Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016 Tilastokatsaus Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 39/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016 - tilastokatsaus Satu Ihanamäki Aluehallintovirastojen julkaisuja 39/2017 ISSN 2343-3132 (Verkkojulkaisu) Rovaniemi, 2017
KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 39/2017 Tekijät Satu Ihanamäki Julkaisuaika 2017 Toimeksiantaja(t) Lapin aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016: tilastokatsaus Tiivistelmä Kirjastojen perinteisin toiminta lainaus on vähentynyt viimeisen reilun 10 vuoden aikana reilusti Lapin yleisissä kirjastoissa. Viimeisimpien vuosien aikana lasten tieto- ja kaunokirjojen lainauksen väheneminen on saatu kirjastoissa pysäytettyä. Tämä on kirjastojen aktiivisen lukuharrastuksen eteen tekemän työn tulosta. Tämä kertoo kirjastopalvelujen muutoksesta: passiivisesti hyllyissä odottavat kirjat eivät löydä lukijaansa ilman kirjastohenkilöstön aktiivista panosta. Kirjastojen järjestämiä tapahtumia ja koulutuksia on tilastoitu vuodesta 2012, ja näiden suosio on ollut jatkuvasti kasvava. Lainauksen väheneminen ja tapahtumiin osallistumisen lisääntyminen kertoo kuluttajien vapaa-ajan käytön muutoksista. Lukemisen edistämisen eteen on kuitenkin tehtävä edelleen töitä, sillä 11% nuorista omaa niin heikon lukutaidon, ettei sillä pärjää jatko-opinnoissa, työssä eikä arjessa. Myös aikuisista noin 370 000 osalta lukutaito arvioidaan niin heikoksi, ettei henkilö ymmärrä arkielämässä vastaan tulevia tekstejä. Lukutaidon ja lukuilon kasvattamisessa riittää siis haasteita. Yleiset kirjastot saivat uuden lain, kun laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) astui voimaan 1.1.2017. Tässä tilastokatsauksessa on pyritty uuden lain valossa luomaan katsausta kirjastopalvelujen tuotantoon ja käyttöön. Julkaisussa on painotettu niitä lakipykäliä, joilla on erityisesti merkitystä kirjastopalvelujen tarjonnassa ja käytössä. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan on koottu kirjastotilastoja vuodesta 1999. Suurin osa kerättävistä tilastoluvuista on peräisin tilastojen keruun alkuajoilta. Kirjastopalvelujen tarjonta ja käyttö on muuttunut noista ajoista hyvin paljon, eikä tilastotietokannan luvuilla pysty tarkkaan kuvaamaan ja arvioimaan nykyisen kirjastolain mukaista toimintaa kirjastoissa. Tämä luo selvästi painetta kerättävien tilastolukujen uudelleen harkinnalle ja vaihtoehtoisten toimintaa kuvaavien arviointimallien luonnille. Asiasanat kirjastot, tilastot, Lappi ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 16 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Kieli suomi Paino Hinta -
Sisällysluettelo 1. Uusi kirjastolaki... 5 2. 5 Kunnan tehtävät... 5 3. 6 Yleisen kirjaston tehtävät... 6 3.1 Tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin 6 3.2 Ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa 6 3.3 Edistää lukemista ja kirjallisuutta 7 3.4 Tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon 10 3.5 Tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan 11 3.6 Edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua 12 4. 10 Yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen...12 5. 11 Yhteistyö...13 6. 17 Osaaminen ja johtaminen...13
1. Uusi kirjastolaki Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) tuli voimaan 1.1.2017, ja samalla kumoutui edellinen kirjastolaki vuodelta 1998. Uudessa laissa säädetään mm. kirjaston ja kunnan tehtävistä, toiminnan järjestämisestä, yhteistyöstä, maksuttomuudesta, kirjaston käyttäjän velvollisuuksista, kirjastopalvelujen arvioinnista ja kirjastohenkilöstön osaamisesta. Uusi kirjastolaki löytyy Finlexistä, samoin kuin hallituksen esitys. Vaikka uuden kirjastolain pykälät eivät ulotukaan vuoden 2016 kirjastotoimintaan, on mielenkiintoista tutkia toimintatilastoja uuden kirjastolain valossa. Mikä on kirjastopalvelujen tilanne Lapissa uuden lain voimaan tullessa? Entä, onko saatavissa tietoa, jonka perusteella arvioida kirjastoja uuden lain näkökulmasta? Tähän julkaisuun on otettu mukaan keskeisimmät kirjastolain pykälät, joiden kautta kirjastojen palveluja ja niiden käyttöä pyritään arvioimaan. Lukujen otsikkoina on lakipykälien nimiä, väliotsikkoina laissa säädettyjä tehtäviä ja ingresseissä sinisellä tekstillä lakipykälän sisältö tai pykälän sisällön kuvausta hallituksen esityksestä. 2. 5 Kunnan tehtävät Kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Kaikissa Lapin kunnissa oli kirjasto vuonna 2016. Seutukirjastomallilla on järjestetty kirjastopalvelut Pellossa ja Ylitorniolla (Tornionlaakson kirjasto) sekä Pelkosenniemellä, Savukoskella ja Sodankylässä (Sompion kirjasto). Muut kunnat järjestivät kirjastopalvelunsa itsenäisesti. Asukkaiden kuulemisesta ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa ei ole kerättyä tietoa. Kunnat saavat valtionosuutta kirjastopalvelujen järjestämiseen osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Kunnat päättävät itsenäisesti, miten paljon kirjastopalveluja rahoittavat. Toiminnan tulee kuitenkin olla lain yleisistä kirjastoista (1492/2016) mukaista. 5
