T I N A N P U I S T O Lähiympärisö- j rkenmispohje 10.12.2014 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540
Sisällyslueelo: 1 Alkusn s.3 Rkenne j rkoius Tekijä 2 Yleisä s.4 Kvhnke Sijini 3 Lähiympärisöohje s.5 3.1 Tori, puiso j lähivirkisysluee 3.2 Liikenneluee 3.3 Aluevlisime j -vrusee 3.4 Pysäköini 4 Rkenmispohje s.14 4.1 Rkennukse 4.2 Korelipih j ulkoluee LTTEET: pelsusiekvio jäehuolokvio lumenksuskvio hvinnekuv ympärisöide kvoiuksess kvkr kvmääräykse 2
1. Alkusn Tinnpuison semkvn lähiympärisö- j rkenmispohje koosuu khdes oss: julkisi ulkoiloj koskevs lähiympärisöohjees sekä rkennuksi j koreliluei koskevs rkenmispohjees. Lähiympärisö- j rkenmispohjeen rkoiuksen on määriellä lueen yleinen luso j ne semkv äydenävä kupunkikuvllise j oiminnllise keino, joill vrmisen lueen oimivuus j korelilueiden järjeselyjen rkoiuksenmukisuus. Ohjeess esieään semkv äydenäviä yksiyiskohisi osrkisuj j -voiei. Se sisälää määräyksiä j ohjei rkennusvlvonnlle, rkennushnkkeiden rkennujille, suunnielijoille j oeujille yksiäisen onien rkisuperieis sekä onien välisisä yheisjärjeselyisä. Ohjeen limiseen on osllisunu yöryhmä, johon kuuluv: Kunnnrkkiehi Tero Luomjärvi, Kirkkonummen kun Suunnieluvusj Irm Krjlinen, Kirkkonummen kun Arkkiehi Peri Rouhiinen, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Jni Jnsson, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Jnne Gordon, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Ern Mkos, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Vikor Virg, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Mirj Merikri, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy 3
2. Yleisä Suunnielulue, Tinnpuison semkv, sijisee noin seisemän kilomerin eäisyydellä Kirkkonummen kunkeskukses koilliseen Msln keskus-lueell. Rnr j Kehä I sijisev suunnielulueen unumss. Suunnielun voieen on muodos Msln liikelueelle selkeä suinpinoeinen keskus. Smll monipuolisen lueen plvelurjon, virkisysmhdollisuuksi sekä prnnen joukkoliikeneen oiminedellyyksiä. Alueen sijini junseiskkeen väliömässä läheisyydessä ukee lueen ehoks rkenmis. Lähiympärisöohjeess on määriely julkisen ulkoilojen pinmerilien j ksvillisuuden käyöä, sde- j pinvesien hllin, huolo- j pelsusreiejä, vlisus sekä kdunvrsipikoius. Rkenmispohje n puolesn ohjee mm. rkennusen merileis, väriyksesä, pihojen isuuksis j muiden yksiyiskohien suunnielus. Lähiympärisö- j rkenmispohje selvenää j äydenää ldiun semkvn määräyksiä. Alkuperäise kvmääräykse on koou mukn ohjeeseen j merkiy sinisellä huomiovärillä. Ldukkn oeuuksen kmiseksi on sekä semkvss eä lähiympärisö- j rkenmispohjeess nneu yksiyiskohisi ohjei j määräyksiä lueen rkennussuunnielulle. Ohjeen limises on nneu siov määräys semkvn yleismääräyksissä. 4
lähivirkisyslue: luonnonilinen ksviso, ulkoilureiejä, polkuj, yleisilmeelään mesäinen 3. Lähiympärisöohje 3.1 Tori-, puiso- j lähivirkisysluee Tinnori on ulkomyynilue, sekä kv-lueen kupllisen oiminojen eupih. Torill sijisee myös lueen ekopise, eli jäeiden ljielusem. Ekopise sovien korelin rkennusen rkkiehuuriin j idn sien, eeivä jäesi näy Mslnielle. Uudes oris ulee Msln liikelueen yksi keskeisimmisä pikois. Pyssysepänniiy on lueen sisäinen puisolue, joss viherrkenminen on hrkiu. Puiso muodos luonisen jkeen rkennusen omille pihoille j oimii kikenikäisille sopivn oleskelu- j kohmispikkn. Tinnpuison lähivirkisyslue säilyy pääosin luonnonilisen ulkoilulueen, osn koko Kirkkonummen viherlueiden verkoso. Olemss olev purur, jok oimii lvell hiiholun, säilyy enisellä piklln j kevyenliikeneen verkko äydenneään sien, eä sinne on helppo spu sekä uusil, eä iemmin rkenneuil suinlue. puisolue: isuusen pik rkoin hrkiu, väylä j reii pinnoieu esim. kiviuhkll, sdevesien vlum, eseeömyys j urvllisuus huomioiu suunnieluss, yleisilmeelään ruhllinen j hlliu Puisolue (VP) oeuen erikseen ldivn puisosuunnielmn mukisesi. 5
Mesien sulmisvede lääköiyvä ensisijisesi luonnonmuoojen mukn. Virkisyslueille s oeu hulevesien hllinn liiyvää mnmuokkus. orilue: isuukse ruukuiss, liss i runkosuoju, väylä j reii pinnoieu kivi- i beoniloin, pinmerilien rjuksen luonnonkivi, sdevesiviemäröini esimerkiksi linjkuivuskouruin, kluseiden j vruseiden mellios ruosumomi Tori- j pih-lueille s oeu rkeneellisi knvi j kouruj. Tori on oeuev semkvn lähiympärisö j rkenmispohjeen mukisesi. Torin pinmerilien j muiden rkeneiden on olv korkeluokkisi (esim. klusee j vlisinyypi). Toril on vrv riiäväsi polkupyöräpikkoj myymäläilojen (m) käyöön. Polkupyöräpikkoj on oeuev vähinään 30. Torin viherrkenminen sekä sen liiyminen ori rjviin rkennuksiin, ku- j kevyliikenneverkosoihin on oeuev korkeluokkisesi. Tori oeuen erikseen ldivn orisuunnielmn mukisesi. Esimerkkejä isuuslueen j orin pinmerilien rjukses. 6
Tinnori sijisee Msln liikelueell, näkyvällä pikll. Näkymä Mslnielä orille n monille ensivikuelmn koko luees. Merilivlinoihin j kurkenmiseen ulee kiinniää eriyisä huomio. 3.2 Liikenneluee Mslnie oimii liikelueen kokoojkun j siä kehieään nykyisä kumiseen suunn. Kdunvrsipysäköini helpo sioini kdun vrrelle rkenneviss kivijlkmyymälöissä. Ajoneuvoliikeneen ruhoiumis j iivisyvän kupunkirkeneen yhenäisä ilmeä uen kdun vrren kivijlkmyymälöissä, kulueiden rkemmss suunnieluss j oeumispojen j merilien vlinnoiss. Liikeneellisen oimivuuden edellyyksiä on rkselu erillisessä Mslnien kehiämisselviyksessä. Tonikdu oeuen kuin, joiss jonopeuksien rpeeon ksvmis rjoien koroeuin suojein j kvennuksin. Kevyväylän knss riseävä oniku oeuen sien, eä joneuvoväylä on kevyväylälle visulisesi liseinen. Kujmise kevyliikenneväylä jkv lueen koreleihin j äydenävä kevyen liikeneen yheyksien verkon sien, eä kujen vrsill kulkevil reieilä pääsee sujuvsi kulkemn puiso- j viherlueill sijiseville kevyen liikeneen pääreieille. Kulue: huolielu rjus luonnonkivellä, reunkivi sflin soss mhdollis eseeömän kulun, selkeä muuos pinmeriliss helpo väylien hhmomis esim. näkövmmisille. 7
