Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 Kokous 1/2009 1(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT Aika: 25.11.2009 kello 9.00-11.15 Paikka: Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Helsinki Läsnä: Jarmo Lindén, ARA, puheenjohtaja Virpi Tiitinen, ARA, sihteeri Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Peter Fredriksson, YM Raija Hynynen, YM Keijo Tanner, STM Vuokko Karsikas, Rise Veikko Luhtanen, RAY Marja Soikkeli, RAY Seppo Saine, Helsingin kaupunki Outi Ristimäki, Espoon kaupunki Leena Levola, Espoon kaupunki Maritta Pesonen, Vantaan kaupunki Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Risto Kajaste, Lahden kaupunki Hannu Harjunheimo, Kuopion kaupunki Marjo Lavikainen, Joensuun kaupunki Sanna Lehtonen, VVA ry Sari Timonen, Nuorisoasuntoliitto ry Kutsutut asiantuntijat: Markku Aho, ARA Kari Salmi, ARA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi laajan PAAVO ohjaus- ja seurantaryhmän vuoden 2009 kokoukseen. Edellinen kokous pidettiin 26.11.2008. Kokouksen muistio on luettavissa www.ara.fi/asunnottomuus -sivuilla. Suppea PAAVO-seurantaryhmä on kokoontunut kuukausittain, ja myös näiden kokousten muistiot sekä erityisteemojen aineistot löytyvät em. projektisivuilta. 2. Ajankohtais- ja tilannekatsaus ARA: - Jarmo Lindén kertoi, että YM on antanut ARAlle huomautuksen, joka koski keväällä 2008 Nuorisosäätiön kohteelle myönnettyä erityisryhmien avustusta. Taustalla on tiedotusvälineiden uutisointi nuorisoasuntokohteelle myönnetystä liian suuresta avustuksesta. YM pyysi ARAlta selvityksen asiasta. YM toteaa, että vaikka ARA on selvityksessään esittänyt toiminnalleen ymmärrettäviä perusteita, ARAn on noudatettava ympäristöministeriön antamia ohjeita. (YM:n tiedote "Nuorisosäätiön avustus perustui vanhaan laintulkintaan" on julkaistu www.ymparisto.fi -sivustolla.) - Vuoden 2010 erityisryhmien avustusten hankehaku päättyi 13.11.2009. Pj jakoi yhteenvedon hakemuksista. Pitkäaikaisasunnottomien hankkeille on haettu avustusta 569 asunnolle, joista 225 asuntoa uustuotantona ja 344 asuntoa perusparannuksena. Suurin osa hakemuksista on aiesopimuskunnista, mutta myös muutamasta muusta kunnasta on tullut hakemuksia. (Yhteenveto hakemuksista liitteenä.) - Pj jakoi päivitetyn listan aiesopimuskuntien asunnottomuushankkeista (ehdollisen varauksen, osapäätöksen ja avustuspäätöksen saaneet). (Lista liitteenä)
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 Kokous 1/2009 2(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT - ARAn asuntomarkkinakysely kunnille on meneillään, vastausaikaa on 11.12. saakka. Yhteenvetotietoja saadaan vuoden 2010 alkupuolella. - Asumisneuvontafoorumin seuraava kokous on 9.12. Aiheena on asumisneuvonta erityisesti maahanmuuttajien kannalta. - Kari Salmi (ARA) kertoi lähiöohjelman tilanteesta. Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana 24 teemahanketta ja 12 tutkimushanketta. Uusi haku on meneillään (30.11. saakka). Ympäristöministeriöllä on ohjelman vetovastuu, ARA vastaa käytännön toiminnasta ja hallinnoi hankkeille myönnettäviä rahoja. Ohjelman projektisivut löytyvät ARAn verkkopalvelusta www.ara.fi/elavalahio. (Salmen esitys liitteenä.) YM: - Peter Fredriksson arvioi, että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman määrällisiin asuntotavoitteisiin päästään. Mutta miten asunnottomuus kehittyy? - Yhteistyössä Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen kanssa valmistellaan nuorille tarkoitettua tukipakettia. Mukaan pitäisi saada laajasti vuokra-asuntojen omistajayhteisöjä. - Helmikuussa 2011 on suunnitteilla pitää ns. huippukokous, missä ovat mukana kaikki aiesopimuksen allekirjoittajaosapuolet. Kokouksessa on tarkoitus arvioida ohjelmaa ja pohjustaa ohjelman jatkamista. Sopimus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkosta tehdään uuden hallituksen toimesta (vaalit huhtikuussa 2011). - Jyväskylän yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopiston mittaritiimi tekevät asumisneuvonnan ja ohjelman taloudellisten vaikutusten arvioinnin vuonna 2010. Tutkimushankkeet ovat saaneet lähiörahaa. Myös ohjelman kansainvälinen arviointi on tarkoitus tehdä vuonna 2010. Tämän arvioinnin kustannuksista vastaisi pääosin EU:n komissio. - Kansainvälinen yhteistyö jatkuu. Fredriksson ja Kaakinen ovat aktiivisesti mukana tässä toiminnassa. Valmisteilla on mm. EU:n asunnottomuutta käsittelevä konsensuskonferenssi, joka pidetään 9.-10.12.2010 Brysselissä. STM: - Keijo Tanner kertoi, että 12.11.2009 aiesopimuskunnille pidetyn seminaarin yhteenveto on saatavilla. (Liitteinä Tannerin kokoama yhteenveto ja Jenni Eskolan esitys Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Kaste-ohjelmassa.) - Tähän mennessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmahankkeisiin on myönnetty Kaste-rahoitusta 1,6 miljoonaa euroa 72 henkilön palkkaamiseen. Vuonna 2008 rahoitusta sai kolme sopimuskaupunkia ja vuonna 2009 yhdeksän kaupunkia. Uusi haku on meneillään (31.12.2009 saakka). Ohjeet ja lomakkeet löytyvät STM:n verkkosivuilta. http://www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/sosiaali_ja_terveydenhuollon_ke hittamishankkeiden_valtionavustukset RAY: - Veikko Luhtanen kertoi, että RAY:n panostus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan on tähän mennessä n. 22, 5 miljoonaa euroa o v. 2009 pääasiassa asuntohankintoina n. 230 asuntoa/7 milj. euroa, asunnottomuusprojekteihin 0,95 milj. euroa kuudelle järjestölle ja asunnottomuuden poistoon toiminnallisia avustuksia 1,4 milj. euroa kymmenelle järjestölle. o v. 2010 on esitetty asuntohankintoihin n. 300 asuntoa/ 10,5, milj. euroa, asunnottomuusprojekteihin 1,15 milj. euroa seitsemälle järjestölle ja asunnottomuuden poistoon toiminnallisia avustuksia 1,6 milj. euroa kymmenelle järjestölle.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 Kokous 1/2009 3(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT Rikosseuraamusvirasto: - Vuokko Karsikas kertoi, että Oma Koti- hankkeessa on tehty kartoitus, jonka avulla on selvitetty henkilökunnan arvion perusteella rikosseuraamusalan asiakkaiden arjen taitoja ja niissä ilmeneviä puutteita. Samalla kartoitettiin Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoissa ja vankiloissa järjestettävää arkielämän taitojen kehittämiseen ja tukemiseen tähtäävää toimintaa. Suunnitelma toiminnan kehittämiseksi tehdään alkuvuonna 2010. Alueelliset työryhmät ja yhteistyö kaupungin toimijoiden kesken ovat käynnistyneet pääsääntöisesti hyvin. (Karsikkaan yhteenveto liitteenä.) - Johtoryhmässä on sovittu, että Oma Koti hankkeessa syntyneistä hyvistä käytännöistä laaditaan kuvaus, joka voidaan julkaista esim. verkkokäsikirjassa. (> Koordinointi asumisneuvonnan verkkokäsikirjan laatijan Marko Kettusen kanssa.) NAL /Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke - Sari Timonen kertoi Nuorisoasuntoliiton RAYn tuella käynnistämästä nuorten tuetun asumisen kansallisesta hankkeesta. - Sateenvarjohankkeeseen kuuluvia osahankkeita toteutetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Joensuussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Hanke toimii yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan elämään -hankkeen kanssa, joka on myös RAYn rahoittama kehittämishanke. Hankkeessa on mm. aloitettu hyvien käytäntöjen kokeilu Asumisen ABC-materiaalin ja Digitaalisen portfolion käytön osalta sekä mallinnettu nuorten polkuja asunnottomuudesta itsenäiseen asumiseen monialaisen yhteistoiminnan ja tiimityön avulla. - Nuorisoasuntoihin on vuoden 2009 aikana valittu asukkaiksi asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia nuoria aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 260, heistä 218 on tuettavia nuoria. - Hankkeen puitteissa on vähentämisohjelman rinnalla valmistunut/valmistumassa noin 300 asuntoa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Aiesopimuskaupungeissa on solmittu tai ollaan solmimassa yhteistyösopimus kaupungin ja paikallisen nuorisoasuntotuottajan kanssa. Yhteistyösopimuksissa lisätään kohtuuhintaista asuntotarjontaa itsenäistymisvaiheessa oleville, tukea tarvitseville nuorille sekä luodaan uusia varhaisen puuttumisen malleja (vuokrarästien ehkäiseminen, lastensuojelunuorten tuettu asuminen). Uudentyyppinen ennaltaehkäisevä palveluketju on syntynyt etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja tuetun nuorisoasumisen kesken. VVA ry - Sanna Lehtonen kertoi, että Hietaniemen palvelukeskuksen käyttöönotto on vähentänyt Kalkkersissa kävijöiden määrää. Sen sijaan Yökiitäjän asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt. Asunnottomien osallisuuden vahvistamisen perustyötä jatketaan. Mukana on kokemustutkijakoulu. - VVA alkaa julkaista kerran kuukaudessa ilmestyvää asunnottomille tarkoitettua tiedotuslehtistä, jossa kerrotaan mm. pitkäaikaisasunnottomuusohjelman etenemisestä ja muista ajankohtaisista asioista. 3. Vuosiraportointi 2009 - Ohjelmajohtaja Juha Kaakinen esitteli vuosiraporttiluonnosta, joka jaettiin osanottajille - Ohjelman määrällinen tavoite (1250 asuntopaikkaa ohjelmakauden aikana) näyttää toteutuvan ja ylittyvänkin. Valmiina, rakenteilla ja suunnitteilla on yhteensä yli 1600 asuntopaikkaa. Lisäksi RAY on myöntänyt Y-säätiölle ja järjestöille avustuksia noin 230 asunnon hankintaan. Ohjelman mukaisten hankkeiden lisäksi pitkäaikaisasunnottomille on osoitettu vanhasta asuntokannasta tukiasuntoja useita kymmeniä.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 Kokous 1/2009 4(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT - Asukastietojen saaminen kunnista ei ole ollut helppoa. Esimerkiksi asumisen pysyvyys/väliaikaisuus pitäisi selvittää. Kaakinen jatkaa asukastietojen kartoitusta. - Vuosiraportti julkaistaan vuoden 2010 alkupuolella, kun ARAn kuntakyselyn tiedot valmistuvat. 4. Aiesopimusten hankelistojen tarkistaminen - Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Jyväskylä olivat lähettäneet etukäteen päivitetyt hankelistat. Osin niitä vielä tarkistetaan ja täydennetään. Helsinki - Seppo Saine kertoi, että noin 900 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille on tällä hetkellä erivaiheisesti mukana ohjelmassa. Näistä 130 on jo toteutunut. Aikatauluviiveitä voi tulla, mutta ohjelmakauden tavoite, 750 asuntopaikkaa, toteutunee. - Liikkuva kotihoitotiimi erityisesti mielenterveysasiakkaille on aloittamassa. - Asuntoloiden muunto-ohjelmassa väistötilojen hankinta on ajankohtaista. - Konseptikilpailuun saatiin neljä hyvää ehdotusta, joista voittaja(nimimerkki) on valittu. Sosiaalilautakunta tekee hankintapäätöksen joulukuussa, minkä jälkeen kilpailutulokset ovat julkisia. - Kehittämishankkeita ovat mm. asumisneuvonta, asumisturvakeskuksen suunnittelu ja asunnottomien palvelujen hankinta uudenlaisella menettelyllä. Espoo - Outi Ristimäki kertoi, että Ässäkodit-hankkeen suunnitelmiin on tullut muutoksia. Asuntojen kokonaismäärä on nyt 125, joista 20 on varattu pitkäaikaisasunnottomille. - Syksyn ARA-haussa Espoolla on kolme uudisrakennushakemusta. - Y-säätiöllä on 10 hankittua asuntoa. - Puolarmetsän alueella on vielä tonttivaraus, joka oli alun perin varattu konseptikilpailuhankkeelle. Espooseen ei tullut yhtään konseptikilpailuehdotusta. - Nuorisoasuntohankkeita on kolme, joista yksi on valmis, yksi valmistumassa ja yhdelle haetaan tonttia. - Oma Koti hankkeeseen on ostettu Kriminaalihuollon tukisäätiöltä palveluja. Vantaa - Maritta Pesonen kertoi, että Osmankäämintie on uusi hanke, johon tulee tarkennettujen suunnitelmien mukaan 52 asuntoa. - Alppimyyrä on toiminut väistötilana. Laajennuksen toteuttaja kilpailutetaan vuonna 2010. - 1.2.2009 on tehty sopimus häätöjen ehkäisyistä. Sopijaosapuolina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala (perhepalvelut), tilakeskus ja VAV Asunnot Oy. Tampere - Maritta Närhi kertoi, että Tampereen alun perin realistinen ohjelma on toteutunut hyvin. - Tampereen Vuokratalosäätiö on tullut mukaan TEKES-hankkeeseen - Härmälään on asutettu 22 vaikeasti asutettavaa. Ympäristöltä positiivista palautetta. - Konseptikilpailuhankkeelle on jo haettu ARAlta avustusta syksyn haussa. Lautakunnan kokous on 9.12. Hankintapäätöksen jälkeen kilpailutulokset ovat julkisia. Turku - Turusta ei ollut edustajaa kokouksessa
