Aika: 9.5.2014 klo 8.07-10.30 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Kivineva Jarmo kehitysjohtaja Kangasala Hakari Kari tilaajajohtaja Tampere Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari konsernijohtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia tilalla: Virtanen Pasi talousjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Seimelä Katja 65 liikennejärj.ins. TKS 1/17
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 63 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 64 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI 4 65 SEUDULLISESTI MERKITTÄVIEN HANKKEIDEN KÄSITTELY RAKENNESUUNNITELMAN UUDISTAMISESSA 7 66 PALVELUVERKON SUUNNITTELU OSANA RAKENNESUUNNITELMAA JA MAAKUNTAKAAVAA 9 67 MAL-AIESOPIMUSMENETTELYN ARVIOINTI 11 * 13 68 KESKUSTELUASIAT 13 69 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 16 70 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 2/17
****** 63 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 11.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu AiRRport-konsepti Kauppakamari valmistelee projektisuunnitelman PN työn jatkamiseksi, käsit- tely ja kuntarahoitus kjk ja sh 5-6/2014. Ensimetrin toimintarahoitus Asian esittely Pirkanmaan kuntajohtajakokouksessa. JYR, PS 2016 alkaen Paikkatiedon kehittäminen Yhteistyöprojekti käynnistyy 1.6 alkaen PN, JP Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Asian käsittely seutuhallituksessa 28.5. ja yhtymäkokouksessa 25.6. JP 3/17
64 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI (30 min) Seutusihteeri Pohjonen 25.2.2014 Seutuhallitus käynnisti 19.12.2008 selvitystyön seudullisen vesihuollon organisointimahdollisuuksista ja käsitteli loppuraportin 23.6.2010. Loppuraportissa esitettiin nykytilan kuvaus ja vertailu yhteistyön organisointitavoista: yhteinen seudullinen osakeyhtiö, isäntäkuntamalli, sopimuspohjainen operointimalli. Jatkotoimenpiteeksi esitettiin Tampereen seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistämistä. Asian jatkovalmistelu annettiin Tampereen Vedelle. Vesihuoltoyhteistyön organisointivaihtoehdot Tampereen kaupunki on jatkovalmistelussa tutkinut toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta erilaisia organisointivaihtoehtoja. Suunnitteilla olevalla keskusjätevedenpuhdistamolla on ollut merkittävä vaikutus laadittaessa eri vaihtoehtojen taloudellisia vertailulaskelmia. Tutkitut vaihtoehdot ovat 1) ns. tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamo hankkeessa olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Tampereen Vesi Oy hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään uudet pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko vain kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Perustetaan keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien yhteinen Vesihuoltolaitos Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan. Nykyisten vesihuoltolaitosten omaisuus siirretään Vesihuoltolaitos Oy:lle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos Oy on seudullisen vesihuoltoyhteistyön laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan että jäteveden osalta. Keskusjätevedenpuhdistamo Jätevesien käsittely ja uuden puhdistamon rakentaminen on keskeinen osa seudullista vesihuoltoa. Osa alussa mukana olleista kunnista on jättäytynyt hankkeesta pois ja mukana on nyt 6 kuntaa; Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Mitoitusennusteessa liittyjämääräksi vuonna 2040 on arvioitu 360 100. Hankkeessa nyt mukana olevien kuuden kunnan jätevesistä käsitellään jo nykyään 96 % Tampereella, kun uusia jätevesiä ovat vain Vesilahden jätevedet ja osa Lem- 4/17
