TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2009 Johtokunta hyväksynyt 8.3.2010

1 Toimintakertomus 2009 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2009 TOIMINTAAN... 2 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 8 1.3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS... 10 1.3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS... 11 1.3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 13 1.3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS... 15 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...16 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET... 17 1.4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISOIKEUDELLISTEN SUORITTEIDEN LAATU... 20 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN...22 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI...26 1.6.1 RAHOITUKSEN RAKENNE... 26 1.6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 27 1.6.3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 28 1.6.4 TASE... 29 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...30 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET...31 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...31 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 33 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 35 4. TASE... 36 5. LIITETIEDOT... 37 6. ALLEKIRJOITUS... 46 7. TOIMINTAKERTOMUKSEN EN LIITTEET... 48 LIITE 1 Mittatekniikan keskuksen toimintaorganisaatio...48 LIITE 2 Käytetyt lyhenteet...49

2 Toimintakertomus 2009 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2009 TOIMINTAAN Vuosi 2009 oli mittatekniikan keskuksen yhdeksästoista toimintavuosi. Keskus on toiminut neljä vuotta uudessa toimitalossa Otaniemessä ja on tänä aikana vakiinnuttanut paikkansa osana Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöä. Mittatekniikan keskuksen metrologiset ja pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria. Palveluita tarvitaan ja niitä käytetään talouden vaihteluista riippumatta. Keskuksen toimintavolyymi oli vuonna 2009 edellisten vuosien tasolla ja joiltakin osin näitä korkeampi. MIKES on tavoitteensa mukaisesti lisännyt vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla strategisesti kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKES - metrologian keskeiset yhteistyökumppanit Otaniemessä ovat VTT ja Aalto yliopisto/tkk. Kansallista verkottumista on vahvistettu erityisesti Oulun ja Kajaanin alueiden toimijoiden kanssa. Vuoden aikana tuli voimaan keskuksen ja Oulun yliopiston välinen kumppanuussopimus. EU-rahoitteiset tutkimushankkeet liittävät MIKESin kotimaisine yhteistyökumppaneineen eurooppalaiseen tutkimusverkostoon. Vuonna 2009 oli käynnissä yhdeksän EMRP/ERANET + -ohjelman hanketta. Korkeatasoiset ja kunnianhimoiset tutkimustavoitteet luovat perustan viraston palvelutehtävälle. FINAS -akkreditointi tekee osaltaan yhteistyötä useitten eri hallinnonaloilla toimivien virastojen kanssa. Uutena arviointikohteena on ollut mm. elintarviketarkastusta tekevä tarkastuslaitos Keskuksen talous toteutui pääpiirteissään suunnitelluissa rajoissa. Omatoimisen tulojenhankinnan onnistuminen tasapainotti keskuksen taloutta menojen kasvaessa hieman suunniteltua enemmän. Maksullisen palvelutoiminnan tulot kasvoivat nimellisarvoltaan 258 tuhatta euroa. Lisäystä edellisvuoteen oli n. 9 %. Menojen lisäys oli 389 000 euroa. Akkreditointiyksikön toiminta oli vuonna 2009 kustannusvastaavaa (101,9 %). Metrologian yksikön maksullinen palvelutoiminta jäi toistamiseen alijäämäiseksi (82,7 %) Valtion hallinnon yleisen tuottavuusohjelman henkilövähennysvaateen toteuttaminen on edelleen iso haaste. Metrologiaan ja akkreditointiin liittyviä perustehtäviä kehitetään kuitenkin tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2009 toiminnan tuloksena Mittatekniikan keskus on vahvistanut asemaansa yhteistyökumppanina, palvelulaitoksena ja sektoritutkimuslaitoksena. Omatoiminen tulonhankinta on vahvistanut rahoitusrakennetta ja henkilöstön yleinen hyvinvointi on säilynyt korkealla tasolla. Timo Hirvi Ylijohtaja

3 Toimintakertomus 2009 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN SEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kuva 1: 1 MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja -alue Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot Tutkimuslaitosten mittaukset ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa 4000 4 000 000 40 000 000 4 000 000 000 Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin 4000. Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Mittausten osuus on n. 2 % BKT:sta eli runsaat 3 mrd euroa. TOIMINTA-AJATUS, AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) kehittäminen ja ylläpito. Sen tehtävänä on vastata myös säännöksissä ja määräyksissä edellytetyistä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvistä tehtävistä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ajatus Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön. - MIKES -metrologia tekee metrologista huippututkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa. - FINAS -akkreditointipalvelu akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen toimijoita, esim. ympäristötodentajia sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. Visio Kansainvälistä huipputasoa oleva ja innovaatioita tuottava mittausjärjestelmä sekä pätevyydentoteamisjärjestelmä antavat suomalaiselle teollisuus- ja palvelutuotannolle sekä viranomaistoiminnalle merkittävää kilpailuetua. Ne lisäävät kansalaisten hyvinvointia vaikuttamalla terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön kohdistuvien mittausten ja niitten perustella tehtävien ratkaisujen oikeellisuuteen ja luotettavuuteen. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta.

4 Toimintakertomus 2009 MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Strategiset tavoitteet ja kytkentä työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiostrategian linjauksiin Työ ja elinkeinoministeriön keskeisenä elinkeinopoliittisena tehtävänä on parantaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisäksi edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia. Erilaiset laadun peruspalvelut, joihin kuuluvat mm. metrologiset palvelut ja akkreditointipalvelut, ovat tärkeä osa yritysten toimintaympäristöä. Niiden taso ja saatavuus ovat yritystoiminnan menestystekijöitä ja ne kytkeytyvät muun muassa teknologian hyödyntämiseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten syntyyn ja kasvuun. Mittatekniikan solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan teollisuuden kilpailukykyä, kaupan teknisten esteitten poistamista sekä kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten toimeenpanoa. Mittatekniikan keskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien innovaatiopolitiikan peruslinjausten mukaisesti ja sen toimintasuunnitelmat linkittyvät ainakin seuraaviin aihealueisiin: tutkimus- ja innovaatiopolitiikka kansainvälistyvät yhteistyö elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä lisääntyy yritysten ja muiden toimijoiden laatukilpailukykyä parannetaan teknillinen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla, mikä takaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön 1.2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tulostavoite vuodelle 2009: Toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä: asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat, keskuksen toimialan EU-rahoitteisilla yhteishankkeilla syntyy uutta sovellettavaa osaamista elinkeinoelämän käyttöön Vaikuttavuuden tarkastelu perustuu ministeriön tulossopimuksessa vahvistamien sanallisten tavoitteiden sekä tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun.