Kuminen ympärisö synyy kun kivijlkmyymälöiden rkkiehuuri j liikennesuunnielurkisu sovien oisiins. Ohikulkijoiden lisäksi huomioidn myös ne, jok spuv i vierilev kiineisöissä. Pyssysepänkrell jonopeus on lhinen koko mkll. Eriyise hidsusrpee kevyen liikeneen j korelipysäköinnin riseyskohdiss on merkiy kvkrn omll merkinnällään. Kulueiden j kevyen liikeneen väylien pääsillisen pinmerilin käyeään sfli. Ajord ulee rj reunkiveyksellä, jonk merilin on luonnonkivi. Kulueell sijisev kevyen liikeneen väylä ulee rj reunkiveyksellä, jonk merilin on luonnon- i beonikivi. Hidsku on siä oimivmpi, miä himpi jonopeude ov. Hidseöyssy, koroeu suojie j joväylän kvenminen helpov nopeuden hidsmis, mu ärkeinä on hiseen jmiseen knnusv yleisilme. Kdun yliävän kevyen liikeneen väylän kohn ulee rken hidse i muu rkeneellinen rkisu liikenneurvllisuuden vrmismiseksi. Hidse ulee rken kdun perusso korkemmlle j sen pinmerilin ulee käyää noppkiveä, beonikiveä i sfli. Mikäli pinmerilin on sfli, hidse ulee ero joväyläsä luonnon- i beonikivisellä reunkiveysvyöhykkeellä. Kulueis ldin yksiyiskohise kusuunnielm kunnn oimes semkvn periei nouden. 8
PYSSYSEPÄNPOLKU 4 80 7 2065 11 18.7 19 PYSSYSEPÄNKAARI BÖSSMEDSBÅGEN 2063 18 17 6 p 14 p j le IV Kujmise kevyliikenneväylä: le Puolijulkise il suosielln eroeviksi puoliyksiyisisä pih-lueis le lue, puolijulkinen on kuil. 10 p j IV 2066 leikkipuiso le 15 2:46 17.0 16.2 PYSSYSEPÄNNTTY BÖSSMEDSÄNGEN 16 SEPPÄ-KALLEN POLKU mlien muurien, pyöräkosen i muiden rkennuksen rkkiehuuriin sopivien rkeneiden j isuusen vull. Tloyhiö hllinnoi puoliyksiyisä 6x180 Piilukonkujll julkisen kulueen j yksiyisen pih-lueen välillä, mikäli sellinen hlun oeu, sijisev puolijulkinen 8 p vyöhyke muodosuu pihrkennusen j isuusen vull oleskeluun j npurien kohmiseen soveluvksi pikksi. IV le 57 p 15.0 16.9 SMED-KALLESSTIG 15 p 2059 15 p 16 p 15 p 2053 21 p 33 p BÖSSMEDSSTIGEN BÖSSMEDSSTIGEN 12 AP 2028 14 AP 7 AP k 14.7 IV 10 AP 13 AP 17.0 15 14.1 17 SEPPÄ-KALLEN KUJA SMED-KALLES GRÄND 30 p 12 p 2:50 LÄHIYMPÄRISTÖ- JA le RAKENTAMISTAPAOHJE 16 AP 52 p IV 8 AP 13 PLUKONKUJA FLINTLÅSGRÄNDEN pp V urheilulon ljennus le YKSITYINEN PIHA 2061 PUOLIYKSITYINEN SISÄÄNKÄYNTIPIHA PUOLIJULKINEN KUJA bussiliikenne 15.8 5 7 Pumppmo V MASALANTIE 14.9 43 4 p JULKINEN KATUALUE 3:12 14.4 7 15.3 9 9 Mslnie 41 40 11 15.9 50 35 2:91 13 16 15 2
kun ulkoklusee oeuen kiineinä, on huomioiv huolo- j pelsusreii irrllinen penkki isuimen sopii esimerkiksi sunopihn vrusukseen 3.3 Aluevlisime j -vrusee Vuonn 2015 ldin Msln lu- j ympärisösuunnielm, jok viku myös Tinnpuison semkvn oeumiseen. Tinnoris j rkenneuis puisois ldin rkemm suunnielm ennen oeumis. Alueiden yksiyiskohise suunnielm ldin viereisen onien j julkisen pih-lueiden knss. Yheensovimisess nouden ässä ohjeess esieyjä periei. Rkenneujen ulkoilojen suunnielmiin kuuluu vlisussuunnielm, hule- j sdevesien hllinsuunnielm j lueen käyörkoiukseen prhien sopivll vll ldiu suunnielm ulkolueen vruseis, kuen leikkivälineisä, isuimis, jäesiois jne. Alueen kuvlisus rkisn ku suunnielun yheydessä. Vlisuksen suunnieluss ulee huomioid hjvlon minimoiminen. huolellisess suunnielmss eri oiminno suluuv oisiins, isuusln reunmuuriin inegroiu isuin esimerkkinä Yleisillä lueill (kdu, ukio, puiso, kevyen liikeneen väylä, pysäköiniluee) ulee pääsäänönä käyää Kirkkonummen kunkeskuksen lu- j ympärisösuunnielmn lukäsikirjss miniuj i niiä lusoln vsvi vlisinmllej. Ldivss Msln lu- j ympärisösuunnielmss osoien mm. liikelueen vlisinmlli sekä kdunklusee. Pysäköinilueiden vlisimien ulee oll hierrkisesi pienempiä j mlmpi kuin kulueill käyeävien vlisinen. iv suunnielij hyödynää kikki suunnielvi pinoj yhenä kokonisuuen Esimerkkivlisimi Kunkeskuksen lu- j ympärisösuunnielms: Kevyen liikeneen väylä, Liikennekdu, Puisoluee 10
3.4 Pysäköini Kdunvrsipysäköini on rkoieu lyhyikiseen käyöön. Mslnien vrress pik on rkoieu ensisijisesi kivijlkmyymälöiden sikspysäköiniin. Muiden kujen vrsill olevi pikkoj käyävä pääsiss ne, jok vierilev lueell. Yleise pysäköiniluee on sijoieu pikkoihin, joiss kävijämäärä s ksv hekellisesi. Tinnorin yheydessä on pikkoj niille, jok käyvä orill j Ljusdlniellä sijisev pysäköinilue on rkoieu korelin 2062 yleisölle. Koreliss 2062 oimii Msln nuorisoeeri. Koreliss 2052 sijisevn pysäköiniliokseen sijoiuv päiviäisvrkupn sikspik, kivijlkmyymälöiden henkilökunnn pysäköini, sekä os koreleiden 2045 j 2054 sukspysäköinipikois j liiynäpysäköini. Tinnorin äärellä sijisevn liikekorelin viiesuunnielmn yheydessä ehdyn selviyksen peruseell päiviäisvrkupn pysäköini kvn edellyämässä ljuudess sopii lioksen mnliseen sekä mnsokerrokseen. Kellrikerroksess sijisev pik äydenävä liikeilojen pysäköiniä. Alueen sukkille ulee selviyksen mukn vr n. 60 pikk, jok sopiv yheen kerrokseen. Kokerrokseen sijoien 70-80 uopikk liiynäpysäköiniä vren. Pysäköini: Auopik eroen liikenneväylisä pinmerilin vull. Prkkiruuu voidn rj luonnonkiviridll i oeu esimerkiksi nurmikivilll. Tinnorin pysäköinilueelle on järjeseävä vähinään 12 uopikk, jois vähinään kksi on vrv inv-uopikoiksi. Ljusdlien pysäköinilueelle on järjeseävä vähinään 30 uopikk, jois vähinään kksi on vrv inv-uopikksi. Pysäköinilueelle s sijoi polkupyöräpysäköiniä. Tinnrinne-kdulle on järjeseävä vähinään kuusi uopikk (6 p) Tinnorin läheisyyeen. Pyssysepänkri-kdulle on järjeseävä vähinään kymmenen (10) uopikk Mslnien läheisyyeen j vähinään kuusi (6) uopikk Tinnpuison (VL) läheisyyeen. Seppä-Kllen kujlle on järjeseävä vähinään kymmenen uopikk (10 p). 11