päälän jätevesistä. Uuden keskuspuhdistamon suunnittelun eri vaiheissa on ollut esillä eri sijoittumisvaihtohehtoja. Hankkeen painopiste on nyt siirtynyt entistä enemmän Tampereelle, ja selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoksi on valittu Sulkavuori. Kuntien tavoitteena on Sulkavuoren keskuspuhdistamolla ratkaista jätevedenpuhdistus useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, niin että puhdistuskapasiteetti ja - teknologia riittää myös mitoitusvuoden 2040 jälkeenkin. Kuntien tavoitteena on samalla vapauttaa nykyiset puhdistamoalueet uuteen käyttöön. Nykyisten puhdistamojen ympäristöluvan tarkistushakemus on jätettävä 30.6.2016 mennessä. Tarkistushakemuksen yhteydessä tulee kertoa, miten jätevesien puhdistus aiotaan jatkossa järjestää, tässä tapauksessa siihen saakka, kun keskuspuhdistamon toiminta alkaa. Tampereen kaupungin yhteistyölinjaukset Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi 17.12.2013 1) että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta, ja 2) että keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Tampereen kaupunginhallitus totesi 3.2.2014, että organisointimallia ja taloudellisia vaikutuksia on tarpeen tarkentaa Tampereen kaupungin näkökulmasta. Kaupunginhallitus päätti 1) että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys 1.4.2014 mennessä ja 2) esitti valtuuston päätettäväksi, että keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 17.2.2014 hyväksyä keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi Sulkavuoren. Lisäksi valtuusto hyväksyi toivomusponnen: Keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelee vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdyn lisäselvityksen tuloksia kokouksessa. Asia informoidaan seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 9.5.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää 5/17
merkitä tiedoksi Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen 17.2.1014 koskien keskusjätevedenpuhdistamon Sulkavuoren sijaintipaikkaa, merkitä tiedoksi Tampereen kaupungin lisäselvitykset seudullisen vesihuollon organisointimallista ja taloudellisista vaikutuksista ja sopia toimenpiteistä vesihuoltoyhteistyön seudullisen organisoinnin jatkamiseksi. Päätös. Tampereen on valmistellut perusratkaisua, jossa seudullinen koko vesihuoltoa koskeva yhteistyö toteutetaan osakeyhtiömallilla. Asian valmistelu Tampereen lopulliseen päätöksen on vielä kesken. 6/17
65 SEUDULLISESTI MERKITTÄVIEN HANKKEIDEN KÄSITTELY RAKENNESUUNNITELMAN UUDIS- TAMISESSA (40 min) Seutujohtaja Nurminen 30.4.2014 Rakennesuunnitelman laadinnan yhteydessä on sovittu seudullisesti merkittävien hankkeiden sijaintia, ajoitusta ja toteutusta koskevasta käsittelystä. Kaikki hankkeet sijoittuvat kaupunkiseudun alueelle, ja osa niistä on kokonaan valtion hankkeita ja osa on riippuvainen valtion suhtautumisesta. Käsittelyn tarkoituksena on lisätä yhteisymmärrystä hankkeiden toteutuskelpoisuudesta ja toteutusaikajänteestä. Hankkeet on esitetty rakennesuunnitelman vaihtoehdoissa ja ne sisällytetään sovituin osin luonnosvaiheeseen ja ehdotusvaiheeseen sekä rakennesuunnitelman seudullinen toteutusohjelmaan. Keskustelu kuntajohtajakokouksessa on käyty kahdessa osassa siten, että 28.3 on käsitelty ulkoisia yhteyksiä, kuten läntinen ratayhteys, Puskiaisten oikaisu, lentokentän alueen kehittäminen sekä kehä kakkonen. Kokouksessa 11.4 on käsitelty kaupunkiseudun sisäisiä kysymyksiä, kuten raitiotie ja lähijunaliikenne ja järjestelyratapihan siirto. Keskustelun tueksi on tehty hankekortit. Päätöskeskustelu ja yhteenveto tehdään 9.5.2014 kokouksessa, ja johtopäätöksiä hyödynnetään mm. 16.5 maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman luonnosvaiheen yhteisessä työseminaarissa. Keskustelussa hankkeiden toteutusjärjestyksestä tulisi huomioida rakennesuunnitelman perusratkaisu (Sh 23.4.2014). Linjauksen mukaan kasvu ohjataan ensi vaiheessa olemassa olevia keskuksia ja niiden läheisiä alueita sekä joukkoliikennevyöhykkeitä vahvistaen ja nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen. Seuraavassa vaiheessa perusteltua on toteuttaa ne uusinvestoinnit, joilla vaikutetaan liikkumisen sujuvuuteen ja kestävyyteen. Yksittäisten hankkeiden kohdalla on mahdollista keskustella myös niiden vaikutuksesta uuden kansallisen liikennepolitiikan tavoitteiden toteutumiseen. Liitteellä esitetyssä koosteessa hankkeiden toteutus on jäsennetty seuraavasti: - Vuosina 2015-2025 toteutettavat - Vuosina 2025-2040 toteutettavat - Vuoden 2040 jälkeen toteutettavat Maakuntakaavan valmistelussa suurille infrahankkeille haetaan ratkaisua aluevarausten tekemiseksi. Keskeinen selvitystyö on tältä osin Elyn ja maakuntaliiton tilaama Tampereen läntiset hankkeet. 7/17