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 Kokous 1/2009 5(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT - Fredriksson kertoi, että tukiasuntohankkeeseen on nyt saatu asuntoja TVT:ltä (Turun kaupungin vuokrataloyhtiö). Kaste-rahoitusta on myönnetty jo aiemmin. Lahti - Risto Kajaste kertoi, että ohjelma on edennyt aikataulun mukaan. - LEA-hanke: asunnottomuuden vähentämistä, joka kohdistuu sekä ns. kantaväestöön että maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajista erityisenä ryhmänä ovat turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet määräaikaisen tai pitempiaikaisen oleskeluluvan Suomessa ja ovat oikeutettuja muuttamaan mm. vastaanottokeskuksista kuntiin. Heitä tulee myös Lahteen sukulaisten tai tuttavien luo ja sitä kautta asunnon hakijoiksi. Asuttaminen on haasteellista. Kokonaisasuntomäärä hankkeessa on vaihdellut suunnitelman etenemisen myötä, tavoite on noin 20 asuntoa. - Sisäministeriön uusi malli pakolaisten asuttamiselle > myös YM:ssä keskusteltava. (PF) - Vapautuvien vankien asuttaminen on Lahdessa ohjelmassa mukana, mutta erityisratkaisuja asuttamiselle ei ole. - Häätöjen ehkäisy: Lahden Talot Oy on mukana, myös muita vuokranantajia saatava mukaan. Kuopio - Hannu Harjunheimo kertoi, että Poppilanlaakson kohde valmistuu keväällä 2010. Hanke on edennyt ilman ympäristön vastustusta. Tälle hankkeelle ei ole haettu Kaste-rahoitusta. - Kuopion erityisasumista koordinoiva työryhmä, jonka pj Harjunheimo on, kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa 2010. Tilanne päivitetään silloin. - Atte-projekti on aloittanut ESR-rahoituksen tukemana - Likolahden hanke etenee Joensuu - Marjo Lavikainen kertoi, että Joensuussa ei ole uusia hankkeita - UTRAn hanke etenee. Joensuun päihdepalveluja tuottavat yksiköt, joihin asumiseen kuntoutusta tuottava Utran kuntoutumisyksikkö lasketaan mukaan, siirtyvät vuoden 2010 alusta Jyväskylän päihdepalvelusäätiölle. ML kysyi, miten tämä tulisi huomioida Joensuun aiesopimuksessa ja Kaste-hankkeessa. Vastaus oli, että kaupungin tulee kirjallisesti ilmoittaa muutoksesta STM:lle. - Nuorisoasuntohankkeita on kaksi, joista toinen on valmis ja toisen toteuttaminen on pysähdyksissä valitusten vuoksi. Kaste-rahoitus haetaan kun toinenkin talo saadaan valmiiksi. Oulu - Oulusta ei ollut edustajaa kokouksessa. - Fredriksson totesi, että Oulussa toimintatapa on muuttunut: hankitaan asuntoja olemassa olevasta asuntokannasta uustuotannon sijaan. Jyväskylä - Jyväskylästä ei ollut edustajaa kokouksessa. - Fredriksson kertoi, että Jyväskylän Katulähetyksen hanke on palautunut alkuperäiseen suunnitelmaan ja sijoittuu Vähämäentielle. ARAssa uusi käsittelyprosessi. 5. Ohjelman viestintä ja tiedotus - Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman projektisivusto avattiin uudistettuna 15.10.2009 www.ara.fi/asunnottomuus. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot puuttuvat vielä.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 Kokous 1/2009 6(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT 6. Seuraava kokous - Sovitaan myöhemmin.
LIITTEET Kaupunkien päivitetyt aiesopimusten liitteet - Helsinki - Espoo - Vantaa - Tampere - Jyväskylä
AIESOPIMUKSEN PÄIVITETTY VERSIO Helsingin kaupunki 19.11.09 LIITE 1 HANKKEET Vuosi Nimi Paikkamäärä Kohderyhmä Palveluntuottaja ja aikataulu 2009 Roihuvuoren palvelutalo Roihuvuorentie 3 Hki 82 sisältyy edellisen rivin kustannuksiin Yhteensä 2010 maaliskuu Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto/ysäätiö Sininauhasäätiö,2009 lokakuu Roihuvuoren tukiasunnot Roihuvuorentie 3 Hki 82 Pitäjänmäentie 12 Hki 38 Mäkelänkatu 50-52 Hki 51 lokakuu Kujan- Katti Ruusulank. 10 Hki 26 30 palveluasuminen Alle 65-vuotiaat Monisairaat käytöshäiriöiset 22 tuettu asuminen Päihdeongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset sekä nuoret huumeidenkäyttäjät. Helsingin kaupunki/palveluasun not oy syksy 2009 Helsingin kaupunki/palveluasun not oy syksy 2009 Kustannukset Me sisältyy edellisen rivin kustannuksiin osuus 50% Me 4.9 2,45 ARA 52 4,9 2,45 26 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset 40 tuettu asuminen Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset. 88 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset. 3,3 1,6 ARA 5 2,5 ARA Sininauhasäätiö 11,5 5,75 RAY Seuranta Rahoitus myönnetty. Valmis 08/2009 Rahoitus myönnetty. valmis 08/2009 Rahoitus haettu Uusi hanke. Rahoitus anottu Rahoitus saatu. Kaavakäsittely kesken. lokakuu 3,6 1,8 Aikataulussa. Uusi hanke korvaa Kalevankadun kapasiteettia. lokakuu joulukuu Vanha Viertotie 22 Hki 35 Helsingin Diakonissalaitos/ Aurora talo Helsingink./ Alppikatu 2 Hki 53 Suoja-Pirtti ry/rukkila Kartanonkaari 29 Hki 41 113 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset 125 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset. Monisairaat käytöshäiriöiset 25 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset, vapautuvat vangit Kovaosaisten ystävät ry/helsingin palveluasunnot oy Helsingin Diakonissalaitos/ Aurora talo Suoja-Pirtti ry/rukkila/ Y- säätiö 11,5 5,75 ARA 3,7 (peruskor-jaus ja lisärakentaminen) 1,85 RAY Rahoitus haettu ja varaus saatu. Rahoitus saatu peruskorjaukseen RAY:ltä. ARA:lta haettu muu. Yhteensä 417 2011 Solakallion toipi- 23 Päihde- ja mielen- Helsingin A-kilta 1,9 0,95 Rahoitus
tammikuu elokuu Hanke viivästynyt. Rahoitus haetaan keväällä 2009 Aikataulussa. tammikuu 5,1 2,55 Aikataulussa.Toimeenpanosuunnitemasta nostettu. yhteensä 2012 syyskuu joulukuu laskoti, Solakalliontie 11 Hki 68 lokakuu Arvidkoti/Kalevankatu 19 Hki 10 Siltamäen palvelukeskuksen uudistalo Peltokyläntie 4-8 Hki 74 Paraistentie 13 Hki 28 Kauppalantie 36 Hki 32 Pelastusarmeija/ Alppikadun asuntola Alppik. 25 Hki 53 Aikataulussa. yhteensä Konseptikilpailutontti/ Hesperian sairaala terveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset, vapautuvat vangit 36 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja vapautuvat vangit 20 palveluasuminen Alle 65-v monisairaat käytöshäiriöiset 30 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat nuoret 109 58 palveluasuminen ja tuettu asuminen Päihde- ja mielenterveysongelmai-set monisairaat, vaikeasti asutettavat käytöshäiriöiset miehet ja naiset ry RAY haetaan keväällä 2009. Kovaosaisten ystävät ry Helsingin kaupunki,suunniteltu 2010 2011 Seurakuntayhtymä Helsingin Diako-nissalaitos, valmis kevät 2011 5,3 2,65 RAY 2,3 1,2 ARA 13, 7 6,9 ARA 120 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset, vapautuvat vangit Pelastusarmeija/ Alppikadun asuntola 9 3,9 RAY 756 33,7 16,85 50 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset 6 3 ARA 806 90,7 45,35 Aikataulussa. Paikkaluku tulee tippumaan. LIITE 2 kaikki yhteensä PIENASUNTO- JEN HANKIN- TA 30/vuosi= yhteensä 120 asuntoa 2009/15 asuntoa, 2010/10asuntoa, 2011/5 asuntoa= yhteensä 30 asuntoa kuntoutuneet vaikeasti asutettavat käytöshäiriöiset miehet ja naiset (riittävä tuki) Helsingin kaupunki/y-säätiö Me 3,0/vuosi = 12,0 Me Me 2,1/ vuosi= 8,4 Me Vapautuvat vangit Krits 3,0 Me 2,1 Me 150 15,0 10,5 RAY
LISÄHENKILÖSTÖNTARVE 2009 (2009 RAHOITUS ANOTTU STM:LTÄ) Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2008 alkaneet hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Suutarinkoti 1.1.-31.12.2009 610 500 305 250 (25 paikkaa) Hietaniemenkatu 1.1. -31.12.2009 173 910 86 955 Kotikuntoutus 1.9.-31.12.2009 75 000 37 500 Asumisen tukeminen 1.1.-31.12.2009 139 727 69863 Yhteensä 999 137 499 568 Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2009 alkavat hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Roihuvuoren palvelutalo 1.8-31.12.2009 143 434 71717 Roihuvuoren tukiasunnot 1.8.-31.12.2009 11 338 5669 Yhteensä 154 772 77 386 2009 yhteensä 1 153 909 euroa, josta STM:n osuus 576 955 euroa. 2010 Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuosien 2008 ja 2009 aikana alkaneet hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Suutarinkoti 1.1.-31.12.2010 610 500 305 250 (25 paikkaa) Hietaniemenkatu 1.1. -31.12.2010 312 731 156365,5 Kotikuntoutus 1.1.-31.12.2010 200 000 100 000 Asumisen tukeminen 1.1.-31.12.2010 150 000 75 000 (vapautuvat vangit) Roihuvuoren palvelutalo 1.1-31.12.2010 693 564 346 782 Roihuvuoren tukiasunnot 1.1.-31.12.2010 366 60 183 30 Yhteensä 2 003 455 1001727 Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2010 alkavat hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Kujan- 1.10.-31.12.2010 120 450 60 225 Katti/Ruusulankatu Mäkelänkatu 50-52 1.10.-31.12.2010 58 857 29 428 Hotelli Aurora 1.10.-31.12.2010 134 598 67 299 Rukkila 1.12.-31.12.2010 31 924 15 962 Pitäjänmäentie 12 1.3.-31.12.2010 335 090 167 545 Vanha Viertotie 22 1.10-31.12.2010 90 000 45 000 Nuorten tuettu asuminen 1.1-31.12.2010 150 000 75 000 Yhteensä 920 919 460 459
Vuosi 2010 yhteensä 2 924 374 euroa, josta STM:n osuus 1 462 186 euroa. 2011 Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuosien 2008-2010 aikana alkaneet hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Suutarinkoti 1.1.-31.12.2011 610 500 305 250 (25 paikkaa) Hietaniemenkatu 1.1. -31.12.2011 312 731 156 365 Kotikuntoutus 1.1.-31.12.2011 200 000 100000 Asumisen tukeminen 1.1.-31.12.2011 150 000 75000 (vapautuvat vangit) Roihuvuoren palvelutalo 1.1-31.12.2011 693 564 346782 Roihuvuoren tukiasunnot 1.1.-31.12.2011 36 660 18330 Kujan- 1.1.-31.12.2011 481 800 240900 Katti/Ruusulankatu Mäkelänkatu 50-52 1.1.-31.12.2011 235 425 117713 Solakalliontie 1.1.-31.12.2011 57 023 28511 Hotelli Aurora 1.1.-31.12.2011 2116 337 1 058 168 Rukkila 1.1.-31.12.2011 446 931 223 466 Pitäjänmäentie 12 1.1.-31.12.2011 402 108 201 054 Vanha Viertotie 22 1.1-31.12.2011 360 000 180 000 Nuorten tuettu asuminen 1.1-31.12.2011 150 000 75 000 Yhteensä 6 253 079 3 126 539 Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2011 alkavat hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Asumisen tukeminen 1.1.-31.12.2011 90 000 45 000 (vapautuvat vangit) Konseptikilpailu 1.1.-31.12.2011 765 000 382 500 Siltamäen palvelukeskuksen 1.8.-31.12.2011 138787 69394 uudistalo Paraistentie 13 1.9-31.12.2011 375 000 18750 Yhteensä 1 368 787 684 393 Vuosi 2011 yhteensä 7 621 866 euroa, josta STM:n 3 810933 osuus euroa. Kaikki yhteensä 11 700 149 euroa, josta STM:n osuus 5 850 074 euroa.
