KIRJALLINEN KYSYMYS 326/2002 vp Tukityöllistettävien määrän lisääminen valtion sektorilla Satakunnassa Eduskunnan puhemiehelle Satakunnan työttömyys on jo useita vuosia ollut runsaasti maan keskiarvon yläpuolella. Tähän on olemassa monia syitä, mutta eräs oleellinen tekijä on valtion työpaikkojen vähäisyys maakunnassa. Kaikista palkansaajista Satakunnassa valtion sektorilla työskentelee 4,5 %, mikä on kolmanneksi vähiten maan TE-keskuksista. Koko maassa valtion palveluksessa olevien osuus on keskimäärin 7,1 % kaikista palkansaajista. Valtion työpaikkojen vähäinen lukumäärä on johtanut toisaalta myös siihen, että Satakunnan osuus valtiolle työllistettävien kiintiöstä on koko maan toiseksi alhaisin eli 3,1 %, mikä on keskimäärin 75 henkilötyövuotta. Niinpä valtion sektorille on voitu tukityöllistää työministeriön Satakunnalle antaman kiintiön pohjalta vain 0,44 % työttömistä. Tämä osuus on maan pienin maan keskiarvon ollessa 0,79 %. Satakunnan TE-keskus on omasta puolestaan yrittänyt aktiivisesti vaikuttaa valtiolle työllistettävien kiintiön lisäämiseen. Niinpä TE-keskus on ehdottanut kiintiön nostamista kaksinkertaiseksi eli 150:een, mikä vaatisi lisää työllisyysmäärärahoja noin miljoona euroa (6 miljoonaa markkaa). Satakunnassa olisi hyvät mahdollisuudet tukityöllistämisen lisäämiseen mm. Säkylän ja Niinisalon varuskunnissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tukityöllistettävien määrän lisäämiseksi valtion sektorilla Satakunnassa? Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2002 Mikko Elo /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 326/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tukityöllistettävien määrän lisäämiseksi valtion sektorilla Satakunnassa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa todettiin, että rakenteeltaan ongelmallisen työttömyyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi turvataan aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat huomioon ottaen työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtunut kehitys. Työvoimapolitiikan toimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin. Tehdyn linjauksen mukaisesti palkkaperusteisia työllistämistukimäärärahoja on viime vuosina voitu vähentää suotuisan talouden kasvun aikaansaaman työttömyyden ja myös pitkäaikaistyöttömyyden alenemisen vuoksi. Valtion tukityöllistämiseen tarkoitetut määrärahat ovat vähentyneet suhteessa eniten, koska ne ovat kalliita työllistämiseen nähden. Kuluvana vuonna määrärahat ovat kuitenkin säilyneet viime vuoden tasolla. Satakunta on työttömyysongelman suhteen vaikea alue, mutta ei maan vaikeimpia alueita, ja sen suhteellinen työttömyys on verrattuna kaikkiin TE-keskuksiin suunnilleen keskivaiheilla. Seitsemän TE-keskuksen alueella oli vuoden 2002 helmikuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta suurempi kuin Satakunnan TE-keskuksen alueella. Koska valtiolle työllistämisen volyymi on haluttu pitää budjetin linjauksen mukaisena, työministeriö on viime vuosina asettanut TE-keskusten työvoimaosastoille sitä koskevan työllistämisen kiintiön. Tästä on sovittu tulostavoiteneuvotteluissa. Alueella kiintiöt on edelleen jaettu työvoimatoimistoille. Valtiolle työllistämisen määrän kiintiö on Satakunnan TE-keskuksessa ollut viime vuonna keskimäärin 75 henkilöä ja kuluvana vuonna se on pysynyt samana, vaikka koko maalle asetettu kiintiö hieman aleni. Satakunta on myös pysynyt tukityöllistäessään kiintiön rajoissa. Kiintiön nostaminen kaksinkertaiseksi ei ole mahdollista, koska määrärahoja ei ole mahdollista nostaa vastaavasti. Mikäli koko maan kiintiön pysyessä samana jollain alueella kiintiötä nostetaan, on vastaavasti joillain toisilla alueilla kiintiötä alennettava. Valtiolle työllistämisen vähentyessä ja erityisesti valtion työllistämispalvelun loppuessa otettiin osittain kompensoivana uutena toimenpiteenä käyttöön yhdistelmätuki, jonka tarkoituksena on työmarkkinatuen aktivoiminen pitkään työttömänä olleen henkilön työllistämisen edistämiseksi. Toimenpiteellä työllistettyjen määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina. Yhdistelmätuen avulla voidaan työllistää työmarkkinatukea saava 500 päivää työttömänä työnhakijana ollut henkilö. Yhdistelmätuen avulla on pyritty parantamaan varsinkin ns. kolmannella sektorilla toimivien erilaisten yleishyödyllisten yhteisöjen työllistämismahdollisuuksia. Erityisesti kuluvana vuonna on lisätty pyrkimyksiä suunnata yhdistelmätukea entistä enemmän yrityssektorille parempien työllistymistulosten vuoksi. 2