5 Toimintakertomus 2009 Taulukko 1: MIKESin vuoden 2009 tulossopimuksen toiminnan vaikuttavuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tavoitteet: Tavoite toteutumavertailu Kriittiset menestystekijät Mittatekniikan keskuksen perustoiminta on eurooppalaista huipputasoa ja asiakastarpeitten ohjaamaa Tulostavoite 2009 Metrologisia ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat -SI-mittanormaalijärjestelmää ja pätevyydenarviointia kehitetään kansallisten tarpeitten mukaisesti ja kansainväliset sopimukset ja normit täyttäen. Tuloksellisuus mittarit Vertailumittauksissa ja kvarvioinneissa menestyminen Toteuma vuonna 2009 Metrologia: -Mukana useissa Euramet ja CIPM avainvertailussa ja koordinoinut niistä kaksi sekä useassa muussa avainvertailussa, joista koordinoinut 5. Päättyneissä vertailuissa menestys on ollut hyvä. FINAS: -EA:n tekemä kv-arviointi on saatettu jatkotoimineen loppuun. -FINAS jatkaa kaikkien EA:n MLA-sopimusten allekirjoittajana. - EMAS-arvioinnin tulos oli positiivinen. - Osallistunut 50 kv-kokoukseen ja isännöinyt kaksi, -Mukana kuudessa peer-evaluaatiossa Euroopassa ja kv-tasolla, -FINASin edustaja jatkaa EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana. -FINAS on mukana EA:n ilmoitettujen laitosten verkostossa. -Metrologia saadaan osaksi kansallisia osaamiskeskittymiä. -Alueellista läsnäoloa lisätään tavoitteena vahvistaa paikallisten toimijoitten palvelukykyä luomalla maanlaajuinen yhteistyö- ja palveluverkko. SHOK- ja OSKE - yhteistyön laajuus Alueellisten hankkeitten määrä, Measurepolisja OSKEyhteistyön laajuus Metrologia: -MIKES on Cleen Oy:n (Energia- ja ympäristöalan SHOK) sihteerinä SRA8:ssa ja mukana 3 muussa SRA:ssa. - MMEA-, FCEP- ja SGEM-ohjelmien haku on käynnissä. Metrologia: -Tiiviimmän yhteistyön valmistelua Oulun yliopiston kanssa on jatkettu. -Toteutettu metrologian kurssi OY:ssa INFOTECH-tutkijakoululle. -Kajaanin mittalaitelaboration (MILA) kanssa on tehty onnistunut TEKES -hankehaku. -Voiman ja vääntömomentin KML-toiminnan siirto Kajaaniin käynnissä. - Opinnäytetyöprojekti kajaanilaisen yrityksen kanssa, -T&K-yhteistyötä varkautelaisen yrityksen kanssa. - Metrologian kurssi Jyväskylän yliopiston NSG-nanotutkija-koululle. Tutkimustoiminta on kansainvälisesti korkeatasoista ja sovellushakuista -Akkreditoinnin hyväksikäyttöä lisätään, uusia arviointiohjelmia kehitetään sekä uudistetaan olemassa olevia kansainvälisten vaatimusten ja kansallisten tarpeitten sekä kysynnän mukaan. EU-rahoitteisilla yhteishankkeilla syntyy uutta ja sovellettavaa osaamista siirrettäväksi elinkeinoelämän käyttöön Arviointien lukumäärä. Sidosryhmäyhteistyön laajuus FINAS: -Uusia akkreditointipäätöksiä 11 ja käsittelyssä 7, joista kaksi ilmoitettuja laitoksia -Säädellyn sektorin pätevyydenarviointeja tehty 29 -Akkreditoitu ensimmäinen elintarviketarkastuslaitos -Viisi arviointia uutta EA-2/17 opasta soveltaen -ISO 15189 vuoden 2007 version mukaiset arvioinnit tehty kv - siirtymäajan rajoissa -FINASin edustaja jäsenenä VANK-P, -V ja T -jaostoissa sekä NLFtyöryhmässä. Sihteerinä VANK-P ja 2 ryhmässä -Yhteistyötä Eviran/Valviran, MMM:n, STM:n, EMV:n, EMV/TEM/Ilmailuhallinnon, SYKE/LVM:n, LVM/AKEn sekä PEFC:n kanssa -Kotimaisia lausuntopyyntöjä käsitelty 21 -Pidetty 15 esitelmää eri järjestäjien tilaisuuksissa -MIKES osallistuu ERANET+ ja artikla 169 hankkeisiin -MIKESin osuus metrologian tutkimushankkeista on n. 2 % Toteutunut hankemäärä Toteutunut % - osuus Metrologia: -Osallistuttu 9 EMRP/ERANET+ -tutkimushankkeeseen -Osallistuttu EMRP Energia hankehakuun kahdessatoista hakemuskonsortiossa, joista kuudelle saatu rahoitusta -MIKESin osuus käynnissä olevista EMRP-hankkeista on 2,6 % -EMRP Energia hankkeissa saatu rahoitusosuus on 3,2 % MIKES on vahvistanut asemaansa korkeatasoisena tieteellisen metrologian tutkimusorganisaationa osana Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöä. Alueen toimijoiden yhteistyötä ovat tällä alueella kiinteyttäneet erityisesti MIKES -metrologian yhdeksän ERA-NET Plus ohjelman hanketta. MIKES on metrologian alalla jatkanut kansallista verkottumistaan. Se on osakkaana energia- ja ympäristöalan SHOKiin perustetussa Cleen Oy:ssä ja sillä on strateginen yhteistyö- ja kumppanuussopimus Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin kanssa. Sopimuksen tavoitteena on kehittää metrologia kansallisesti merkittäväksi tieteen ja teknologian alaksi. Kainuussa on jatkettu ja syvennetty yhteistyötä Measurepolisin kanssa.

