Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi
Talousvesiasetuksen soveltamisopas Osa I Talousvettä koskevia säädöksiä Osa II Talousvesiasetuksen säännöskohtaiset soveltamisohjeet Osa III Enimmäisarvojen perusteet Liite 1 STM:n asetus 461/2000 Liite 2 Juomavesidirektiivi Liite 3 Valvontatutkimusohjelmamalli (word dokumentti) sähköisenä Valviran verkkosivuille tekstissä hyödynnetään VVY:n vanhaa opasta sisältää linkkejä muihin julkaisuihin
Osa I, Talousvettä koskevia säädöksiä Säädös Numero Lyhenne Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 401/2001 Pieni talousvesiasetus 461/2000 Talousvesiasetus 1351/2006 Säteilylaki 529/1991 SäL Terveydensuojeluasetus 1280/1994 TsA Terveydensuojelulaki 763/1994 TsL Valmiuslaki 1552/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 152/2015 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 Vesihuoltolaki 119/2001 VHL Vesilaki 587/2011 VL
Osa I / Terveydensuojelulaki (763/1994) Talousvesi Talousveden määritelmään kuulumattomat vedet Talousvettä toimittava laitos ja sen hyväksyminen Talousvettä toimittavan laitoksen veden laadun valvonta Talousvettä toimittavan laitoksen tarkastus Talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava laitos (tukkulaitos) - Hyväksyminen, säännöllinen valvonta Laitostekninen ja talousvesihygieeninen osaaminen ja vesityökortti Tutkimuslaboratoriot Maksut hakemuksesta, valvontatutkimuksista ja tarkastuksista
Toimintatyyppi Hyväksyntä, TsL 18 Valvontatutkimusohjelma, joka sisältää näytteenottosuunnitelman 6 Näytteenottosuunnitelma Talousveden laadun säännöllinen valvonta Säännöllinen tarkastaminen 2 Tarkastus ja näytteenotto terveyshaittaa epäiltäessä Talousvettä toimittava laitos (461/2000) 1 X Vedenjakelualuekohtaisesti Vedenjakelualuekohtaisesti Talousvettä toimittava laitos (401/2001) X X Vedenjakelualuekohtaisesti Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue, 10 m 3 vettä/vrk tai vähintään 50 käyttäjää Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue, < 10 m 3 vettä/vrk ja alle 50 käyttäjää Tukkulaitos (vettä talousvettä toimittavalle laitokselle toimittava toiminnanharjoittaja, jolla ei ole omia loppukäyttäjiä) Talousveden käyttö osana julkista tai kaupallista toimintaa, oma vedenottamo (461/2000) Talousveden käyttö osana julkista tai kaupallista toimintaa, oma vedenottamo (401/2001) Elintarvikehuoneiston käyttämä talousvesi, oma vedenottamo (461/2000) Elintarvikehuoneiston käyttämä talousvesi, oma vedenottamo (401/2001) Yksityinen vedenottamo tai kaivo, joiden talousvettä käyttää vähintään 50 käyttäjää (kimppakaivo) (461/2000) Laitoksen hyväksymispäätöksessä määriteltävä vedenjakelualueet Laitoksen hyväksymispäätöksessä määriteltävä vedenjakelualueet X X Sisältyy laitoksen tarkastukseen X X Sisältyy laitoksen tarkastukseen X 5 X X X X 3 X X X 3 X X X 3, 4 X X X 3, 4 X X X X X X X X X, määräykset laitokselle X, määräykset laitokselle Yksittäinen talousvesikaivo tai yksityinen vedenottamo, joilla alle 50 käyttäjää (401/2001) X
Osa II / Taulukon huomautukset 1) Kaikki talousvettä pakkaavat laitokset ovat asetuksen 461/2000 mukaisia talousvettä toimittavia laitoksia. 2) Tarkastustiheys on määritelty terveydensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa: http://www.valvira.fi/files/valvontaohjelmat/terveydensuojelun_valvontaohjelma.pdf 3 ) Jos kohde on terveydensuojelulain mukaisen säännöllisen valvonnan kohde, suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa vedenottamo tai kaivo ja sen rakenteet. 4) Jos kohde on elintarvikelain mukainen kohde, talousveden ja sen johtamisen riskit on huomioitava omavalvontasuunnitelmassa ja elintarvikelain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa vedenottamo tai kaivo ja sen rakenteet. 5) Valmistelussa oleva HE eduskunnalle TsL:n muuttamiseksi. 6) Laitoksen käyttötarkkailusuunnitelma on sisällytettävä valvontatutkimusohjelmaan.
