S e l v i t y s o s a : Veropolitiikan linja Veropolitiikan keskeiset tavoitteet ovat Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT työllisyyden edistäminen työn verotusta keventämällä työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantaminen verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen yrittäjyyden, osaamisen, kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen ympäristönäkökohtien painottaminen ja harmaan talouden torjuminen. Työn verotusta on kevennetty merkittävästi ja verotusta kehitetty työvoiman liikkuvuutta edistäen. Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on korotettu pienituloisille kohdentuvaa perusvähennystä sekä alennettu elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroja on korotettu. Talouskriisi on muuttanut veropolitiikan toimintaympäristöä Syksyllä 2008 alkanut talouskriisi on kaventanut veropolitiikan liikkumavaraa huomattavasti. Vuoden verotuksessa painotettiin elvyttäviä toimenpiteitä mm. kohdentamalla lähes koko hallitusohjelman tuloverokevennysvara vuodelle. Elvyttäminen jatkuu vuonna, mutta samalla kiinnitetään huomioita verokertymien turvaamiseen. Vuonna arvonlisäveron kaikkia verokantoja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä heinäkuun alusta lukien, ja vielä jäljellä oleva hallitusohjelman mukainen työn verokevennysvara jätettiin käyttämättä. Vuonna hallituksen veropolitiikan painopiste on verotulojen ja julkisen talouden tasapainon turvaamisessa sekä talouskasvun tukemisessa. Energiaverotus muuttuu ympäristöperusteiseksi ja verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen Energiaveroja esitetään korotettavan 750 milj. eurolla vuoden alusta lukien. Korotuksella kompensoidaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Korotus toteutetaan korottamalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien polttoaineiden osalta. Osana polttoaineverotuksen rakennemuutosta korotetaan vuoden 2012 alusta lukien dieselpolttoaineen veroa noin 8 sentillä litralta ja samalla alennetaan henkilöautoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa. Dieselpolttoaineen veron korotus lisää verotuottoa noin 130 milj. eurolla ja ajoneuvoveron muutos alentaa verotuottoa vuositasolla noin 40 milj. eurolla. Vuoden alussa otetaan käyttöön uusi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero, joka korvaa nykyisen virvoitusjuomaveron ja jonka tavoitteena on lisätä valtion verotuloja. Ajoneuvovero muuttuu ympäristöperusteiseksi 1.3.. Ajoneuvoveron perusvero muuttuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Työn veroperusteita lieventämällä kompensoidaan ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen nousun verotusta kiristävää vaikutusta. Eläketulon verotusta kevennetään siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Verotulojen kehitys vuonna Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 7,5 % vuonna eli 2,5 mrd. eurolla vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Veroperustemuutokset lisäävät verotuottoa nettomääräisesti 0,9 mrd. euroa, ja loppuosa tulojen kasvusta selittyy veropohjien kasvulla. Kansainvälisen talouden elpyminen ja kotimaisten toimijoiden myönteiset odotukset luovat edellytykset talouskasvun nopeutumiselle vuonna. Nämä tekijät yhdessä työllisyystilanteen tuntuvan paranemisen kanssa vahvistavat myös veropohjien kasvua. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) muutos vuonna vuositaso Ansio- ja pääomatuloverot ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun kompensoiva verokevennys -281-306 eläketulon verokevennys -17-19 Arvonlisävero kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7. alkaen 472 692 ravintoloiden ruokamyynnin arvonlisäveron alentaminen 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7. alkaen -172-258 käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto 50 100 työvaltaisten palvelualojen alv-kokeilun jatkaminen -81-81 Vakuutusmaksuvero veroprosentin korottaminen 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7. alkaen 18 27 Energiaverot energiaverojen korottaminen työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen kompensoimiseksi 750 750 dieselpolttoaineen veron korottaminen 1.1.2012 alkaen - 130 Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero veropohjan laajentaminen virvoitusjuomista makeisiin ja jäätelöön ja veron korottaminen 100 120 Ajoneuvovero henkilöautojen käyttövoimaveron alentaminen 1.1.2012 alkaen -21-42 pakettiautojen CO2-perusteisen ajoneuvoveron käyttöönotto 1.3. alkaen 60 60 Arpajaisvero arpajaisveroprosentin korottaminen 10 prosenttiin 16 16 Jätevero jäteveron veropohjan laajentaminen ja veron korottaminen 50 70 Yhteensä 944 1 259 josta verotuottoa lisäävät 1 435 1 884 josta verotuottoa vähentävät -491-625 Viime vuosina välillisten verojen osuus valtion verotuloista on kasvanut ja kehityksen arvioidaan jatkuvan vuonna. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen suhteellinen osuus aleni selväsi vuonna, jolloin etenkin yhteisö- ja pääomatuloverojen tuotto aleni voimakkaasti talouskriisin seurauksena. Vaikka verotulojen arvioidaan kasvavan selvästi vuonna, tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen osuus pysyy alhaisempana kuin ennen vuotta. Vaikka etenkin yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan tuntuvasti vuonna, sen ei kuitenkaan arvioida palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle. Välillisten verojen osuutta kasvattavat myös arvonlisäveron ja energiaverojen korotukset. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2007 (milj. euroa) 2007 2008 budjetoitu 1) esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 15 074 15 081 10 328 11 232 11 698 Liikevaihtoon perustuvat verot 14 148 14 704 14 001 14 114 14 967 Valmisteverot 4 653 4 963 5 092 5 157 6 011 Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 844 2 465 2 113 2 223 2 520 Yhteensä 36 719 37 213 31 534 32 726 35 196 Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kansantaloudessa maksetut verot ja sotumaksut suhteessa kokonaistuotantoon sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta 2007 2008 Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 43,1 42,9 42,4 43,6 Valtio 21,7 21,4 19,6 19,5 20,5 Kunnat 9,2 9,5 10,3 10,0 10,0 Soturahastot 12,0 12,2 13,0 12,9 13,1 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 43,1 42,9 42,4 43,6 Välittömät verot 17,5 17,5 16,3 15,9 16,3 Tuotannon ja tuonnin verot 13,0 13,0 13,4 13,4 14,0 Sosiaalivakuutusmaksut 12,0 12,2 13,0 12,9 13,1 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen verotukiselvityksen mukaan vuonna tuloverotuksen ja välillisen verotuksen verotukien määrä oli yhteensä 13,5 mrd. euroa, josta valtion osuus oli noin 8,5 mrd. euroa. Eniten tukea kohdentui asumiseen ja ympäristöön, noin 3,9 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 1,9 mrd. euroa). Sosiaaliturvan verotuki oli noin 4 mrd. euroa, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli 0,8 mrd. euroa ja liikenteen noin 0,5 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Parhaillaan käynnissä olevassa valtiovarainministeriön asettamassa verotukihankkeessa on vuoden lainsäädännöstä tunnistettu 208 verotukea. Aiemmin raportoitujen henkilöiden tuloverotuksen, elinkeinoverotuksen, maatalousja metsäverotuksen sekä arvonlisäverotuksen lisäksi tarkasteluun tulivat myös varainsiirtoverotus, kiinteistöverotus, perintö- ja lahjaverotus, valmisteverotus ja sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi aiemmin raportoituja verolajeja täydennettiin uusilla verotuilla. Kaikkien verotukien euromääräistä suuruutta ei tässä vaiheessa ole vielä pystytty arvioimaan. Merkittävimmät verotuet on esitetty kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa. Lisäksi on esitetty arvio verotuen yhteismäärästä, jos kyseinen tieto on olemassa. Verotuen määrää koskeva arvio on esitetty verolajista riippuen joko vuoden tai tasossa. Tavoitteena on, että vuoden 2012 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä käytössä ovat uuden verotukiselvityksen mukaiset, nykyistä kattavammat laskelmat verotukien määrästä. 1) Talousarvio ja lisätalousarviot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Osaston tuloarviot vuosina v. 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 10 327 893 10 520 000 11 698 000 1 178 000 11 01. Ansio- ja pääomatuloverot 7 188 101 7 089 000 7 325 000 236 000 3 02. Yhteisövero 2 207 021 2 706 000 3 709 000 1 003 000 37 03. Korkotulojen lähdevero 493 233 325 000 240 000-85 000-26 04. Perintö- ja lahjavero 439 539 400 000 424 000 24 000 6 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 14 001 275 13 341 000 14 967 000 1 626 000 12 01. Arvonlisävero 13 315 891 12 613 000 14 191 000 1 578 000 13 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 557 355 594 000 638 000 44 000 7 03. Apteekkimaksut 128 030 134 000 138 000 4 000 3 08. Valmisteverot 5 091 638 5 157 000 6 011 000 854 000 17 01. Tupakkavero 688 947 682 000 704 000 22 000 3 04. Alkoholijuomavero 1 206 523 1 273 000 1 290 000 17 000 1 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 35 454 35 000 135 000 100 000 286 07. Energiaverot 3 148 801 3 155 000 3 870 000 715 000 23 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 11 912 12 000 12 000 10. Muut verot 2 010 248 2 108 200 2 409 000 300 800 14 03. Autovero 686 899 850 000 949 000 99 000 12 05. Varainsiirtovero 484 183 400 000 480 000 80 000 20 06. Arpajaisvero 139 411 138 200 154 000 15 800 11 07. Ajoneuvovero 654 405 668 000 726 000 58 000 9 08. Jätevero 45 350 52 000 100 000 48 000 92 19. Muut veronluonteiset tulot 102 485 113 499 111 074-2 425-2 02. Lästimaksut 786 800 800 03. Ratavero 16 999 20 899 20 800-99 - 0 04. Eräät viestinnän maksut 5 187 5 100 5 598 498 10 05. Lentoliikenteen valvontamaksu 6 678 6 400 7 800 1 400 22 06. Väylämaksut 66 469 72 700 68 476-4 224-6 08. Öljyjätemaksu 3 549 4 600 4 600 09. Muut verotulot 2 817 3 000 3 000 Yhteensä 31 533 539 31 239 699 35 196 074 3 956 375 13 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 325 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero, pääomatuloista suhteellisen verokannan mukaan maksettava vero sekä rajoitetusti vero- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