Maakuntavaltuusto on 28.4.2014 hyväksynyt maakuntakaavan jatkotyötä ohjaavan perusratkaisun, joissa esitetään mm. suuria infrahankkeita koskevia linjauksia seuraavasti: Lähijunaliikenteen pääsuunnat Nokia ja Lempäälän suunta Varaudutaan uuteen henkilöliikenteen asemaan Tampereen keskustan eteläpuolella. Varaudutaan nykyisten ja uusien asemanseutujen vahvaan kehittämiseen. Tuetaan kattavaa ja tehokasta joukkoliikenneratkaisua. Käsitellään seudullisen joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asemat. Varaudutaan läntisen ratayhteyden ja yhdysradan totuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Varaudutaan valtatien 3 Puskiaisen oikaisun sekä2-kehän toteuttamiseen. Suunnataan 2-kehä Kangasalla Lentolaan ja pitkään kehään suhtaudutaan optiona. Kehitetään valtatiehen 3-tukeutuvaa elinkeinoelämän vyöhykettä. Kansainvälisen lentokentän yhteydet ja logistiset mahdollisuudet otetaan aluekehityksen lähtökohdaksi. Valtakunnallisen maantieverkon sujuvuus edellyttää Hämeenkyrön keskustan ohittavan vt 3 toteutusta ja vt 9 kehittämistä Tampere- Orivesi välillä, kuten myös vt12 Tampere-Kangasala ja vt 3 Ylöjärvi- Hämeenkyrö väleillä. Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Maankäytön painopisteet ja suurten hankkeiden ajoitus rakennesuunnitelmassa 2040 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 9.5.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella esitetystä toteutusaikataulusta ja sen hyödyntämisestä rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan laadinnassa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin, että seuraavaan käsittelyyn valmistellaan ehdotus priorisointilistaksi, jossa hankkeita ryhmitellään valtakunnallisiin, seudullisiin ja paikallisiin hankkeisiin. 8/17
*** 66 PALVELUVERKON SUUNNITTELU OSANA RAKENNESUUNNITELMAA JA MAAKUNTAKAAVAA (30 min) Seutujohtaja Nurminen 29.4.2014 Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan 30.5.2012 raportin kaupunkiseudun palveluverkon suunnittelun nykytilasta ja päätti, että palveluverkon suunnittelun seudullisten pääperiaatteiden valmistelu käynnistetään. Kaupunkiseudun palveluverkkoperiaatteiden tarvetta kartoitettiin keväällä 2012 selvittämällä palveluverkon suunnittelun nykytilaa kunnissa. Kartoituksen mukaan kunnilla on käytössä erilaisia välineitä ja tapoja kunnallisen palveluverkon suunnitteluun yksittäisistä päätöksistä aina poliittisesti hyväksyttyihin palveluverkkoperiaatteisiin. Seudullisia suunnitteluperiaatteita tai toimintapolitiikkaa ei kuitenkaan tunnistettu olevan. Kartoituksen johtopäätökset tukivat palveluverkon seudullisten periaatteiden jatkovalmistelua. MAL2-aiesopimuksessa palveluverkon suunnittelu on huomioitu seuraavasti: Kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle ja huomioivat, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Palveluverkkoa tarkastellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, jolloin tarkastelun kohteena ovat seudullisesti merkittävät ja paljon liikennettä synnyttävät palvelut. Palvelujen sijoittumisperiaatteita on kuvattu rakennesuunnitelman 2040 peruslinjauksessa seuraavasti: - Palvelutyöpaikkojen kasvulla vahvistetaan Tampereen asemaa maakunnan keskuksena ja lisätään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä. - Kaikkiaan uudet palvelutyöpaikat ohjataan keskustoihin sekä nykyisiin ja kehitettäviin alue- ja lähipalvelukeskuksiin ja osaamiskeskittymiin. Kaupallisista palveluista ja keskustojen roolista rakennesuunnitelman 2040 tavoitteissa todetaan seuraavasti: - Kaupalliset palvelut ohjataan keskustoihin, keskuksiin ja joukkoliikennekäytäville lukuun ottamatta tilaa vievää kauppaa. - Eri tasoiset keskukset toimivat palveluverkon, kaupan ja liikkumisen solmukohtina sekä monipuolisina asumisen ja työn ympäristöinä Palveluverkon seudullisten periaatteiden valmistelua on tehty em. linjauksia konkretisoiden hyvinvointipalvelutyöryhmien sekä maankäyttöja liikennetyöryhmien kanssa. Pääperiaatteiden työvaiheessa painottuvat nyt yhdyskuntarakenteellinen tarkastelu ja tulevaisuuden palvelu- 9/17
mallien uudistuminen erityisesti julkisissa palveluissa. Tarkoituksena on, että kunnat hyväksyvät periaatteet rakennesuunnitelman 2040 yhteydessä. Maakuntaliitto on valmistellut maakuntakaavan tausta-aineistona palveluverkkoselvitystä, joka käsittelee maakunnan eri tasoisia keskuksia ja niiden roolia palvelujen saavutettavuudessa. Selvityksen tavoitteena on määritellä maakunnan palvelu- ja keskusverkon rakenteen ja toiminnan nykytilanne sekä tavoitteellinen palvelukeskusverkko vuodelle 2040. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan sekä julkisia että kaupallisia palveluita, vähittäiskaupan suuryksiköitä ja näiden kytkeytymistä yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneverkkoon. Kaupan osalta selvityksessä on käsitelty sijoitus- ja mitoituskysymyksiä. Tavoitteena on sijoittaa uudesta kaupan tilasta n. 80 % keskustoihin ja loput pääsääntöisesti nykyisille kaupan alueille. Myös maakunnan kyläverkko on määritelty palveluverkkoselvityksessä tietyin kriteerein (mm. minimiväestö, väestönkehitys, tulevaisuuden kyläpalvelut). Maakuntavaltuusto on 28.4.2014 hyväksynyt maakuntakaavan jatkotyötä ohjaavan perusratkaisun, joissa esitetään linjauksia mm. kaupunkiseudun alue- ja keskusverkosta. Liite: - Palveluverkkoperiaatteiden seudulliset pääperiaatteet, luonnos 2.5.2014 - Palveluverkkoselvitys ja maakuntakaava 2040/PP-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 9.5.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi seudullisten palveluverkkoperiaatteiden valmistelutilanteen ja keskustella palveluverkon kehittämisen pääviestistä rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan yhteiseen työseminaariin 16.5. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin, että työpajaan 16.5. valmistellaan esitys rakennesuunnitelmaehdotuksen ja maakuntakaavaehdotuksen keskeisistä eroista. 10/17
67 MAL-AIESOPIMUSMENETTELYN ARVIOINTI (10 min) Seutujohtaja Nurminen 29.4.2014 Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat asettaneet työryhmän arvioimaan tähänastisten mal-aiesopimusten valmistelua ja sisältöä ja tekemään ehdotuksia sopimusmenettelyn kehittämiseksi. Arvioinnin väliraportti on esitelty suurkaupunkijaostossa 24.4, ja siihen on mahdollista antaa kommentteja. Tampereen kaupunkiseudulla on kokemuksia kahden sopimuksen laadinnasta ja seurantamenettelystä. Sopimusmenettelystä Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka on tärkeä väylä suoraan keskusteluyhteyteen keskeisten ministeriöiden kanssa kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisessä. MAL-aiesopimus korostaa puolestaan suurten kaupunkiseutujen erityiskysymyksiä. Sopimusmenettely kytkee myös kunnat keskinäiseen yhteistyöhön tiiviillä ja konkreettisella tavalla. Sopimusmenettelyn onnistuminen edellyttää, että kaupunkiseuduilla on luotuna yhteinen pitkäntähtäimen visio ja strategia, joita sopimuksella voidaan lyhyellä aikavälillä konkretisoida ja saattaa seurattavaan muotoon. Strategian laadinnassa tulee kuulla myös luottamushenkilöitä, sidosryhmiä ja asukkaita. Sopimusten seurattavuus on tärkeää yhteistyön läpinäkyvyyden ja sopimuksen noudattamisen kannalta. Sen roolia tulisi kehittää myös yhteisen tietoisuuden lisäämiseksi. Valtion vahvempi rooli sopimuksen toteuttamisessa koetaan kunnissa tarpeellisena. Sopimusohjausta voisi vahvistaa kytkemällä sopimukset lainsäädäntöön ja alemmantasoiseen poliittisen ohjauksen kuten valtion talousarvioon ja eri politiikkalohkojen ohjelmiin. Mikäli sopimusohjausta on tarve vahvistaa kuntiin kohdistuvin sanktioin, tulee ne ohjata tekijöihin, jotka ovat kokonaan kuntien hallinnassa (vrt. ARArakentaminen, jossa kunnalla on vain osarooli tuotantotavoitteiden toteutumisessa). Sopimuksista MAL-aiesopimus ja Kasvu-sopimus kohdistuvat samalle kuntajoukolle. Kahden erillisen sopimuksen kautta tapahtuva ohjaus on sisältänyt päällekkäisyyttä M ja L-teemojen osalta. Sopimusten erilaiset valmisteluvastuut ja päätöskäsittelyt ovat vähentäneet sopimussynergiaa. Sopi- 11/17
