Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. helmikuuta 2015 (OR. en) 5893/15 FIN 93 SOC 47

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. helmikuuta 2015 (OR. en) 5893/15 FIN 93 SOC 47 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 3. helmikuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2015) 40 final Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/015 GR/Attica Publishing activities) Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 40 final. Liite: COM(2015) 40 final 5893/15 ts DG G 2A FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2015 COM(2015) 40 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/015 GR/Attica Publishing activities) FI FI

PERUSTELUT EHDOTUKSEN TAUSTA 1. Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) myönnettävään rahoitustukeen sovellettavista säännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013 1, jäljempänä EGR-asetus. 2. Kreikan viranomaiset toimittivat hakemuksen EGF/2014/015 GR/Attica Publishing activities EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 58 (Kustannustoiminta) 2 Kreikan Attikassa NUTS 2 -tason 3 alueella (EL 30) toimivassa 46 yrityksessä oli tehty EGR-asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja työntekijävähennyksiä, jäljempänä työntekijävähennykset. 3. Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä täyttyvät. HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ EGR-hakemus: Jäsenvaltio: Kreikka Asianomaiset alueet (NUTS 2 -taso): Attika (EL 30) EGF/2014/015 GR/Attica Publishing activities Hakemuksen jättämispäivä: 4.9.2014 Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta: 18.9.2014 Lisätietopyyntö: 18.9.2014 Tietojen toimittamiseen myönnettävää kahden viikon lisäaikaa koskeva pyyntö: 29.10.2014 Lisätietojen toimittamisen määräaika: 13.11.2014 Arvioinnin päättämisen määräaika: 5.2.2015 Toimintakriteeri: Toimialat (NACE Rev. 2 -kaksinumerotaso): EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohta Kaksinumerotaso 58 (Kustannustoiminta) Viiteajanjakso (yhdeksän kuukautta): 12. syyskuuta 2013 12. kesäkuuta 2014 1 2 3 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8. marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34). FI 2 FI

Vähennettyjen työntekijöiden tai työskentelyn lopettaneiden määrä viiteajanjaksolla: Toimenpiteisiin osallistuvien tukeen oikeutettujen edunsaajien odotettu määrä: Kohteena olevien työelämän ja koulutuksen 0 ulkopuolella olevien nuorten (nk. NEET-nuoret) määrä: Yksilöllisten palvelujen talousarvio (euroa) 6 034 500 EGR:n täytäntöönpanon 4 talousarvio (euroa) 210 000 Kokonaistalousarvio (euroa) 6 244 500 EGR:n tuki (60 %) (euroa) 3 746 700 705 705 HAKEMUKSEN ARVIOINTI Menettely 4. Kreikan viranomaiset toimittivat hakemuksen EGF/2014/015 GR/Attica Publishing activities 4. syyskuuta 2014 eli 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona EGR-asetuksen 4 artiklassa säädetyt toimintakriteerit täyttyivät. Komissio ilmoitti hakemuksen vastaanottamisesta 18. syyskuuta 2014 eli kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämispäivästä. Komissio pyysi lisätietoja Kreikan viranomaisilta samana päivänä. Kreikan viranomaiset toimittivat lisätiedot kahdeksan viikon kuluessa niiden pyytämispäivästä sen jälkeen, kun määräaikaa oli lykätty kahdella viikolla Kreikan viranomaisten asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 5. helmikuuta 2015. Hakemuksen tukikelpoisuus Asianomaiset yritykset ja edunsaajat 5. Hakemus koskee 705 työntekijää, jotka NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 58 (Kustannustoiminta) Kreikan Attikassa NUTS 2 -tason alueella (EL 30) toimivat 46 yritystä 5 olivat vähentäneet 6. Toimintakriteerit 6. Kreikan viranomaiset toimittivat hakemuksen EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toimintakriteerin nojalla; siinä edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella jäsenvaltiossa. 7. Yhdeksän kuukauden viiteajanjakso alkoi 12. syyskuuta 2013 ja päättyi 12. kesäkuuta 2014. 4 5 6 Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Asianomaiset yritykset ja kussakin yrityksessä vähennettyjen työntekijöiden määrä esitetään liitteessä. EGR-asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä. FI 3 FI

Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen 8. Kaikki työntekijävähennykset on laskettu päivästä, jona työsopimus päättyi tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyi. Tukeen oikeutetut edunsaajat 9. Tukeen oikeutettuja edunsaajia on yhteensä 705. Työntekijävähennysten ja maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välinen yhteys (asetus (EY) N:o 546/2009) 10. Osoittaakseen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä asetuksessa (EY) N:o 546/2009 käsiteltyyn maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin, Kreikka väittää, että Kreikan talous on syvässä taantumassa kuudetta perättäistä vuotta (2008 2013). Kreikan tilastoviranomaisen ELSTATin mukaan Kreikan BKT on pienentynyt 25,7 prosenttiyksikköä, julkinen kulutus 21 prosenttiyksikköä ja yksityinen kulutus 32,3 prosenttiyksikköä sitten vuoden 2008 samalla kun työttömyys on lisääntynyt 20,6 prosenttiyksikköä. Vaikka Kreikan talouden arvioidaan olevan palaamassa takaisin kasvuvaiheeseen ja jotkin näitä indikaattoreita koskevat ennusteet ovat jo positiivisia vuoden 2014 osalta 7, työmarkkinoilla on edelleen vaikeuksia lähitulevaisuudessa. 11. Selvitäkseen ulkomaanvelkojen takaisinmaksuista Kreikan hallitus toteutti vuonna 2008 epäsuosittuja toimenpiteitä: se esimerkiksi lisäsi verotuloja, leikkasi julkisia menoja ja pienensi julkisen alan työntekijöiden palkkoja. Palkat ovat pienentyneet myös yksityisellä sektorilla, kun Kreikan talouden kilpailukykyä on pyritty lisäämään. Sitten vuoden 2008 tuhannet yritykset ovat lopettaneet toimintansa ja irtisanoneet henkilöstönsä ja tuhannet itsenäiset ammatinharjoittajat ovat lopettaneet toimintansa, mikä on lisännyt työttömyyden rajua kasvua. Alentunut tulotaso on johtanut suoraan kulutuksen varsinkin ei-välttämättömien hyödykkeiden kulutuksen vähenemiseen. 12. Vuonna 2009 kotitalouksien kulutuksen väheneminen Kreikassa noudatteli samaa negatiivista kehityssuuntaa kuin EU-27:ssä. Kotitalouksien kulutus elpyi EU-27:ssä vuosina 2010 ja 2011 mutta putosi jälleen vuonna 2012. Kotitalouksien kulutus on Kreikassa vähentynyt rahoitus- ja talouskriisin alusta lähtien, ja luvut ovat heikentyneet vuosi vuodelta. Kotitalouksien kulutus (muutos edellisvuodesta, %) 2008 2009 2010 2011 2012 EU-27 0,44-1,67 1,04 0,26-0,74 Kreikka 4,67-1,91-6,39-7,91-9,07 Lähde: Eurostat. 7 http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/forecasts/2014_autumn_forecast_en.htm FI 4 FI

