Hyvinvointialan liitto Vahva, integroitu, asiakaslähtöinen: kohti uutta sotejärjestelmää Ulla-Maija Rajakangas toimitusjohtaja Hyvinvointialan liitto
1.1.2017 HYVINVOINTIALAN LIITTO 1 500 jäsentä Yli 80 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista Koko Suomi Yksityiset & kolmas sektori Hoivapalvelut Lääkärikeskuspalvelut ja työterveyshuolto Perustason palvelut Kuntoutus Järjestöt Ensihoito Suun terveydenhuolto Lastensuojelu Varhaiskasvatus Erikoistason palvelut Edunvalvonta & toimintaedellytysten edistäminen Neuvonta: työoikeus & elinkeinopolitiikka Yleissitovat työehtosopimukset
Hyvinvointi kuuluu kaikille Hoidontarve kasvaa, työvoima vähenee Tasavertaiset edellytykset Avoin ja eettinen tapa toimia Uusia ratkaisuja Yhdessä rakentaen
Aino Närkki Vahva
Vahvuus syntyy yhteistyöstä Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tehostaminen on noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. Taustalla on mm. palvelutarpeiden kasvu väestön ikääntyessä ja palveluiden käyttäjien vaatimustason nousu toimintaympäristön muuttuessa. Kasvavaan kysyntään vastaamiseksi tarvitaan käyttöön kaikki yhteiskunnan resurssit. Siksi julkisen ja yksityisen yhteistyötä on lisättävä. Raja yksityisen ja julkisen välillä on hälventymässä. Kansalaisten vapaus valita palveluidensa tuottaja tulee kasvamaan. Yksityinen sektori pystyy ja haluaa olla julkisen hyvä kumppani. Sosiaali- ja terveysalalla työnantajayrityksiä on yhteensä yli 900 ja mikroyrityksiä yli 17 000. Lisäksi monet järjestöt tuottavat laajamittaisesti sote-palveluita.
Onko tämä hallituskausi sote-uudistuksen hallituskausi? Sote-keskusteluun on tällä hallituskaudella tullut mukaan uusia elementtejä: kulttuuri muuttuu asiakkaita osallistavampaan suuntaan, keskustelussa palvelulupauksesta vaaditaan kirjauksia maakuntien strategioihin, julkisen vastuun rajaa haetaan, digitalisaatio luo uutta. Yksityinen sosiaali- ja terveyssektori on ollut kasvuala viimeiset 20 vuotta. Markkinat ovat kehittyneet osaksi suomalaisten arkea. Yksityisen sektorin vahvuuksia ovat mm. joustava vastaaminen palveluiden kysyntään, asiakkaiden todellisten palvelutarpeiden täyttäminen ja kustannustehokkuus. Sotessa hyvin toimiva / huonosti toimiva on tärkeämpi ulottuvuus kuin suuri / pieni. Sote-uudistuksen tavoitteena on keskittää hallintoa ja hajauttaa palveluita. Julkinen sektori ei rapaudu vaan kansalaisten käytössä oleva palvelujärjestelmä vahvistuu. Yhteisellä toiminnalla vastataan haasteeseen, johon kumpikaan ei yksin pystyisi.
On vaikea kuvitella Suomessa tilannetta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluita tuotettaisiin vain julkisella sektorilla.
Aino Närkki Integroitu
Integraatiota on monenlaista Integraatiosta keskustellaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa ja mitä pitäisi tehdä, ei aina avaudu. Integraatio edellyttää yhtä vahvaa järjestäjää, rahoituksen ehjää kokonaisuutta, tiedon liikkumista, yhteensopivia palveluketjuja ja palvelukokonaisuuksien uudenlaista hahmottamista. Integraatio tuo järjestelmään parempaa ohjattavuutta ja tätä kautta tehokkuutta ja tuloksia. Integraatiosta hyötyvät eniten paljon palveluita käyttävät asiakkaat. Tämä on tärkeää: vaikka ryhmä ei ole suuri, niin se käyttää suuren osan käytettävissä olevista resursseista. Käytettävissä on jo nyt valtava määrä erilaista asiakastietoa. Ongelmana ei ole se, ettei tietoa olisi, vaan se, että tietoa ei osata tai voida käyttää ja yhdistellä. Työn alla olevilta Kanta- ja Kansa-hankkeilta odotetaan paljon tuloksia.
Integraatio edellyttää kulttuurin muutosta Sosiaali- ja terveydenhuollossa on perinteisesti paljon hierarkioita ja erilaisia vahvoja ammattikuntia. Toimintatapojen ja rakenteiden uudistaminen eivät ole yleisesti tarkasteltuna toimialan vahvuuksia. Sote-uudistuksen myötä toimintatapojen muutokset tulevat kautta linjan madaltamaan eri ammattikuntien välisiä raja-aitoja. Palvelut hahmotetaan nykyistä paremmin kokonaisuuksiksi ja tämä antaa eväitä tunnistaa eri palveluiden välisiä yhtymäkohtia. Kulttuurin muuttamiseksi tarvitaan aitoa ja yhteistä motivaatiota, joka tähtää asiakaspalvelun parantamiseen. Integraatio ei synny, se tehdään!