velvollisten maksama lähdevero. Pääomatuloveroprosentti on 28. Arvio lopullisten verojen määrästä perustuu arvioon veropohjan kehityksestä sekä veroperusteiden muutoksista. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä 105 200 2 108 500 3 113 400 4½ palkkatulot 72 500-1 74 100 2 77 400 4½ eläketulot 22 700 8 23 600 4 25 000 6 Pääomatulot 2), mistä 6 900-29 8 000 16 8 500 6 luovutusvoitot 2 100-42 2 300 10 2 400 7 osinkotulot 2 400-23 2 800 17 3 000 7 Veropohjan suurin yksittäinen erä ovat palkat. Palkkatuloihin vaikuttavat työllisyyden kehitys ja ansiotason nousu. Vuonna kotitalouksien saamien palkkatulojen kasvu nopeutuu, kun työllisyys kääntyy nousuun talouskasvun elpymisen myötä. Ansiotason arvioidaan nousevan hieman alle 3 %. Eläketulot määräytyvät paitsi eläkkeensaajien lukumäärän myös työeläkeindeksin kehityksen perusteella. Lisäksi eläketuloja kasvattaa eläkejärjestelmän kypsyminen, jolla tarkoitetaan sitä, että uudet eläkkeet ovat tyypillisesti tasoltaan korkeampia kuin päättyvät eläkkeet. Sen vaikutus maksettujen eläkkeiden kasvuun on ollut noin kahden prosentin suuruinen vuodessa. Vuonna eläketulojen kasvu nousee lähes 6 prosenttiin. Kasvun nopeutumista selittää osaltaan työeläkeindeksin nousu, johon vaikuttaa viiveellä yleisen hintatason kohoaminen vuonna. Eläkeläisten lukumäärä kasvaa vuonna lähes 2 %. Pääomatuloista merkittävin erä ovat luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperikaupasta. Talouskriisin seurauksena varallisuusarvot ovat alentuneet tuntuvasti, mikä näkyy myös luovutusvoittojen voimakkaana supistumisena vielä vuonna. Vuonna luovutusvoittojen arvioidaan kääntyvän selvään kasvuun mm. osakkeiden hintojen nousun seurauksena ja kasvun jatkuvan vuonna. Verotettavien luovutusvoittojen kasvua saattaa toisaalta hidastaa vuosina 2008 syntyneet luovutustappiot, jotka ovat vähennyskelpoisia verovuoden päättymistä seuraavan kolmen vuoden aikana. Osinkotulojen arvioidaan lisääntyvän 7 % vuonna. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta. Veroperusteita tarkistetaan siten, että palkkatulon verotus ei keskimäärin kiristy ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun seurauksena. Tämän arvioidaan alentavan verotuottoa vuositasolla yhteensä 425 milj. eurolla, josta valtion osuus on 306 milj. euroa. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Tämän arvioidaan alentavan verotuottoa yhteensä 35 milj. eurolla, josta valtion osuus on 19 milj. euroa. Verovuosien 2008 verojen määrät (milj. euroa) 2008 toteutuma Progressiivinen tulovero 6 222 5 300 5 300 5 400 Pääomatulovero 1 869 1 400 1 600 1 700 Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Suurin osa verovuoden verosta kertyy jo verovuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Seuraavana vuonna kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösverosta. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen maksettavat ennakonpalautukset. Kertyneet verot tilitetään veronsaajille kuukausittain. Tilitys on verovuosikohtaista, ja veronsaajien osuudet ansio- ja pääomatuloveroista (jako-osuudet) vahvistetaan kullekin verovuodelle erikseen. 2) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta 6 379 aikaisemmilta verovuosilta 504 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 442 Yhteensä 7 325 Tuloarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloeseen. Pääomatulot, etenkin luovutusvoitot, reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Suhdanneherkkyyden lisäksi pääomatulojen ja etenkin luovutusvoittojen ja -tappioiden ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Näin ollen verovuoden pääomatuloista ja pääomatuloveron määrästä ei ole käytettävissä lopullista tietoa talousarvioesitystä valmisteltaessa. Mikäli vuoden pääomatulojen taso poikkeaisi merkittävästi tusta, vaikuttaisi se samansuuntaisesti myös vuosien pääomatuloeseen. Pääomatuloen onnistuminen vaikuttaa verotuottoeseen paitsi suoraan kertymien kautta myös ansio- ja pääomatuloverojen tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien välityksellä. Valtio on pääomatuloverojen ainoa veronsaaja, joten pääomatuloveron muutokset vaikuttavat veronsaajien maksuunpanosuhteisiin enemmän kuin muutokset ansiotuloverojen määrässä, koska ansiotuloverojen veronsaajina ovat kaikki tilityskokonaisuuden veronsaajat. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu useita verotuottoa alentavia verotukia. Niiden määräksi arvioidaan vuoden tasossa noin 11,7 mrd. euroa. Suurimmat verotuet kohdistuvat omistusasumiseen (omasta asunnosta saadun myyntivoiton verovapaus noin 0,9 mrd. euroa, asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus vajaat 0,8 mrd. euroa sekä laskennallisen asuntotulon verovapaus noin 1,9 mrd. euroa) sekä työn verotukseen (työtulovähennys noin 1,2 mrd. euroa, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys noin 1,4 mrd. euroa sekä palkansaajan työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun vähennyskelpoisuus noin 1,6 mrd. euroa). Valtion osuus ansio- ja pääomatuloverojen verotuista on runsaat 6 mrd. euroa. talousarvio 7 325 000 000 talousarvio 7 089 000 000 7 188 100 700 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän 3 709 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta. Yhteisöveroprosentti on 26. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 65,46 % vuonna. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille. Valtion jako-osuutta on alennettu vastaavasti. Yhteisöveroen perusteena on viimeisimmän toteutuneen verotuksen eli verovuoden 2008 yhteisövero ja arvio verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2008 vuoteen. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Toimintaylijäämän kasvu on ollut selvästi tasaisempaa kuin yritysten tuloskehitys, joten varsinkin poikkeuksellisen voimakkaan suhdannevaihtelun oloissa sen antama kuva kehityksestä jää helposti liian vaimeaksi. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen pohjalta. Lisäksi en perusteena käytetään vuosien ja yhteisöveron kertymätietoja. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2008 Toimintaylijäämän muutos, % -7-24 13 7 Yritysten tuloskehitys, % -24-18 13 7 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 5 477 4 400 5 000 5 300 valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 76,22 65,42 65,46 65,46 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta 2012 458 verovuodelta 4 557 verovuodelta 537 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä 5 587 josta valtion osuus 3 709 Yhteisöveroen riskit liittyvät ennen muuta siihen, että yritysten tuloskehitys voi olla arvioitua heikompaa, jos esimerkiksi maailmantalouden toipuminen kriisistä lykkääntyisi arvioitua myöhemmäksi. Talouskriisin myötä yhteisöveron tuotto supistui poikkeuksellisen voimakkaasti. Vastaavalla tavalla talouden toipuminen ja siihen liittyvä verotulojen kääntyminen kasvuun voi muodostua ennakoitua vahvemmaksikin. Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia, kuten esimerkiksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, poistojärjestelmään sisältyvät verotuet sekä varaukset. Elinkeinoverotuksessa tuki muodostuu usein veronmaksun lykkääntymisestä ja siitä saadusta korkohyödystä. Näiden verotukien määrästä ei ole käytettävissä arvioita. talousarvio 3 709 000 000 III lisätalousarvio 712 000 000 talousarvio 2 706 000 000 2 207 020 618 03. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän 240 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 28 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron oletettu kehitys toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 4,7 1½ 1½ Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 1,3 0,8 2 talousarvio 240 000 000 talousarvio 325 000 000 493 232 529 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän 424 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron kertymän arvioidaan olevan momentin tuloarviosta 50 60 milj. euroa. talousarvio 424 000 000 talousarvio 400 000 000 439 539 011 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 14 191 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Veron määrä on pääsääntöisesti 23 prosenttia veron perusteesta. Vähittäiskaupassa myytävien elintarvikkeiden ja ravintoloiden ruokamyynnin vero on 13 %. Lääkkeiden, kirjojen, elokuvien, liikunta- ja majoituspalvelujen, yleisradion lupamaksutulojen, henkilökuljetusten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksujen vero on 9 %. Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa yksityinen kulutus, josta kertyy yli 60 % arvonlisäveron tuotosta. Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu vuonna yli 4 prosenttiin. Kulutuksen kasvua tukee kotitalouksien luottamuksen myönteinen kehitys ja työllisyyden kääntyminen nousuun. Arvonlisäveroa kertyy myös julkisen sektorin välituotekäytöstä, jonka arvioidaan kasvavan sekä vuonna että noin 5 %. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Arvonlisäveron veropohjan keskeiset erät ja niiden muutos, % Yksityinen kulutus -3,8 1,0 6,2 Julkisyhteisöjen toiminnan välituotekäyttö 4,1 4,9 5,6 Julkisyhteisöjen toiminnan investoinnit 2,1 2,6 0,4 Arvonlisäveron kertymä koostuu verohallinnon ja tullilaitoksen kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tullilaitos kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä Arvonlisäveron kertymät (mrd. euroa) vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Verohallinnon bruttokertymä +19,2 +20,2 +21,2 Tullilaitoksen nettokertymä +2,5 +2,7 +2,9 Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista +0,1 +0,1 +0,1 Verohallinnon maksamat palautukset -8,5-9,6-10,0 Arvonlisäverokertymä yhteensä 13,3 13,4 14,2 Tuloarviossa on otettu huomioon arvonlisäverokantojen korotus prosenttiyksiköllä sekä ravintolaruoan arvonlisäverokannan alennus 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7. lukien. Näiden arvioidaan nettomääräisesti lisäävän verotuottoa 300 milj. eurolla vuonna vuoteen