13. ELSTATin kotitalouksien tuloista ja elinoloista laatiman raportin mukaan 23 prosenttia kreikkalaisista eli vuonna 2012 köyhyysrajan 8 alapuolella. 14. Tuoreen heinäkuussa 2014 julkaistun INE-GSEE:n 9 tutkimuksen 10 mukaan kolme neljästä työntekijästä toteaa, että palkkaleikkauksien vuoksi heidän tulotasonsa on laskenut vuonna 2014 aiempiin vuosiin verrattuna. Lisäksi 38 prosenttia vastaajista uskoo, että heidän palkkojaan leikataan edelleen seuraavalla vuosineljänneksellä. Enemmistö vastaajista oli vähentänyt menojaan etenkin ei-välttämättömien hyödykkeiden kuten aikakauslehtien ja sanomalehtien kulutuksen osalta. 15. Kustannustoiminnan alalta on tähän mennessä jätetty yksi muu EGR-hakemus 11, joka sekin perustuu maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin. Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat 16. Kreikan viranomaisten mukaan työntekijävähennyksiin johti kaksi pääsyytä: 1) kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen pieneneminen, joka johtui verotaakan kasvamisesta, palkkojen pienenemisestä (sekä yksityisellä että julkisella sektorilla) ja työttömyyden kasvamisesta ja johti ostovoiman rajuun heikkenemiseen ja menojen priorisoinnin tarpeeseen, jolloin pois jätettiin tuotteet, joita ei pidetä arkielämän kannalta välttämättöminä; 2) yrityksille ja yksityishenkilöille myönnettyjen lainojen jyrkkä väheneminen, joka johtui siitä, ettei kreikkalaisilla pankeilla ollut riittävästi varoja. Kreikan pankin mukaan kotitalouksille ja yrityksille (paitsi rahoitusalan yrityksille) myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti on ollut negatiivinen vuodesta 2010. Syynä on kreikkalaisten pankkien käteisvarapula 12. 17. Media-alalla toimivat yritykset ovat vuosina 2009 2012 lopettaneet toimintojaan tai laskeneet henkilöstönsä palkkoja 13. Media-alan yritysten tulot ovat tässä yhteydessä pienentyneet, koska mainostulot yksi niiden perustulolähteistä olivat romahtaneet. Vuonna 2012 tiedotusvälineiden saamat mainostulot laskivat 1,14 miljardiin euroon vuoden 2008 2,67 miljardista eurosta, joten laskua oli 57 prosenttia 14. 18. Seurauksena oli, että kaikentyyppisillä ja -kokoisilla media-alan yrityksillä alkoi olla vakavia vaikeuksia velkojensa maksamisessa. Maksutase osoittaa, että media-alan yritysten kokonaisvelka oli vuosina 2010 ja 2011 yli 3,2 miljardia euroa, ja tästä 50 prosenttia oli lyhytaikaisia velkoja 15. 19. Kustannusyrityksillä on ollut vakavia kannattavuusongelmia, sillä niiden ennestään heikot rahoitus ja tulos heikkenivät edelleen kriisin aikana. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään kustannusalan liikevaihto. Taulukko antaa hyvän kuvan viime vuosien heikkenevästä suuntauksesta: kustannusalan (kaksinumerotaso 58) yritysten 8 9 10 11 12 13 14 15 Kreikassa köyhyysraja on 5 708 euroa henkeä kohti vuodessa (yhden hengen taloudet) ja 11 986 euroa kahdesta aikuisesta ja kahdesta enintään 14-vuotiaasta lapsesta koostuvaa taloutta kohti. Kreikan työntekijöiden keskusliiton (GSEE) työvoimainstituutti. http://www.inegsee.gr/wp-content/uploads/2014/07/symperasmata.pdf EGF/2009/024 NL Noord Holland and Zuid Holland, COM(2010) 532 http://www.bankofgreece.gr/bogekdoseis/summary_annrep2013.pdf http://www.efsyn.gr/?p=5033 http://www.3comma14.gr/pi/?survey=16005 http://www.efsyn.gr/?p=5033 FI 5 FI

Kaksinumerotaso 58: julkaisutoiminta (perusvuosi: 2005 = 100) liikevaihtoindeksi on viimeisten kolmen vuoden (2010 2013) aikana laskenut yli 40 prosenttia. Laskusuuntauksen arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2014. Taulukko 1: Liikevaihtoindeksin kehitys kustannussektorilla (NACE rev. 2:n kaksinumerotasolla 58) Kreikassa, 2010 2014 2010 2011 2012 2013 MUUTOS 2010 2013 76,3 55,9 47,8 45,5-40,4 2014 43,8 (arvio) 20. Kreikan talouden taantuman sivuvaikutuksena aiheutunut kassavirran puute pahensi kustannusalan yritysten vaikeuksia. 21. Alan yritysten (sanomalehtien, aikakauslehtien jne. kustantajat) myynti väheni 60 prosenttia vuosina 2009 2013 niiden tuotteiden kysynnän vähennyttyä. Kreikkalaisten kuluttajien tulojen jatkuva väheneminen muutti kulutuskäyttäytymistä, ja kulutus siirtyi perustarpeiden täyttämiseen. Tämä laskusuuntaus on ominaista Attikan sanomalehtikustantajille, jotka menettivät kriisin aikana puolet lukijoistaan (ks. taulukko 2). Kyseiset sanomalehtikustantajat muodostavat suuren osan media-alan yrityksistä. Taulukko 2: Sanomalehtien levikin kehitys valituissa ryhmissä Attikassa (2008 2013) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SUNNUNTAISIN ILMESTYVÄT SANOMALEHDET 1 130 178 1 115 732 971 287 861 111 730 425 676 537 AAMULEHDET 59 581 52 280 41 262 31 686 28 385 6 916 ILTALEHDET 254 694 226 055 203 961 174 804 130 100 101 754 VIIKOTTAIN ILMESTYVÄT TALOUSSANOMALEHDET 43 065 27 621 34 665 20 721 15 206 9 016 YHTEENSÄ 1 487 518 1 421 688 1 251 175 1 088 322 904 116 794 223 22. Työllisyystasot laskivat sen vuoksi merkittävästi, ja vuosina 2010 2013 kustannussektorin (NACE rev. 2:n kaksinumerotaso 58) työllisyys väheni Kreikan työvoimainstituutin mukaan 28,7 prosenttiyksikköä 16. Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen 16 http://www.inegsee.gr FI 6 FI