Auopikkojen vähimmäismäärä Pysäköinilon kokerroksen reunoill olev kosrkennelm ruhoiv kerroslosunojen ikkunois vuuv näkymää. Rkennuksen kosneen julkisivuun rjuuv uopik s k kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi.. Rkennuksen mnliseen pysäköimispikkn (m-p) j kosneelle on rkennev uopikkoj. Molemmille kerrossoille on oeuev vähinään 40 uopikk. Korelilueen pysäköiniliokseen on sijoiev vähinään 200 uopikk. Liiynäpysäköinnin käyöön on vrv vähinään 70 uopikk. AK-koreli: 1 p. / 80 k-m2. AK-koreli: -eriyisryhmien suinil 1 p. / 150 k-m2 -eriyisryhmien kerho- j yheisil 1 p. / 100 k-m2 AO-koreli: 2 p. / suno. AP-koreli: - koreli 2027, 1-2 1,5 p. / suno. - koreli 2027, 3 2 p. / suno. - koreli 2063 2 p. / suno. - koreli 2066 2 p. / suno. KL-koreli: 1 p. / 40 k-m2. Y- koreli: 1 p. / 150 k-m2. YL-koreli: 1 p. / 150 k-m2. YU-koreli: 1 p. / 150 k-m2 Myymäläil (m) 1 p. / 40 k-m2. Elinrvikkeiden myymäläil: 1 p. / 20 k-m2. 12
1200 k-m 2 15 AP 15 AP Omkoilooneill j suinpienlojen korelilueell uo säilyeään pihss i suinrkennuksen yheydessä olevss uosuojss. 15 AP 5450 k-m 2 68 AP 1200 k-m 2 15 AP 16 AP 52 AP +33 AP 1200 k-m 2 15 AP +15 AP 1200 k-m 2 15 AP +15 AP +3 AP +27 AP 4800 k-m 2 60 AP 2950 k-m 2 37 AP Asuinkerroslojen pysäköini phuu pääsiss korelikohisesi rkoius vren osoieuill lueill j uosuojiss. 1200 k-m 2 15 AP +15 AP +34 AP +15 AP +57 AP 1200 k-m 2 15 AP +34 AP +4 AP 3000 k-m 2 38 AP Pysäköinipikkojen sijinikvio: PYSÄKÖINNIN MITOITUS, 1:2000: 2250 k-m 2 57 AP AK-lue KL-koreli: j liikerkennuksen 1 AP / 40 k-m 2 AK-koreli: 1 AP / 80 k-m kvvimus. P-loss 2 pik eri kerroksiss. Asuinkerroslojen sisäänkäynien läheisyyeen s sijoi liikuneseisille rkoieuj uopikkoj. 13
Mnkäyöllisesi suinrkennukse muodosv kolme pohjois- eeläsuunis vyöhykeä: PIENTALOVYÖHYKE: koreli 2063, 2064, 2065 j 2066 PISTETALOVYÖHYKE: koreli 2045, 2051, 2053 j 2059 MASALANTIE LAMELLITALOVYÖHYKE: koreli 2054 j 2061 4. Rkenmispohje 4.1 Rkennukse Tinnpuison semkv mhdollis kerroslojen oeumisen. Mlimm kerroslo ov nelikerroksisiä. Korkein kerroslo sijisee Tinnorin äärelle. Kerroslojen kerrosluvu vihelev edellä miniujen kerroslukujen välillä. Alueelle ulee myös eninään kksikerroksisi omkoej j pienloj. Kv-lueeseen kuuluu myös iemmin rkenneu suinkerroslokoreli (koreli 2027). Mslnien vrress sijisevien suinkerroslojen oleskelupih sijisev liikennemelul suojss korelin sisäpihll. Uude kerroslo muodosv Mslnien äärelle uuden kupunkimisen julkisivun Pyssysepänniiyn puisolue rj srj nelikerroksisi piseloj, joiden julkisivumerilin on puu. Nuhn pääeenä j lueellisen mmerkkinä oimii Tinnorin reunll sijisev osin khdeksnkerroksinen kivilo. Tinnpuison lähivirkisyslueen puoleisen vyöhykkeen muodosv Pyssysepänkren vrrelle sijoiuv puise pienlo. 14
Kerroslon väljä porrshuone on yleensä viihyisämpi j oimivmpi kuin minimiin mioieu. Porrshuoneen pin-ls huomioidn rkennusoikeu lskiess vin 15 kerrosneliömeriä kusskin kerroksess. AK-koreliluee Ikkunllisen luonnonvloisen porrshuoneiden 15 m2 yliävä os on slliu rken kusskin kerroksess semkvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi. Hissikonehuone on sijoiev ensisijisesi mnsokerrokseen. Liikuneseisille rkoieuj uopikkoj on slliu sijoi porrshuoneiden läheisyyeen mioiusperieell 1 p. / 30 suno. Tonin viherrkenminen oeuen rkenjn oimes ldivn erillisen pihsuunnielmn mukisesi rkennusluvn yheydessä. Porrshuoneiden sisäänkäynni ulee suunniell lueell sien, eä pääsisäänkäyni erouu muis mhdollisis sisäänkäynneisä. Pääsisäänkäyniä ulee koros rkkiehonisin keinoin sekä mm. pinmerileill. Sisäänkäynien kohdll julkisivun ulee oll vr j pääsää päivänvlo porrskäyävään. Rkennusen sisäänkäynni ulee vrus koksin. Kosen ulee oll rkeneeln keveiä. Rkennusen kolle s sijoi välämäömä eknise insllio, mu kon ulkonäkö ulee huomioid rkennussuunnieluss. Pih-luee j pihrkennukse ov ärkeä os rkennussuunnielun kokonisuu j niihin ulee kiinniää eriyisä huomio. Pih- lueelle on isuev isu reheviä penss- j puuryhmiä. Tonien pih-lueiden rjuuess oisiins on leikki- j oleskeluluee sekä niihin liiyvä isuusluee suunnielv j rkennev yhenäisesi. Tonien iminen oisiins rjoiuvill onin- osill ei ole slliu. Puisolueeseen (VP) rjuuv oni os on rjv penssidll i muurill. Rehevän pihn luonnonmukis ilmeä ehosv luonnonkivilohkree, joill rjn pihn eri oiminnoille rkoieuj luei. 15
2063 AK-korelilue 2027 Rkennuksen komuoo on sko. 2064 Rkennuksen julkisivumerili on lsin lisäksi vlesävyinen iiliverhous. Tonill 1 uon säilyyspikn () koksen komuoo on pysäköinilueen suunn lskeuuv yksilppeinen pulpeiko. Kemerili on mus i hrmsävyinen konesumu peli. Tonill 1 uon säilyyspikn () koksen pääjulkisivumerili on hrmsävyinen puuverhous. Jäehuoloil on sijoiev rkennuksen mnsokerrokseen i pysäköinilueen yheyeen. 2065 2066 2059 2053 2054 2061 2027-4 2051 2027 2045 Kujulkisivun merili: lämminsävyinen rppus Koreliin 2027 on rkenneu kerros- j riviloj pikllmuuru puniili 16