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn liittyvien hankkeiden henkilöstökustannukset: Vuosi Hanke: Työntekijöitä palkkakustannus ARA 20% 2009- Asumisneuvoja 7 Helsingin kaupunki 253 967 50793 2011 toiminta Yhteensä 761 901 152 379 Kehitystyö: ARA 100% 2009 Häätökeskuksen 2 Helsingin kaupunki 90 000 90 000 suunnittelu (vuoden projekti) 9 343 976 242 379 2009- Asunnotto- Helsingin kaupunki 26 000 26 000 2010 muusneuvon- nan sähköisen verkkokäsikirjan laatiminen 369 976 268 379
ESPOO Liite 2: HANKKEET (päivitetty 24.11.2009) vuosi hanke kohderyhmä asuntojen määrä palveluntuottaja ja aikataulu 2009 Pesäpuu korvaushoidossa 9 Espoon Diakoniasäätiö (Lintumetsän olevat (PP) laajentaminen) kustannukset osuus RAY 2011 Holmanpuisto II pitkäaikaisasunnottomat 45 asuntoa (UT) 2011 Puolarmetsän pitkäaikais- 45 asuntoa avoin 6 120 000 3 060 000 asumispalvelu- asunnottomat (UT) ARA yksikkö 1 2011 Kiinteistöosake- asunnottomat 40 asuntoa Misericordia-Säätiö 7 004 500 3 502 250 yhtiö perheet, (UT) rakennuttaa kiinteistön ARA Minttupuisto pariskunnat ja omistukseensa, nuoret palveluntuottajana Hyvä Arki ry Uudistuotanto: 90 ARA: Perusparannus: 9 6 562 250 RAY: 400 000
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMAAN VANTAAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSINA 2009-2011 TOTEUTETTAVAT HANKKEET Tilanne 11/2009 Asumispalvelukohde Paikat Henkilöstö Kohderyhmä Toteuttaja Vuosi Viidakkokuja 23 7 mielenterveyskun ntoutujat Y-säätiö 2009 Tuettuja erillisasuntoja 8 2 korvaushoidossaa olevat Sininauhasäätiö / 2009 RAY Alppimyyrän toimitilan laajennus, ent. Simonpirtin tilaan 24( 9u) 2 ikääntyneet päihdeongelmaiset Kilpailutetaan 2010 2010 Tuettu asuminen 15 2 päihteetöntä asumista naisille, tontti Pähkinärinteessä, kaavamts, valitus? Vantaan A-kilta / Y- säätiö / RAY 2010 Tukiasumisen yksikkö * 52 1 määräaikaista asumista tarvitsevat, rakennusluvasta valitettu, Osmankäämintie VAV 2011 Tuettuja erillisasuntoja 25 1 siirtymävaiheessa kohti itsenäistä asumista oleville, 8 asuntoa hankittu, muut vv.10-11 Y-säätiö / RAY 2009-2011 Tuettu asuminen 12 5 mielenterveyskuntoutujat, tontti avoin Y-säätiö / RAY 2011 Tuettu asuminen 8 0 vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat, asuntojen hankinta menossa KRITS, RAY 2009 YHTEENSÄ 167 20 *Osmankäämintien hankkeen asuntojen määrä oli alkuperäisessä toimeenpanosuunnitelmassa 30 ja uuden suunnitelman mukaan asuntoja valmistuu 52. Tontilla on käytetty koko rakennusoikeus eikä lisäkustannuksia aiheudu
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMAAN VANTAAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Tilanne 11/2009 VUOSINA 2011-2015 TOTEUTETTAVAT HANKKEET Hanke Paikat Henkilöstö Kohderyhmä Toteuttaja Vuosi Tukiasumisen yksikkö 20 2 asunnottomuusuhan alaisille VAV / kaupunki 2011 määräaikaista asumista, ei tonttia Tuettu asuminen 20 2 päihteetöntää asumista, ei tonttia Vantaan A-kilta / Y- 2011 säätiö Havukosken Ässäkodit 12(80) 1 tuettua asumista, lausunto ARAlle annettu syksyllä 2009 S-asunnot 2011-2012 Vahvasti tuetun asumisen yksikkö 15+10 10 2D, poistettu taloussuunnitelmasta, sosterin hanke Tuettu asuminen 2*15 6 mielenterveyskuntoutujat, ei tonttia YHTEENSÄ 107 21 perhepalvelut 2012 VAV / soster 2012
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUSHANKKEEN HENKILÖKUNTA 2009-2011 VUOSI 2011: -Tuettua asumista mt-kuntoutujille: - Tuettuja asuntoja pitkäaik.asunnottomille: VUOSI 2009: -Häätöjen ehkäisy: 2 sosiaaliohjaajaa 1.8.2009- - Vapautuvien vankien asumisen tukeminen: 1 sosiaaliohjaajaa 1.8.2009-1 sosiaalityöntekijä 1.9.2009- -Korvaushoidossa olevien asumisen tukeminen 2 sosiaaliohjaajaa VUOSI 2010: -Häätöjen ehkäisy: 2 sosiaaliohjaajaa - Viidakkokuja: 7 työntekijää (2 sos.ohj.,2 psyk.sair.hoit.,3 lähihoit.) - Osmankäämintie: 1 sosiaaliohjaaja - Osmankoti: 3 sosiaaliohjaajaa 5 sosiaaliohjaajaa 1 sosiaaliohjaaja
TAMPERE LIITE 1. VALTION RAHOITUS TAMPEREEN PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN OHJELMAN MUKAISTEN HANKKEIDEN INVESTOINTI- JA PALKKAUSKUSTANNUKSIIN 2008-2011. (17.11.2009) Hanke Kohderyhmä Asuntojen lkm Hervannan Ässäkodit Oma Ovi Erityistukea tarvitsevat nuoret ja asunnottomat Vapautuvat vangit ja krim asiakkaat Lisähenkilöstö Toiminnan aikataulu 25 3 12/2009-12/2011 (42)? 4 01/2009-12/2011 Investointiavustus Avustus palkkaukseen yhteensä 2008-2011 1 000 000 120 000 --- 300 000 Härmälä Hervanta DIAS 1) Konseptikilpailu, Hervanta Vaikeasti asutettavat päihde- ja mtasiakkaat Vaikeasti asutettavat päihde- ja mtasiakkaat päihde- ja mielenterveys kuntoutujat 22 5 05/2009-12/2011 21 1) 4 01/2011-12/2011 30 10 01/2011 1 750 000 270 000 3 500 000 185 000 300 000 YHTEENSÄ 140 26 6 250 000 1 175 000 1) Hervannan talon DIAS hankkeeseen rakennettavaan 63 asuntoon sisältyy 42 asuntoa, joilla korvataan 42 poistuvaa asuntopaikkaa. Lisäpaikkoja tulee 21.
JYVÄSKYLÄ LIITE 1. INVESTOINTIHANKKEET Hanke Kohderyhmä As m2 PP Laaj Hank KustannusAvustus Kt-laina kpl 1 000 1 000 1 000 ARA ARA Jyväskylän nuorisoasunnot oy, Sorvaajantie 2 Katulähetys, Koluntie 99 Katulähetys/Etappi (Vähämäentie 78) päihde- ja mielenterveysongelm asiset miehet ja naiset 13 503 x x x 1 018 509 509 vapautuvat vangit, päihde- ja mielenterveysongelm aiset miehet ja naiset 12 418 x x 322 161 161 huumeongelmaiset 5 asuntoa 5+9 890 x x 610 305 305 Yhteensä 30 1 500 750 750 ** Etapin peruskorjauksessa kiinteistöön lisätään 5 asuntoa., joihin siirtyy Katulähetyksen Köhniönkadun yksiköstä 5 pitkäaikaisasunnotonta. Köhniönkadun yksikköön sijoitetaan viisi huumeongelmaista nuorta.
JYVÄSKYLÄ Liite 2 Liite 2 LISÄHENKILÖSTÖ PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN HANKESUUNNITELMAN MUKAINEN HENKILÖSTÖN TARVE Hanke 1. Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot oy /Sorvaajantie 2 2. Katulähetys ry /Koluntie 99 Kohderyhmä As kpl hlöstö hlöstö /as hlöstö euroa/v Aloitus Kustannus aloitusvuonna Kustannus 2009-2011 päihde- ja mielenterveysongelmaiset miehet/naiset 13 1 0,1 40000 1.4.2010 30 000 70000 vapautuvat vangit, päihde- ja mielenterveysongelmaiset miehet/naiset 12 1 0,1 40000 1.1.2009 40000 120000 3. Katulähetys/ Etappi (Vähämäentie78) huumeongelmaiset nuoret 5 2 0,4 80000 1.9.2009 27000 187000 Yhteensä 30 4 160000 377000 Avustustarve STM 50 % 2009-2011 183500 Lisätietoa: Katulähetys/Etappi (Vähämäentie 78) viiden huumenuorille tarkoitetun lisäpaikan lisäksi yksikössä on yhdeksän asukaspaikkaa muille päihdeongelmaisille, pitkäaikaisasunnottomille ja vankilasta vapautuville. Yksikön työntekijäresurssit yhteensä tulevat olemaan 2 hlöä Kasterahoituksella, 1 yksikön vastaava työntekijä, 1 työllistetty sekä kaksi vapaaehtoista valvojaa.
OULU Liite 1: HANKKEET vuosi hanke kohderyhmä asuntojen/tukiasuntoje palveluntuottaja kustannukset avustus n määrä ja aikataulu 50 % 2009-2010 OSNA Oululaiset alle 30 vuotiaat Yhteensä 15 asuntoa, joista Oulun Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys Nuorten asuntojen 740.250 moniongelmaiset Moniasunnot Oy:n (OSNA) osalta pitkäaikaisasunnotto omistaman vuosi 2009 kustannukset mat, jotka ovat Kiinteistöosakeyhtiö 1 480500 sitoutuneet Oulun Metsätähden sopimuksen tulevanuorisoasuntok mukaiseen hoitoon ohteisiin Välivainiolle tai kuntoutukseen.. (10 asuntoa), Ritaharjuun (3 asuntoa) ja Metsokankaalle (2 asuntoa). Kohteiden yhteyteen rakennetaan palvelu/asukaskäyttö ön yhteistilat, joita käytetään myös tämän kohderyhmän tapaamisiin ja ohjaustilanteisiin. 2010-2011 Yhtee nsä OSNA+OUKA sama kohderyhmä 8 asumispaikkaa olemassa olevaan asuntokantaan mahd.muutostyöt 21 asuntoa 1 480 500 740 250
OULU Liite 2: LISÄHENKILÖSTÖN TARVE 2009 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten talo (2 asumispalv.+2 kunt.ohj) Nuorten tuetut asunnot Syvennetty asumisohjaus - 1 asumisenohjaaja (Osna) ja 1 kuntoutusohjaaja (Nuorten Ystävät) yhteensä 10 paikkaa 9-12/2009 25 000 12 500 2010 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten tuetut asunnot 10 paikkaa 1,5 asumisenohjaajaa1-6 ja 1 kuntoutusohjaaja Paikkaluvun nosto 7/2010 2,5 asumisenohjaajaa 2 kuntoutusohjaajaa 1-6/2010 7-12/2010 Yhteensä v. 2010 131 250 65 625 2011 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten tuetut asunnot 1-12/2011 243 750 121 875 Paikkaluvun nosto yhteensä väh. 23 paikkaan 2ohjaajaa lisää Yhteensä vuodet 2009-2011 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten tuetut asunnot (Ouka, Osna ja Nuorten Ystävät) 9-12/2009 Toiminta ei ole alkanut Toimintamalli muutettu Nuorten tuetut asunnotmalliin 1.9.2009-31.12.2011 400 000 200 000 yhteensä 2009-2011 400 000 200 000 Edellä mainitut summat sisältävät vain henkilöstön palkkamenot. Näiden lisäksi kustannuksia kaupungille tulee muista henkilöstömenoista ja muusta toiminnasta yhteensä vuosina 2009-2011 vähintään 120 000.