23. Työntekijävähennyksillä on huomattavia kielteisiä vaikutuksia paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen talouteen. Kreikan työttömien määrä nelinkertaistui vuosina 2008 2013. FI 7 FI

Työttömyysaste Lähde: Eurostat 17. 24. Attikan alueen työttömyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 28 prosenttia (Kreikan keskiarvon ollessa 27,8 %) 18. Tämän alueen osuus Kreikan BKT:sta on 43 prosenttia (ja sen vuoksi kriisin seuraukset alueen yrityksiin vaikuttavat koko Kreikan talouteen). Alueella on myös suurin työttömien osuus Kreikassa, mikä vaikuttaa kielteisesti Attikan työntekijöiden tilanteeseen. 25. Lisäksi on todettu, että suurimmalla osalla suur-ateenan alueen yrityksistä on yleisiä kannattavuusongelmia. On siis ilmeistä, että kustannusyritysten irtisanomiset ovat aiheuttaneet suuria paineita alueelle, joka on jo ennestään kärsinyt voimakkaasti kriisin kielteisistä seurauksista. Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet Kohteena olevat edunsaajat 26. Odotettavissa on, että toimiin osallistuu arviolta 705 kohteena olevaa työntekijää, toisin sanoen kaikki tukikelpoiset irtisanotut työntekijät. Kyseisten työntekijöiden jakauma sukupuolen, kansalaisuuden ja iän mukaan on seuraava: Ryhmä Edunsaajien lukumäärä Sukupuoli: Miehiä: 391 (55,46 %) Naisia: 314 (44,54 %) Kansalaisuus: EU-kansalaisia: 693 (98,30 %) Muita kuin EUkansalaisia: 12 (1,70 %) 17 18 Code tsdec450 Lähde: Kreikan tilastoviranomainen, työvoimakyselyt, vuoden ensimmäisen neljänneksen tiedot. FI 8 FI

Ikäryhmä: 15 24-vuotiaita: 12 (1,70 %) Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus 25 29-vuotiaita: 40 (5,67 %) 30 54-vuotiaita: 576 (81,71 %) 55 64-vuotiaita: 71 (10,07 %) yli 64-vuotiaita: 6 (0,85 %) 27. Vähennetyille työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista. Ammatillinen ohjaus: Tämä kaikille osallistujille tarjottava liitännäistoimenpide kattaa seuraavat vaiheet: 1. Tarpeiden kirjaaminen ja tarkastelu. Ensimmäiseen kaikille osallistujille tarjottavaan toimenpiteeseen sisältyy tietojen kirjaaminen, henkilökohtaisten, ammatillisten ja sosiaalisten tarpeiden kartoittaminen sekä tiedottaminen saatavilla olevista palveluista, koulutusohjelmista ja taito- ja koulutusvaatimuksista. 2. Yksilöllinen ja ammatillinen asiakirja. Toimenpiteen tarkoituksena on auttaa työntekijöitä tunnistamaan oma osaamisensa ja omiin intresseihinsä liittyvät mahdollisuudet sekä luomaan realistinen urasuunnitelma. Osaamisen arviointiin kuuluu intensiivistä ja henkilökohtaista neuvontaa, ja se rakentuu eri vaiheista, joiden kuluessa työntekijä ja neuvoja käsittelevät eri aiheita (esim. mahdollisuuksia, intressejä, motivaation ja odotusten analyysiä, esteitä jne.). Arvioinnin jälkeen laaditaan yksilöllinen ja ammatillinen asiakirja, jossa esitetään tiivistetysti osallistujan taidot, yksilöllinen projekti ja toimintasuunnitelma. 3. Yksilöllinen ja ammatillinen kehittäminen. Tähän vaiheeseen sisältyy 1) ammatillisten tavoitteiden määrittely työnhakutoimien rinnalla; 2) työllistymismahdollisuuksien määrittely ja arviointi; 3) työnhakumenetelmät; 4) CV:n ja saatekirjeen laatiminen; 5) haastatteluun valmistautuminen; 6) perustiedot työmarkkinoista sekä instituutioihin, työvoimaan, yrityksiin ja lainsäädäntöön liittyvistä aiheista. 4. Yksilöllisen toimintasuunnitelman laatiminen. Neuvojat ovat työntekijöiden tukena, kun nämä toteuttavat koulutuspolkujaan ja yksilöllisiä jälleentyöllistymissuunnitelmiaan. Oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille osallistujille tarjotaan ammatillisen ohjauksen osana yleisluontoista tukea ja neuvontaa. 5. Seuranta. Osallistujia seurataan kuuden kuukauden ajan siitä, kun toimenpiteet on saatettu päätökseen. Koulutus ja ammatillinen koulutus. Toimenpiteessä järjestetään työntekijöille ammatillisia kursseja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan, jotka on yksilöity ammatillisen neuvonnan kuluessa. Kurssien aiheisiin kuuluvat myös alueet ja sektorit, joilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. Tässä yhteydessä tarjotaan FI 9 FI