AK-korelilue 2045 Rkennuksen kheen ylimmän kerrokseen (V j VI) s sijoi sukki plvelevi yheisiloj, kuen sun-, pesuj kerhoiloj kuienkin eninään 150 k-m2 kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi, mikäli sukkiden käyöön oeuen koerssi. Rkennuksen komuoo on sko. Rkennuksen julkisivumerili on kdun (Tinnrinne) j orin (Tinnori) suunn lsin lisäksi pikll muuru punsävyinen iiliverhous sekä kevyliikenneväylän (Tinnorinkuj) j pih-lueen suunn lsin lisäksi pikll muuru iiliverhous, jonk rppuspin on vlesävyinen. Rkennuksen prvekkee on oeuev koko seinän miisin vyöhykkeinä sien, eä prveke-julkisivu rymieään vihuvill umpiosill. Prvekkeiden sisäpinnn verhoilumerilin on käyeävä puu- j levyverhoilu, joiden värin on olv vihreä-, kel- j ornssisävy. Jäehuoloil on sijoiev rkennuksen mnsokerrokseen. yheisiloj erssikerroksess rkennuksen VI -kerroksinen os, julkisivumerilin puniili vyöhykeprveke lounseen rkennuksen vlkoinen VI -kerroksinen os vyöhykeprveke kkkoon 17
AK-koreliluee 2051, 2053 j 2059 Rkennuksen komuoo on vähinään kksilppeinen pulpeiko, jonk koklevuus on 1:7. Kemerili on hrmsävyinen konesumu peli. Rkennuksen pääjulkisivumerili on lsin lisäksi vlkoinen i vlesävyinen puuverhous. Mnsokerroksess j poisumiseiden yheydessä on käyeävä plmon julkisivumerili, mikäli rkennuksess ei ole oeueu uomis smmuusjärjeselmää. Rkennuksen julkisivukäsielyssä on slliu käyää ehosemerilin julkisivulevyä, jonk värisävyn on olv esim. kel-, ornssi- i punsävy. Jäehuoloil on sijoiev rkennuksen mnsokerrokseen. ulkonev prveke, ehoseväri ulkopinnss vyöhykeprveke, ehoseväri sisäpinnss puujulkisivu peiomlu luonnonvlkell pohjkerroksen plmon julkisivumerili ehosevärillä 18
AK-koreliluee 2054 j 2061 Rkennuksen komuoo on sko i sisäpihn suunn lskeuuv yksilppeinen pulpeiko, jonk klevuus on 1:7. Kemerili on hrmn sävyinen konesumu peli. Rkennuksen pääväylän (Mslnien) suunnn julkisivujen päämerili on pikll muuru punsävyinen iiliverhous. Rkennuksen pääyjen j sisäpihn suunnn julkisivujen päämerili on pikll muuru iiliverhous, jonk rppuspinnn värisävy ov kel-, ornssi- i punsävyise. Rpv julkisivu on määriely Tinnpuison semkvn lähiympärisö- j rkenmispohjeen sivull 16. Korelin 2054 oneille 1 j 2 on slliu sijoi eriyisryhmien sunoj sekä em. oiminnn edellyämiä yöpikkoj. päädyissä lämminsävyinen rppuspin koll olev eknise rkenee ov os julkisivu kujulkisivu puniilä sisäänkäynisyvennyksissä ehoseväri kokse j muu julkisivun äydennysos pääosin lämminsävyisiä kusoss runssi lsipin 19
AO- j AP-koreliluee AO-onin rkennusoikeus on eninään 180 k-m2 j onille s rken yhden sunnon. Asuinrkennus on oeuev kksikerroksisen. Tonille s rken uosuojn j ulkovrson kuienkin niin, eä niiden suurin slliu rkennusoikeus on 30 k-m2. Asuinrkennuksen komuoo on hrjko klevuudeln 1:2. Auosuojn j ulkovrson komuoo on pihn suunn lskeuuv yksilppeinen pulpeiko, jonk koklevuus on 1:5. Kemerili on konesumu hrmsävyinen peli. AO-onill suinrkennuksen kon hrjn suunnn on olv kohisuorss kdun (Pyssysepänkri) suun. AP-onill suinrkennusen kojen hrjn suunnn on olv ensisijisesi iä-länsi -suunise. AO- j AP-koreleiss rkennusen julkisivuludoius on kikill sivuill kuln yhenäinen, lämminsävyiseksi peiomlu Julkisivupinns sisäänvedeyissä osiss käyeään ehosevärinä vlkois i vle. Kikkien korelilueen rkennusen kon hrjsuun on sm, vikk sisäänkäyni sijisisi eri ilmnsuunnn puolell Asuinrkennuksen, uosuojn j ulkovrson pääjulkisivumerili on lsin lisäksi puuverhous, jonk värin on olv kel-, ruske- i punsävy. Tehosemerilin s käyää vlkois i vlesävyisä levyä rkennuksen julkisivu pinns sisäänvedeyissä osiss. AP-onill uokokse j niihin liiyvä jäehuoloil on sijoiev rjmn oleskelupih kdus i muus liikenneyheydesä. Koksiss, ersseill j kylmissä lousrkennuksiss puuos ov luonnonvärisiä i kuulokäsielyjä 20
KL-korelilue Rkennukseen s rken mnsokerrokseen kunnn käyöön vrso- j huoloil eninään 30 k-m2 kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi. Rkennuksen kosneen julkisivuun rjuuv uopik s k kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi. Rkennuksen komuoo on sko. Rkennuksen pääjulkisivumerili on lsin lisäksi pikll muuru punsävyinen iiliverhous. Tehoseväriä s käyää rkennuksen julkisivupinns sisäänvedeyissä osiss. Tehosevärin on olv kel- i vihrersävy. Rkennuksen pääsisäänkäyniä on korosev julkisivuss lsipinnoin. Rkennuksen ulkovlisus j -minon on oeuev rkkiehuuri vhvisvn iheen rkenjn oimes ldivien erillisen suunnielmien mukisesi rkennusluvn yheydessä. Rkennuksen mnliseen pysäköimispikkn (m-p) j kosneelle on rkennev uopikkoj. Molemmille kerrossoille on oeuev vähinään 40 uopikk. Rkennuksen huolo- j lsuspih sekä jäehuoloil on kev j näkösuojv sekä niilä synyvän melun j hjun leviäminen ympärisöön on eseävä rkeneill j muill rvivill oimenpieillä. Mikäli rkennus ei rjudu kevyliikenneväylään (Pyssysepänpolku), on onirjlle rkennev muuriminen i yhenäisä rkenmisp nouden onin 2 knss. Pikll muuru punsävyinen iilii s oll eninään 120 cm korke j siihen s ehdä ukkoj. Torin puoleisess sisäänkäynijulkisivuss lj lsipin Minokse ov os rkennuksen julkisivurkkiehuuri. Kujulkisivun merilin puniili j lsi Sisäänvedeyn nurkn julkisivuiss ehoseväri 21