6 Toimintakertomus 2009 Soveltavan metrologian alueella on meneillään useita yritys-, TEKES- ja SA-rahoitteisia tutkimushankkeita sekä uusia hankehakuja, joiden kautta keskuksen osaamista siirtyy elinkeinoelämän käyttöön. MIKES on jäsenenä EURAMETin hallituksessa ja EMRP-komiteassa merkittävissä tehtävissä. MIKES on jäsenenä metrijärjestön konsultatiivisissa komiteoissa CCL, CCEM ja CCPR ja tarkkailijajäsenenä CCT:ssä. FINAS -akkreditointipalvelun EA-arviointi vuodelta 2008 ja sen jatkotoimenpiteet on saatettu loppuun ja FINAS jatkaa kaikkien (testaus, kalibrointi, tarkastus, järjestelmä-, tuote- ja henkilösertifiointi) MLAsopimusten allekirjoittajana. FINAS on osallistunut EA:n, ILACin ja IAF:n yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Kokouksia on ollut n. 50, joista FINAS on isännöinyt kahta. FINASin edustaja on jatkanut EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana. FINASin pääarvioijat ovat toimineet kuudessa vertaisarvioinnissa Euroopan tai kansainvälisellä tasolla ryhmän vetäjänä tai jäsenenä. Kliinisten laboratorioiden akkreditoinnissa käytetyn standardin ISO 15189:2007 version mukaiset arvioinnit on toteutettu kansainvälisen siirtymäajan puitteissa huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Kotimainen viranomais- ja muu sidosryhmäyhteistyö on jatkunut mm. Evira/Valvira/MMM:n kanssa liittyen elintarvike-, vesi- ja asumisterveysanalytiikkaan, STM:n kanssa liittyen kone- ja köysiratadirektiiveihin sekä kliiniseen auditointiin, EMV:n kanssa liittyen päästökauppaan sekä EMV/TEM/Ilmailuhallinnon kanssa liittyen ilmailutoiminnan päästökauppaan, SYKE/LVM:n kansa liittyen EMAS III, LVM/AKE:n kanssa liittyen moottoriajoneuvoihin sekä PEFC:n kanssa liittyen metsäsertifiointiin. Kotimaisia lausuntopyyntöjä ja kyselyjä on ollut käsittelyssä 21 kpl. Lisäksi FINASin edustajat ovat toimineet jäseninä VANK-P, -V ja -T:ssä ja NLFtyöryhmässä sekä sihteerinä VANK-P:ssä ja sen kahdessa työryhmässä. Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Vuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneitten kanssa: MIKES -metrologia TEKES -rahoitteinen Tutkimuksesta liiketoimintaa -hanke Yhteinen tutkimusprofessuuri TKK:n kanssa ja alan opetusta TKK:lla, OY:ssa ja JY:ssa Tutkimusyhteistyötä mm. TKK:n, VTT:n, JY:n ja OY:n, kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa Measurepolis ja MILA Kajaanissa Metrologian neuvottelukunta SHOK (Cleen Oy) ja OSKE osallistuminen FINAS -akkreditointipalvelu Elintarvike-, vesi- ja asumisterveysanalytiikkaan liittyvä yhteistyö Eviran/Valviran ja MMM:n kanssa Kone- ja köysiratadirektiiveihin liittyvä yhteistyö STM:n kanssa Päästökauppaan liittyvä yhteistyö EMV:n kanssa Ilmailutoiminnan päästökauppaan liittyvä yhteistyö EMV/TEMin ja Ilmailuhallinnon kanssa SYKE/LVM:n kanssa EMAS III:een liittyvä yhteistyö LVM/AKE:n kanssa moottoriajoneuvoihin liittyvää yhteistyötä Metsäsertifiointiin liittyvää yhteistyötä PEFC:n kanssa Yhteistyötä SYKE:n (EMAS), STM:n (konedirektiivi), AKE:n (ajoneuvot) kanssa Jäsenyys VANK-T, -P ja V:ssä sekä NLF-työryhmässä, sihteerinä ja jäsenenä VANK-P:n kolmessa työryhmässä Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja ja kehityspäällikkö ovat edistäneet verkottumista ja yhteistyötä mm. Oulun yliopiston kanssa sekä enegia- ja ympäristöalan SHOK:ssa (CLEEN OY) ja Kajaanin Measurepolis/MILA/CEMIS -hankkeissa. Hallintojohtaja ja IT-päällikkö ovat osallistuneet hallinnonalan yhteistoimintaan toimialaansa liittyvissä työryhmissä ja verkostotapaamisissa.

7 Toimintakertomus 2009 Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKES on toteuttanut mm. seuraavissa yhteyksissä: MIKES -metrologia Mukana EURAMET e.v.:n toiminnassa EMRP -tutkimusohjelmassa, EURAMETin hallituksessa ja EMRP-komiteassa. Osallistui EURAMETin kokouksiin: TC-T, TC-M, TC-F, TC-Q, TC-TF, TC-AUV, TC-EM, CCEM:n työryhmäkokouksiin MIKES mukana useissa EURAMET ja CIPM:n avainvertailuissa, joista 2 kpl MIKESin koordinoimia MIKES mukana useissa muissa kansainvälisissä vertailumittauksissa, joista 5 kpl MIKESin koordinoimia Toteutti jäljitettävyyden MIKESin primaarinormaaleista useiden maiden KML: n ja akkreditoitujen laboratorioiden referenssinormaaleihin (Tanska, Ruotsi, Turkki, Viro, Latvia, Liettua) FINAS -akkreditointipalvelu Osallistui 50 kansainväliseen akkreditointialan kokoukseen ja isännöi kahta Antoi 30 kansainvälistä lausuntoa akkreditointiin liittyvissä kysymyksissä Osallistui 42 kansainväliseen äänestykseen FINASin edustaja jatkoi EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana FINASin pääarvioijat ovat mukana kuudessa kv-peerevaluaatiossa Mukana EA:n ilmoitettujen laitosten verkostossa Taulukko 2: Mittatekniikan keskuksen julkaisutoimintaj kpl 2006 2007 2008 2009 MIKESin julkaisusarja 9 7 4 6 Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa 11 13 17 18 Muut julkaisut 3 1 1 3 Opinnäytteet 1 5 5 3 Esitykset kv. konferensseissa 13 19 20 13 Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskus on saanut näkyvyyttä 9 sanoma-, ammatti- ja paikallislehdessä julkaistuissa uutisissa tai artikkeleissa sekä TV 1:n haastattelussa sekä Tutkiva juttu ohjelmassa (aikametrologia). Keskuksen verkkosivuille tehtiin vuoden aikana runsaat 350000 käyntiä (n. 300 000 käyntiä vuonna 2008 ja n. 400000 käyntiä vuonna 2007). Nature -lehti esitteli Research highlight otsikon alla MIKESissä (ja TKK:lla) tehdyn opinnäytetyön. MIKES esittäytyi neljässä messu- tai muussa tapahtumassa ja järjesti viisi yleisötapahtumaa sekä metrologian että akkreditointitoiminnan aiheista.

8 Toimintakertomus 2009 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulostavoite vuodelle 2009: Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa: kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja, omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä sekä keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy. Taulukko 3: MIKESin vuoden 2009 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tavoitteet: Tavoite toteutumavertailu Omatoimisen rahoituksen määrä on riittävä ja maksullisen palvelutoiminnan perusta taloudellisesti terve Tulostavoite 2009 Palveluiden valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus ja laatu paranevat -Palveluista n. 10 % tuotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella -Alueellisten mittauspalvelujen jäljitettävyys varmistetaan -Arviointipalveluja tuotetaan kysynnän mukaan asiakkaitten erityistarpeet huomioonottaen Maksullisen palvelutoiminnan volyymi sekä hankekoko kasvavat ja kustannusvastaavuus paranee -Maksullisen toiminnan nettolisäys 200 t -Hankekoko on 25 100 tuhatta euroa -Markkinasuoritteitten kustannusvastaavuustavoite on 115 % Asiakaspalaute -Pätevyydenarviointitoiminnan tuottavuus kasvaa 5 % Alueellisten hankkeitten volyymi Kriittiset menestys- tekijät Keskuksen osaaminen tuotteistetaan elinkeinoelämän ja viranomaisten tarvitsemiksi palveluiksi Tuloksellisuus- mittarit Asiakaspalaute Toteutunut volyymi, hankekoko ja kustannusvastaavuus -% Tuottavuuden muutos Toteuma vuonna 2009 Metrologia: -Selvityksiä kemian metrologian integroimisesta MIKES - metrologiaan on jatkettu -Vääntömomentin ja voiman KML-toimintojen siirto Kajaaniin käynnistetty -Jäljitettävyyspalveluja tuotetaan asiakastiloissa maanlaajuisesti, kasvava kysyntä on tyydytetty -Kalibrointituotoista n. 15 % (71 000 euroa) syntyi pääkaupunkiseudun ulkopuolelta -Akkreditoitujen kalibrointilaboratorioiden kalibrointikysyntä on tyydytetty -Epävirallisten pituusmittauslaboratorioiden kartoitus aloitettu, tiedotusta valmisteltu -Asiakaspalaute pääosin positiivista FINAS: -Palvelukysyntä on tyydytetty kokonaisuudessaan -Uudelleenakkreditointeja 60, muutospäätöksiä 143 -Päättyneitä akkreditointeja 4, peruttu tilapäisesti 2 -Asiakaspalaute 4,4 (max 5), -Arviointiselosteiden toimitusaikoja ei onnistuttu lyhentämään - Asiakaskunnalle on järjestetty FINAS-päivä -Kaksi standardeja ISO17025 ja 15189 koskevaa koulutustilaisuutta Metrologia: ogia: - Uutta maksullista palvelutoimintaa on käynnistetty: Suurjännitemetrologian kalibrointipalvelut Kiihtyvyysantureitten kalibroinnit R&R-testi tuotteistettu EMC-konsultointipalvelu Kalibrointijärjestelmän rakentamiskonsultointi tuotteistettu -Maksullisen toiminnan nettolisäys (tulossuunnitelmaan verrattuna 100 t ) -Uusia hankkeita ja hankehakemuksia: Jätetty 3 uutta TEKES -hakemusta Jätetty 8 SA-hankehakemusta, yksi hyväksytty Saatu 4-vuotinen NGS-NANO -tutkijakoulurahoitus (SA) Kvattimetrologiakolmio -hankkeelle jatkorahoitus (Teknologiateollisuuden 100-v säätiö) Aloitettu SFS:n rahoittama stardardien kehittämishanke Saatu Suomeen 6 EU-rahoitteista EMRP-hanketta - Hankkeista 40 % saavuttanut rahamääräisen tavoitekoon - Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus 82,3 % FINAS: -Maksullisen toiminnan nimellislisäys 7 %, volyymin 1 % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus 100,5 % -Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus 144,1% ja volyymi edellisen vuoden tasolla -Ulkopuolisia pääarvioijia käytetty n.10 määräaikaiskäynnillä Keskuksen maksullisen palvelutoiminnan ja muun ulkopuolisen rahoituksen tulot lisääntyivät edellisvuodesta 258 000 euroa (lisäys oli 423 tuhatta euroa v 2008).