Ministerin vastaus KK 326/2002 vp Mikko Elo /sd Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 326/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att öka antalet stödsysselsatta personer inom den statliga sektorn i Satakunta? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I programmet för Paavo Lipponens II regering konstaterades att det för att underlätta strukturellt problematisk arbetslöshet och hindra utslagning på arbetsmarknaden säkerställs resurser för en aktiv arbetskraftspolitik, med beaktande av den utveckling som inträffat i fråga om arbetslöshetens omfattning och struktur. De arbetskraftspolitiska åtgärderna inriktas främst på långtidsarbetslösa. Enligt en linjedragning som gjorts har man på senare år kunnat minska på anslagen för lönebaserade sysselsättningsstöd på grund av den minskning i arbetslösheten och också långtidsarbetslösheten som den gynnsamma ekonomiska tillväxten har åstadkommit. Anslaget för stödsysselsättning hos staten har beskurits relativt sett mest, eftersom detta är dyrast i förhållande till sysselsättningseffekten. Det här året har anslaget dock förblivit på samma nivå som i fjol. När det gäller arbetslöshetsproblem är Satakunta ett svårt område, men dock inte bland de allra svåraste i landet och dess relativa arbetslöshet motsvarar ungefär genomsnittet för alla TEcentralerna. Inom sju TE-centralers områden var de arbetslösa arbetssökandenas andel av arbetskraften i slutet av februari 2002 större än inom Satakunta TE-centrals område. Eftersom man har velat hålla volymen av sysselsättningen hos staten på den nivå som motsvarar budgetens linjedragning, har arbetsministeriet på senare år fastslagit för TE-centralernas arbetskraftsavdelningar en viss kvot för deras sysselsättning. Om detta har man kommit överens vid resultatmålsförhandlingarna. Kvoterna har vidarefördelats på arbetskraftsbyråerna i området. Kvoten för den volymmässiga sysselsättningen hos staten var inom Satakunta TE-central i fjol i medeltal 75 personer och den har förblivit oförändrad under innevarande år, trots att kvoten för hela landet gick ner en aning. Satakunta har i sin stödsysselsättning också hållit sig inom kvoten. Att öka kvoten till det dubbla är inte möjligt eftersom anslaget inte kan höjas på motsvarande sätt. Om kvoten för hela landet hålls oförändrad och kvoten för något område höjs, måste man minska kvoten för något annat område i motsvarande mån. Då sysselsättningen hos staten minskat och speciellt då statens sysselsättningsservice upphörde, togs som en delvis kompenserande ny åtgärd i bruk sammansatt stöd, som syftar till att aktivera arbetsmarknadsstödet för att främja sysselsättning av långvarigt arbetslösa personer. Antalet personer som sysselsatts genom denna åtgärd har under de senaste åren kraftigt ökat. Med hjälp av sammansatt stöd kan man sysselsätta sådana personer som erhåller arbetsmarknadsstöd och som varit arbetslösa arbetssökande i 500 dagar. Med det sammansatta stödet har man försökt förbättra i synnerhet olika, inom den s.k. tredje sektorn verksamma allmännyttiga organisationers möjligheter att sysselsätta. Särskilt i år 4
Ministerns svar KK 326/2002 vp Mikko Elo /sd har man i allt större grad strävat efter att inrikta det sammansatta stödet på företagssektorn på grund av bättre sysselsättningsresultat. Helsingfors den 13 maj 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 5