OULU Liite 3: LISÄHENKILÖSTÖN TARVE Tämän osion toteutuminen harkitaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena v. 2011 aikana Oulun Kenttätien (ensisuoja tyyppinen majoitus) toimintamallin uudistaminen ja kehittäminen. 2010 Ei toteudu aika palkkauskustannus STM osuus 50 % 2011 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Naisten Talo (3 ohjaajaa) 1-12/2011 135 000 67 500 Yhteensä vuodet 2010-2011 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Naisten Talo 1/2010-12/2011 135 000 67500
MUUT LIITTEET - Vantaan häätösopimus - Rikosseuraamusviraston Oma Koti-hanke - Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Kaste-ohjelmassa - Yhteenveto kuntien raporteista (Kaste-seminaari) - ARA-hankkeet 2008 ja 20009 - ARA-hakemukset vuodelle 2010 - Lähiöohjelma 2008-2011
SOPIMUS Sopijaosapuolina sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala (perhepalvelut), tilakeskus ja VAV Asunnot Oy. 1. Taustaa Osana hallituksen asuntopolitiikka on mm. Vantaalla laadittu pitkäaikaisasunnottomuuden poisto-ohjelma, jonka yhtenä osana on nyt laadittava kirjallinen sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja asuntotoimijoiden yhteisesti sopimista menettelytavoista häätöjen ehkäisemiseksi ja yhteistyöstä häätötilanteissa. Vantaan kaupungin johto ja luottamuselimet ovat osaltaan sitoutuneet kaupunginvaltuuston päätöksellä 16.6.2008 pitkäaikaisasunnottomuuden poistoohjelmaan ja siihen kirjattuihin toimenpiteisiin. Häätöjen ennaltaehkäisy on merkittävin tekijä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä ja poistamisessa. Toimintatapojen kaupungin sisällä tulee olla yhtenäiset. 2. Yhteiset menettelytavat häätöjen ehkäisemiseksi Vantaalla Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala (perhepalvelut) ja tilakeskus sekä VAV Asunnot Oy sopivat yhteisesti seuraavista toimintatavoista asuntohäätöjen ehkäisemiseksi. Häätöjen ehkäiseminen perustuu VAV Asunnot Oy:n asumisneuvojien tekemään toimintamalliin sekä siihen, että vuokranantajat ottavat yhteyttä sosiaali- jaa terveydenhuollon toimialaan silloin, kun häätöuhan vuoksi asukkaan tilanne vaatii selvittämistä. VAV Asunnot Oy VAV Asunnot Oy:ssä häätöjen ehkäiseminen perustuu jo pitkään käytössä olleeseen sosiaalisen isännöinnin malliin. VAV Asunnot Oy:ssa toimii tällä hetkellä kaksi asumisneuvojaa (ent. sosiaali-isännöitsijä). Asumisneuvojat seuraavat yhdessä vuokravalvojien kanssa niiden asukkaiden maksukäyttäytymistä, joilla on hälyttävä vuokravelka. Häiriökäyttäytymiseen liittyvät asiat hoitaa ao. kiinteistön isännöitsijä, joka tarvittaessa pyytää apua asumisneuvojilta. Asumisneuvojat ottavat yhteyttä häätöuhan alaiseen asukkaaseen joko puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse sopiakseen henkilökohtaisen tapaamisen ja selvittääkseen yhdessä asukkaan kanssa asukkaan tilanteen ja avun tarpeen. Asumisneuvojat määrittelevät tarvittavien palvelujen ja yhteistyötahojen tarpeen yhdessä asukkaan kanssa.
Erityisesti silloin, kun asiakkaalla itsellään ei ole kykyä huolehtia asioistaan (lapset, kehitysvammaiset jne.), asumisneuvojat pyrkivät aktiivisesti löytämään asukkaalle apua häätötilanteessa toimimalla yhteistyössä viranomaisten tai tilannekohtaisesti myös muiden tahojen kanssa (esim. kuulonhuoltoliitto, psykiatriset poliklinikat). Häiriöitä aiheuttavan asiakkaan toiminnan takana saattaa olla esimerkiksi terveydellisiä syitä. Näiden asiakkaiden kanssa työskenneltäessä tarvitaan eri alojen asiantuntijoiden panosta - erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon toimialan terveydenhuollon puolelta - parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Asumisneuvojat tukevat asiakkaita heidän omien asioiden hoitamisessaan niin, että he jatkossa kykenevät ottamaan vastuun omien asioidensa sujumisesta (talousneuvonta, hakemusten täyttö). VAV Asunnot Oy:ssä asuntosihteerit ja asumisneuvojat laativat asukkaiden kanssa maksusopimuksia silloin, kun asukkaan saatavat alittavat häätörajan ja asiakas on valmis maksamaan kolmen kuukauden aikana. Sopimuksiin on olemassa valmiit sopimuspohjat. Asiakkaan kanssa sovitaan realistisesta maksuaikataulusta. Sopimus tehdään aina kirjallisesti ja sopijapuolet allekirjoittavat sen. Jos haaste johtaa häätöön ja ulosottomies on jo määrännyt muuttopäivän, häätö voidaan peruttaa vain, jos asiakas toimittaa kuitit koko saatavasta viimeistään muuttopäivään mennessä. Mikäli VAV:ssa tiedetään, merkitään täytäntöönpanohakemukseen aina, jos kyseessä on lapsiperhe. Asumisneuvojat ovat näihin perheisiin yhteydessä. He ilmoittavat sosiaalitoimeen jos eivät tavoita perhettä. Ilmoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kerrotaan asiakkaalle. Tilakeskus Tilakeskuksessa suunnitellaan vuokrakannon siirtoa ostopalveluna tapahtuvaksi toiminnoksi. Tilakeskus vastaa siitä, että toiminta on yhtenevää kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Asumisneuvojien palvelut ovat myös tilakeskuksen käytettävissä. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Häädön uhatessa VAV:in asumisneuvojat (vain lapsiperheiden osalta) ja kaupungin tilakeskuksen asioita hoitavat henkilöt ottavat yhteyttä sosiaalityöntekijään. Sosiaalija terveydenhuollon toimialaan ollaan yhteydessä häädön uhatessa asiakkaan pyynnöstä tai poikkeustapauksissa, esim. asiakkaan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan asioitaan (VAV:n käytäntö). Häätöasiassa otetaan yhteyttä pääsääntöisesti aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijään. Hän ohjaa tarvittaessa asian eteenpäin esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Häätöuhan alla olevien lapsiperheiden tilanteeseen tulee puuttua jo varhaisessa vaiheessa, jolloin heille
pystytään järjestämään tarvittavaa apua ja mahdollisesti maksamaan rästissä olevat vuokrat, jolloin häätö voidaan estää. Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on asumisen ohjaukseen keskittyviä sosiaaliohjaajia, joiden työpanos menee pääsääntöisesti välivuokraasunnoissa asuvien asukkaiden ohjaamiseen. He huolehtivat osaltaan, ettei näille asiakkaille synny vuokrarästejä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan päihdepalvelujen tukiasunto-ohjaajat toimivat niiden asiakkaiden parissa, joilla on välivuokrasopimus joko VAV Asunnot Oy:n tai kaupungin tilakeskuksen kanssa. Jos näitä asiakkaita uhkaa häätö, VAV ja tilakeskus ovat yhteydessä tukiasunto-ohjaajiin. Jatketaan olemassa olevia hyviksi todettuja asumisneuvonnan käytäntöjä - varhainen puuttuminen vuokravelkaantumiseen - jo ennen haasteen lähettämistä - tarkempi keskittyminen tiettyyn alueeseen/taloon alueen vuokravalvojan kanssa - VAVn määräaikaisten sopimusten osalta seuranta ja asiakkaiden tavoittelu velkaantumistilanteessa tai muissa asumisen ongelmissa - tukiasunnosta VAVlle muuttavien tapaaminen ennen asukkaaksi tuloa, myös muuta ennaltaehkäisevää työtä Häiriöhäädettyjen uudelleen asuttaminen Kh 18.6.2001 49n (Selvitys asunnottomuuden poistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä) kohdalla päätti hyväksyä mm. häiriöiden vuoksi häädettyjen uudelleen asuttamista selvittäneen työryhmäntoimenpide-ehdotukset ko. ruokakuntien uudelleen asuttamisessa. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti sovittiin sosiaalityön esimiesten kokouksessa 5.11.2001 toimintatavoista. Sopijapuolina olivat nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, VAV Asunnot ja silloinen asuntotoimi. Noudatetaan edelleen 5.11.2001 sovittua toimintamallia. Myönteisen elämänmuutoksen jälkeen asiakas yhdessä sosiaalityöntekijän ja asumisneuvojan kanssa selvittää asiakkaan mahdollisuudet saada uudelleen asunto, esim. kaikki taloudelliset vuokravelvoitteet tulee olla hoidetut. Kun sopiva asunto löytyy, asiakkaan kanssa tehdään asumisen onnistumisen suunnitelma ja sovitaan mahdollisista tukimuodoista. Asiakkaalle tehdään ensin 3 kk, sitten 6 kk ja sen jälkeen toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus, mikäli asumisen ongelmia ei ole esiintynyt määräaikaisten vuokrasopimusten aikana. Sosiaalitoimelle jälleenvuokratuissa asunnoissa asuminen Kaupungin sosiaalitoimi vuokraa tarvittaessa asuntoja VAV:lta ja vuokraa ne edelleen asiakkailleen. Vuokralaiset ovat vuokrasuhteessa Vantaan sosiaalitoimeen ja he saavat tukea mm. aikuissosiaalityön asumisohjaajilta. Kun asukkaan elämäntilanne
on korjaantunut ja hän on asunut asunnossa puoli vuotta häiriöttä ja hänen mahdolliset vuokrasaatavansa on hoidettu pois, asukkaalla on oikeus solmia vuokrasopimus VAV:n kanssa. Asiakkaalle tehdään ensin 3 kk, sitten 6 kk ja sen jälkeen toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus, mikäli asumisen ongelmia ei ole esiintynyt määräaikaisten vuokrasopimusten aikana. 3. sopimuksen voimaantulo Sopimus astuu voimaan 1.2.2009 Sopimusta on tehty kolme samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Apulaiskaupunginjohtaja Tilakeskuksen toimialan johtaja Toimitusjohtaja Jukka T. Salminen Mika Savolainen Matti Alho
Vuokko Karsikas 25.11.2009 OMA KOTI-HANKKEEN TILANNE VUONNA 2009 1. Johtoryhmän työskentely Johtoryhmä on kokoontunut kevätkaudella 2 kertaa ja syyskaudella 2 kertaa. Tänä vuonna on vielä yksi kokous. Oma Koti hankkeessa on tehty kartoitus, jonka avulla on selvitetty henkilökunnan arvion perusteella rikosseuraamusalan asiakkaiden arjen taitoja ja niissä ilmeneviä puutteita. Samalla kartoitettiin Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoissa ja vankiloissa järjestettävää arkielämän taitojen kehittämiseen ja tukemiseen tähtäävää toimintaa. Suunnitelma toiminnan kehittämiseksi tehdään alkuvuonna 2010. Kartoituksen mukaan heikosti selviytyviä oli suljetuissa vankiloissa 32 %, avolaitoksissa 13 % ja Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston asiakkaissa 25 %. Vangeilla oli useimmin ongelmia raha-asioiden hoidossa, virastossa asioimisessa ja lomakkeiden täytössä, ruoanvalmistustaidoissa, hygieniasta huolehtimisessa, asumisessa, kodinhoidossa ja vaatehuollossa, terveydenhoidossa ja terveissä elämäntavoissa, päihteiden käytössä, päivärytmissä, sosiaalisissa taidoissa sekä vanhemmuuden taidoissa. Myös yhdyskuntaseuraamusasiakkailla oli vastaavia ongelmia mutta heidän kohdallaan mainittiin usein myös vaikeudet yleisten kulkuneuvojen käytössä. Noin puolessa suljetuista vankiloista kyetään antamaan tukea melko monelle vangille em. ongelmien johdosta. Tätä ovat mm. arjen taitojen kurssit sekä niiden harjoittelu päihdekuntoutusosastoilla ja muiden toimintojen yhteydessä. Kriminaalihuoltolaitoksessa järjestetään esim. suuttumuksen hallintakursseja ja yksilökohtaista asiakastyötä mutta käytännön tukea arjen taitojen kehittämiseksi harvemmin. Vankiloissa pidetään tärkeänä järjestää enemmän esim. Arjen taitojen kursseja, talousneuvontaa sekä valmentavaa ja kuntouttavaa toimintaa. Tärkeää olisi että omatoimisuuden lisääminen otettaisiin huomioon kaikessa toiminnassa ja eri henkilöstöryhmien työssä varsinkin suljetuissa vankiloissa. Esille tuotiin myös vapauttamisen valmistelu ns. vapauttamisyksiköissä, joissa opetellaan arjen taitoja ja hoidetaan omia sosiaalisia asioita ennen vapautumista. Sidosryhmäyhteistyön lisääminen nähtiin olennaisen tärkeäksi. Johtoryhmässä on sovittu, että Oma Koti hankkeessa syntyneistä hyvistä käytännöistä laaditaan kuvaus, joka voidaan julkaista esim. verkkokäsikirjassa. Alueryhmien kehittämiä hyviä käytäntöjä ovat mm. tukipalveluiden kartoittaminen ja kuvaaminen sekä niistä tiedottaminen esim. vankilassa, tukiasuntopörssi joka antaa tietoa käytettävistä tukiasunnoista, yhdyshenkilörinki tai asuntotyöryhmä joka käsittelee sidosryhmäyhteistyönä asiakkaan asuntotarvetta, verkostotyö tai muu yhteistyö vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa hyvissä ajoin ennen vapautumista, asumispolut sekä ohjaajapalvelu. 2. Alueelliset työryhmät Alueelliset työryhmät ja yhteistyö kaupungin toimijoiden kesken ovat käynnistyneet pääsääntöisesti hyvin. Alueilla on listattu hyviä käytäntöjä ja hankkeen aikana on jo syntynyt uusia käytäntöjä, joita viedään eteenpäin. Ongelmia on ollut pääkaupunkiseudulla ja Turussa, jossa yhteistyö on vasta käynnistymässä. Helsingissä toimintaa rikosseuraamusasiakkaiden osalta aletaan kehittää ensi vuoden puolella organisaatiomuutoksen jälkeen. Espoolla ei ole tämänhetkisillä resursseilla mahdollista kehittää toimintaa. Vantaalla asiassa on kuitenkin edetty hyvin: siellä on palkattu kaksi henkeä sosiaalityöhön tekemään töitä asunnottomaksi vapautuvien vankien kanssa. Kriminaalihuollon Tukisäätiö on tehnyt sopimukset Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 PL 319 010 36 88500 010 36 88446 kirjaamo.rise@om.fi 00180 HELSINKI 00181 HELSINKI