Y- j YL-koreliluee Rkennuksen komuoo on korelin 2062 ulkonäyämölue (un) lukuun om hrjko j sen kemerili on mus i hrmsävyinen konesumu peli. Rkennusen julkisivumerili on lsin lisäksi puuverhous. Y-korelilue Ulkonäyämölue (un) on rkennev kupunkikuvllisesi j rkkiehuuriln korkesoisen. Alueelle s sijoi pääkäyörkoiuksen lisäksi oimin plvelevi puiloj, kuen rvisemus-, huolo- j vrsoiloj. Ulkoilmeeri hyödynää olemssolev ympärisöä osn näyelmän lvsus Ulkonäyämölueelle (un) s rken kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi keun ksomon, johon s sijoi eninään 300 isumpikk. Ulkonäyämölue (un) on idv j lueelle s sijoi melusuojrkenei. Ulkonäyämölue (un) oeuen rkenjn oimes ldivien erillisen suunnielmien mukisesi rkennusluvn yheydessä. Korelilueelle on oeuev vähinään 50 polkupyöräpikk. Ksvillisuus on ärkeä os ien oeuev melusuojrkenne. (c) Msln nuorisoeeri 22
+30,7 +30,7 +31,0 +31,5,5 +20,5 +15,2 Päiviäisvrkupp Pysäköinilios Uusi ku Uusi rkennus Uusi rkennus Uusi rkennus Uusi ku Urheilulon ljennus Ljusdlnie YU-korelilue Rkennuksen julkisivu on ehävä korkeluokkisis merileis j yhenäisä rkenmisp nouden. Näkyviä elemenisumoj rkennuksess ei slli. Rkennuksen komuoo on sko. 540 TINANPUISTO ALUELEIKKAUKSE Rkennuksen pääjulkisivumerili kulueiden (Mslnien j Seppä-Kllen kuj) suunn on punsävyinen iiliverhous. Muiss rkennuksen julkisivuiss s käyää punsävyisen iiliverhouksen lisäksi julkisivulevyä, jonk värisävyn on olv vlkoinen i vlesävyinen. Pysäköimispikn (p) uopikkoj s käyää vuoropysäköiniperieell korelin 2062 sikk. Pysäköimispiklle (p) on oeuev vähinään kksi (2) pysäköinipikk linj-uoille j niiä s käyää vuoropysäköiniperieell korelin 2062 myymäläilojen (m) sikk. Rkennuksen sisäänkäynien läheisyyeen on vrv vähinään 100 polkupyöräpikk j liikuneseisille rkoieuj uopikkoj. Jäehuoloil on sijoiev rkennuksen mnsokerrokseen. Urheiluoiminojen rkennuksen julkisivu Mslnien suunn on ärkeä os koko lueen kunäkymää. 23
4.2 Korelipih j ulkoluee Korelei plvelev jäehuoloreii kulkev lueell pääsiss kuj pikin. Jäehuolokvioss on esiey ohjeellise reiien sijnni. Kvioss esieyjen suosielvien jäehuoloilojen sijinni j perierkisu ov ohjeellisi. Jäehuoloil ulee lähökohisesi pyrkiä sijoimn niin, eä jäeuoll pääsään jmn mhdollisimmn lähelle jäesioi. Erillise pih-lueiden jäekokse ulee oeu puujulkisivuisin j väriykselään neurlein niin, eä ne lisuv suinrkennusen rkkiehuurille. Jäekosen, uosuojien j pihvrsojen julkisivujen väriyksen ulee oll oneiin yhenevä. Jäehuoloiloj on slliu kykeä osksi koreleiden pysäköinilueiden (LPA) uosuoji. Auosuoj ulee oeu puujulkisivuisin j väriykselään neurlein niin, eä ne lisuv suinrkennusen rkkiehuurille. Auosuojien j pihvrsojen julkisivujen väriyksen ulee oll oneiin yhenevä. Mhdollise kykey jäehuoloil eivä s erou merileiln i väriykselään uosuojis. 24
Auosuojiss on olv pulpeiko, jonk kemerilin on hrm peli. Jos ke oeuen profiilipellisä, sen pellin ulee oll pieniprofiilinen. Iseknvi profiilipelikoj ei slli. Pysäköinilueiden pinmerilin on pääsäänöisesi sfli. Pysäköiniruudu ulee ero isuevksi rkoieuis lueen osis luonnonkivisellä reunkivellä i mlll muurill. Pikoiuslueiden vlisuksen ulee noud lueiden vlisuksen yleisperiei. Asemkvss on piselokoreleihin (koreli 2051, 2053 j 2059) määräy isuevksi puurivi. Kyseisiin puuriveihin on slliu sisällyää LPA-luei koskevss isuusmääräyksessä isuevksi velvoieuj pui. Auoille rkoieujen reiien pääsillisen pinmerilin käyeään sfli. Jlnkulkureiien pääsillisen pinmerilin käyeään kiviuhk. Pelsusreiikvioss esiey pelsusreii ulee oeu vähinään 3,5 m leveinä j niille ulee järjesää lvikunnosspio. Muu reii voidn oeu em. kpempin. Pelsus- j huolojoreii (esim. muuojo i sirskuljeus) kulkev joneuvoreiejä pikin. Kerroslooneill ulee lisäksi huolehi pelsusjoneuvojen pääsysä pihoille j puomiiksuojen nosopikkojen sijinneis j mioiukses. Nurmikko vhvisen iksuoreieillä j nosopikkojen vimill piheiden levennyksillä. Pelsusreiikvioss (liie 5) on esiey pelsusreiien j nosopikkojen ohjeellise sijinni. Kulkureii pihoill on oeuev sien, eä niiden enimmäispiuusklevuus on viisi proseni, jos ne oimiv pääsillisin yheyksinä uopikkojen j sisäänkäynnin välillä. Kvn hvinnekuviss esiey reiikoro ov lusvi, mu jos niisä hlun oleellisesi poike, sis ulee neuvoell viereisen onien suunnielijoiden sekä rkennusvlvonvirnomisen knss. Porrskäyävien läheisyyeen vru uopik eroen pihreieisä esimerkiksi käyämällä niiden pinmerilin beonikiveysä. 25
Pih-lueiden vlisus järjeseään pääsiss mlill pylväsvlisimill, joiden ulee sopi yleisilmeelään j lusoln yleisen lueiden vlisimiin. Vlisussuunnielms suosielln neuvoeluj kvoiukses vsvien virnhlioiden knss yylillisen j mikvllisen yheensopivuuden urvmiseksi. Yheisillä korelipihoill vlisus rkisn yhenäisesi. Pihoill käyeävä kdunklusee (penki, roskkori ym.) vlin vlisinyyppiin j oisiins sopiviksi. Pihoille ulee osoi rviv omuus- j kuivusvrusee sekä lippunko. Leikki- j oleskelupikkojen suunnieluss ulee huomioid korelipihojen msonmuodo, ilmnsuunn j ksvillisuus. Hvinnekuviss esieyjen leikki- j oleskelupikkojen sijinni j muodo ov ohjeellisi. Usemmlle onille rjuuvien leikkipikkojen oeuuksess ulee huomioid mnkäyö- j rkennuslin si koskev pykälä MRL 164. Leikki- j oleskelulueiden välinevlinnoiss ulee huomioid smn korelin muiden onien välinevlinn j pyrkiä yheisyöhön yhiöiden välillä. Rkenm jäävä onin os, joi ei käyeä oleskeluun, leikkilueeksi i liikeneeseen, on käsielävä viherpinn (nurmeus, isuukse ms.). Puu- j penssryhmien rehevyydellä rkoien siä, eä pihojen yleisilme on vehreä j luonnonmukinen, eli kovien pinojen (sfli, kiviuhk, beonikivi jne.) osuus ei ksv suheess liin hllisevksi. Asemkvn hvinnekuvss esiey puiden sijinni korelilueill ov ohjeellisi. Puille j muulle ksvillisuudelle on osoiev riiävä isuuslus. Tonien viherrkenminen oeuen rkenjn oimes ldivn erillisen pihsuunnielmn mukisesi, jok ehdään rkennuslupviheess. 