet Helsingissä, jossa hän on ollut asianajajana Asianajotoimisto Kallioinen Tolppanen Salminen & Co Oy:ssä. - Toki apunamme ja asiakkaidemme käytössä ovat täällä myös muiden toimistojemme henkilöresurssit ja erikoisosaaminen. Tämän päivän tekniikalla ja nykyisillä kulkuyhteyksillä nämä ovat nopeasti ja vaivattomasti hyödynnettävissä missä tahansa kolmesta toimistostamme, kertoo Suominen. Toimitilat Pikku-Roballa Pieni Roobertinkatu 11 Asianajotoimisto Astrea Oy:n Helsingin toimiston toimitilat löytyvät Pieni Roobertinkatu 11:sta. Vastaremontuiduissa n. 200 m 2 suuruisissa toimitiloissa rakennuksen ylimmässä kerroksessa on työtilat tarvittaessa 5 6 henkilölle sekä kaksi tilavaa neuvottelutilaa. - Olemme erittäin tyytyväisiä löytämiimme toimitiloihin. Meitä varten remontoidut tilat täyttävät kaikki ne vaatimukset, jotka asetimme toimitiloille niin kokonsa kuin tasonsakin puolesta. Lisäksi tilat sijaitsevat aivan Helsingin keskustassa ja Erottajan parkkihallin välitön läheisyys varmistaa riittävän paikoituksen myös asiakkaillemme, iloitsee Suominen. Toimitus 12

Lähikuvassa: Jari Maaranen Olen Jari Maaranen, 43-vuotias varatuomari. Olen Pohjois- Karjalan, Joensuun poikia ja monen mutkan kautta päätynyt Helsinkiin. Valmistuin Turun Yliopistosta vuonna 1986, jonka jälkeen tie vei takaisin kotiseuduille vuodeksi töihin joensuulaiseen asianajotoimistoon ja sen jälkeen tuomioistuinharjoitteluun silloiseen Pielisjärven tuomiokuntaan Nurmekseen. 80- ja 90-lukujen taitteessa työskentelin kolme vuotta Osuuspankkiryhmän palveluksessa, kunnes perustin oman toimiston vuonna 1991 Lahteen. Vuosien saatossa toiminta laajeni myös Tampereelle ja Nastolaan. Asianajotutkinnon suoritin 1992. Perhesyyt toivat minut pääkaupunkiseudulle ja keväällä 2002 siirryin lakimieheksi Asianajotoimisto Kallioinen Tolppanen Salminen & Co Oy:n palvelukseen; toimin pääasiassa Helsingissä ja jossain määrin myös Tampereella. saavuttanut hyvän kuullunymmärtämisen tason eli kielimuuri ei ole korkea. Korkeintaan aikaero länsirannikon ja pääkaupunkiseudun välillä voi tuoda omia haasteita. Omasta puolestani toivotan kaikki toimistomme asiakkaat tervetulleiksi asioimaan myös Helsingin toimistossamme! Jari Maaranen Omassa asianajotoimistossani työskentelin lähes kaikkiin eri oikeusaloihin liittyvien toimeksiantojen parissa. Suurin osa toimeksiannoista liittyi kuitenkin insolvenssi-, sopimussekä perhe- ja perintöoikeuteen. Mielenkiintoinen näkökulma yritysmaailmaan on tullut myös uusyrityskeskuksen hallitustyön kautta. Työpaikan muutos toi mukanaan huomattavasti suuremmat yritysjuridiikkaan sekä sopimusoikeuteen liittyvät asiakokonaisuudet. Yritysjärjestelyt, pienemmät ja suuremmat, ovat olleet keskeinen osa viime vuosien työtäni. Olen eri yhteistyökumppanien kanssa ollut luennoimassa pk-yritysten sukupolvenvaihdokseen liittyvistä asioista. Tämä on haasteellinen ja tärkeä asia, koska tulevina vuosina se koskettaa tuhansia pk-yrittäjiä. Ajoissa aloitettu, hyvin suunniteltu sukupolvenvaihdos varmistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen niin luopuvalle kuin uudellekin yrittäjälle. Vapaa-aikani kuluu kokkailun, matkustamisen ja ulkoilun parissa. Kesällä minut tapaa monesti golfkentältä ja talvisin laskettelurinteiltä. Alppihiihto on niin lähellä sydäntäni, että olen toiminut yli kymmenen vuotta alppihiihdonopettajana tapaamisiin Sappeen ja Messilän rinteillä! Nuorkauppakamaritoiminta