Pitkäaikaisasunnotto muuden vähentäminen Kaste-ohjelmassa Jenni Eskola 12.11.2009
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011 Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan lakisääteinen ohjausväline, valtioneuvosto vahvistanut 31.1.2008 Hallitusohjelman täsmentäjä Toimii sateenvarjona muille ohjelmille Ohjelmassa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi 2 12.11.2009 Jenni Eskola
Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat 3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Keinot 39 toimenpidettä 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaalija terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit Teema-alueet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus, vaikeasti työllistyvien kuntoutus) 3 12.11.2009 Jenni Eskola
Tavoitteen Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee indikaattorit 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24- vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu 4. Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle 30 000 henkilön 5. Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu 4 12.11.2009 Jenni Eskola
Kaste-ohjelman toimeenpanon resurssit vuosina 2008-2011 Valtionavustuksia kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin ohjelmakaudella yli 104 miljoonaa euroa (pitkäaikaisasunnottomuus 10 miljoonaa euroa) Hyödynnetään eri kanavista tulevaa kehittämishankerahoitusta (Ray, Tekes, ESR) STM:n, THL:n ja TTL:n, Suomen Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen asiantuntijapanosta suunnataan kuntien ja kuntayhtymien tueksi 5 12.11.2009 Jenni Eskola
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen myönnetyt valtionavustukset 2008 ja 2009 Avustuksia myönnettiin vuonna 2008 kolmelle ja vuonna 2009 yhdeksälle ohjelmassa mukana olevalle kunnalle Vuosina 2008-2009 avustuksia on myönnetty noin 1,6 miljoonaa euroa Avustuksilla on palkattu yhteensä noin 72 henkilöä pitkäaikaisasunnottomien tukemiseen 6 12.11.2009 Jenni Eskola
Valtionavustuksen maksamiseen liittyviä asioita Vuoden 2009 määräraha on käytettävä vuoden 2011 lokakuun loppuun mennessä Valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella enintään kahdessa erässä kalenterivuosittain Avustuksen maksamista varten on täytettävä maksatushakemus ja lähetettävä se Länsi-Suomen lääninhallitukselle Maksatushakemukseen liitetään kuvaus hankkeen toteutumisesta sekä täytetty henkilöstölomake ja allekirjoitettu ote kirjanpidon pääkirjasta Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa etukäteen yhteyttä Länsi- Suomen lääninhallituksen yhteyshenkilöön (ylitarkastaja Marja- Leena Kuusisto) 7 12.11.2009 Jenni Eskola
Valtionavustuksen ehtoja Hankkeen kirjanpidon tulee olla selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta (koko hankkeella yksi yhtenäinen kirjanpito) Jos päätöksen antamisen jälkeen hankkeeseen tulee hankerahoitusta koskevia tarkistuksia tai muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen kustannuksiin, tavoitteisiin, toteuttamisaikatauluun tai sisältöön, tulee niistä ilmoittaa välittömästi kirjallisesti Länsi-Suomen lääninhallitukselle Muualta saatava julkinen rahoitus ja tulorahoitus vähentävät valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrää (ilmoitus näistä lääninhallitukselle) 8 12.11.2009 Jenni Eskola
Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset ja valtionavustusselvitys Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat projektissa työskentelevän henkilöstön palkkauskustannukset Avustusta myönnetään välittömässä asiakaskontaktissa pitkäaikaisasunnottomien kanssa olevan lisähenkilöstön palkkauskustannuksiin Hankkeen päätyttyä valtionavustuksen saajan tulee tehdä selvitys kehittämishankkeen toteutumisesta (lomake sitä varten on täytettävissä osoitteessa www.stm.fi - Vireillä Rahoitus ja avustukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset) Valtionavustusselvitykseen liitetään hallinnoinnista vastaavan kunnan tilintarkastajan lausunto ja hankkeen vastuuhenkilön allekirjoittama selvitys hankkeen toteutumisesta Valtionavustusselvitys toimitetaan Länsi-Suomen lääninhallitukselle mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen (viim. 6 kk:n kuluttua hankkeen päättymisestä) 9 12.11.2009 Jenni Eskola
Valtionavustuksen käytön valvonta STM:llä ja LSLH:lla on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia tarkastuksia Sosiaali- ja terveysministeriön sisäisellä tarkastuksella tai ministeriön valtuuttamalla tarkastajalla on oikeus tehdä hankkeessa tarkastuksia, saada käyttöönsä tarkastuksessa tarpeelliset asiakirjat ja saada apua tarkastusten toteuttamisessa Kaikilla hankkeilla on valvoja ja lisäksi hankkeissa toimii ministeriön edustaja, joilla on oikeus saada tarvittaessa tietoja hankkeen edistymisestä Valvoja ja ministeriön edustaja tulee kutsua hankkeen ohjausryhmän kokouksiin ja ohjausryhmän kokouspöytäkirjat tulee aina toimittaa heille tiedoksi 10 12.11.2009 Jenni Eskola
Kaste-ohjelman vuoden 2009 aikataulu ja vuoden 2010 avustusten hakeminen Ohjelman arviointi on käynnistynyt syksyllä 2009 Seuraava hankeavustusten hakuaika päättyy 31.12.2009 Vuodelle 2010 määrärahaa on pitkäaikaisasunnottomuushankkeille jaossa 4 miljoonaa euroa Seuraavat avustuspäätökset tehdään 26.2.2010 Avustusta haetaan vuoden 2010 kustannuksiin Määräraha on käytettävissä vuosien 2010-2012 kustannuksiin Hakemuslomake on STM:n nettisivuilla (www.stm.fi - Vireillä Rahoitus ja avustukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 11 12.11.2009 Jenni Eskola
Yhteenveto kuntien raporteista 1(5) erikoistutkija Keijo Tanner, STM 12.11.2009 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman hankekuntien seminaari 12.11.2009 klo 12-16. Tässä yhteenvetoraportissa tarkastellaan kuntien hankeraporttien pohjalta syntyvää kuvaa hankkeiden onnistumisesta ja ongelmista sekä tilannetta kunnissa. Kunnilta pyydettiin vastausta 9 kysymystä koskevaan raporttipohjaan. Kaikki 10 aiesopimuskuntaa ovat vastanneet kysymyksiin, joten tarkastelussa syntyy edustava kokonaiskuva tilanteista kunnissa tänä syksynä. Kysymykset käsitellään yksitellen ja niiden pohjalta tehdään sitten yhtyeenveto hankkeiden onnistumisesta sekä kuntien selviytymisestä ohjelman läpiviennissä. 1.Onko hanke edennyt hankesuunnitelman mukaisesti? Jos ei, mitä muutoksia hankesuunnitelmaan on tullut ja mistä ne johtuvat? Tähän kysymykseen yhdeksän kuntaa kymmenestä vastasi hankkeen edenneen suureksi osaksi tai täysin hankehakemuksen tai hankesuunnitelman mukaisesti tai tavoitteiden suuntaisesti. Jos joku hanke on peruuntunut, tilalle on saatu yleensä uusi korvaava hanke. Joidenkin hankkeiden paikkaluvut tai aikataulut ovat muuttuneet valitusten vuoksi. 2. Miten henkilöstön rekrytointi on sujunut? Yhdeksän kuntaa kymmenestä vastaa, että rekrytointi on sujunut hyvin. rekrytoitu henkilöstö on ollut pätevyysvaatimuksien mukaista, palkattu osaavaa ja pätevää henkilöstöä, ammattitaitoista henkilöstöä on löytynyt, rekrytointi sujunut hyvin, hakijoita paljon. Kohteen valmistusaikataulun epävarmuuden vuoksi myös henkilöstön palkkaus on ollut epävarmaa. Yhdessä kunnassa rekrytointi ei ole käynnistynyt, joskin kaupunki on vahvistanut kelpoisuusvaatimukset. Rekrytointi on kaiken kaikkiaan sujunut hyvin ja saatuun henkilöstöön ollaan tyytyväisiä. Sekä kokemustausta että koulutus ja pätevyys ovat kunnossa. 3. Onko asiakkaita pystytty tukemaan hankkeissa heidän tarpeidensa mukaisesti? Useat kunnat ovat todenneet, että asiakaskunta on hyvin moniongelmaista. Työntekijät ovat kokeneet myös ajoittain riittämättömyyttä tämän vuoksi. Kunnat vastaavat yleisesti tähänastisten kokemusten olevan tyydyttäviä tai hyviä, mutta toteutuneiden hankkeiden toiminta- aika on ollut vielä lyhyt, jolloin ei voida vielä tehdä johtopäätöksiä. Kunnat ovat pystyneet tukemaan itsenäisen avun saamista, tukea on annettu siirtymävaiheessa vahvasti tuetusta yksiköstä tuettuun asumiseen, jossa tuki on vain joitakin tunteja viikossa. On voitu myös tukea muuttovaihetta ja asumisen aloittamista, säännölliset kotikäynnit ovat turvanneet asumista alkuvaiheen jälkeen, kun asiakas on saanut tuen ja kontrollin. On voitu myös puuttua pikaisesti asumisen ongelmiin, esim. häiriöilmoituksiin ja talousvaikeuksiin yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Asiakkaita on tuettu myös normaaliuteen ja pyritty ehkäisemään syrjäytymisen jatkumista. Tukea on annettu myös päihdekatkoille tai - kuntoutukseen menossa ja arjessa selviytymisessä. Ei ole voitu aina tukea, jos asiakkaalta puuttuu oma motivaatio asioiden muuttamisesta, esim. hän ei löydä tarvetta päihdekäytön vähentämiselle tai vanhan ystäväpiirin vaihtamiselle/välttämiselle (esim. vapautuva Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74126 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(5) vanki), tai jos asiakas on sairas tai huonokuntoinen, eikä suostu menemään terveyspalveluihin edes tuettuna tai saatettuna. Asiakkaan motivaatio on kaikkien tärkein asia, jotta häntä voidaan tukea ja auttaa (haaste). Henkilökunnalle on saattanut olla yllätys, kuinka sitoutuneita nuoret ovat ja nuorille on ollut positiivinen yllätys, kun heille osoitetaan kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisuus, jota seuraa usein hyvä sitoutuminen. Räätälöidyn kuntoutumisen kytkeminen asumiseen- tavoitteellinen toimintamalli on innostava myös toimijoille, kaupungin ja järjestöjen henkilökunnalle. Asunnottomien korvaushoitolaisten asuttamisesta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Kyse on ollut henkilöistä, joiden asunnottomuus on kestänyt kauan, jopa yli 10 vuotta. Asutetut ovat antaneet palautetta, että turvallisuus heidän elämässään on asunnon saamisen henkilökohtaisen tuen myötä lisääntynyt. He ovat tunteneet tuleensa autetuiksi. Asiakkaita on pystytty tukemaan monin tavoin ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Toiminta on ollut osin etsivää ja uuden kokeilua, mutta onnistumisia on paljon. Kun kokemuksia saadaan lisää toiminnan jatkuessa, kunnilla on hyvät mahdollisuudet täydentää toimintamallejaan. Aloitus on ollut hyvä. 4. Mitä sosiaalityön keinoja asiakkaiden tukemiseen on käytetty? Espoo: ainakin jalkautuvaa työotetta Helsinki: Arjessa selviytymisen tukeminen, asukkaan kokonaistilanteen ja laaditun palvelusuunnitelman seuranta, tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen varmistaminen, auttaminen asukasta yksilöllisesti näiden palvelujen piiriin, toimiminen tarvittaessa yhteyksien rakentajana. Joensuu: Keskusteluja asiakkaan kanssa, palvelusuunnitelmien tekoa, ohjausta ja neuvontaa, taloudellista tukea. Utran kuntoutumisyksikössä on erilaisia ryhmätoimintoja. Jyväskylä: Päihdekuntoutusta ja elämänhallinnan tukemista, toimeentulotuki tarvittaessa. Nuorten kohdalla etsivää työtä. Lahti: a. asuttamistiimin asukasvalinta, jolloin samalla alustava tuentarpeen määrittely b. etuuskäsittely sosiaalitoimistossa: toimeentulotuki, maksusitoumukset, välitystili, c. palvelusuunnitelma, päihdekuntoutussuunnitelma, aktivointisuunnitelma ja tilannekartoitukset, d. verkostotyö ja monitoimijuus, e. palveluohjaus, f..interventiot g. sosiaaliohjaajien säännölliset kotikäynnit eli kotiin annettava tuki h. kotikäynnit vuokrasopimusten uusimiseksi Kuopio: 1. Puuttuminen erilaisiin asumisen häiriötilanteisiin (asumishäiriöt, vuokrarästit.) 2.Asukkaan palvelujen tarpeen arviointi/palvelusuunnitelma asumisen häiriötilanteissa sekä eri laitoksista ja asumispalveluyksiköistä omaan kotiin siirryttäessä.. 3.Verkostojen yhteensovittaminen (hankehenkilöstö, sosiaalityö, hoitotahot) ja yhteistyömallin kehittäminen. 4.Tukipalvelujen kehittäminen.