9 Toimintakertomus 2009 Metrologian yksikössä maksullisen palvelutoiminnan tulot lisääntyivät nimellisesti n. 1 %. TA:n ulkopuolinen rahoitus kokonaisuutena kasvoi noin 11 % ja TA-talouden sisäinen yhteisrahoitus väheni n. 23 %. Omatoiminen rahoitus lisääntyi kokonaisuutena n. 8 %. Metrologian yksikkö tekee tutkimusyhteistyötä yliopistojen, muitten tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa mm. EU- ja TEKES -rahoitteisissa tutkimushankkeissa. Akkreditointiyksikön maksullisen palvelutoiminnan tulot lisääntyivät edellisvuodesta n. 6,7 %. Molempien yksiköitten hinnastoja tarkistettiin vuoden alussa keskimäärin 6 %. MIKES toiminut vuonna 2008 perustetussa energia- ja ympäristöalan SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä ja jatkanut yhteistyötä Oulun yliopiston, Kajaanin kaupungin sekä Measurepoliksen (Kajaani) kanssa. Kumpikin yhteistyö alkaa konkretisoitua hankkeina vuoden 2010 alkupuolella. Metrologian yksikkö otti vuoden 2008 lopulla aiemmin TKK:lla sopimuspohjaisesti tuotetut suurjännitemetrologian palvelut itse hoidettavakseen. Toimintaa on nyt kehitetty aiempaa kiinteämpänä osana MIKESin sähköryhmää ja sen maksullinen palvelutoiminta on käynnistynyt.

10 Toimintakertomus 2009 1.3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Keskuksen henkilötyövuosimäärä on sopeutettu valtion yleisen tuottavuusohjelman asettamiin rajoihin. Toimintamenomäärärahalla on rekrytoitu henkilöitä vain avaintehtävistä poislähteneitten tilalle. Henkilötyövuosimäärän lisäys edellisvuodesta on toteutunut talousarvion ulkopuolisella rahoituksella, määräaikaisiin tutkimushankkeisiin. MIKES osallistui TEM:n hallinnonalan palvelukeskushankkeen virastokohtaiseen toteuttamiseen. Aiemmin Turvatekniikan keskukselta ostetut talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on tuotettu Valtiokonttorin palvelukeskuksessa 1.11.2009 lähtien. Palvelujen siirrolla ei ollut MIKESissä henkilöstövaikutuksia. Taulukko 5: : MIKES metrologian kalibrointitoimeksiannot ja maksullisen toiminnan htv h tv*) 2007 2008 2009 m uutos, % Annetut kalibrointitodistukset 1 032 1 097 1 083-1 Maksullisen palvelutoiminnan htv 5,7 6,4 6,4 0 Annetut todistukset, kpl/htv 182,3 172,1 169,3-2 *) Maksullisen palvelutoiminnan henkilötyövuosiin lasketaan mukaan myös myytyjen asiantuntijapalveluiden työaika. Maksullisen palvelutoiminnan puhtaasti kalibrointeihin käytettyä työaikaa ei ole toistaiseksi saatavissa erikseen. Taulukko 6: : FINASin arvioimat toimielimet ja pääarvioijaresurssi 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 m u u to s, % Arvioidut toim ielim et, kpl 210 204 211 3 Pääarvioijaresurssi, htv 13,6 13,2 12,6-5 Arvio id u t to i m ie li m e t, kp l/h tv 1 5,4 1 5,5 1 6,8 9 Ulkopuolisten arvioijien käyttöä on tehostettu ja uusia teknisiä arvioijia on rekrytoitu 20. Lisäksi käytössä on kolme ulkopuolista pääarvioijaa, joita on käytetty n. 10 määräaikaiskäynnillä. Pääarvioijien työpanosta on vapautettu vaativampaan arviointityöhön siirtämällä osa tavanomaisesta työstä suunnittelijoille. Taulukko 7: Maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen kehitys vuosina 2007 2009 TP TP TP Muutos Muutos Tavoite Poikk. 1 000 2007 2008 2009 % 2009 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot 2 410 2 591 2 829 238 9 2 580 10 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 145 383 426 43 11 226 88 Talousarviotalouden sisäinen yht.rahoitt.rahoitus (SA)93 97 74-22 -23 74 0 Omatoiminen rahoitus yhteensä 2 648 3 071 3 329 258 8 2 880 16 Kokonaiskulujen lisäys ed. vuodesta 112 259 455 22 1968 Omatoimisen rahoituksen lisäys ed. vuodesta 142 423 258-189 -237 Omatoimisen rahoituksen nettolisäys 30 164-197 211-193 Vuoden 2009 tulossopimuksen mukaan maksullisen toiminnan tulojen nettolisäys on 200 000 euroa. Palveluhinnastoa tarkistettiin vuoden 2009 alusta lukien valtion palkkakehitystä vastaavasti keskimäärin 6 %. Toteutunut tulojen lisäys vuodesta 2008 vuoteen 2009 oli 258 000 euroa. Omatoimisen rahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan kokonaiskulujen lisäystä.