on ollut minulle aina hyvin läheinen harrastus, joka on antanut minulle laajan kontaktiverkon sekä upeita mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun. Asumme Marita-vaimoni kanssa Helsingin Aurinkolahdessa ja näin syksyn tullen suuntaamme kunnon suomalaisten tavoin metsään, tosin aseenamme vain sieniveitset. Uusiin ympyröihin siirtyminen tuo mukanaan aina uusia haasteita. Kohdallani siirtymistä turkulaiseen toimistoon helpottaa mm. se, että olen jo opiskeluaikana Turussa Asianajaja, varatuomari Jari Maaranen on aloittanut asianajajana Asianajotoimisto Astrea Oy:n palveluksessa 2004. Aikaisemmin Maaranen on toiminut mm. pankkialalla ja asianajajatehtävissä vuodesta 1991 lukien. Asianajajaksi pääkaupunkiseudulle Maaranen on siirtynyt keväällä 2002. Maaranen on toiminut pitkän uransa aikana yritysjuridiikan, sopimusoikeuden ja insolvenssioikeuden parissa. (09) 6818 2922 jari.maaranen@astrea.fi 13

Lähikuvassa: Ari Pekkala Olen 25-vuotias opintojen loppusuoralla kiiruhtava lakimiehen alku Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Opintojeni ohessa olen työskennellyt Asianajotoimisto Astrea Oy:n palveluksessa maaliskuusta 2004 alkaen. Opiskelupaikkana Turku ei ollut minulle mikään itsestäänselvyys, sillä kotipaikkakunnaltani Torniosta kertyy matkaa Turkuun noin 800 kilometriä. Turun oikeustieteellinen on kuitenkin osoittautunut opiskelupaikaksi, jonne hakeutumista en ole joutunut kertaakaan katumaan. Jo opintojen alkuajoista lähtien tavoitteenani on ollut työpaikka liikejuridiikan alalla. Syynä tällaiseen tavoitteenasetteluun on ollut ennakkokäsitykseni siitä, että kyseinen ala tarjoaa mielenkiintoisia, monipuolisia ja haastavia tehtäviä niin nuorelle kuin kokeneemmallekin juristille. Työskentely Asianajotoimisto Astrea Oy:n asiantuntevien ja asialleen omistautuvien juristien kanssa on ollut todella mieluisa ja opettavainen kokemus. Opiskelijan näkökulmasta erityisen antoisia ovat olleet suorittamieni tehtävien läpikäynnit ja arvioinnit yhdessä toimeksiannoista vastaavien juristien kanssa. Positiiviset kokemukset sekä toimistosta saamani kannustus ovat saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, että asettamiani tulevaisuuden tavoitteita ei ole aihetta muuttaa. Ari Pekkala Toimisto Asianajotoimisto Astrea Oy on yksi suurista suomalaisista asianajotoimistoista. Liikejuridiikkaan ja muuhun siviilioikeuteen keskittyvän toiminnan keskeisimpiä arvoja ovat asiantuntemus, luotettavuus ja työn korkea laatu. Toimisto on kansainvälisen The Association of Independent European Lawyers -ketjun jäsen, jolla on yhteistyötoimistoja lähes kaikkialla maailmassa. Yhteistyöverkoston avulla kansainvälisesti toimivat asiakkaat saavat asiantuntevaa palvelua juuri niissä juridisissa ympäristöissä, joissa he sitä tarvitsevat. Astrea Attorneys at Law Ltd is a large law firm in Finland with offices in Helsinki, Oulu and Turku. The most essential values of our activities, concentrated in the commercial law and in other areas of civil law, are expertise, reliability and the high quality of our work. We are a member of the international network of the Association of Independent European Lawyers, with cooperation offices all over the world. With the help of our cooperation network, our clients who do business internationally can get expert service in any jurisdiction. Asianajotoimisto Astrea Oy:n asiakkaita ovat mm. 14