verrattuna. Tuloarviossa on otettu huomioon päästöoikeuksien ja rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskeva laki. Rakennusalan käännetty verovelvollisuus tulee voimaan vuoden huhtikuun alusta. Sen arvioidaan lisäävän verotuottoa 50 milj. eurolla vuonna ja vuositasolla noin 100 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta. Esityksen mukaan työvaltaisten palvelualojen alennettua arvonlisäverokokeilua jatkettaisiin vuonna. Suomi on osallistunut työvaltaisten palvelujen arvonlisäverotuksen alentamiskokeiluun parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden osalta (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut). Arvonlisäverolakia on väliaikaisesti muutettu vuoden 2007 alusta vuoden loppuun siten, että näihin edellä mainittuihin palveluihin sovelletaan alennettua 8 %:n arvonlisäverokantaa, heinäkuun alusta 9 %:n verokantaa. Työvaltaisten palvelualojen alennetun arvonlisäverokokeilun jatkamisen arvioidaan vähentävän arvonlisäveron tuottoa vuositasolla noin 81 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta. Esityksen mukaan osa postitoiminnasta vapautettaisiin arvonlisäverosta unionin oikeuden edellyttämällä tavalla. Verottomuus koskisi postilainsäädännössä tarkoitettua postin yleispalvelua. Muutos tulisi voimaan vuoden aikana samanaikaisesti parhaillaan valmisteltavina olevien postilainsäädännön muutosten kanssa. Ehdotetun muutoksen arvioidaan pienentävän valtion verotuloja vuositasolla noin 9 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta. Esityk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
sen mukaan kiinteistöhallintapalvelujen verottomuuden alarajaa nostettaisiin vuoden alusta ansiotasoindeksin nousun johdosta 35 000 eurosta 50 000 euroon. Rajan korottamisen 50 000 euroon arvioidaan vähentävän arvonlisäveron tuottoa vuositasolla noin 5 milj. eurolla. Arvonlisäveroen perustuessa eseen yleisestä talouskehityksestä, arvolisäveroen riski riippuu pitkälti siitä, miten talouskehitys toteutuu suhteessa ttuun. Yksityisen kulutuksen tapauksessa merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Taantuman aikana kotitalouksien säästäminen lisääntyi tuntuvasti. Taloustilanteen kohentuessa säästämisaste kääntyy laskuun mutta jää edelleen keskimääräistä korkeammalle tasolle muodostaen siten positiivisen riskin arvonlisäveron tuoton kannalta. Tuottoessa on otettu huomioon arvolisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista ja nollaverokannasta. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Verotuen määräksi arvioidaan vuoden tasossa yhteensä 2,7 mrd. euroa. talousarvio 14 191 000 000 I lisätalousarvio 773 000 000 talousarvio 12 613 000 000 13 315 890 692 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän 638 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Eräisiin vakuutuspalveluihin kohdistuu erityinen vakuutusmaksuvero (laki 664/1966). Vakuutusmaksuvero on tarkoitettu ensivaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vakuutusmaksuvero on 23 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. Tuloarviossa on otettu huomioon vakuutusmaksuveron korottaminen 1.7. lukien, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa 18 milj. eurolla vuonna vuoteen verrattuna. talousarvio 638 000 000 talousarvio 594 000 000 557 354 661 03. Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän 138 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Apteekkimaksusta annetun lain 2 :n taulukkoa on tarkoitus tarkistaa siten, että tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta 2008 vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio 138 000 000 talousarvio 134 000 000 128 030 055 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 704 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 17,50 euroa 1 000 kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna. Sikareista ja pikkusikareista vero on 25 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 6,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa niin ikään 6,50 euroa Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta. Savukepaperista ja muista tupakkaa sisältävistä tuotteista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa on korotettu hallitusohjelman mukaisesti terveyspoliittisin perustein vuosina ja. Veronkorotusten ja muiden tupakan kulutusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena tupakan veropohjan taan supistuvan ½ % vuonna. Samanaikaisesti savukkeiden vähittäismyyntihintojen taan nousevan hieman. talousarvio esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Savukkeet 614 610 630 Muut tupakkatuotteet 75 72 74 Yhteensä 689 682 704 Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio 704 000 000 talousarvio 682 000 000 688 946 735 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän 1 290 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on nykyisin väkevien alkoholijuomien osalta 39,40 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys on vastaavasti 27,05 euroa ja viinien vero 25,74 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 26 euroa. Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholijuomaveroa on korotettu vuodesta 2008 lähtien kolmesti, jonka seurauksena alkoholin tilastoitu kulutus on laskenut arviolta noin 6 %. Samanaikaisesti kuitenkin matkustajatuonnin määrä on kasvanut noin 10 %, joten alkoholin kokonaiskulutus on laskenut hieman yli 3 %. Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % -3-2 1 Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Väkevät alkoholijuomat 446 450 435 Olut 484 530 550 Muut 277 293 305 Yhteensä 1 207 1 273 1 290 Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus, jonka määrä on noin 1,5 milj. euroa. talousarvio 1 290 000 000 talousarvio 1 273 000 000 1 206 523 429 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 135 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta. Esityksen mukaan vuoden alusta alkaen veronalaiseksi tulevat tullitariffinimikkeillä määritellyt kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet, suklaa ja jäätelö, joista kannetaan veroa 95 senttiä kilogrammalta. Lisäksi virvoitusjuomaveroa ehdotetaan korotettavaksi 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta ja sen veropohja laajenee toistaiseksi verosta vapautettuihin luonnon kivennäisvesiin. Edellä olevan johdosta virvoitusjuomaverolaki (1474/1994) ehdotetaan kumottavaksi. Uuden veron verotuotoksi arvioidaan vuositasolla yhteensä noin 155 milj. euroa eli verotuoton kasvavan 120 milj. euroa. Talousarviovuonna verotuoton arvioidaan kasvavan kuitenkin vähemmän, 100 milj. euroa. Momentin nimike on muutettu. talousarvio 135 000 000 talousarvio 35 000 000 35 454 403 07. Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän 3 870 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) Bensiinin kulutus -2½ -1-1 Dieselöljyn kulutus -3½ 0 1 Sähkön kulutus -7½ 0-2 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio Moottoribensiini 3) 1 435 1 420 1 310 Diesel 929 920 970 Sähkö 430 430 920 Muut 355 385 670 Yhteensä 3 149 3 155 3 870 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen energiaverojen korottamisesta ja ajoneuvoverolain muuttamisesta. Energiaveroja korotetaan vuoden alusta alkaen 750 milj. eurolla tarkoituksena kompensoida työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Tämä toteutetaan korottamalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Lisäksi osana polttoaineverotuksen rakennemuutosta ehdotetaan dieselöljyn veron korottamista noin 8 sentillä litralta vuoden 2012 alusta lukien. Kokonaisuudessaan energiatuotteiden verotasojen korotus Nykyinen verotaso Ehdotettu verotaso 1.1. alkaen Bensiini snt/l 62,70 62,70 Dieselöljy snt/l 36,40 36,40 4) Kevyt polttoöljy snt/l 8,70 16,05 Raskas polttoöljy snt/kg 6,70 14,48 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.) snt/kwh 0,88 1,70 Sähkö II (teollisuus) snt/kwh 0,26 0,70 Kivihiili /t 50,50 128,10 Maakaasu snt/nm3 2,10 13,72 Energiaverojen verotukien määrä arvioidaan vuonna olevan yhteensä noin x milj. euroa. Merkittävimmät 3) Sisältää niitä korvaavat biopolttoaineet 4) ehdotettu verotaso 1.1.2012 alkaen 44,30 snt/l Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
verotuet ovat dieselpolttoaineen verokanta, lämmityskäytössä olevan maakaasun verokanta, turpeen verottomuus ja teollisuuden ja kasvihuoneiden sähköverokanta. talousarvio 3 870 000 000 talousarvio 3 155 000 000 3 148 801 440 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 12 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna lähes vuoden tasolla. talousarvio 12 000 000 talousarvio 12 000 000 11 912 032 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 949 000 000 euroa. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl 10. Muut verot S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta otettiin käyttöön auton hiilidioksidipäästöstä riippuva veroprosentin määräytyminen. Vuoden huhtikuussa siirrettiin autoverolle kannettava arvonlisävero osaksi autoveroa, jonka jälkeen autoveron määrä on 12,2 48,8 % yleisestä kuluttajahinnasta hiilidioksidipäästön mukaan. Keskimääräinen veroprosentti on ollut noin 20 %. Käytettynä verotettavan auton vero perustuu Suomen markkinoilla olevan vastaavan ajoneuvon arvoon veroprosentin määräytyessä vastaavalla tavalla joko hiilidioksidipäästön tai ajoneuvon massan perusteella. Pakettiautojen verotus vastaa eräin vähäisin poikkeuksin henkilöautojen verotusta. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Taloustaantuman seurauksena uusien henkilöautojen myynti putosi 40 % vuonna, mutta myynti on käyntynyt nousuun vuonna ja nousun arvioidaan jatkuvan edelleen vuonna. keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa Uudet henkilöautot 80 000 6 557 100 000 7 000 109 000 7 100 Käytetyt henkilöautot 22 500 4 277 24 000 4 800 23 000 4 900 Uudet pakettiautot 7 900 5 981 8 500 5 700 11 500 5 600 Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö (g/km) Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on kehittynyt vuosina 2007 seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Voidaan olettaa, että autojen teknisestä kehityksestä johtuen keskimääräinen hiilidioksidipäästö alenee edelleen hieman vuonna. 