3(5) Oulu: Asukkaiden ohjautuminen asumiseen tapahtuu erikseen suunnitellulla tavalla (Paavo-aso) työryhmän toimesta. Ohjaavina tahoina voi olla päihdehuolto, aikuissosiaalityö, nuorten sijaishuolto Palvelun alussa tehdään palvelusuunnitelma ja palvelupäätös, jota yhteistyössä nuoren, OSNAN ja Nuorten Ystävien kanssa tarkistetaan ja arvioidaan puolivuosittain. Nuorelle nimetään vastaava sosiaalityöntekijä, nuoren etuisuudet huolehditaan ja pyritään turvaamaan asumisen ja kuntoutumisen mahdollistuminen. Tampere: Pääasiassa tukeminen on ollut elämänhallinnan ja asumisen tukemista. Asumisen ja peruselämäntaitojen opettelemista, raha-asioiden ja talouden hallintaa, palveluihin ohjautumista Vankilasta vapautuvien Oma ovihankkeessa on joitakin asiakkuuksia saatu jo polutettua eteenpäin itsenäiseen asumiseen. Turku: Sosiaalityöntekijä-ohjaaja työparityöskentely. Asiakassuunnitelman laadinta ja seuranta. Ohjaustyöskentelyn tavoiterakenteiden luominen. Asumisen alkamisen ja jatkumisen turvaamisen edellyttämä taloudellinen tuki ja muiden sosiaali- ja terveystoimen palveluiden varmistaminen asiakkaalle. Vantaa: Neuvontaa, ohjausta toimistolla sekä lähityönohjausta: käydään asumisyksiköissä ja sen jälkeen työskennellään asiakkaan kanssa eteenpäin. Tuetaan erilaisten asioiden järjestämisessä jne. Vielä ei ole pystytty kehittämään paljon uusia työmenetelmiä. Ollaan vasta luomassa yhteistyöverkostoa. Korvaushoidossa olevien asunnottomien kanssa työskentelevät ohjaajat toimivat huumehoitoklinikan johtavan sosiaalityöntekijän ohjauksessa. Asuttaminen on ollut osa asiakkaiden huumehoitoklinikalla tehtyä hoitosuunnitelmaa. Käytännössä ohjaajien työ on ollut hyvin konkreettista asiakkaiden lähiohjausta, asiakkaiden asioiden hoitamiseen osallistumista, neuvontaa ja palveluohjausta. Ko. asiakkaat ovat mukana myös klinikan päivätoiminnassa j osallistuvat myös ryhmätoimintaan (esim. ruuan laitto). 5. Miten hankkeet kytkeytyvät osaksi sosiaalityötä? Asunnottomuusasioita hoitamisessa sosiaalityöntekijöillä on keskeinen rooli, hanketyö tehdään jokaisen asiakkaan kanssa suunnitelmallisena yhteistyönä. Vähentämisohjelmassa olevat hankkeet kytkeytyvät kiinteästi kunnan sosiaalityöhön, mm. asukkaat ohjataan asumisyksiköihin sosiaalitoimen kautta ja he ovat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. Yksi kunta raportoi, että hankkeen lopputuloksena on perussosiaalityössä toimiva työskentelymalli kunnallisten vuokranantajien kesken. Hankkeet ovat tuoneet lisätyökaluja aikuissosiaalityöhön. Asukkaat ovat pääasiassa sosiaalitoimen asiakkaita ja sosiaalityö liittyy kiinteästi näihin hankkeisiin. Asutetut asiakkaat ovat olleet todella haasteellisia, vuosikausia asunnottomina olleita henkilöitä. Tähän mennessä kokemukset ovat olleet hyviä. Asuminen on onnistunut odotettua paremmin myös heiltä, jotka ovat siirtyneet hankkeisiin suoraan kadulta. Asukkaat ohjautuvat sosiaalityön tulosalueelta. He ovat asiakkaina sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Sosiaalityöntekijä- ohjaaja -työparityöskentely käynnistyy heti tuetun asumisen aloitusvaiheessa. Ohjaaja on mukana asiakassuunnitelman laadinnassa sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kans-
4(5) sa. Tapaamisella sovitaan niistä tukitoimista, joita ko. asiakas tarvitsee asumisensa turvaamiseksi. Ohjaaja saa näin työtilauksensa heti. Asiakassuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti. Asuntoviranomaiset ovat tiiviisti työskentelyssä mukana koko ajan. 6. Miten asuntoloiden muunto-ohjelma on edennyt kunnassa? Varsinainen asuntoloidern muunto- ohjelma on kolmella kunnalla, espoolla ja Helsingillä sekä Lahdella, joka on jo lakkauttanut asuntolansa v. 2004-2007 ja 2009.. Muilla seitsemällä kunnalla ohjelmaa ei ole. Helsinki kommentoi, että neljä ko. asumispalvelujen tuottajaa on tehnyt aikataulutetun muuntosuunnitelman ja jättänyt ko. avustushakemukset. Käytännön haasteena on mm. tarvittavien väistötilojen löytäminen toimijoille remontin ajaksi. Toisena haasteena on muunto-ohjelmaan liittyvä palvelukulttuurin muutos, joka vaatii henkilöstöltä uusia työmenetelmiä ja kouluttautumista. Espoo toteaa, että SLEY:n ylläpitämä Väinöläkoti muutetaan tuetun asumisen yksiköksi. Vanha rakennukset puretaan ja rakennetaan 52 asuntoa ja yhteistila. Lisähenkilöstöä palkataan ainakin kaksi. Investointihakemus on tehty Aralle. 7. Mitkä ovat kunnan kokemukset kotihoidon liikkuvien tiimien käytöstä hanketyössä? ( jos kunnassa on käytössä liikkuvia tiimejä) Yhdeksällä kunnalla kymmenestä tästä asiasta ei ole kokemuksia. Helsingissä kotikuntoutustiimi on rekrytoitu, mutta toiminta on vasta alkamassa. Turku toteaa, että Turun hanke on tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke, jossa myös kuntouttava näkökulma on osana ohjaajien tukityötä. Kolmen vuoden sisällä viiden ohjaajan tiimi rakentuu perustaksi tuetun asumisen palveluille (osana sosiaalityötä) päihdeongelmaisten päivätoiminnan rinnalla. Liikkuvat tiimit hanketyössä ovat vasta orastavassa alussa. 8. Millaista on ollut pitkäaikaisasunnottomuuden valtakunnallinen ja STM:n ohjaus hankkeille? Espoo: 19.5.09 ohjaustilaisuus oli hyvä. Lisäksi STM:n edustajien osallistuminen ohjelman ohjausryhmän kokouksiin on ollut hyödyllistä. Helsinki: Hanke on aikaansaanut sen, että asunnottomuuteen ja sen hoitamiseen paneudutaan yhteistyössä eri toimijoiden ja kaupunkien kanssa. Yhteistyö on muodostunut tiiviimmäksi valtakunnallisella tasolla. Aran vetämä hankkeen ohjausryhmä on koordinaation kannalta tarkoituksenmukainen. Joensuu: Ympäristöministeriön ohjaus on ollut erittäin hyvää ja tietoa on saanut kun sitä on tarvinnut. Yhteisissä seminaareissa on hyvä kuulla myös muiden kaupunkien kuulumia ja edistää yhteistyötä kaupunkien välillä. Ohjauskeskusteluja STM:n ja Kaste-ohjelman suuntaan on kaivattu enemmän. Tämä seminaariavaus on hyvä! Jyväskylä: Olemme kokeneet Juha Kaakisen jäsenyyden paikallisessa ohjausryhmässä
5(5) tärkeänä linkkinä valtakunnan tasolle. Valtakunnallinen ohjausryhmä muutoin kokoontuu melko harvoin. Lahti: Ohjausta on saatu lähinnä lomakemuodossa ja tietoa hakemalla internetistä. Työkokouksia ja aktiivisempaa tiedottamista olisi toivottu lisää jo hankkeen alkuvaiheessa. Kuopio: Käytännön tasolle ohjausta tulee vähän ja se on haettava itse, tosin ohjausta on saanut kun sitä on pyytänyt. Enemmän kaipaisi tietoa ja yhteydenpitoa muiden kuntien hankkeista ja kokemuksista. Oulu: Ohjelma kokonaisuudessaan hyvä. Hankekäytäntöjen tarkentaminen vaatinut erillisiä yhteydenottoja. Rahoitus ongelmallinen, henkilöstön palkkaus on vain pieni osa palvelun toteuttamisesta tässä meidän mallissa. Tampere: Ympäristöministeriön ja Aran ohjaus on ollut merkittävää. Yhteistyö muiden kuntien kanssa tärkeää. Hanke on nostanut asunnottomuuden ja siihen liittyvän problematiikan yhteiseksi huolenaiheeksi koko valtakunnassa. Turku: Hankkeen myötä asunnottomuuden ehkäisy on tullut enemmän yhteiseksi tavoitteeksi mm. asuntoviranomaisten ja kunnan sosiaalityön välillä. Yhteistyö on tiivistynyt. Valtakunnallinen ohjaus on jäntevöittänyt yhteistä keskustelua asunnottomuudesta. Vantaa: Valtakunnallinen ohjaus on toiminut hyvin yleisellä tasolla. Ohjaus ei ole käytännössä ulottunut ruohonjuuritasolle. Kuntien vastausten perusteella PAAVO- suppean ohjausryhmän toimintaa pidetään hyvänä etenkin koordinoinnin kannalta. Ohjauskeskusteluja STM:n ja Kaste- ohjelman suuntaan olisi kaivattu enemmän. Kunnat toivovat lisää keskinäistä yhteistyötä sekä tietoja toistensa hankkeista ja niiden onnistumisista ja ongelmista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman myötä asunnottomuuden ehkäisy on tullut enemmän yhteiseksi tavoitteeksi ja se on lisännyt kuntien asuntotoimen ja sosiaalitoimen yhteistyötä. 9. Muita hankkeeseen liittyviä kommentteja? Tärkeimpänä toiveena on jatkorahoituksen turvaaminen vuoden 2011 jälkeenkin. Tähän otti suoraan kantaa 6 kuntaa, jotka pitävät jatkorahoitusta ja ohjelman jatkamista erittäin tärkeänä. Jatkorahoitus on todella tärkeää, jatkoa ei voida jättää pelkästään kuntien maksettavaksi. tehty työ ei myöskään saisi rahoituksen puuttumisen vuoksi mennä hukkaan. Toinen yleinen kommentti on, että hankeohjelma on hyvä, on tullut tunne, että asunnottomuutta vähennetään/poistetaan tosissaan. Hankkeesta tulisi myös tiedottaa useammin mediassa tuoden erityisesti esille nyt asutetuksi tulleiden kokemuksia.