kahdentyyppistä koulutusta: ammatillista jatkokoulutusta sekä erityiskursseja tai yleissivistävää koulutusta. Avustus itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Työntekijät, jotka perustavat oman yrityksen, saavat 15 000 euron kerta-avustuksen perustamiskustannusten kattamiseen. Kreikassa rahoituksen saaminen on yksi suurimmista ongelmista, jonka yritystä perustava yrittäjä kohtaa. Pankeilla on pulaa varoista, ja sen vuoksi ne hylkäävät useimmat lainahakemukset. Tällä toimenpiteellä halutaan edistää yrittäjyyttä rahoitustuen avulla. Työnhakuavustukset ja koulutusavustukset. Ammatilliseen ohjaukseen osallistumisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi osallistujat saavat 50 euroa osallistumispäivää kohti. Koulutuksessa avustus on 6 euroa tuntia kohti. Liikkuvuusavustus. Ne työntekijät, jotka vastaanottamansa työn vuoksi vaihtavat asuinpaikkaa, saavat kertasuorituksena 2 000 euroa välttämättömien kustannusten kattamiseen. 28. Tässä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGRasetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. 29. Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaisille yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Ne ovat vahvistaneet, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia. Alustava talousarvio 30. Kokonaiskustannukset ovat arviolta 6 244 500 euroa. Yksilöllisten palvelujen osuus on 6 034 500 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 210 000 euroa. 31. EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 3 746 700 euroa (60 prosenttia kokonaiskustannuksista). Toimet Arvioitu osallistujamäärä Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa) Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta) Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa) Ammatillinen neuvonta 705 1 250 881 250 Ammatillinen koulutus 460 2 400 1 104 000 Erityiskoulutus/yleissivistävä koulutus 245 4 000 980 000 FI 10 FI

Avustus itsenäiseen ammatinharjoittamiseen 80 15 000 1 200 000 Välisumma a): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista Avustukset ja kannustimet (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) Työnhakuavustukset 4 165 250 (69,02 %) 705 1 250 881 250 Koulutusavustukset 460 1 800 828 000 Liikkuvuusavustukset 80 2 000 160 000 Välisumma b): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet 1 869 250 (30,98 %) 1. Valmistelutoimet 40 000 2. Hallinnointi 40 000 3. Tiedotus ja mainonta 100 000 4. Valvonta ja raportointi 30 000 Välisumma c): Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista: 210 000 (3,36 %) Kustannukset yhteensä (a + b + c): 6 244 500 EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) 3 746 700 32. Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhakuun tai koulutukseen. 33. Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla liittyvät investointikustannukset ovat enintään 15 000 euroa edunsaajaa kohti. Menojen tukikelpoisuuskausi 34. Kreikan viranomaiset aloittivat yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 28. marraskuuta 2014. Edellä 27 kohdassa tarkoitettujen toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 28. päivästä marraskuuta 2014 aina 28. päivään marraskuuta 2016 asti. FI 11 FI