164 Kiineisöjen yheisjärjesely Jos semkvn oeuminen vii usen kiineisön yheisiä järjeselyjä, kunnn rkennusvlvonvirnominen voi yhden kiineisön omisjn loiees j mui kiineisön omisji i hlijoi kuulun rkenmisen yheydessä i muuoin määrää korelilueen i sen osn ikk kiineisöön liiyvän iln yheisesä käyösä. Yheisjärjeselyä koskevn pääökseen ulee sisälyä järjeselysuunnielm. Siinä määräään lueen i iln käyösä, sen kunoon smises j ylläpidos sekä järjeselysä iheuuvien kusnnusen jkoperuseis j suorimises. Määräys yheisjärjeselysä sdn n, jos järjesely pysyväsi edesu usen kiineisön käyöä eikä siiä iheudu millekään kiineisölle kohuuon rsius. Jolleivä sinosise sovi järjeselyyn liiyvisä korvuksis, si rkisn lunsuslin mukisess järjesyksessä. Yheisjärjeselyä koskevll pääöksellä peruseujen oikeuksien rekiseröinnisä säädeään seuksell. 26
LTE Pelsuskvio, 1 : 2000 Pelsusreii Nosopikk (ohjeellinen sijini) Pelsusjoneuvon ulouvuus r=18, kun h<15m r=16, kun h=15m-27m
Lumenksuskvio, 1:2000 Lumenksuspikk, yksiyinen Lumenksupikk, julkinen Ksuksen mhdollinen suun LTE
LTE Jäehuolokvio, 1:2000 Jäehuoloreii Jäehuone / -kos (ohjeellinen sijini) Jäeuon pysähdyspikk (ohjeellinen sijini) Rosk-si Ekopise
25.2 62 96 2:101 4:88 2:100 4:99 2:10 2:99 2:44 2:51 k 2:46 k k 4:42 2:75 k 4:39 k 9901:1 2:50 4:40 4:53 3:177 3:176 2:91 3:12 2:97 4:140 2:91 4:8 4:52 2:91 9901:1 2:61 4:138 22 23 18 26 17 20 29 28 14 5 k 26.3 27 25.1 24.7 k 22.0 12 25 2 27 20.9 24.9 22.0 k 92 11 67 21.7 20.9 24 20.7 68 11 21.1 5 20.9 5 12 21.2 2 18.7 80 92 18.8 22.8 78 51 18.0 0 22 k 4 17.9 0 32 55 k 16.7 20.5 16.2 60 k 19.0 k k 15.4 14.8 37 20.1 14.8 3 16.2 17.0 17.0 k 19.0 4 19.6 13.7 83 0 72 19.8 17.8 84 18.7 85 14.9 89 12.7 22 6 88 1 30 21 15.0 13.6 16.9 3 81 42 k 55 43 13.0 11 11 14.2 17.6 14.7 4 18.1 73 17.0 15.0 1 2 14.1 17.1 13 11.9 85 3 13.2 3 73 97 98 98 1 40 41 7 65 86 k 20 14.7 20 10 52 15.8 5 17.6 17.1 7 Pumppmo 14.9 54 44 2 43 44 96 12.2 74 13 14.4 7 15.3 67 41 11 11.6 11.7 9 40 11 15.9 50 35 13 16.0 15.8 22 14 31 62 12.6 24 32 26 87 70 15 21 30 95 98 71 62 15.7 22 28 77 88 94 14.5 14.0 15.6 15.3 20 10.5 28 k 81 408 MASALANTIE MASALAVÄGEN 2064 6 p 6x180 yh. 5 p 2063 j 29 p uusi päiväkoi nykyinen urheilulo 2028 LJUSDALAVÄGEN ksomo KESÄTEATTERI LJUSDALANTIE esiinymislue j vnh eerirk. puil oleskelu j j 14 p 2062 53 p j 2029 k j bussiliikenne 66 p LJUSDALANPOLKU 27 23 TINANPUISTO TINAPARKEN 22 2027 21 6x180 19 le 18 2065 19 PYSSYSEPÄNKAARI 16 le +15,928 2027 17 15 le 2066 IV 2045 VI TINANRINNE TINANTORINKUJA TINATORGSGRÄNDEN BÖSSMEDSBÅGEN 17 le 10 p 8 p 14 le leikkipuiso le le 4 p le 15 p 15 p 34 p +15,078 +14,593 +15,332 +14,526 TINANTORI +15,023 +14,475 +13,954 +13,711 +14,252 +13,788 TINABRINKEN 16 IV IV IV IV 2051 2052 TINATORGET PYSSYSEPÄNPOLKU BÖSSMEDSSTIGEN PYSSYSEPÄNKAARI PYSSYSEPÄNNTTY BÖSSMEDSÄNGEN IV 13 p SEPPÄ-KALLEN POLKU 15 p 2059 15 p 16 p 15 p 2053 21 p 33 p 15 p 2 AP IV I-IV 6 p PYSSYSEPÄNPOLKU BÖSSMEDSSTIGEN PYSSYSEPÄNPOLKU BÖSSMEDSSTIGEN SMED-KALLESSTIG 12 AP MASALANTIE MASALAVÄGEN Msl 6 p 15 urheilulon ljennus 12 p 7 AP 14 AP 10 AP le 8 AP 52 p 2061 13 AP IV V 30 p 16 AP 2054 le 14 p V le V 4 p PLUKONKUJA FLINTLÅSGRÄNDEN IV V pp SEPPÄ-KALLEN KUJA SMED-KALLES GRÄND 14 4 p Mslnie 11 42 3 LTE
Nncy Hol, Ylä j Al, 1998-, Noki (c) Sr & Nokin kupunki Pekk V. Ruusk: Ympärisöide kvoiuksess Ympärisöideeoksen rkenmishnkkeiss olisi ärkeää huomioid rkennevn eoksen yheisöllisyys, ympärisövikuukse sekä loudellisuus. Vrinise ympärisöieen loppuuookse voiv änä päivänä ekniselä oeuukseln oll miä hns kuen esimerkiksi insllioi, veisoksi, väliikisi rkennuksi, muisomerkkejä, nssi i esimerkiksi ääni- i mediide. Olennis on ideeoksen kokemuksellisuus sekä sen linkiyminen ympärisöieen koneksiin sekä hisorin. Tieilijvlin Uskovn ympärisöideeoksen suunnielijksi suosielln vlivksi kouluuunu kuvieilij, joll on ikisempi näyöjä sekä kokemus oimils. Poikkeuksen ov nuore kuvieilij, joi suosielln hkemn kilpilujen ku, sekä nmn heille sinunij-pu eoksen rkenmiseen joko suunnieluoimison i kokeneen kuvieilijn oimes konsuliyönä. Kun voi kusu kuvieilijn mukn joko kusuperieell i järjesämällä ympärisöideeoksen suunnielemises kilpilun. Kuvieilijn vlisemiseksi suosielln konsulivun hnkkimis, kuen idekurorin, projekipäällikön i vlkunnllisen oimijn kuen Tieen Edisämiskeskuksen lääninieilijn, sinunijplveluiden hyödynämisä hluun loppuuloksen ikn smiseksi. LTE
Asukkiden huomioiminen Ympärisöideeoksen suunnieluss ulisi in o huomioon myös lueen sukk. Asukk ov niiä henkilöiä, jok ov enien koskeuksiss eoksen knss jok on seeu esille julkiseen iln. Juuri eoksen julkisuus ekee ympärisöieen suunnielus erilis verrun esimerkiksi glleriss i museoss esieävään ieeseen. Kupungin hisorillisen elemenien hyödynäminen i kunnn pos-poklypisen ulevisuuden kuvien mlileminen on käyey ehokeino yheisöä osllisvss suunnieluss. Eriyise, mssiivise mideeokse, voiv leviäyyä useiden hehrien lueell j voiv muodosu pikoiksi kunlisille järjesää pmisi, esiys- i pelioimin sekä uriseille inspiroivin mkilukoheiksi. Tideeoksen ekninen oeuus Vikk ympärisöide voi ekniselä ominisuuksiln oll miä hns, on rkennusmerilein käyey yleensä luonnos ulevi merilej kuen puu, kiveä i ru. Myös eollises uonnos ylijääneiä kuen mursku beoni, kuiusve i humuksisi mesän pinmerilej voidn hyödynää ieen uomisess. Myös jäemerili kuen käyey uonrenk, voiv osvn ekijän käsissä muuu vikk viisimerisiksi