ARA Tietohallinto/oh 24.11.2009 PITKÄAIKAISASUNNOTTOMILLE TARKOITETUT KOHTEET: VUOSIEN 2008-2009 HANKEJAOT Asunnottomuussopimuskunnat a) Vuoden 2008 hankejako (varauksen saaneet) Kunta Lainansaaja Käyttötarkoitus as. Varauspv Osa- Ktuki- Avustuspv Asunnottomille päätöspv päätöspv tarkoitettu osuus Uustuotanto Tampere Hervannan Ässäkodit Oy Hervannan Ässäkodit asunnottomat 3 129 279 8.4.2008 18.6.2008 19.8.2008 19.8.2008 3 129 279 vammaiset 14 681 548 pakolaiset 3 23 306 mielenterveyskuntoutujat 3 113 640 3 113 640 kehitysvammaiset 6 289 088 huonokuntoiset vanhukset 6 221 270 erityistukea tarvitsevat nuoret 20 950 664 20 950 664 Muut tuettavat tilat 0 64 685 0 35000 Joensuu Alkuasunnot Oy Apilakuja 1 erityistukea tarvitsevat nuoret 27 383 809 8.4.2008 30.4.2008 30.9.2008 30.9.2008 27 444521 Muut tuettavat tilat 0 60 712 Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Mettäpelto avustettavat nuoret 30 145 146 8.4.2008 16.9.2008 6.11.2008 29.10.2008 Oulun Metsätähti erityistukea tarvitsevat nuoret 9 194 641 9 194 641 Muut tuettavat tilat 0 27 759 Joensuu Kiinteistö Oy Jokikievari pitkäaikaisasunnottomat 17 883 673 8.4.2008 11.2.2009 15.5.2009 3.4.2009 21 1338281 mielenterveyskuntoutujat 4 110 844 Muut tuettavat tilat 343 764 Espoo S-Asunnot Oy Saunalahden Ässäkodit erityistukea tarvitsevat nuoret 20 384 091 8.4.2008 20 384 091 päihdehuoltopalvelujen käyttäjät 5 96 023 5 96 023 asuminen 65 0 opiskelijat 15 288 068 kehitysvammaiset 18 345 682 mielenterveyskuntoutujat 5 96 023 5 96 023 pakolaiset 5 96 023 tukiasuminen: asunnottomat 20 384 091 20 384 091 Espoo Espoonkruunu Oy Auroranportin palvelutalo pitkäaikaisasunnottomat 30 140 352 8.4.2008 8.4.2009 9.10.2009 30.6.2009 45 779 879 pitkäaikaisasunnottomat 15 435 917 Muut tuettavat tilat 0 203 610 Lahti Lahden Talot Oy Nikulankujan rivitalot päihdehuoltopalvelujen käyttäjät 13 392 958 8.4.2008 17.4.2009 17.7.2009 14.7.2009 13 392 958 191 5 339 091 Perusparannus Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Roihuvuorentie 3 mielenterveyskuntoutujat 27 531 839 8.4.2008 18.6.2008 9.9.2008 9.9.2008 49 1503217 Palveluasunnot päihdehuoltopalvelujen käyttäjät 22 433 350 tukiasuminen: muu mikä? 0 461 488 Muut tuettavat tilat 0 76 540 Helsinki Helsingin kaupunki Hietaniemenkatu 5 b päihdehuoltopalvelujen käyttäjät 54 2 100 000 8.4.2008 54 2 100 000 103 3603217
b) Vuoden 2009 hankejako (varauksen saaneet) Kunta Lainansaaja Käyttötarkoitus as. Varauspv Osa- Ktuki- Avustuspv Asunnottomille päätöspv päätöspv tarkoitettu osuus Uustuotanto Helsinki Helsingin Diakonissalaitos Aurora-talo pitkäaikaisasunnottomat 115 7 000 000 6.2.2009 115 7 000 000 perustettava yhtiö Helsinki Y-Säätiö Kiinteistö Oy Ilmatar huonokuntoiset vanhukset 11 1 348 387 26.5.2009 pitkäaikaisasunnottomat 20 2 451 613 20 2 451 613 Helsinki Y-Säätiö Pitäjänmäentie 12 avustettavat nuoret 64 1 505 160 26.5.2009 16.6.2009 17.11.2009 pitkäaikaisasunnottomat 51 2 647 490 51 2 647 490 Muut tuettavat tilat 0 352 440 Helsinki Asumispalvelusäätiö ASPA Valkea talo 2 pitkäaikaisasunnottomat 23 823 425 26.5.2009 23 823 425 avustettavat nuoret 18 823 425 kehitysvammaiset 18 823 425 erityistukea tarvitsevat nuoret 4 823 425 Vantaa Y-Säätiö Kiinteistö Oy Viidakkokuja 6 pitkäaikaisasunnottomat 23 1 320 450 6.2.2009 17.3.2009 18.6.2009 26.5.2009 23 1631500 Muut tuettavat tilat 0 311 050 Vantaa VAV Asunnot Oy Osmankäämintie 28 pitkäaikaisasunnottomat 53 750 000 26.5.2009 53 750 000 Kuopio TTY Asunnot Oy Patakukkulan toimintakeskus,pitkäaikaisasunnottomat 20 592 694 6.2.2009 8.9.2009 24.9.2009 24.9.2009 20 747 530 A ja B + valvomo Muut tuettavat tilat 0 154 836 Lahti Lahden Vanhusten Palvelutalo Puntari huonokuntoiset vanhukset 56 2 415 893 6.2.2009 28.5.2009 30.6.2009 10.6.2009 Asuntosäätiö pitkäaikaisasunnottomat 27 1 478 562 27 1 674 766 mielenterveyskuntoutujat 21 809 498 Muut tuettavat tilat 0 755 749 Lahti Lahden Palveluasunnot Oy Launeen erityisasunnot, pakolaiset 10 506 885 6.2.2009 LEA-hanke päihdehuoltopalvelujen käyttäjät 6 304 131 pitkäaikaisasunnottomat 10 506 885 10 506 885 Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Välivainio avustettavat nuoret 76 324 423 6.2.2009 28.4.2009 25.6.2009 18.6.2006 Oulun Metsätähti pitkäaikaisasunnottomat 10 207 270 10 219 982 Muut tuettavat tilat 0 109 322 Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Ritaharju avustettavat nuoret 43 172 293 6.2.2009 14.7.2009 30.9.2009 11.8.2009 Oulun Metsätähti pitkäaikaisasunnottomat 3 63 048 3 70 809 Muut tuettavat tilat 0 28 968 Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Metsokangas avustettavat nuoret 20 85 532 6.2.2009 15.9.2009 30.9.2009 Oulun Metsätähti pitkäaikaisasunnottomat 2 56 382 2 62 097 Muut tuettavat tilat 0 14 384 Tampere Tampereen Diakoninen Kiinteistö Oy pitkäaikaisasunnottomat 63 2 737 400 6.2.2009 1.10.2009 28.10.2009 63 2 737 400 Asuntosäätiö Pelastusarmeijan asunnot 420 21 323 497
Kunta Lainansaaja Käyttötarkoitus as. Varauspv Osa- Ktuki- Avustuspv Asunnottomille päätöspv päätöspv tarkoitettu osuus Perusparannus ja hankinta Espoo Espoon Diakoniasäätiö Kyyhkyskodit pitkäaikaisasunnottomat 17 1 625 716 26.5.2009 19.11.2009 17 1 625 716 Kyyhkyskodit huonokuntoiset vanhukset 37 1 625 716 Kyyhkyskodit mielenterveyskuntoutujat 55 1 625 716 Espoo Espoon Diakoniasäätiö Kyyhkyskodit pitkäaikaisasunnottomat 0 353 333 26.5.2009 0 158070 Kyyhkyskodit huonokuntoiset vanhukset 0 353 333 Kyyhkyskodit mielenterveyskuntoutujat 0 353 333 Helsinki Sininauhasäätiö Pessi 2 pitkäaikaisasunnottomat 40 1 176 800 6.2.2009 40 1 176 800 Helsinki Sininauhasäätiö Pessi 2 pitkäaikaisasunnottomat 0 744 700 6.2.2009 0 744 700 Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Kiinteistö Oy Helsingin pitkäaikaisasunnottomat 24 1 500 000 26.5.2009 24 1 500 000 Kartanonkaari 29 Kartanonkaari 29 Helsinki Y-Säätiö Kiinteistö Oy Helsingin huonokuntoiset vanhukset 40 924 000 26.5.2009 Väinämöinen pitkäaikaisasunnottomat 10 231 000 10 231 000 Helsinki Suomen Pelastusarmeijan Alppikatu 25 pitkäaikaisasunnottomat 77 5 100 000 26.5.2009 77 5 100 000 Säätiö Helsinki Kovaosaisten Ystävät - Kalevankadun Seniorikoti pitkäaikaisasunnottomat 36 3 000 000 26.5.2009 36 3 000 000 De Nödställdas Vänner ry Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Koluntie 99 pitkäaikaisasunnottomat 12 15 900 6.2.2009 12 15 900 Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Koluntie 99 pitkäaikaisasunnottomat 0 84 100 6.2.2009 0 84 100 Jyväskylä Jyväskylän Nuoriso- ja Sorvaajantie 2 pitkäaikaisasunnottomat 5 467 450 18.6.2009 5 467 450 Palveluasunnot JNP Oy Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Vähämäentie 78 pitkäaikaisasunnottomat 14 152 500 6.2.2009 24.9.2009 4.11.2009 14 152 500 235 14 256 236
ARA/Tietohallinto/23.11.2009 HANKEJAKO 2010: PITKÄAIKAISASUNNOTTOMILLE TARKOITETUT HAKEMUKSET Haettu Aloitus- Kunta Diaari Lainanhakija Hanke Käyttötarkoitus As. avustus, Tuki-% pvm Omistaja Uustuotanto 20 Akaa 31813 322 10 Akaan kaupunki Parkkitien tukiasunnot ja päivätoimintakeskus 51 pitkäaikaisasunnottomat 8 262 800 40,0 1.6.2010 UT 49 Espoo 31689 322 10 Espoon kaupunki Olarin vastaanottokoti 51 pitkäaikaisasunnottomat 38 2 425 000 50,0 Espoon kaupunki UT 49 Espoo 31690 322 10 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry Väinöläkoti 51 pitkäaikaisasunnottomat 52 1 075 200 35,0 UT 49 Espoo 31697 321 10 Perustettava Kiinteistö Oy / Espoon Diakoniasäätiö Räävelintie 6 22 huonokuntoiset vanhukset 19 943 635 37,6 UT 49 Espoo 31697 321 10 24 mielenterveyskuntoutujat 33 1 638 945 37,6 UT 49 Espoo 31697 321 10 41 muistihäiriöiset vanhukset 14 695 310 37,6 UT 49 Espoo 31697 321 10 51 pitkäaikaisasunnottomat 14 695 310 37,6 UT 91 Helsinki 31741 322 10 Helsingin Seurakuntayhtymä perustettava Asunto Oy Helsingin Paraistentie 13 51 pitkäaikaisasunnottomat 28 2 306 800 41,6 Helsingin Seurakuntayhtymä UT 91 Helsinki 31749 327 10 Alkuasunnot Oy Välimerenkatu 45 erityistukea tarvitsevat nuoret 103 2 313 754 21,9 1.12.2010 Nuorisoasuntoliitto r.y. UT 91 Helsinki 31749 327 10 51 pitkäaikaisasunnottomat 15 336 954 21,9 UT 92 Vantaa 31726 322 10 Suomen Ässäkodit Oy Havukosken Ässäkodit 1 asuminen 58 0 0,0 S-Asunnot Oy UT 92 Vantaa 31726 322 10 45 erityistukea tarvitsevat nuoret 10 383 136 9,2 UT 92 Vantaa 31726 322 10 51 pitkäaikaisasunnottomat 12 459 764 9,2 UT 444 Lohja 31829 327 10 Alkuasunnot Oy Lohjan Karstuntie 45 erityistukea tarvitsevat nuoret 39 828 490 21,3 1.11.2010 Nuorisoasuntoliitto r.y. UT 444 Lohja 31829 327 10 51 pitkäaikaisasunnottomat 4 84 973 21,3 UT 694 Riihimäki 31680 322 10 Riihimäen kaupunki Tiilikadun kuntoutumisyksikkö 51 pitkäaikaisasunnottomat 24 1 200 000 49,1 9.5.2011 Riihimäen kaupunki UT 837 Tampere 31776 322 10 Suomen Erityisasunnot Oy Tampereen Keidas 51 pitkäaikaisasunnottomat 30 1 769 554 50,0 UT Uustuotanto yhteensä 501 17 419 625, josta pitkäaikaisasunnottomille 225 10 616 355 Haettu Aloitus- Kunta Diaari Lainanhakija Hanke Käyttötarkoitus As. avustus, Tuki-% pvm Omistaja Perusparantaminen ja hankinta 49 Espoo 31691 422 10 Auroratalo Oy Kuninkaantie 42 51 pitkäaikaisasunnottomat 108 4 300 000 47,8 PP 91 Helsinki 31759 422 10 Sininauhasäätiö Ruusulankatu 10 51 pitkäaikaisasunnottomat 99 2 825 000 50,0 Sininauhasäätiö PP 91 Helsinki 31758 520 10 Sininauhasäätiö Ruusulankatu 10 51 pitkäaikaisasunnottomat 0 3 498 338 50,0 Sininauhasäätiö HA 91 Helsinki 31762 422 10 Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot Haagan tukiasunnot 51 pitkäaikaisasunnottomat 113 3 161 000 41,0 Helsingin kaupunki PP 285 Kotka 31798 422 10 Y-Säätiö Koulukatu 25 51 pitkäaikaisasunnottomat 14 960 000 50,0 Y-Säätiö PP 297 Kuopio 31746 422 10 Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry Likolahden asumisyksikkö 51 pitkäaikaisasunnottomat 10 85 000 44,7 1.4.2010 PP Perusparannus + hankinta yht. 344 14 829 338, josta pitkäaikaisasunnottomille 344 14 829 338 Kaikki yhteensä 845 32 248 963, josta pitkäaikaisasunnottomille 569 25 445 693
Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöohjelma 2008-2011 8.1.201012.10.2007 Tekijän nimi Kari Salmi ARA