Osa II 2, Soveltamisala Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 :ssä tarkoitettua talousvettä, jota: 1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin; a) Käytetään: Käytetään sanalla korostetaan sitä, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvat myös yli 50 käyttäjän vedenjakelualueet (ns. kimppakaivot). Ne eivät ole terveydensuojelulaissa tarkoitettuja talousvettä toimittavia laitoksia, mutta koska ne kuuluvat asetuksen soveltamisalaan, niiden veden laatua on valvottava säännöllisesti. b) Toimitetaan: Talousveden toimittamiseen pitää olla TsL:n mukainen (18 ) kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksyntä. Tunnusomaista talousveden toimittamiselle on mm. se, että toiminnanharjoittaja perii maksuja käyttäjille toimittamastaan talousvedestä.
Osa II 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos; Talousveden laatua valvotaan ja raportoidaan vedenjakelualueittain. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta ja jossa talousvettä toimittavan laitoksen normaalin käytön aikana eri ottamoilta tulevat vedet voivat päästä sekoittumaan keskenään (talousveden laatu on jokseenkin tasaista). Määritelmän jälkimmäinen osa (ja josta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos) tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tukkulaitokselta vetensä ostavat kaikki asiakaslaitokset muodostavat kukin oman vedenjakelualueensa. Niitä ei voi yhdistää yhdeksi vedenjakelualueeksi, vaikka niiden vedenlaatu todennäköisesti onkin tasaista. Myös yli 50 käyttäjän kimppakaivo on vedenjakelualue, vaikka se ei olisikaan varsinainen terveydensuojelulaissa tarkoitettu talousvettä toimittava laitos.
Kolme talousvettä toimittavaa laitosta (keltainen, vihreä ja sininen) sekä kirjaimilla merkittynä niiden vedenjakelualueet, joilla talousveden laatu on jokseenkin tasaista.
Osa II 8 Valvontatutkimusohjelma Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan kanssa laatia vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteiden I ja I A taulukoissa lueteltujen muuttujien sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisiin olosuhteisiin kuuluvat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät tai muut 11 b :ssä tarkoitetut häiriötilanteet. Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista.
Osa II / Valvontatutkimusten sisältö ja tiheys Vedenjakelujakelualueelle toimitettu tai tuotettu veden määrä Asukkaiden lukumäärä, jolloin 1 henkilö = 200 l/vrk Raakaveden laatu, vedenkäsittelytapa, jakeluverkon ominaisuudet ja käyttötarkkailun taso Aiemmista ohjelmista saadut kokemukset Riskinarvioinnin perusteella laaditut luettelot häiriötilanteista -> Mahdollisuus lisätä muuttujia ja näytteenottotiheyttä
Osa II 9 Määritykset ja näytteenottotiheys Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja tutkittavien näytteiden määrän tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen. Liitteen II taulukon 2 mukaisten näytteiden määrää voidaan vähentää enintään puoleen taulukossa esitetystä, jos kahden edellisen, peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä saadut tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset raja-arvot eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Näytteiden määrän vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa. Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, näytteiden määrää ei kuitenkaan voida vähentää.
Osa II / Näytteenottotiheys Talousvettä toimittavien laitosten näytteenottotiheydet, kun yksi laitos myy talousvettä muille laitoksille.