Kun rakennamme yhdessä, suomalaiset voivat paremmin.
Aino Närkki Asiakaslähtöinen
Mielikuva yksityisestä palveluntuottajasta on asiakaslähtöinen Yksityinen sektori on edesauttanut toiminnallaan asiakaslähtöisyyttä sotepalveluiden tuottamisessa. Mielikuva yksityisistä palveluista on asiakaslähtöinen ja laadukas. Tämä on seurasta pitkäjänteisestä työstä. Yksityisiä toimijoita valvotaan tarkasti. Pienetkin puutteet palvelussa päätyvät helposti mediaan tai someen. Yksityiset tuottajat voivat olla myös suunnannäyttäjiä.
Asiakaslähtöisyys on haasteellinen teema sosiaali- ja terveydenhuollossa Keskustelu valinnanvapaudesta on osoittanut myös sen, että asiakaslähtöisyys on haasteellinen teema suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eräs osoitus on palvelusetelin hidas laajeneminen. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä säädettiin vuonna 2009. Sen tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Kuntien ja kuntayhtymien palveluseteliostot olivat vuonna 2015 yhteensä noin 219 miljoonaa euroa (varhaiskasvatuspalvelut 91,9 meur, palveluasumisen ostot 69,9 meur, kotihoidon ostot 20,0 meur, terveydenhuollon ostot 11,3 meur ja muut ostot 26,3 meur.)
Aino Närkki Nousevat teemat
Yritysvastuu sosiaali- ja terveysalalla Yksityiset sote-toimijat haluavat kantaa vastuunsa oman toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Hyvä yhteistyö henkilöstön kanssa on yksityisen toimijan menestymisen edellytys. Ala on luvanvaraista ja tarkasti valvottua. Tämän lisäksi liiton jäsenet tekevät lainsäädännölliset ja sopimusperusteiset vaatimukset ylittäviä asioita. Sote-uudistuksen myötä hallintolaki ja julkisuuslaki tulevat sovellettaviksi. Vastuullisuustyö on osa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon liiketoimintastrategiaa. Yritysvastuulla on myönteisiä vaikutuksia yritystoimintaan. Yritys tavoittelee lisää asiakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä, kustannusten hallintaa ja sidosryhmien positiivista asennetta.
Työvoiman riittävyydestä yhteinen ponnistus Sote-ala on Suomen suurin työllistäjä. Toimiala ohitti teollisuuden vuonna 2009. Vuonna 2014 alalla työskenteli 386 000 työntekijää eli 17 prosenttia kaikista työntekijöistä. Vuosina 2007 2014 terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen määrä on kasvanut 34 000 uudella työpaikalla. Kasvu oli 9,8 prosenttia. Pystyykö ala houkuttelemaan nuorista ikäluokista riittävän suuren osuuden, jotta uuden työvoiman saatavuus pystytään turvaamaan? Ala ei ole nuorten silmissä kaikilta osiltaan vetovoimainen ja yhteistä ponnistelua imagon kehittämiseksi tarvitaan. Ala tarjoaa pysyviä työpaikkoja ja hyviä urapolkuja. Alan imagon ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi tarvitaan viranomaisten, julkisten työnantajien, yksityisten työnantajien ja työmarkkinajärjestöjen panosta.
Ahkeria auttajia hoitajille ja asiakkaille!
Digitaalisuus muuttaa maailmaa Syväoppivat koneet tulevat helpottamaan hoito- ja hoivatyötä. Rutiininomaiset tehtävät ja logistiikka. Miksi ei voitaisi siirtää koneille? Digitaalisuus ei vie työpaikkoja: alalle syntyy uusia korkean osaamisen työpaikkoja. Koulutusjärjestelmän tulee varautua tarvittavan työvoiman kouluttamiseen. Asiakkaan sitouttaminen esim. aktiivisuusranneke ja digipalvelut asiakkaan käyttöön Yksilöllisempi asiakaskokemus esim. kohdennetut palvelut asiakkaasta kerätyn tiedon avulla Joustavampi asiakaskokemus esim. lääkärikäynti etäyhteydellä Lisämyynti esim. lisäpalvelut suoraan puhelimeen Arvon luonnin siirtäminen asiakkaalle esim. asiakas täyttää terveystietokyselyn itse palveluntuottajan älypuhelinsovelluksella
Työmarkkinapalvelut Neuvottelemme toimialan tarpeiden mukaiset työehtosopimukset.
Jäsenpalvelut Varmistamme jäsentemme osaamisen laadukkaalla neuvonnalla.
Kiitos! Ulla-Maija Rajakangas toimitusjohtaja hyvinvointiala.fi