musohjauksen kokoaminen yhden sopimuksen ympärille voisi selkiyttää kuntien ja valtion välistä menettelyä. Jos kaupunkiseutujen sopimuspolitiikka nähdään tarpeelliseksi koota yhteen sopimukseen, olisi uudessa sopimuksessa hyvä näkyä suurten kaupunkiseutujen ominaispiirteet, kuten tarve yhdyskuntarakenteen kehittämiseen, muiden kilpailukykyelementtien ohella. Koska MALmenettely on tuore ja vaikuttava sopimusinnovaatio sekä suunnattu erityisesti suurille kaupunkiseuduille, voisi sopimus rakentua MALteemojen ja niitä täydentävien P (palvelut) ja E ja O (elinkeinot ja osaaminen) teemoihin (MALPE). Sopimuksen sisällön laajentuessa on tarpeen varmistaa, että sopimuskysymykset ovat kuitenkin edelleen riittävän konkreettisia ohjaaman kuntien ja valtion toimenpiteitä. Liitteet: - Suurkaupunkijaosto: MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi - MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi/pp-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 9.5.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä edellä selostetut näkemykset MAL-aiesopimusmenettelyn arviointiin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/17
* 68 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat. Sote-ratkaisun vaikuttamistoimenpiteet, kuntien kuuleminen 6.5. Kankaala kertoi tilannekatsauksen EU-yhteistoimiston taustaorganisaatioiden mahdolliseen lisäämiseen. Kankaala kertoi tilannekatsauksen Tredean toiminnasta. KASVU-sopimuksen toteuttamisen koordinointi ja seuranta kaupunkiseudulla. Kankaala jatkaa asian valmistelusta. Ympäristöterveydenhuollon jatkokehittäminen. Yhteistoiminta-alueen Tampere, Kangasala, Juupajoki, Orivesi, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa perustaminen. Mahdollinen Pirtevan liittyminen mukaan yhteistoiminta-alueeseen selvitetään mahdollisimman nopeasti. Keskusteltiin hankintatoimintojen ja työterveyshuollon mahdollisista tulevaisuuden ratkaisuista. Kankaala kertoi työllisyydenhoidon tulevista muutoksista. Työllisyydenhoidon kuntavastuussa on tulossa isoja muutoksia: mm. Työvoiman palvelukeskuksiin, kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvät lainsäädäntömuutokset, sekä Sote-uudistus ja työmarkkinatuen rahoitusosuuksien maksuosuuksien uudistukset. Samalla kuntien valtionosuuksia ollaan pienentämässä. Myös TEhallinto vähentää ja rajaa palvelujaan em. vastuujakouudistukseen perustuen. Muutokset tuovat isoja paineita kunnille laajenevien työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa. Työttömyyskehitys on ollut haastavaa erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla ja sillä on merkittävät vaikutukset myös kuntien talouteen ja kilpailukykyyn. Kaupunkiseudun kunnilla on ollut vahvaa yhteistyötä työllisyydenhoidon saralla jo pitkään. Yhteistyön keskiössä on toiminut seudullinen työvoiman palvelukeskus, jonka toimipisteet sijaitsevat kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Yhteistyön perustana on toiminut yhteinen kehittämisasiakirja ja yhteistyötä on organisoinut työllisyydenhoidon 13/17