11 Toimintakertomus 2009 1.3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Mittatekniikan keskuksen toiminnot jakautuvat kahteen päävastuualueeseen, MIKES -metrologiaan ja FINAS -akkreditointipalveluun sekä niitä tukeviin hallinto- ja tukipalveluihin. Vuoden 2009 henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten jakautuminen on esitetty jäljempänä. Viraston yhteisten toimintojen kustannuksia ei taulukossa ole kohdistettu vastuualueille. Taulukko 8: Henkilöstö (htv) ja kustannukset (milj. ) vastuualueittain vuonna 2009 TP 2007 TP 2008 HENKILÖSTÖ 2009 KUSTANNUKSET 2009 htv m ilj. htv m ilj. htv tavoite-% toteutuma -% m ilj. tavoite-% toteutuma -% Metrologia 39,2 6,114 39,0 6,317 41,3 58,6 58,8 6,480 66,8 65,9 Akkreditointi 19,8 2,063 17,3 2,072 17,4 25,7 24,8 2,237 21,6 22,8 Hallinto- ja tukipalvelut 9,9 1,094 10,8 1,102 11,6 15,7 16,4 1,114 11,6 11,3 69,0 9,271 67,0 9,491 70,3 100,0 100,0 9,831 100,0 100,0 Kokonaiskustannukset olivat arvioitua 9,671 milj. euroa 2 % suuremmat. MIKES -metrologia MIKES metrologian kokonaiskustannukset olivat 6,480 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 2,6 %. Kustannusrakenteen muutokset edellisvuoteen verrattuna olivat vähäisiä. Henkilöstökustannusten osuus kasvoi 35 %:iin ja ne kasvoivat myös määrällisesti, 9 %. Henkilöstökustannukset yhteensä olivat 2,2 milj. euroa. Toimitilakustannukset kasvoivat 3 %, mutta niiden osuus säilyi lähes edellisvuoden tasossa ja oli yhteensä 2,4 milj. euroa (2,3 milj. euroa v. 2008) eli 38 %. MIKES -metrologian KMN -palvelujen (kansallisilta mittanormaalilaboratorioilta ostetut palvelut) ja samalla koko palvelujen ostojen määrä ja osuus vähenivät edelleen suurjännitemetrologian siirryttyä TKK:lta MIKESille. Kuva 2: 2 : MIKES -metrologian kustannukset toiminnoittain v. 2009*) euroa Metrologian toiminnolle kohdistetut kustannukset ja tuotot 2009 3000000 2500000 2000000 1500000 1 000 000 500 000 0 MIKES yl.kust. Yks.yl.kust. Muut erilliskust. Henk.kust. Tuotot *) Muihin erilliskustannuksiin sisältyy toimitilakustannukset, palvelujen ostot, aine- ja tarvikekustannukset sekä muut kustannukset; Yksikön yleiskustannuksissa yk-lisän ja toimitilakustannusten osuudet kohdistettu toiminnoille käytetyn työajan suhteessa MIKES -metrologian muun kuin toimintamenomomentin kautta tulleen rahoituksen (maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot) osuus kasvoi edellisvuodesta 2 prosenttiyksikköä (4 % - yksikköä v. 2008) talousarviorahoituksen osuuden vähetessä saman verran.

12 Toimintakertomus 2009 Taulukko 9: Metrologian yksikön maksullisen palvelutoimi toiminnan volyymin kehitys 2007-2009 nimellishinnoin 20 0 7 2 0 08 2 00 9 m u u tos, % Kalibrointituotot, 1000 398 495 467-6 Asiantuntijapalv.- ja koulutus, konsultointi, 1000 193 194 226 17 M aksullisen palvelutoim innan tuotot yhteensä, 1000 591 689 699 1 Tu oto t, 10 0 0 /htv 10 4,4 1 0 8,1 1 09,3 1 M aksullisen palvelutoim innan htv 5,7 6,4 6,4 0 Metrologian yksikön kalibrointitoiminnan volyymi supistui edellisvuodesta. Maksullisen palvelutoiminnan kokonaistulojen nimellisarvoa selittää osaltaan vuoden alun n. 6 %:n yksikköhintojen korotus. FINAS akkreditointipalvelu Kuva 3: 3 : Akkreditointiyksikön kustannukset toiminnoittain v. 2009*) 2 000 000 FINAS -akkreditoinnin toiminnoille kohdistetut kustannukset ja tuotot 2009 1 500 000 1 000 000 500 000 0 MIKES yl.kust Yksikön yl.kust. Muut erilliskust. Henk.kust. Tuotot *) Muihin erilliskustannuksiin sisältyy toimitilakustannukset, palvelujen ostot, aine- ja tarvikekustannukset sekä muut kustannukset; Yksikön yleiskustannuksissa yk-lisän ja toimitilakustannusten osuudet kohdistettu toiminnoille käytetyn työajan suhteessa FINAS -akkreditoinnin kokonaiskustannukset olivat 2,237 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 8 %. Henkilöstökustannukset kasvoivat edellisvuoden 1,073 milj. eurosta 1,158 milj. euroon (kasvu 8 %). Henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli lähes 52 %. Arvioijapalvelujen ostot 0,653 milj. euroa kasvoivat 54 000 euroa edellisvuodesta (9 %). FINAS akkreditoinnin kokonaisrahoituksen osuuksissa ei tapahtunut muutoksia edellisvuodesta. Taulukko 10: Akkreditointiyksikön maksullisen palvelutoiminnan volyymin kehitys 2007 2009 nimellishinnoin 2007 2008 2009 m uutos, % Arvioidut toimielimet, kpl 210 204 211 3 FINASin kokonaistuotot, 1000 1724 1835 1958 7 Arvioidut toim ielim et, kpl/htv 15,4 15,5 16,8 9 Tuotot, 1000 /htv 127 139 156 12 Pääarvioijaresurssi, htv 13,6 13,2 12,6-5