kumigorilloiksi (Kumigorill= Kikki on mhdollis, Villu Jnisoo, 2009-, Viikki / Helsingin Tidemuseo). Ympärisöide ei myöskään in välämää rkoi jonkun merilisen volyymin lisäämisä iln. Tieilij ov vuosien vrrell esimerkiksi poisnee olemss olevi rkenei näkyvilä (esim. Chriso, Wrppep Reichsg, 1995) i muunee olemss olevi rkennelmi ideeoshoelleiksi joiden sisällä voi esimerkiksi nukku (Tideeoshoelli = Drem House, Mrin Abrmovic, Echigo-Tsumri Arfield, 2000-) Tloudellise vikuukse Eseeisen, yheisöllisen j kesävää kehiysä ukevien elemenien lisäksi ympärisöiees voi oll myös loudellisi hyöyjä kunnlle. Ympärisöide kiinnos vrsin usein medi j on suheess edullinen kunnn mrkkinoini elemeni j siä ku edisämään kunnn posiiivis imgo. Ympärisöidehnkkee voiv houkuell mmiioisi osji pikkkunnlle, idemesenej sekä knsinvälisiä suhei (Knsinvälisiä suhei= Esimerkiksi Ylöjärvelle vuonn 1996 vlmisunu Puuvuori si YK:l loudellis uke 50 000 USD). Innosv ieellinen suunnielu voi myös ksv kohdelueen mnrvo, ruhoi lueell phuvn ilkivlln/rikollisuuden määrää sekä uod kuluuriurisej lueelle. Tideeos hnkkeen Ympärisöidehnkkei voi rken esimerkiksi lisäämällä ideeoksen rkenmisen osksi rkennus-, urheilukenä i puisoprojeki veomll mm. Proseniperieeseen (proseni hnkkeen kokonisrhoiusosuudes ieelliseen suunnieluun). Mui vihoehoj voiv oll esimeriksi kunnn i kunnn ukevn ympärisöide edisävän yhdisyksen veämä EU-hnke mmimisen ympärisöieen smiseksi kunn. Kunn ov rkennee myös ympärisöide äyääkseen lkisääeise velvoieens (esim. Ylä j Al-mideeos, Noki, 1998) ekemällä sorhrjun mesiämisen sijn piklle puisomisen mideeoksen. Yksi vihoeho voisi oll myös rhsomlli, joss onin osj mksv soviun euromäärän kerrosneliöä kohi j ällä rhll kupunki oeu yheisöllisen ideeoksen kupunkiin. LTE
Kesäeeri 20.9 22.8 k vnh eerirk. 20.5 2:10 k 2062 VANHA TEATTERIRAKENNUS Y 2025 14 p INVA 2 yh. 5 p esiinymislue 2. esiinymislue + kos n. 375m2 KESÄTEATTERI puil ESNTYMISALUE VARASTO VARASTO P ksomo 20 oleskelu SOS.TILA+WC+S LIPUNMYYNTI SOS.TILA+WC+S 3. kos n. 375m2 + ksomo 2x n.150 pikk joneuvoll soyheys/ hlöliikeneen kulkuyheys APUTILAT yh.n.125m2 KIOSKI erssi koksen ll Asempiirusus 1:1000 Ksomon, esiinymislueen j puilojen sijoiuminen lueell Esiinymislv on suosielvin sijoi Ljusdln eerirkennuksen eeen. Näin rkennus voidn käyää osn esiyksiä j se voi oimi näyelijöiden kiln, eikä esiinymislue ole liin lähellä uu suinlue. Ksomon vuuminen kohi Msln Ljusdln eerilo on hyvä ilmnsuunien j uringonpiseen knnl. Näin se on myös suunnu suukses poispäin j suoj oml osln melul. Ml puil ov rjmss lue onin iäpuolell, il-urinko pääsee pismn esiinymislueelle lännesä. Apuiloiss (n. 115m2) sijisev lipunmyyni j kioski rkennusmssoj yhdisävän koksen ll, yleisöwc:, näyelijöiden sos.il, vrsoj j ekn.il. Kioskin viereen jää pieni erssilue keun iln lle. Os vrsois on esiinymislueen vieressä j niiä voi käyää pun esiyksen ikn. Näyelijöiden sos.iloihin kulku on ksomoon nähden kulmn kn j näin iloj voi käyää hyvin pun (esim. veiden viho) myös esiyksen ikn. Viereiselä uopikoiuslueel johden inv-jo- j henkilöliikenneyheys lipunmyynnin läheisyyeen. Huoloie kulkee ää sm reiiä. Eseeömiä pysäköinipikkoj on Ljusdln eerilon läheisyydessä. Ksomon limmlle solle järjeseään liikuneseisen isumpikkoj. 1. ksomo n.300 pikk Kesäeerilueen pohjkvio 1:500 130...350mm 1 000 1 000 mhdollinen melui 400 WC/M WC/N VAR./TEKN. Ksomon mioius 1:50 LTE
KATSOMOVAIHTOEHDOT (onin rkennusoikeus 500m2, puil n. 115m2) 1. Kiineä keu ksomo (pohjpin-l n.240m2) j kmon esiinymislue Mikäli esiysen luonne on sellinen, eä kävijämäärä ov suunnilleen ennl iedoss i siä voidn lipunmyynnillä selkeäsi rjoi, on ksomon kmises ällöin hyöyä. Mikäli ie ulee eerin viereen on suosielv, eä puilojen j ksomon väliin rkennen meluese. Tällöin ksomon on olv kiineä rkennelm. Melui jk visulisesi sumomsi ksomon j puilojen seinärkenne. Se suoj ielä knuuvl melul j vähenää melun kulkeuumis myös oisinpäin, eeril suinlueelle. 2. Avoin pviljonkiminen kos (pin-l n.385m2) esiinymislueen päällä j kmon ksomo Tämänklinen vihoeho on hyvä mikäli esiysen luonne on usein sellinen, eä säälä suojv vr on pljon (esim. ekniikk). Esiinymislueen läheisyydessä on myös vrsoj, joi voi käyää hluessn säänsuojn esiyksen ikn. Koksess voi oll myös kmomi luei ns. reikiä, jolloin vlo pääsee läpi j kokonisvikuelm on kevyempi. Avoin kos ei rj iuksi esiinymislue vn näyelmä phuu ikäänkuin olemssolevss misemss. Teerioiminojen vim iln rjuuminen voidn kuienkin luod hluess erillisin siirrelävin seinäkkein. Kos voi koosu myös useis eri kokoisis j korkuisis pienemmisä koksis. 3. Siirrelävä ksomo (n. 300pikk) j pviljonkiminen kos (pin-l n. 385m2) ksomon päällä i kos ksomon j osiin esiinymislvn päällä Siirrelävä ksomo on hyvä silloin, mikäli esiysen luoneeseen hlun viku muumll ksomon j esiinymislueen välisä eäisyyä i muumll ksomon suunus suheess esiinymislueeseen n. 385m2:n kokoinen kos riiää suojmn esimerkiksi joko noin 300-pikkisen ksomon jääen esiinymislueen suoj i yhden 150 pikkisen ksomon j osin esiinymislueen KATOS + RAKENTEET Ksomon rkeneellinen jäykkyys on ärkeää esiyksen j näyelijöiden knnl, huojuv rkenne iheu urh melu esiyksen ikn Kemerilin vlin on olennis --> esim. seen ropin pelikolle on häirisevää esiyksen knnl. Kemerilin voisi oll esimerkiksi kumibiumikermi. MATERIAALIT Huomioiv on, eä uusi ksomo j puil ulisi sovi hyvin olemssolevn pihpiiriin. Msln Ljusdln eerilo on yli svuois puurkennus, jonk pihpiiriä ksomo, mhdollinen kosrkenne j puil ulev äydenämään. Uude rkennelm voiv hyvin oll esimerkiksi puus. Puupinn voisiv oll ummksi käsielyjä i jos pinn hlun ml värisävyksi sopisi jokin mnläheinen perinneväri. Puurkeneinen kiineä kmon ksomo. eu esiinymislue. Kuvlähde: Sivuil osiin uki olev k- Kuvlähde: Kjell Jorn Hnsen Wikimedi Commons Teräsrkeneinen keu esiinymislv, joss kos uki yhden koksen ll. Esiinymislue j ksomo j vlo pääsee kosrkeneen Kuvlähde: Wikipedi läpi. Kuvlähde: Wikimedi Commons Kos voi koosu myös monis erillisisä pienemmisä koksis Kuvlähde: Wikipedi Esimerkki pviljonkimises kosrkennelms j siihen liiyvisä mlis puilois. Kuvlähde: HALO Arkkiehdi Oy LTE