Sinua palvelevat Juha Sumentola asiakasvastuullinen senior partner Jari Suominen asiakasvastuullinen senior partner Eerik Leikas asiakasvastuullinen senior partner Jouni Vainionpää asiakasvastuullinen senior partner Ville Itälä partner, Euroopan parlamentin jäsen Hannu Hakala partner, Kalle Kuusisto partner, Tomi Sundholm partner, Nimitysuutiset Anu Kangasniemi Petri Kokko oikeustieteen kandidaatti Hannu Korhonen Kai Lintunen oikeustieteen kandidaatti Magister Legum Europae (MLE) Jari Maaranen Jaakko Ossa oikeustieteen tohtori, varatuomari vero-oikeuden professori Pirkko Ossa oikeustieteen kandidaatti Samuel Ståhlberg valtiotieteiden maisteri Veli Suortamo Lauri Ylipukki Tuomas Lehtimäki oikeustieteen ylioppilas Ari Pekkala oikeustieteen ylioppilas Avoimet ovet Helsingissä Tervetuloa tutustumaan kahvikupin ja kakun ääressä Helsingin toimistoomme ja sen henkilökuntaan Torstaina 11.11.2004 klo 12 16. Asianajaja, varatuomari Jari Maaranen on nimitetty lakimieheksi yhtiön Helsingin toimistoon 1.10.2004 lukien. Aikaisemmin Maaranen on toiminut mm. pankkialalla ja vuodesta 1991 lähtien asianajotehtävissä Lahdessa, Tampereella, Nastolassa ja vuodesta 2002 Helsingissä. Maaranen siirtyi yhtiön palvelukseen Asianajotoimisto Kallioinen Tolppanen Salminen & Co Oy:n palveluksesta. Kaija Voipio on nimitetty asianajosihteeriksi yhtiön Helsingin toimistoon 15.8.2004 lukien. Voipio on toiminut yhtiön palveluksessa Turun toimistossa jo yli 10 vuotta. Viimeisen reilun vuoden hän on ollut opiskeluvapaalla Yhdysvalloissa, jossa hän työskenteli samalla myöskin jonkin aikaa Law Foundation of Silicon Valley -nimisessä lakitoimistossa. Asianajajat Eerik Leikas, Jouni Vainionpää, Hannu Korhonen, Anu Kangasniemi ja Lauri Ylipukki, oikeustieteen kandidaatti Petri Kokko sekä asianajosihteerit Raili Ponto ja Katja Markkanen ovat aloittaneet Asianajotoimisto Astrea Oy:n Oulun toimistossa 1.10.2004 lukien. He ovat siirtyneet yhtiön palvelukseen Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:n liiketoiminnan siirryttyä Asianajotoimisto Astrea Oy:öön. H E L S I N K I O U L U T U R K U Asianajotoimisto Astrea Oy Huom! Asianajotoimisto Astrea Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti on tarkoitettu ainoastaan yrityksen toiminnan alaan kuuluvan tiedon välittämiseen lehden lukijoille. Sivut ja niillä oleva tieto ei ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvonnaksi. Asianajotoimisto Astrea Oy ei vastaa näillä sivuilla olevista tiedoista, erityisesti niiden täsmällisyydestä tai ajan tasalla olemisesta, vaikkakin tietojen oikeellisuuteen luonnollisesti pyritään. Suosittelemme kääntymään asiantuntijoidemme puoleen kussakin asiassa erikseen.

Yliopistonkatu Aurakatu KAUPPA TORI Eerikinkatu Kauppiaskatu Linnankatu ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY TURKU Kauppiaskatu 5, FI-20100 Turku tel +358 (0)2 273 0200, fax +358 (0)2 251 3913 Ludviginkatu Uudenmaankatu Korkeavuorenkatu Erottajankatu Yrjönkatu Pieni Roobertinkatu ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY HELSINKI Pieni Roobertinkatu 11, FI-00130 Helsinki tel +358 (0)9 681 8290, fax +358 (0)9 6818 2910 Kajaaninkatu Asemakatu Koulukatu Rautatienkatu Hallituskatu ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY OULU Asemakatu 37, FI-90100 Oulu tel +358 (0)8 312 5270, fax +358 (0)8 312 0683 H E L S I N K I O U L U T U R K U office@astrea.fi www.astrea.fi KANNEN KUVA: KIRSI TAPANI