Osa II / Verkostossa muuttumattomat LIITE II 1. Näytteenottokohta Seuraavat muuttujat voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta määrittää talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta: Laatuvaatimukset antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani Laatusuositukset Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, sulfaatti Jatkuvan valvonnan muuttujia
Osa II / Verkostossa muuttumattomien näytteenottotiheys (Muutoin olisi jatkuvia 97 ja jaksottaisia 11)
Osa II / Nitraatti Kuuluu verkostossa muuttumattomiin muuttujiin Liitteen I taulukon 2 huomautuksen 4 mukaan nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1. Nitraatin voi määrittää samasta kuluttajan hanasta otettavasta näytteestä kuin nitriitin, mutta on myös sallittua laskea summa näytteistä, jotka on tutkittu nitraatin osalta lähtevästä vedestä tai jakeluverkostosta ja nitriitin osalta kuluttajan hanasta.
Osa II / Puolittaminen Näytteenottotiheyden puolittaminen: Jos tulokset ovat kahtena edellisenä peräkkäisenä vuotena olennaisesti parempia kuin muuttujan raja-arvo, eivät poikkea merkittävästi toisistaan, eikä ole tiedossa tekijöitä, jotka voisivat heikentää veden laatua. Kuva 2. Vihreällä nuolella on osoitettu pitoisuusalue, jolla mitatut tulokset (vihreä palkki) tai vähäinen todettu läsnäolo (harmaa palkki) tai toteamisrajaakin pienempi pitoisuus (valkoinen palkki) tulkitaan olennaisesti paremmaksi kuin muuttujan rajaarvo.
Osa II 10 Käyttötarkkailu Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. WSP:n käyttöönotto!
Laitoskohtaisten suunnitelmien laatiminen ja yhteen sovittaminen 119/2001 15 a :n mukainen suunnitelma / laitos päävastuussa 1) Raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvat riskit ja laitteiston kunto - WSP-työkaluilla - terveydensuojeluviranomainen osallistuu 2) Toimenpiteet haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi 461/2000 11 a-b :n mukainen suunnitelma / tesu-viranomainen päävastuussa 1) Luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa. 2) Toimenpiteet terveyshaittojen ehkäisemiseksi Käyttötarkkailu Valvontatutkimusohjelma 3) Ajantasaiset yhteystiedot, erityistilanteissa toteutettavat toimenpiteet (ml. viestinä ja harjoittelu), vastuunjako ja suunnitelmien yhteensovittaminen - Toimintakortit (461/2000 11 b :n mukaiset TOIMINTATAVAT) 4) Sovitetaan yhteen kunnan vesihuollon ja ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaisissa valmiussuunnitelmissa
Osa II 11 Talousveden saastuminen Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta. Valmius tarkoittaa desinfiointia kloorikemikaalilla, jolla saadaan desinfioitua myös verkosto Hiljaiset signaalit! Käyttötarkkailu, valvontatutkimukset, ilmoitukset, sairastuneet, tietoa toiselta viranomaiselta Päätöksen talousveden desinfioinnin aloittamisesta voi tehdä joko talousvettä toimittava laitos itse tai TsL:n 20 :n nojalla kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä talousveden desinfioitavaksi
Osa II / Desinfiointivalmius Oltava käytettävissä desinfiointilaitteisto tai vähintään valmius desinfioinnin toteuttamiseen häiriötilanteissa: tarvittava tietotaito, kemikaalien syöttöyhteydet sekä etukäteissuunnitelma siitä, mistä tarvittavan desinfiointivälineistön saa käyttöönsä Desinfioinnin suorittamista on harjoiteltava Vesihuoltolaitos voi laatia yksityiskohtaisen toimintakortin VHL:n 15 a :n mukaiseen suunnitelmaan häiriötilanteisiin varautumisesta Toimintakortissa kerrotaan, mitä desinfiointilaitteistoja ja kloorikemikaaleja käytetään, mistä ne hankitaan, mikä on näiden kemikaalien oikea annostus ja miten sähkönsaanti turvataan Desinfiointivalmius kuvataan lyhyesti myös valvontatutkimusohjelmassa, jonne kirjataan, missä toimintakortti on. Muiden talousvettä toimittavien laitosten kuin vesihuoltolaitosten osalta desinfiointiohjeistus voidaan laatia TsL:n 8 :n mukaisen erityistilannesuunnitelman laatimisen yhteydessä.