13 Toimintakertomus 2009 FINAS -akkreditointipalvelun arvioimien toimielinten määrä supistuu arvioitavien toimielinten yhdistymisten vuoksi. Samalla pätevyysalueet laajenevat. Kehitys näkyi tarkasteltaessa toimintaa arvioitujen toimielinten lukumäärällä/htv. Myös teknisten arvioijien ja pääarvioijien sekä muun henkilöstön työnjaon kehitys vaikuttavat lopputulokseen. Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluyksikön kustannukset olivat 1,114 milj. euroa (1,102 milj. euroa vuonna 200), kasvua edellisvuodesta oli 1 %. 1.3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet on vahvistettu maksuperustelain (150/92) 9 :n nojalla ja kauppa- ja teollisuusministeriön mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista antaman päätöksen (1145/1996) mukaisesti. Tuotoista 72 % kertyi näiden säädösten perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja 28 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Edellisvuodesta julkisoikeudellisten suoritteiden osuus kasvoi saman verran kuin vuotta aikaisemmin eli 2 % -yksikköä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli kokonaisuutena 96 %. Suoriteryhmien kesken kustannusvastaavuus vaihteli 82 %:n ja 144 %:n välillä. Virastotasolla alijäämää syntyi 110 000 euroa. Kokonaisuutena kustannusvastaavuus pysyi kertomusvuonna alijäämäisenä samoin kuin edellisenä vuonna. Kokonaisalijäämän syynä oli metrologian yksikön muiden kuin julkisoikeudellisten suoritteiden myynnin kustannusvastaavuuden jääminen alijäämäiseksi 140 000 euroa (157 000 euroa v. 2008) kustannusvastaavuuden ollessa 82 %. Julkisoikeudelliset suoritteet olivat 100,2 %:sti kustannusvastaavia koko MIKES -tasolla. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteiden, joiden tuottojen osuus MIKESin kaikista julkisoikeudellisista suoritteista on 98 %, kustannusvastaavuus oli 100,5 % (102 % vuonna 2008). Muiden suoritteiden kustannusvastaavuusprosentti oli 87 % (83 % vuonna 2008). MIKESin liiketaloudellisten suoritteiden tuotot kertyivät 88 %:sti metrologian yksikön kalibrointi- ja asiantuntijapalveluista. Metrologian yksikön markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus oli 82 % (81 % vuonna 2008). Metrologian yksikön toiminnassa toimitila- ja muiden yleiskustannusten kohdistaminen T&K toimintaan sekä maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan määriteltiin suhteessa 60 40. Jakoperusteena oli metrologian maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan käytetty työaika suhteessa metrologian yksikön käyttämään teholliseen kokonaistyöaikaan. Metrologian yksikön maksullisen toiminnan muiden suoritteiden kustannusvastaavuus on pysynyt alijäämäisenä kahtena peräkkäisenä vuonna ja 115 %:n kustannusvastaavuustavoitteesta jäätiin 28 % - yksikköä. Asian korjaamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin, mutta niiden vaikutukset eivät ole nähtävissä vielä vuoden 2009 toteutumassa. Alijäämäisyyden syinä ovat runsaan vuoden käytössä olleen työajanseurannan kautta toiminnalle kohdistuvan työajan ja tarkentuneen toimitilakustannusten toiminnoille jakamisen vaikutukset sekä palvelusuoritteiden pienehkö määrä.

14 Toimintakertomus 2009 Taulukko 12: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Tavoite Muutos v :sta 2008 1000 euroa 2007 0 2008 2009 2009 % TU OTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 650 1 776 1 917 141 7,9 Maksullisen toiminnan muut tuotot 1 650 1 776 1 917 1 760 141 7,9 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 9 19 11 120,4 Henkilöstökustannukset 471 503 560 57 11,3 Vuokrat 90 103 117 14 13,6 Palvelujen ostot 497 539 597 57 10,6 Muut erilliskustannukset 148 162 175 14 8,5 ERILLISKUSTANNUKSET YHT. 1 215 1 316 1 468 152 11,6 KÄYTTÖJÄÄM Ä 435 460 449-11 -2,4 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 224 189 199 10 5,5 Poistot 9 11 11 0-3,3 Korot 1 1 1 0-25,5 Muut yhteiskustannukset 204 210 234 24-234 OSUUS YHTEISKUSTAN- NUKSISTA YHTEENSÄ 438 411 445 34 8,3 KOKONAISKUSTANNUKSET 1 653 1 727 1 913 1 760 186 10,8 YLIJÄÄM Ä (+)/ALIJÄÄM Ä (-) -3 49 9 4 0-45 -92,6 TUOTOT/KUSTANNUKSET -SUHDE 100 % 103 % 100 % 100 % -3 % -2,6 Taulukko 13: : Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet Tavoite Muutos v :sta 2008 1000 euroa 2007 0 2008 2009 2009 % TU OTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 761 769 740-29 -3,8 Maksullisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 761 769 740 820-29 -3,8 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 35 33 32-2 -5,6 Henkilöstökustannukset 366 420 395-25 -5,9 Vuokrat 71 200 184-16 -7,9 Palvelujen ostot 44 50 47-3 -6,9 Muut erilliskustannukset 52 31 19-13 -40,6 ERILLISKUSTANNUKSET YHT. 568 735 676-59 -8,0 KÄYTTÖJÄÄM Ä 193 34 64 29 86,4 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 47 47 27-21 -43,6 Poistot 13 40 27-13 -32,7 Korot 1 4 3-1 -17,5 Muut yhteiskustannukset 124 98 121 23 23,4 OSUUS YHTEISKUSTAN- NUKSISTA YHTEENSÄ 185 189 177-12 -6,1 KOKONAISKUSTANNUKSET 753 924 854 710-70 -7,6 YLIJÄÄM Ä (+)/ALIJÄÄM Ä (-) 8-155 -114 1100 41 26,5 TUOTOT/KUSTANNUKSET -SUHDE 101 % 83 % 87 % 115 % 3 % 4,1

15 Toimintakertomus 2009 1.3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Tulostavoite vuodelle 2009: kustannusvastaavuudelle ei ole asetettu erikseen tavoitetta Yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi. EURAMET (EMRP) hankkeet olivat käynnissä koko kertomusvuoden samoin kuin edellisvuonna käynnistyneet TEKES -hankkeet. Kaksi Suomen Akatemian hanketta päättyi vuoden lopussa. Kvanttimetrologiakolmiohanke (TKK-VTT-MIKES), jonka osarahoittajana oli Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, sai jatkorahoitusta vuoteen 2012 saakka. EMRP (The Euroapean Metrologi Research Programme) hankkeet liittyvät perusmetrologian, pituus-, sekä sähkömetrologian osa-alueisiin. Projektit päättyvät v. 2011 ja niiden yhteenlaskettu rahoitusvaikutus kolmelle vuodelle on 517 000 euroa. Kuva 4. EMRP -hankkeiden osallistujamaat The European Metrology Research Programme (EMRP) is a metrology-focused European programme of coordinated R&D that facilitates closer integration of national research programmes. The EMRP will ensure collaboration between National Measurement Institutes, reducing duplication and increasing impact. The overall goal of the EMRP is to accelerate innovation and competitiveness in Europe whilst continuing to provide essential support to underpin the quality of our lives. Yhteisrahoitteisen toiminnan volyymin kasvu toteutui keskuksen kokonaishenkilömäärää lisäämättä. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin kohdistui työaikaa 8,9 htv (7,0 htv v. 2008). Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittama kvanttimetrologiakolmio-hanke sai rahoitusta 122 000 euroa. EU-rahoitus 234 000 euroa kertyi EURAMET -hankkeista ja muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 68 000 euroa oli kokonaisuudessaan TEKES -rahaa. Suomen Akatemian momentin kirjausoikeus 74 476 euroa (89 600 euroa v. 2008) käytettiin loppuun. Akatemian rahoittamien hankkeiden tuottoja ja kustannuksia ei ole sisällytetty yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin on hakeuduttu sellaisilla aihealueilta, jotka tukevat merkittävästi Mittatekniikan keskuksen perustehtävän toteuttamista. Akatemian, TEKESin ja EU:n kautta saatava rahoitus täydentää merkittävästi talousarvion kautta tulevaa tutkimusrahoitusta. Seitsemännen puiteohjelman rahoitusehtojen mukaan EU-kontribuutio hankkeiden hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin on 32,1 %. Suomen Akatemian rahoittamista sekä muista yhteisrahoitteisista hankkeista kuvaus ja arviointi kohdassa 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Taulukko 17: T&K-hankkeiden arviointi kertomusvuonna 2009.