VÄRISÄVYT Värikäsielyohjeiden kirjllisuuslähde: Krin Fridell Aner, Åke Svedmyr Mikä lolle väriksi Huom. Pinoeknisisä syisä kuvien väri poikkev idois NCS-määreisä. Trkisukse knn in ehdä puskohisesi pikn päällä. AK-KORTTELIALUE 2045 Prvekkeiden sisäpinnn verhoilumerili (puu- j levyverhoilu), joiden värin olv vihreä-, kel- j ornssisävy AK-koreliluee 2051, 2053 j 2059 Rkennusen päädy j sisäpihn suunn pikll muuru iiliverhous, jonk rppuspinnn värisävy kel-, ornssi- i punsävyise AO- j AP-KORTTELIALUEET Asuinrkennuksen, uosuojn j ulkovrson pääjulkisivumerili puuverhous, jonk värin olv kel-, ruske- i punsävy KL-KORTTELIALUE Pääjulkisivun ehoseväri kel- i vihersävy ESIMERKKEJÄ KELTAISEN ERI SÄVYISTÄ Vlise punervn-/ruskehvnkelisi murreuj sävyjä. NCS S 1070-Y20R NCS S 1030-Y20R NCS S 1050-Y20R NCS S 1015-Y10R ESIMERKKEJÄ PUNAISEN ERI SÄVYISTÄ NCS S 5040-Y60R NCS S 4040-Y60R NCS S 4030-Y60R NCS S 3020-Y50R Hviu väri on in vlempi j värikylläisempi kuin värinäyeessä j joskus kelinen näyää viherävälä Sopiv värisävy kelisille julkisivuille ov Y20R, Y30R j joskus myös Y10R, eli kelsävy, joiss on joku määrä punisuu. Punisuus vähenee, kun siä rkselln julkisivuss, j ulos pideään kelisen, ilmn vihreää i punis vivhde Hviu väri on inensiivisempää j värikylläisempää punis kuin värinäye, kosk mlun värin kelvivhde näkyy punisempn julkisivuss Joskus hviu väri voi oll liln vivhv ESIMERKKEJÄ VIHREÄN ERI SÄVYISTÄ Vlise kel-/punvihreiä murreuj sävyjä. NCS S 5020-G50Y NCS S 4030-G50Y NCS S 5030-G50Y NCS S 3030-G50Y NCS S 2070-G80Y ESIMERKKEJÄ RUSKEAN ERI SÄVYISTÄ Vlise punervnruskei murreuj sävyjä. NCS S 6020-Y60R NCS S 6010-Y70R NCS S 3010-Y60R NCS S 1505-Y60R Julkisivun hviu väri muuuu in väkevämmäksi j vlemmn vihreäksi kuin värinäyeessä. Sävy siiryy kohden sinisä. Esim. vlenvihreä väri (2020-G30Y) on luonnoss vielä vlempi, murreu vihreänhrm (4010-G10Y) vlenvihreä sävy, joss on vivhdus siniseen Hviu väri on in vlemmn ruske kuin värinäye Kelbeige vivhee siiryvä kohden vihreää j punruske kohden lil Vlise in värinäye, jok on likisempi kuin se väri, milä hlu losi näyävän. Älä kuienkn luo liik värinäyeisiin, vn o selvää mieluisen näyeiden ominisväreisä. (Krin Fridell Aner, Åke Svedmyr Mikä lolle väriksi ) LTE
AK-KORTTELIALUE 2045 Rkennuksen julkisivumerili kdun Tinnrinne j Tinnorin suunn punsävyinen iiliverhous j pih-lueen suunn iiliverhous, jonk rppuspin vlesävyinen AK-KORTTELIALUEET 2051, 2053 j 2059 Rkennuksen pääjulkisivumerili vlkoinen i vlesävyinen puuverhous AO- j AP-KORTTELIALUEET Pääjulkisivumerilin ehosemerilin vlkoinen i vlesävyinen levy rkennuksen julkisivupinns sisäänvedeyissä osiss KL-KORTTELIALUE Rkennuksen pääjulkisivumerili pikll muuru punsävyinen iiliverhous Muuru i onirjll punsävyinen iilii YU-KORTTELIALUE Rkennuksen pääjulkisivumerili kulueiden suunn punsävyinen iiliverhous Tämän lisäksi vlkoinen i vlesävyinen julkisivulevy Y- j YL-KORTTELIALUEET Rkennuksen hrjkon kemerili mus i hrmsävyinen konesumu peli Rkennusen julkisivumerili puuverhous, väri? LPA-KORTTELIALUE Pikll muuru iilii punsävyinen LPA-KORTTELIALUEET 2054 j 2061 Auosuojn kemerili hrmsävyinen konesumu peli Auosuojn pääjulkisivumerili hrmsävyinen puuverhous MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ HARMAAN JA VALKOISEN ERI SÄVYISTÄ Vlise sävyjä, jok ov lämpimänhrmi/-vlkoisi, ei sineräviä. NCS S 3005-Y20R NCS S 1502-Y50R Konesumu peli kemerilin ummn sävyinen. NCS S 8000-N NCS S 8500-N Älä pelkää vli ummi sävyjä, hviu väri on in vlempi kuin värinäye Lämpimän hrmis vivheis ulee neurlej, neurleis sineräviä Jos hlu neurlinhrmn värin, vlise silloin väri, joss on pieni kelinen vivhde (kelisuus ko julkisivuss) Jos hlu vlkoisen julkisivun, älä vlise puhn vlkois näyeä. Vlise sen sijn näye, joss on jonkin verrn musuu 05 i 10 j henoinen vivhde kelis. ESIMERKKEJÄ PUNATLEN ERI SÄVYISTÄ 1. 2. 1. Ruskonkirjv Mksiini,Wienerberger 2. Veldbrbd Rubon, Wienerberger Tiilen sävy ruskehv, ummnkirjv Käsin lyödyn iilen knss hrm lsi, sileän reikäiilen knss umm lsi LTE
2045 TORIN PINNOITTEET TINATORGSGRÄNDEN 2052 le MASALANTIE nurmikiveys, golfkive orikiveys, roomlinen ldon orikiveys, klssikkokive iilildon orikiveys, noppkivi, säännöllinen ruuuldon yksinkerinen noppkivireunus golfkive kuvlähde: www.rudus.fi VI +15,078 14.2 sfli nurmikko 60 +15,928 +15,332 +14,526 +14,593 TINANTORI 3 6 p k TINABRINKEN 14.8 +15,023 14 +14,475 13 p TINATORGET 1 roomlinen ldon kuvlähde: www.hb.evine.fi, www.rudus.fi 2027 2:99 nurmikiveys, golfkive 14.8 +14,252 k +13,954 +13,788 0 +13,711 eko-pise 13.6 81 42 55 43 noppkive kuvlähde: www.rudus.fi SALANTIE orikiveys, roomlinen ldon orikiveys, klssikkokive iilildon orikiveys, noppkivi, säännöllinen ruuuldon.2 yksinkerinen noppkivireunus sfli nurmikko klssikkokive iilildon kuvlähde: www.rudus.fi LTE