Kloorattaessa: Tekninen valmius natriumhypokloriitin syöttämiseen Sopiva annostelulaitteisto Sopivat liitokset vedenottamolla, vesilaitoksella tai vesijohtoverkkoon Käyttökelpoista natriumhypokloriittia (liuos säilyy huonosti) Jäännöskloorin mittauslaite Toimintaohje tarvittavista säädöistä ja annostelussa käytettävän liuoksen väkevyydestä Koulutettu henkilökunta Laitteistojen kunnosta ja toimintakyvystä huolehtiminen sekä koeajot Sähkönsaannin varmistaminen THL:n video YouTube:ssa vesijohtoveden klooripitoisuuden mittaamisesta ja laskemisesta: https://www.youtube.com/watch?v=gt62britj9u. VVY: Talousveden klooraus -opas (nro 59, 2014).
Osa II / 11 a, Erityistilannesuunnitelma Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla talousveden laadun turvaamiseksi Oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa. Sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Vesihuoltolain 15 a :n mukainen vesihuoltolaitoksen suunnitelma Kunnan vesihuollon valmiussuunnitelma Kunnan ympäristöterveydenhuollon toimialan valmiussuunnitelma Pelastusviranomaisen suunnitelmat Ympäristölupavelvollisten laitosten ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen varautumisvelvollisuus Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (vesien- ja merenhoitolain 10 e )
Osa II / 11 b, Suunnitelman sisältö Riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla Häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot, toteutettavat toimenpiteet, vastuunjako ja säännöllinen harjoittelu Viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen
Osa III, Enimmäisarvojen perusteet 1 Mikrobiologiset muuttujat - Laatuvaatimukset - Laatusuositukset 2 Kemialliset muuttujat - Yksiköt - Laatuvaatimukset - Laatusuositukset 3 Radioaktiivisuus 4 Käyttötarkkailuun soveltuvat muuttujat 5 Veden syövyttävyyden arviointi
Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa -opas 1. Varautumis-, erityistilanne- ja valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen 2. Kytkös WSP-työkaluihin 3. Tilannejohtaminen, tilannetoiminta kappale 4. Talousveden saastuminen tautia aiheuttavilla mikrobeilla 5. Talousveden saastuminen sinilevillä ja niiden tuottamilla myrkyillä 6. Talousveden saastuminen kemikaalilla 7. Talousveden saastuminen radioaktiivisesti 8. Luonnonilmiöt, muuttuva vesitilanne ja sään ääri-ilmiöt 9. Ilkivalta, sabotaasi, kyberturvallisuus 10. Saatavuushäiriöt 11. Tiedottaminen LIITE 1 Mallitiedote, kun vesi on saastunut suolistoperäisesti LIITE 2 Veden käyttöohjeita keittokehotuksen aikana LIITE 3 Malli toimintaohjeista erityistilanteissa LIITE 4 Suolistoperäistä saastumista osoittavia ja vesivälitteisiä epidemioita aiheuttaneita mikrobeja LIITE 5 Kemikaalien terveysvaikutukset
Oppaassa tietoa toisiinsa kytköksissä olevista valmiussuunnitelmista tietoa häiriötilanteista käytännönläheisiä ohjeita häiriötilanteiden hoitamiseen kuvaus eri tahojen yhteistoiminnasta malleja tiedottamiseen malli toimintakortista tietoa taudinaiheuttajamikrobeista ja kemikaalien terveysvaikutuksista sekä niiden poistamisesta talousvedestä Hyvin hoidetun häiriötilanteen takana hyvät suunnitelmat, joita on testattu harjoituksilla.
Hyvä osaa toimia ongelmatilanteessa Taitava osaa välttää ongelmat jo etukäteen