16 Toimintakertomus 2009 Taulukko 14:Yhteisrahoitteisen toiminnan n kustannusvastaavuuslaskelma Toteutuma Toteutuma Toteutuma Tavoite Muutos v :sta Muutos 1000 euroa 2007 2008 2009 2009 2008 % T UOT OT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 41 68 27 65,7 EU:lta saatu rahoitus 42 132 234 102 76,9 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus103 187 134-53 -28,2 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 TUOTOT YHTEENSÄ 145 360 436 226 76 21,2 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 69 94 25 37,0 Henkilöstökustannukset 121 451 591 140 31,1 Vuokrat 26 211 250 40 18,9 Palvelujen ostot 84 158 240 82 52,1 Muut erilliskustannukset 23 30 20-11 -35,4 ERILLISKUSTANNUKSET YHT. 274 918 1 195 277 30,1 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 22 37 30-7 -18,1 Poistot 6 45 39-6 -13,4 Muut yhteiskustannukset 56 97 167 70 73,0 OSUUS YHTEISKUSTAN- NUKSISTA YHTEENSÄ 84 178 236 58 32,4 KOKONAISKUSTANNUKSET 358 1 097 1 431 335 30,5 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot - kustannukset -213-736 -995-258 35,1 Kustannusvastaavuus-% 40,6 % 32,8 % 30,5 % -2,4 % -7,2 Tutkimusprofessuuri TKK:n kanssa (vuodesta 2005 alkaen) on edistänyt integroitumista Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja auttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Tulostavoite vuodelle 2009: Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: tutkimus- ja kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista sekä sovellus- ja muutoshakuista, palvelujen valtakunnallinen ja alueellinen saatavuus ja laatu paranevat johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia. Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2000 että SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmuksia. Vuosittain raportoidaan myös EURAMET TC-Q:lle laatutoiminnasta ja laatujärjestelmän kehityksestä. Auditointeihin on sisällytetty myös Säteilyturvakeskus, Geodeettinen laitos ja Ilmatieteenlaitos. MIKES ja CMI toteuttivat vertaisarvioinnin sähköisten suureiden ja massan alueella. Tämä vertaisarviointiprojekti on laajentunut Slovakiaan ja Puolaan. FINAS -akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLAja MRA-sopimukset). FINAS on edelleen allekirjoittajana kaikissa tähän mennessä eri tasoilla solmituissa sopimuksissa.

17 Toimintakertomus 2009 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET MIKES -metrologian kalibrointisuoritteiden määrää on aiemmin tilastoitu taloudenohjausjärjestelmään ulosmyytävään laskutukseen siirtyneiden suoritelukumäärätietojen avulla. Vuoden 2009 marraskuun alusta Mittatekniikan keskuksen siirryttyä Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi otettiin käyttöön uusi myyntilaskutussovellus, joka ei enää mahdollista lukumäärätietojen siirtymistä taloudenohjausjärjestelmään. Volyymia kuvaavana tekijänä on tämän vuoksi jäljempänä olevassa suoritteiden määrävertailussa käytetty vuosittain annettujen kalibrointitodistusten lukumäärää. Kalibrointitodistusten lukumäärätieto tallentuu metrologian toiminnanohjausjärjestelmään, ServerBase iin. Annettujen kalibrointitodistusten määriin sisältyvät myös omien laitteiden kalibroinnit (n. 50 kpl), joita vuoden 2009 aikana tehtiin mm. sähköryhmässä TKK:lta MIKESiin suurjännitemetrologian toimintojen mukana siirtyneille laitteille. Taulukko 15: : Annetut kalibrointitodistukset M itta la itte id e n ka l ib ro i n n i t ryh m i ttä i n, kp l To t To t To t To t M uutos 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 % Läm pö ja m assa, paine ja kosteus 533 484 491 484-1 Pituus 428 426 470 373-21 Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka 99 122 136 226 66 Yh te e n sä 1 0 6 0 1 0 3 2 1 0 9 7 1 0 8 3-1 Akkreditointiyksikön toimintavolyymin kehitystä on seurattu akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella sekä aktiivisesti toimivien toimielinten lukumäärällä. Pitempään akkreditoituna olleet toimielimet laajentavat ja kohdentavat pätevyysalueitaan paremmin tarpeitaan vastaaviksi ja isommat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Taulukko 16: : Akkreditointiyksikön toimintavolyymi (toimielinten ( kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit) 2007 2009 *) Tot 2007 Tot 2008 Suunn 2009 Tot 31.12.09 Aktiiviset 31.12.09 Akkreditoidut toimielimet met Kalibrointilaboratoriot 50 51 52 53 26 Testauslaboratoriot 241 250 258 257 147 Sertifiointielimet 30 32 32 34 18 Tarkastuslaitokset 27 29 29 29 17 EMAS todentajat 2 2 2 2 2 Vertailumittausjärjestäjät 1 1 1 1 1 Yhteensä 351 365 374 376 211 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset 8 7 11 Erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit 19 39 18 Yhteensä 27 45 40 29 *) Aktiivisia toimielimiä v. 2008 oli 204 kpl ja vuonna 2007 vastaavasti 209 kpl