Seutujohtajan infoasiat: seudullinen johto- ja ohjausryhmä. Yhteisiä ESR-hankkeita ja hyvien käytäntöjen vaihtamista on toteutettu ja meneillään jo useita. Nykyistä toimintamallia on kuitenkin uudistettava laajenevassa toimintaympäristössä. Työllisyydenhoidon seudullista yhteistyötä on kehitettävä ja palveluiden järjestämismalleja on syvennettävä ja ajateltava uudella tavalla. Paikallistason palvelut on turvattava, mutta palvelut tulee järjestää ja koordinoida asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti kuntarajojen estämättä ja asiakkaiden jatkopolut varmistaen. Todettiin, että perustetaan työryhmä pohtimaan työllisyydenhoidon palveluiden seudullista järjestämistä paikallisuus huomioiden. Työryhmän tavoitteena on tehdä eri vaihtoehdoista esitys kaupunkiseudun kunnallisjohtajien kokoukseen vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Mahdollinen lisäselvitystyö tulee laatia ulkopuolisen selvittäjän taholta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämän jälkeen voidaan aloittaa mahdolliset uuteen toimintatapaan liittyvät valmistelutyöt, siten että se olisi valmis vuoden 2016 syksyllä. Mahdollinen seudullinen toimintamalli tulisi viedä käytäntöön 1.1.2017 alkaen. Todettiin, että työryhmään nimetään Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen, Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ylöjärven kaupungin Työllisyys- ja turvallisuuspalveluiden päällikkö Pekka Mansikkamäki, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Lisäksi työryhmään kutsutaan kuulemis- ja puheoikeuden omaavaksi asiantuntijaksi Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen. Todettiin, että asiasta raportoidaan kuntajohtajakokoukselle seuraavan kerran syys-lokakuussa 2014. Sivistystyöryhmän puheenjohtaja Markku Valkamo on valittu Valkeakoski-opiston rehtoriksi. Työryhmälle tulee valita uusi puheenjohtaja. Palaute MAL-seurantaryhmän kokouksesta 6.5. 14/17
Ylikunnallisten toimijoiden mahdollisten yhteisten toimitilojen selvittäminen etenee kolmen tilavaihtoehdon pohjalta. Yksi kohde on Finlaysonin alueella ja kaksi Tampellan alueella. 15/17
69 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. Seminaariohjelma 16.5, Cumulus Pinja 11:00 Lounas 11:45 Alustukset - Maakuntakaavan perusratkaisu - Rakennesuunnitelman linjaratkaisu - Palveluverkko- ja liikennemalliselvitykset 13:00 Työpaja ryhmissä 15:30 Yhteenveto 17.1.2014 RASUn työpajan 22.12 tulokset Saari: Elinvoimaselvityksen toimeenpanon polku 31.1.2014 EU-rakennerahastojen hyödyntäminen. Seudullisen elinkeinopolitiikan työnjako 14.2.2014 Lentokenttävisioinnin päätelmät, Neilimo&Virkkunen Rakennesuunnitelman väliraportti ja lausuntopyyntö Tilinpäätös 2013 20.-21.2.2014 Työseminaari 28.2.2014 Peruttu 14.3.2014 Talousarvion 2014 käyttösuunnitelma Vesihuolto Palveluverkko- ja raja-alueyhteistyö, Hakari Elinvoimaselvityksen jatkotoimenpiteet Lausunto maakuntakaavavaihtoehdoista Kuntien lausunnot sote-järjestämislakiluonnoksesta Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen 28.3.2014 Seudun suuret hankkeet 1/2 Elinvoimaselvityksen jatkaminen Rakennemuutosrahoituksen edellytykset kaupunkiseudulla 11.4.2014 Seudun suuret hankkeet, 2/2 Tredea, kuntien ja yhtiön työnjako MAL-aiesopimuksen seurantaraportti 2013 Rakennesuunnitelmalausunnot ja linjaratkaisun pääperiaatteet 25.4.2014 Tampere-talo AiRRport, jatkotoimenpiteet Ensimetrin toiminta 2015, Jari Jokilampi Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, perusteet. Sote-uudistus, keskustelu 9.5.2014 Seudullinen vesihuoltoyhteistyö Suuret seudulliset hankkeet yhteenveto Palveluverkon suunnittelu 16.5.2014 Työseminaari maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman luonnosvaiheesta (kjk, masto, ljtr, maakuntakaavoittajat, liiton edustajat) 23.5.2014 Palveluverkko- ja raja-alueyhteistyö, Hakari RASU2040, luonnos TA 2015 valmistelu, lähetekeskustelu TOT 1-4/2014 Kaupunkiseudun strategian toteutumisen seuranta 6.6.2014 TA 2015, luonnos jäsenkuntiin Soten tietohallintoratkaisun polku Erityisryhmien asumisen loppuraportti Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaraportti 19.6.2014 Kuntien raaka-maahankinnan seuranta RASU2040, luonnos hyv. Toisen asteen koulutusmuotojen yhteistyön kehittäminen Kuntastrategiat ja seutustrategian arviointi 16/17
70 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.30. 17/17