2007 2008 Bensiinikäyttöiset 178,9 166,5 157,2 151,0 Dieselkäyttöiset 173,1 159,5 157,5 151,5 Keskimäärin 177,3 163,1 157,3 150,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Autoveroa arvioitu kertymä eri ajoneuvoryhmistä (milj. euroa) talousarvio esitys Uudet henkilöautot 525 700 759 Käytetyt henkilöautot 96 115 105 Uudet pakettiautot 47 48 51 Muut ajoneuvot 32 30 34 Yhteensä 687 850 949 Tuottoarviossa on otettu huomioon taksi- ja invalidiautoille suoritettava veronpalautus, jonka määräksi on arvioitu noin 35 milj. euroa. Tärkeimmät autoveron kertymän riskit liittyvät verotettavaksi tulevien ajoneuvojen kysyntään ja niiden hiilidioksidipäästöjen kehityksestä riippuvaan veroprosentin muutokseen. Jos uusien henkilöautojen kysyntä poikkeaa tusta 1000 kappaleella, tämä vaikuttaisi verotuottoon noin 7 milj. eurolla. Hiilidioksipäästön keskiarvon yhden gramman muutos vaikuttaisi noin 3 4 milj. eurolla uusista henkilöautoista kertyvän autoveron tuottoon. talousarvio 949 000 000 talousarvio 850 000 000 686 898 654 05. Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän 480 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vero on 4 % kiinteistöjen ja 1,6 % arvopapereiden luovutushinnasta. Vanhojen asunto-osakkeiden hinnat nousivat vuonna noin ½ %. Vuonna hintojen arvioidaan nousevan nopeammin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä hinnat nousivat noin 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti se, että vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hinnat olivat matalimmillaan koko taantuman aikana. Tuloarviota laadittaessa on käytetty oletusta, että vuonna asuntojen hintojen nousu olisi 3 %. Vanhojen asunto-osakkeiden kauppojen määrä nousi vuonna hieman yli 1 %. Vuonna kauppojen määrän arvioidaan sen sijaan laskevan selvästi edellisen vuoden tasosta mutta vuonna nousevan selvästi. Kiinteistökauppojen määrä laski 10 % vuonna ja hinnat alenivat 1,5 %. Vuoden loppupuolelta lähtien on kuitenkin näkyvissä merkkejä elpymisestä. Momentin tuloarvio perustuu oletukseen, että vuonna kiinteistökauppa pysyttelee edellisen vuoden tasolla ja vuonna kasvaa 2 %. Varainsiirtoveron tuotosta arvioidaan noin 230 milj. euroa kertyvän kiinteistökaupasta, noin 160 milj. euroa asunto-osakkeiden kaupasta ja 90 milj. euroa muusta arvopaperikaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Varainsiirtoveroon kohdistuvia verotukia ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin. Näiden verotukien määrästä ei ole käytettävissä arviota. talousarvio 480 000 000 talousarvio 400 000 000 484 183 210 06. Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän 154 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Veron määrä lasketaan rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta. Raha-automaatti- ja kasinopeleissä verokanta on 8,25 %, muissa yksinoikeudella toimeenpannuissa Oy Veikkaus Ab:n, Fintoton ja Ahvenanmaan PAF:n rahapeleissä verokanta on 9,5 %. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arpajaisverolain muuttamisesta. Arpajaisveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiin muiden kuin totopelien osalta. Korotuksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa noin 16 milj. eurolla. talousarvio 154 000 000 talousarvio 138 200 000 139 411 121 07. Ajoneuvovero Momentille arvioidaan kertyvän 726 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu ajoneuvoverosta annettuun lakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella. Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero määräytyy vuoden maaliskuusta alkaen ajoneuvon CO2-päästön perusteella. Jos tästä ei ole merkintää ajoneuvorekisteristä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa vuoden aikana maksettavaksi tulevaa verojen määrää niissä ajoneuvoryhmissä, joissa on muita kuin bensiinikäyttöisiä ajoneuvoja. Tämä koskee lähinnä henkilöautoja. Nykyisin käyttövoimavero on mitoitettu ottaen huomioon dieselöljyn moottoribensiiniä alempi verotus. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu tarkasti vain tietyillä keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on lähinnä fiskaaliset tavoitteet. Tuloarviossa on otettu huomioon vuonna hyväksytty lainmuutos, jolla otettiin käyttöön hiilidioksidipäästöihin tai massaan perustuvan perusvero paketti- ja matkailuautoille. Sen arvioidaan lisäävän ajoneuvoveron tuottoa vuositasolla noin 60 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen energiaverojen korottamisesta ja ajoneuvoverolain muuttamisesta. Dieselpolttoaineen veroa ehdotetaan korotettavaksi ja samalla henkilöautojen käyttövoimaveroa alennettavaksi. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta, mutta jo vuoden aikana kannettavaan ajoneuvoveroon sisältyy tuohon aikaan ulottuvaa veroa. Tämän arvioidaan alentavan vuoden verokertymää noin 21 milj. eurolla. Ajoneuvoveron kertymän jakautuminen perusveroon ja käyttövoimaveroon ajoneuvolajeittain (milj. euroa) talousarvio esitys Perusvero henkilöautot 293 297 312 pakettiautot 34 35 81 kuorma-autot - - - Käyttövoimavero henkilöautot 215 222 214 pakettiautot 28 28 29 kuorma-autot 84 88 90 Yhteensä 654 668 726 Ajoneuvoverotuksen verotuet muodostuvat pääasiassa invalidien vapautuksesta ajoneuvoveron perusverosta ja eräiden ajoneuvoryhmien vapautuksesta ajoneuvoverosta. Näiden verotukien yhteismääräksi arvioidaan 7 milj. euroa. Verosanktioksi voidaan katsoa henkilöautojen ja pakettiautojen käyttövoimavero, jonka määräksi arvioidaan yhteensä 243 milj. euroa. talousarvio 726 000 000 talousarvio 668 000 000 654 405 308 08. Jätevero Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu jäteverolakiin (495/1996). Jäteveron määrä on 30 euroa yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen jäteverolain muuttamisesta. Muutoksen yhteydessä eräitä kilpailuun liittyviä ongelmia korjataan, jäteveron veropohjaa laajennetaan ja jäteveroa korotetaan vuoden alusta alkaen 40 euroon ja vuoden 2013 alusta alkaen 50 euroon jätetonnilta. Muutosten seurauksena verotuoton arvioidaan kasvavan 70 milj. eurolla vuositasolla vuonna 2013, mutta vuonna verotulon lisäys arvioidaan 50 milj. euroksi. talousarvio 100 000 000 talousarvio 52 000 000 45 349 687 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
19. Muut veronluonteiset tulot 02. Lästimaksut Momentille arvioidaan kertyvän 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lästimaksu perustuu lakiin (189/1936) ja asetukseen (468/1954) lästimaksusta. Vastaavat menot on merkitty momentille 31.30.50. talousarvio 800 000 talousarvio 800 000 786 451 03. Ratavero Momentille arvioidaan kertyvän 20 800 000 euroa. Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ratavero perustuu rataverosta annettuun lakiin (605/2003). Rataverolain 5 :n pykälän muuttamisesta annetun lain perusteella kannetaan momentilta 31.10.78 rahoitetun Kerava Lahti -oikoradan käytöstä investoinnin rataveroa, jonka tuotto on arvioitu 4 600 000 euroksi. Tuloarviosta 16 200 000 euroa on otettu huomioon momentin 31.10.20 määrärahan mitoituksessa. talousarvio 20 800 000 talousarvio 20 899 000 16 998 600 04. Eräät viestinnän maksut Momentille arvioidaan kertyvän 5 598 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Viestintämarkkinamaksu, 2 904 000 euroa, perustuu viestintämarkkinalakiin (393/2003). Tietoturvamaksu, 500 000 euroa, perustuu sähköisen viestinnän tietosuojalakiin (516/2004). Postitoiminnan valvontamaksu, 1 300 000 euroa, perustuu postipalvelulakiin (313/2001). Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, 710 000 euroa, perustuu lakiin televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998). Varmennemaksu, 184 000 euroa, perustuu lakiin vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/). Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon momentin 31.40.01 määrärahan mitoituksessa. talousarvio 5 598 000 III lisätalousarvio 950 000 talousarvio 5 100 000 5 186 884 05. Lentoliikenteen valvontamaksu Momentille arvioidaan kertyvän 7 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lentoliikenteen valvontamaksu perustuu lakiin lentoliikenteen valvontamaksusta (1249/2005). Maksu peritään jokaisesta lentoasemilta lähteneestä vähintään kaksivuotiaasta matkustajasta. Maksuvelvollinen on lentoaseman pitäjä. Maksu peritään vain 20 000 euroa ylittävältä osalta. Vuoden arvio lentoliikenteen valvontamaksukertymästä perustuu vuoden arvioon kotimaan ja kansainvälisen liikenteen kehityksestä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi lentoliikenteen valvontamaksun nostamisesta 0,80 eurosta 1,00 euroon. Momentin tuloarvio on otettu huomioon momentin 31.20.01 määrärahan mitoituksessa. talousarvio 7 800 000 talousarvio 6 400 000 6 677 625 06. Väylämaksut Momentille arvioidaan kertyvän 68 476 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Väylämaksu perustuu väylämaksulakiin (1122/2005), jonka perusteella Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittavasta aluksesta suoritetaan valtiolle väylämaksua. Vuoden arvio väylämaksukertymästä perustuu vuoden toteutuma-arvioon siten, että vuonna liikenteen määrän on arvioitu nousevan 2 %, mikä laskee tulokertymää noin 1 %. talousarvio 68 476 000 talousarvio 72 700 000 66 468 597 08. Öljyjätemaksu Momentille arvioidaan kertyvän 4 600 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maksu perustuu öljyjätemaksusta annettuun lakiin (894/1986). Maksu on 5,75 senttiä voiteluöljykilolta. Öljyjätemaksulla rahoitettavat vastaavat menot on merkitty momenteille 35.10.60 ja 65. talousarvio 4 600 000 talousarvio 4 600 000 3 549 013 09. Muut verotulot Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, joiden osalta ei ole katsottu kertymän vähäisyyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa tulomomenttia. Momentille kertyy lähinnä ennen vuotta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
voimassa olleiden veroperusteiden mukaisia veroja ja maksuja. talousarvio 3 000 000 talousarvio 3 000 000 2 817 436 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16