18 Toimintakertomus 2009 Taulukossa 17 esitetään itsearvioinnin tuloksin yhteenveto vuoden 2009 aikana päättyneistä ja/tai edelleen käynnissä olevista MIKES -metrologian tutkimus- ja kehittämishankkeista. Taulukko 17: 1 T&K -hankkeiden yhteenveto ja arviointi M IKES-m etrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkim us- ja kehitysprojektit ja - hankkeet 2009 Hanke- tyyppi (* Hankkeen kesto Kokonais- arvio / saavutettu tulos (** *) t = tutkim us, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinom ainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos Huom! EM RP-hanke M IKES Sähkö (sähkö, aika, akustiikka, taajuus) Impedanssimetrologian kehitys NTP t y 1.1.2001-1.1.2001-4 4 Käytettävissä oleviin resursseihin nähden hanke on edennyt hyvin. Ensimäinen induktanssivertailu toteutettu SP:n kanssa; tulokset O.K. Kaksi abstraktia lähetetty CPEMkonferenssiin. toimii teknisesti hyvin. Maksavia käyttäjiä voisi Järjestelmä olla enemmän. Kiihtyvyysmittapaikan perustaminen k 1.1.2004-4 Kiihtyvyysantureiden kalibrointipalvelu on aloitettu. Vertailun järjestäminen SP:n kanssa on edennyt pitkälle. Kvanttimetrologiakolmio (MIKES) Quantum metrology triangle (SA) t t 1.1.2007-30.6.2010 1.1.2006-31.12.2009 5 5 Kryostaatti otettu käyttöön, kvanttivirtalähde edennyt erinomaisesti, suunnitelma ja komponentit ensimmäisen kolmion toteuttamiseksi melkein valmiit. Hankkeelle saatiin 2-vuotinen jatkorahoitus. Ville Maisin diplomityö valmistui marraskuussa 2009. Rinnakkaispumppauksesta tehty julkaisu mainittiin Nature-lehden Research Highlights - Hanke sivulla. päättyi v. 2009. Viimeisenä vuotena SA-hankkeessa keskityttiin kvanttivirtalähteen kehittämiseen: Antti Kemppisen väitöskirja lokakussa 2009, kolme väitöskirjaan sisältyvää artikkelia valmistui ja julkaistiin v. 2009 (PRL, 2 x Refinition of the SI base unit ampere (REUNIAM) Next generation of power and energy measuring techniques (Power & Energy) Next generation of quantum voltage systems for wide range applications (JOSY) Development of ultimate metrological QHE devices (ULQHE) t 1.3.2008-28.2.2011 4 APL). Virtapumppukehityksen osalta MIKESin osuus on edennyt erinomaisesti, mutta BOT-transistoriin perustuvan nollailmaisimen kehitys ei ole edennyt suunnitellusti, vaan joudutaan turvautumaan SQUIDiin perustuvaan t 1.4.2008-31.3.2011 4 Aikapulasta huolimatta hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. t 1.3.2008-28.2.2011 3 Eteenpäin on menty paljon, mutta varsinaisia Josephsonmittauksia ei ole vieläkään saatu käyntiin. Jaani Nissilän 2 kk:n PTB-vierailu syys-marraskuussa oli onnistunut. t 1.4.2008-31.3.2011 4 MIKES on saanut paljon aikaan, vaikka osuus hankkeessa on hyvin pieni. Transistorin kohinaominaisuudet t 1.11.2008-30.6.2010 4 Jussi Seppälä on tehnyt aiheesta hyvän diplomityön, joka tuli melkein valmiiksi v. 2009 aikana. Asiakkaan tilaama jatkohanke ainakin kesään 2010 asti. M IKES Pituus Nanometrologia t&k 1999-2011 5 Eriomaisia tuloksia vertailussa Porrasmittapala-interferometri k 1.1.2007-31.12.2010 4 Etenee suunnitellusti, DI työ keväällä 2010 Kvanttikaskadilaser spektroskopiassa t 1.1.2008-31.12.2010 4 Etenee suunnitellusti Optical clocks for a new definition of the t 1.4.2008-31.3.2010 4 Etenee suunnitellusti second New traceability routes for nanometrology t 1.4.2008-31.3.2010 3 Etenee hieman myöhässä Absolute long distance measurement in air Candela: Towards quantum-based photon standards t 1.4.2008-31.3.2010 5 Eriomaisia tuloksia t 1.4.2008-31.3.2010 3 Etenee hieman myöhässä Nanotason pituuden mittaukset (SA) t 1.1.-31.12.2009 4 Toteutui suunnitellusti

19 Toimintakertomus 2009 M IKES-m etrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkim us- ja kehitysprojektit ja - hankkeet 2009 Hanke- tyyppi (* Hankkeen kesto *) t = tutkim us, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinom ainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos M IKES Läm pö Metrologinen CBT - Coulombin saartoon perustuva lämpömittari (MIKES + TKK Kylmälaboratorio) Infrapunalämpömittareiden kalibroinnin kehittäminen t 1.1.2005-31.12.2007, jatkokausi 1.1.2008-31.12.2009, II jatkokausi 1.1.2010-31.12.2011 t 1.1.2007-31.12.2007, jatkokausi 1.1.2008-31.12.2008, II jatkokausi 1.1. - 31.12.2009 PTU-laitteisto k 1.1.2006-31.12.2009, jatkokausi 1.1.2007-31.12.2008, II jatkokausi 1.1. - 31.12.2009, III Paineen jäljitettävyyden johtaminen männän ja sylinterin dimensiomittauksista Puhtaiden metallipintojen kontaminoituminen metrologian sovellutuksissa Monikaasukalibroinnit virtaus- ja kosteusmittareille k 1.1.2005-31.12.2005, jatkokausi 1.1.2006-31.12.2008, II jatkokausi 1.1. - 31.12.2009 Kokonais- Huom! arvio / saavutettu tulos (** EM RP-hanke 4 Ensimmäisellä jatkokaudella projektissa toteutettiin TKK Kylmälaboratorion toimesta vertailu PTB:n kaasulämpömittarin kanssa hyvin tuloksin. Suomen Akatemiaan tehtiin hankehakemus, mutta se ei saanut rahoitusta. 4 Tutkittiin lisää mikrohehkuja ja emissiivisyyden mallintamista. Ensimmäisen kokeilun jälkeen toteutettiin toimivaksi osoittautunut Cu-kiintopistekenno yhteistyössä TKK valimotekniikan kanssa. 1 kpl artikkeli ja 1 kpl konferenssiabstrakti. Hanke jatkuu v. 2009. Rahoitusta haettiin tuloksetta Suomen Akatemiasta. 3 Kehitettiin laitteiston mittausohjelmaa. Toteutettiin uusi kosteuden säätölaitteisto. Hankkeen etenemistä hidasti resurssien sitoutuminen ulkorahoitteisiin hankkeisiin. Hanke jatkuu v. 2010. 3 Mittauksia ja tulosten analysointia tehtiin. Hankkeen etenemistä hidasti resurssien sitoutuminen ulkorahoitteisiin hankkeisiin. Hanke jatkuu v. 2010. t 1.1.2007-31.12.2009 4 Tehtiin AFM-mittauksia ja kehitettiin tulosten analysointimenetelmä. Tuloksista kirjoitetaan artikkeli vuonna 2010. t 1.1.2007-31.12.2009 2 Hanke ei juuri edistynyt. Todettiin, että hankkeen päämäärät saavutetaan käynnissä olevan NANOEMRP sekä käynnistyvän EMRP Energy Gases -hankkeiden sisällä. NANOEMRP t 2009-2011 4 Toteutetaan MESTANin kanssa yhdessä. MESTAN t 2009-2011 4 Edistyy kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Pienten voimien ja massojen mittausmenetelmien kehittäminen t 1.1.2008-31.1.2009 4 Saatettiin pienten voimien anturin tutkimus päätökseen yhteistyössä OY:n kanssa. 1 kpl artikkeli ja 1 kpl konferenssiabstrakti RH-vertailumittauspalvelun kehittäminen k 1.1.2008-31.1.2009 2 Resurssipulan sekä laitetoimituksen viivästymisen hanke viivästyi. NMISA-vertailun mittauksia tehtiin. 1 kpl Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa k 2009-2010 4 Edistyy konferenssiartikkeli suunnitelmien ja mukaan. 1 kpl konferenssiabstrakti. Hanke M IKES TKK M ittaustekniikka LED-valolähteiden metrologia (jatkohanke) t&k 2004-2011 4 Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Fluoresenssireferenssi (jatkohanke) k 2004-2011 4 Projekti on edennyt muutoin suunnitelmien mukaisesti, mutta nestenäytteiden kvanttihyötysuhteen mittaaminen on viivästynyt. Tämän sijasta on tehty laitehankinta. Infrapunareferenssilaitteisto (jatkohanke) k 2006-2011 4 Projekti on edennyt suunnitellusti. Fotometristen suureiden epävarmuuslaskenta simuloinnin avulla Optisten suureiden kansallisen mittanormaalilaboratorion ylläpito Lahti Precision Oy t 2009-2011 4 Projekti on edennyt suunnitellusti. y jatkuva 4 Voiman ja vääntömomentin jäljitettävyyden ylläpito y jatkuva 4 Ilm atieteen laitos Eräiden kaasumaisten yhdisteiden kalibrointivalmiuksien ylläpito y jatkuva 4