Lähiöuudistus 2000-ohjelman arvioinnin loppuraportti YM 703:2004 Tulosten saavuttaminen vaati työtä eikä pelkkä innostuminen riittänyt. Tarvittiin oleellisesti omia varoja ja resursseja. Ministeriöissä ollut liian vähän tietoa kuntien toiminnasta. Kukin ministeriö liiaksi omissa hallinnoissaan, mikä haittasi kokonaistavoitteiden toteuttamista. Lähiökehittäminen on saatava sidottua paikallisiin strategioihin ja kuntien omaan rahoitukseen. Ei pidä pitäytyä vain lähiökohtaisessa tarkastelussa, vaan laajemmin, miten lähiöasioita viedään alas - ja ylöspäin, miten muut viranomaiset ja toimijat, sekä myös muut paikkakunnat asiaan liittyvät tai miten jo olemassa olevaa verkostoa kehitetään. 8.1.2010
Miksi lähiöohjelma 2008-2011 Perustuu hallitusohjelmaan, ensimmäisen kerran omat rahat Yhdyskuntarakenne (mm. kauppa, kuntarakenteen muuttuminen), kestävä kehitys, ilmastomuutoksen hillintä (mm. liikenne) Korjausvaje (1960 1970- lukujen rakennukset), täydennysrakentaminen, koerakentaminen Väestö- ja sosiaalirakenteen muutos, monikulttuurisuus, maahanmuutto Palvelurakenteen muutos Työttömyys, syrjäytyminen Saavutettavuus, julkinen liikenne Turvallisuus viihtyisyys, imago 8.1.2010
Lähiöohjelman johtoryhmä Jaana Nevalainen, ylitarkastaja, YM, puheenjohtaja Olli T Alho, erityisasiantuntija, TEM Harri Hakaste, yliarkkitehti, YM Pirkko Liisi Kuhmonen, kehittämispäällikkö, OPM Tiina Pesonen, ylitarkastaja, SM Harry Schulman, professori, Helsingin Yliopisto Keijo Tanner, erikoistutkija, STM Marianne Matinlassi, kehittämispäällikkö, ARA Pirkko Keränen, hallinnollinen avustaja, YM, sihteeri 8.1.2010
Poikkihallinnollisuus Ohjelman tulisi olla poikkihallinnollinen ja verkottava ohjelma sekä ylä- että alatasolla ja myös eri yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Lähiöiden kokonaisvaltainen kehittäminen on saatava vakiintumaan osaksi kuntien toimintakäytäntöjä ja kuntien strategista kehittämistä. 8.1.2010
Hakutilanne Keväällä 2009 on ohjelmaan hyväksytty ja ARAn rahoituspäätöksen saanut 24 teemahanketta ja 12 tutkimushanketta. Näillä oli mahdollisuus hakea samoin perustein ARAlta lisärahoitusta vuoden 2009 aikana syntyviin kuluihin. Lisärahoitushakemuksia toimitettiin määräajassa 13 ja yksi (Jyväskylä) asumisneuvontahanke. Päätökset on tehty. Uusi haku lähiöohjelmaan päättyy 30.11.2009. Teemat: täydennysrakentaminen viherympäristöt ja joukkoliikenne rakennettu ympäristö imagotekijänä uudenlaiset palvelumallit 8.1.2010
Lähiöohjelman viestintä Lähiöohjelman Internet- sivut www.ara.fi/elavalahio ARAlle kuuluu Lähiohjelman operatiivinen viestintä, kuten ohjelman verkkosivut Verkkosivut pyritään saamaan mahdollisimman informatiivisiksi, aktiivisiksi ja vuorovaikutteisiksi > edellyttää riittävää resursointia sivujen ylläpitoon sekä erinomaista yhteyttä hankkeisiin 8.1.2010
Raportointi ja seuranta Hankkeet raportoivat etenemisestä neljännesvuosittain ohjelman sivuilla (www.ara.fi/elavalahio) YM:n antamien ohjeiden mukaisesti. Hankkeet raportoivat ARAlle maksatushakemuksen yhteydessä. Yhtenäinen kaavake vuoden 2009 osalta on ohjeineen ohjelman sivuilla. Raportoinnissa esille lyhyesti (riittävästi) hankkeen tulokset, onnistuneisuus, ongelmat, innovatiivisuus, vaikutukset kestävään kehitykseen, hyvät käytännöt, toiminnan jatkuvuus, yhteistyö jne. Hankkeen loppuraportoinnista annetaan eri ohjeet. 8.1.2010
Lähiöohjelman tilaisuudet Valtakunnallinen Lähiöseminaari (Lahdessa?) syksy 2010 - seuraava 2011 ja päätösseminaari kevät 2012 Lähiöfoorumit - tammikuu 2010 viikolla 2, aihe auki - seuraavat huhti/toukokuu ja lokakuu 2010, aiheita innovatiivinen kaupunki, paikan identiteetti, vetovoimainen asuminen, kestävä yhdyskuntarakenne, tulevaisuuden kaupunkiliikenne Hanketapaamiset - Korjausrakentamishankkeet 15.12.2009 kello 12.00. - Ostarihankkeet 16.12.2009 kello 9.30 8.1.2010
Vuoden 2010 TAE Vuoden 2010 TAE:n mukaan asuntorahaston varoista saa myöntää määräaikaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen enintään 3 000 000 euroa. Myöntämisen edellytykset samat kuin 2009. Avustusta voidaan myöntää myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen asumisneuvojatoimintaan. Vuonna 2011 myönnettävistä avustuksista saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä. YM ja ARA saavat käyttää lähiöohjelman viestintään asuntorahaston varoista yhteensä enintään 100 000 euroa, mikä vähennetään lähiöavustusten myöntämisvaltuudesta. 8.1.2010
Lähiöohjelmaan hyväksytyt hankkeet: Tutkimus- ja kehittämishankkeet Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Helsinki Helsingin Yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos Leppoisa lähiömme -tutkimushanke Espoo Teknillinen korkeakoulu Elinkaaritaloudellinen täydennysrakentamismalli asunto-osakeyhtiöille Lappeenranta Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of. Ostari- ostoskeskuksesta kaupunginosakeskukseksi Oulu Oulun yliopisto Korjausneuvonnan laadullisen kehittämisen tutkimushanke Tampere Helsinki Tampereen teknillinen yliopisto, AR 0, K-laitos Teknillinen korkeakoulu, Kiinteistöliitto, VTT Energiatehokas lähiökorjaaminen (ENTELKO) Kerrostalon ilmastonmuutos Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Hyvillä palveluilla lähiöiden kehittämiseen Espoo Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus YTK Tampere Tampereen teknillinen yliopisto Monimuotoinen, vetovoimainen lähiö (MOVE) Edullisen viihtyisän asumisen varmistaminen lähiökorttelikorjaamisen päätöksenteon kriteeristön avulla (EVAKO) Pori Turun yliopisto Porilainen lähiömaisema Kuopio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähiöiden asumisterveys ja -turvallisuus- palvelututkimuskonseptin kehittäminen kiinteistöjen omistajille ja kunnille (LAURI) 8.1.2010 Helsinki Helsingin kaupunki, tietokeskus Palveluhallintokuntien strategiat kaupunginosien eriytymiskehitykseen
Lähiöohjelmaan hyväksytyt hankkeet: Lähiö- ja teemalähtöiset lähiöhankkeet 1/2 Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Oulu Espoo Porin kaupunki (Insinööritoimisto LIDEA Oy) Espoon kaupunki Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne kaupunkiseudun sekä työpaikkaja palvelukeskusten välillä - esimerkkejä kehittämismahdollisuuksista Suvelan kehittämishanke - kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kaupunkia Espoo Espoon kaupunki Matinkylän lähiön ostoskeskuksen ja lähiympäristön kehittäminen Jyväskylä Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Huhtakeskuksen kehittäminen Pori Porin kaupunki Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin kompakti kaupunki Riihimäki Riihimäen kaupunki Peltosaarihanke Espoo Espoon kaupunki Alueellinen ryhmäkorjaussuunnitelma, Soukka Tampere Tampereen kaupunki Esteetön Hervanta -selvityshanke Helsinki Suomen Pakolaisapu ry KOTILO - välineitä monikulttuurisen asumisen tueksi Lahti Lahden kaupunki Ostari - ostoskeskuksesta kaupunginosakeskukseksi Oulu Oulun kaupunki Meri-Toppila - Rajakylä lähiöhanke Vantaa Vantaan kaupunki Koivukylän kehittämisprojekti 8.1.2010 Kuopio Kuopion kaupunki ASSUU Kuopiossa
Lähiöohjelmaan hyväksytyt hankkeet: Lähiö- ja teemalähtöiset lähiöhankkeet 2/2 Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Tampere Lappeenranta Helsinki Kansalaistalo Mansikkapaikka ry. Lappeenrannan kaupunki Helsingin kaupunki Mustikkapaikka Tehdään yhdessä -projekti Lähiöiden asukkaiden yhteisöllisyyden luominen Täydennysrakentamalla monipuolista asumista olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle Helsinki Helsingin kaupunki Asemat ja ostarit alueen käyntikortit kuntoon! Helsinki Helsingin kaupunki Esikaupunkeja tunnetuksi metropolialueen keskiössä sijaitsevina mahdollisuuksina yrityksille Helsinki Helsingin kaupunki Lähiöiden hymyt ja onnit Helsinki Helsingin kaupunki Vetoa ja voimaa Mellunkylään Helsinki Helsingin kaupunki Nuoret pois verkosta!... Helsinki Helsingin kaupunki Ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatiminen Helsingissä Turku Turun kaupunki Monikulttuurisen asumisen kehittäminen Varissuon alueella Vantaa Vantaan kaupunki Lähiöiden julkisten ulkotilojen viihtyisyyden parantaminen valaistuksella 8.1.2010
Lähiöohjelman lisähakuhankkeet: Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Helsinki Helsingin kaupunki Asemat ja ostarit - alueen käyntikortti kuntoon Helsinki Helsingin kaupunki Lähiöiden Hymyt ja Onnit - matalan kynnyksen toimitilat ja toiminta Tampere Lappeenranta Tampere Kansalaistalo Mansikkapaikka ry. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of. Tampereen teknillinen yliopisto Mustikkapaikka Ostari- ostoskeskuksesta kaupunginosakeskukseksi Edullisen viihtyisän asumisen varmistaminen lähiökorttelikorjaamisen päätöksenteon kriteeristön avulla (EVAKO) Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Hyvillä palveluilla lähiöiden kehittämiseen Kuopio Pori Helsinki Oulu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Porin kaupunki Teknillinen korkeakoulu, Kiinteistöliitto, VTT Oulun yliopisto Lähiöiden asumisterveys ja -turvallisuus- palvelututkimuskonseptin kehittäminen kiinteistöjen omistajille ja kunnille (LAURI) Kerrostalon ilmastonmuutos Pori Turun yliopisto Porilainen lähiömaisema 8.1.2010
Viestintä ja verkottuminen Luodaan Internet- sivusto, joka muodostaa myös tietopankin. > Sivusto on käynnistetty: www.ara.fi/elavalahio tietopankki kertyy vähitellen. Perustetaan valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka toimii keskustelufoorumina, hyvien käytänteiden ja tiedon jakajana sekä tutkimus- ja kehittämisaloitteiden edistäjänä. > Internet- sivusto toimii yhteistyöverkostona; hankkeille on järjestetty elokuussa starttiseminaari; hankekohtaisia seminaareja järjestetään (mm. Ostarit joulukuussa) Perustetaan eri toimijoita yhdistävä Lähiöfoorumi, joka on lähiöprojektien ja uusien toimintamallien sekä lähiöitä koskevan tutkimuksen esittelyareena. > 4-5 kertaa vuodessa aina eri teemoin ja kokoonpanoin kokoontuva foorumi, jonka ensimmäinen kokous marraskuussa (teema: maahanmuutto). 8.1.2010
Lähiöohjelma 2008-2011 8.1.201012.10.2007 Tekijän nimi Kari Salmi ARA
Yhteisöllisyys ja lähiverkostot Kotouttaminen ja kulttuurien kohtaaminen Asumisneuvonta Asukastilat ja toiminta Taide, tapahtumat ja kulttuuri Koulun ja kodin yhteistyö Nuorisotoiminta Imagon kehittäminen ja viestintä 8.1.2010
Asuinalueiden toimivuus sekä palveluiden saavutettavuus ja työpaikat Joukkoliikenteen uudet mallit Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Uudet palvelumallit ja yhteiset palveluympäristöt ja niiden sijoittuminen Lähiliikuntapalvelut Lähikirjastot Lähipoliisitoiminta Elinkeinot ja työpaikat Maankäyttö 8.1.2010