35. Kreikan viranomaisille on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 3. marraskuuta 2014 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien menot ovat näin ollen kelpoisia EGR:n rahoitustukeen 3. päivästä marraskuuta 2014 aina 28. päivään toukokuuta 2017 asti. Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin 36. Kansallinen esi- tai yhteisrahoitus järjestetään kehitysministeriön julkisten investointien ohjelmasta. 37. Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä. Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa taikka työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi 38. Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevien edunsaajien edustajia (Ateenan päivälehtien toimittajaliittoa (ΕΣΗΕΑ), Ateenan päivälehtien työnantajaliittoa (ΕΠΗΕΑ) ja Kreikan työntekijöiden keskusliiton (GSEE) työvoimainstituuttia). Osapuolet lähettivät 17. kesäkuuta 2014 työministerille ja apulaistyöministerille kirjeen, jossa annettiin tietoa koko media-alaa koskevasta tulossa olevasta kriisistä, joka johtui maan talouden taantumasta. Kirjeessä kerrottiin, että lukuisat media-alalla toimivat yritykset olivat lopettamassa toimintaansa, leikkaamassa työntekijöidensä palkkoja, irtisanomassa työntekijöitä jne. Viranomaisia pyydettiin tutkimaan mahdollisen EGR-hakemuksen tukikelpoisuutta. Ensimmäinen kokous EGR:n Kreikan-hallintoviranomaisen (EYSEKT) ja ΕΣΗΕΑ:n, ΕΠΗΕΑ:n ja GSEE:n työvoimainstituutin edustajien välillä järjestettiin 27. kesäkuuta 2014. Toiseen, 31. heinäkuuta 2014 järjestettyyn kokoukseen osallistuivat EGR:n koordinointi- ja seurantaviranomainen (EYSEKT) sekä ΕΣΗΕΑ:n, ΕΠΗΕΑ:n, GSEE:n työvoimainstituutin ja työntekijöiden edustajat. Työntekijöiden edustajat antoivat kokouksessa yksityiskohtaista tietoa tästä mahdollisuudesta, ja ΕΣΗΕΑ:n, ΕΠΗΕΑ:n ja GSEE:n työvoimainstituutin edustajat tiedottivat kaikille työntekijöille Euroopan globalisaatiolle esitettävästä rahoitushakemuksesta. Sen jälkeen kaikki osallistujat keskustelivat ehdotettujen edunsaajille tarjottavien yksilöllisten palveluiden suunnittelusta. 39. Työntekijöiden edustajien ehdotukset perustuivat työntekijöiden tarpeisiin sekä työmarkkinaosapuolten kantaan, joka puolestaan perustui paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin ja erityispiirteisiin. 40. EYSEKT ja kaikki asianomaiset osapuolet tekivät yhteistyötä ehdotettujen edunsaajille tarjottavien yksilöllisten palveluiden suunnittelussa. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät 41. Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Kreikka on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustuen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavat samat elimet, joille kuuluu myös Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) saatavan rahoituksen hallinnointi ja valvonta Kreikassa. ESR:n toimien koordinoinnista ja seurannasta vastaava viranomainen (EYSEKT) toimii hallintoviranomaisena, EDEL FI 12 FI

(verotarkastuskomitea) valvontaviranomaisena ja maksuviranomaisen erityisyksikkö todentamisviranomaisena. Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset 42. Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista: Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu. Irtisanovat yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti. Suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä, eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen. Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään. Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettuja toimia. EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talousarvioesitys 43. EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 19 12 artiklassa säädetään. 44. Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 3 746 700 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle. 45. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 20 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta. Muut asiaan liittyvät asiakirjat 19 20 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. FI 13 FI

46. Samaan aikaan kun komissio esittää ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 3 746 700 euroa. 47. Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta. FI 14 FI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/015 GR/Attica Publishing activities) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 21 ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 22 ja erityisesti sen 13 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä EGR, on perustettu tuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009 23 käsitellyn maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille. (2) EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 24 12 artiklassa säädetään. (3) Kreikka esitti 4 päivänä syyskuuta 2014 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 58 (Kustannustoiminta) 25 Kreikan Attikassa NUTS 2 -tason alueella (EL 30) toimivassa 46 yrityksessä 21 22 23 24 25 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). FI 15 FI

toteutettujen työntekijävähennysten 26 vuoksi. Hakemusta täydennettiin lisätiedoilla asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio on ehdottanut, että varoja otetaan käyttöön 3 746 700 euroa. (4) Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Kreikan hakemuksen perusteella, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Euroopan globalisaatiorahastosta otetaan käyttöön 3 746 700 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2015 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 26 EGR-asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä. FI 16 FI