Taulukko 1: Lapin yleisten kirjastojen toimintakulut asukasta kohden vuonna 2016. Kunta, v. 2016 Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku Enontekiö 122,76 Inari 101,04 Kemi 62,88 Kemijärvi 65,26 Keminmaa 39,38 Kittilä 71,21 Kolari 71,57 Muonio 94,29 Posio 63,13 Ranua 90,49 Rovaniemi 61,35 Salla 78,74 Simo 57,18 Sompio 68,11 Tervola 83,01 Tornio 48,5 Tornionlaakso 77,48 Utsjoki 184,47 Lappi, ka. 65,54 Koko maa, ka. 58,02 3. 6 Yleisen kirjaston tehtävät 3.1 Tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin Kirjastojen perinteisin palvelu on asiakkaiden käytettävissä olevat kokoelmat. Aineistoja oli Lapin kirjastoissa asukasta kohden keskimäärin 9,3 kappaletta (vaihteluväli kunnittain 6,2 26,3) vuonna 2016. Tietokirjoja oli 633 000, kaunokirjoja 806 000, elokuvia 50 000, äänitteitä 128 000, nuotteja ja partituureja 44 000, lehtiä 3 400 ja lisäksi vähäisempiä määriä muita aineistoja. E-kirjoja oli noin 900, ja muita lisenssin vaativia verkkopalveluja oli muutamia käytössä eri kunnissa. Kirjastot tarjoavat myös tietokoneita asiakaskäyttöön, samoin kuin vaihtelevasti muita laitteita, esim. mikrofilmien- ja korttien lukulaitteita. Näistä ei ole olemassa tilastotietoja. 3.2 Ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa Kokoelma tarkoittaa sekä fyysisiä aineistoja että sähköisten aineistojen käyttöoikeuksia. Uudistuva kokoelma tarkoittaa paitsi uusien aineistojen hankintaa, myös vanhojen aineistojen aktiivista poistoa. Kokoelman hallinnassa on apua paikallisesti ja/tai alueellisesti laaditusta kokoelmapolitiikasta, jossa on 6 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016
määritelty hankinta- ja poistokriteerit. Kokoelmapoliittisten kirjallisten linjausten olemassaolosta ei ole kerättyä tietoa. Tilastotietokannasta selviää kokoelmien määrä, vuosittaiset hankinnat ja poistot. Taulukko 2. Kokoelmien määrä sekä hankintojen ja poistojen määrä ja osuus Lapin kirjastoissa v. 2016. Kirjasto, 2016 Kokoelmat Hankinnat Poistot Hankinta- % Poisto- % Enontekiö 34401 1461 3345 4,2 9,7 Inari 106194 4737 5127 4,5 4,8 Kemi 173491 8093 14012 4,7 8,1 Kemijärvi 63532 2324 4177 3,7 6,6 Keminmaa 71283 3620 5151 5,1 7,2 Kittilä 60113 3548 3242 5,9 5,4 Kolari 48417 2298 4502 4,7 9,3 Muonio 53320 1660 7125 3,1 13,4 Posio 46701 1845 2994 4,0 6,4 Ranua 64305 3287 3803 5,1 5,9 Rovaniemi 446560 23363 44172 5,2 9,9 Salla 41702 2031 2528 4,9 6,1 Simo 31826 1665 1178 5,2 3,7 Sompio 152468 6133 10798 4,0 7,1 Tervola 35579 1839 10356 5,2 29,1 Tornio 137487 6850 11807 5,0 8,6 Tornionlaakso 77682 5018 5844 6,5 7,5 Utsjoki 32848 976 3534 3,0 10,8 Hankintamäärät vaihtelevat lähinnä käytössä olevien määrärahojen mukaan. Poistojen määrät vaihtelevat sen mukaan, miten systemaattisesti niitä on tehty. Jos poistoja on jätetty tekemättä, ne jäävät luonnollisesti rästiin, ja suuret poistoprosentit kertovat tästä. Kokoelma voi olla monipuolinen mm. sisällöllisesti, laadullisesti ja fyysisesti. Jälkimmäinen huomioi erilaiset yksilölliset tarpeet mm. lukemisesteiset ja erilaiset lukivaikeudet. 3.3 Edistää lukemista ja kirjallisuutta Kirjastojen järjestämiä tapahtumia ja käyttäjäkoulutusta tilastoidaan. Tapahtumiksi luetaan tyypillisesti kirjallisuus-, kulttuuri- tai sivistystarkoituksessa järjestetyt tapahtumat, kuten kirjailijaillat, lukupiirit, konsertit ja musiikkitapahtumat, luennot ja keskustelutilaisuudet, poistomyyntitapahtumat, lastentapahtumat, satutunnit, työpajat, elokuvaesitykset, nukketeatteriesitykset. Virtuaaliset tapahtumat luetaan mukaan. Tapahtumien suosio kirjastoissa on kasvanut nopeasti. Vuonna 2012 aloitetun tilastoinnin jälkeen suosio on kasvanut jatkuvasti 7
. Taulukko 3. Kirjastojen järjestämien tapahtumien määrä ja osallistujat vuonna 2016. Kirjasto, 2016 Tapahtumat Tapahtumien osallistujamäärä Enontekiö 5 352 Inari 148 1598 Kemi 145 5071 Kemijärvi 31 1212 Keminmaa 43 448 Kittilä 33 655 Kolari 71 1811 Muonio 60 1564 Posio 26 764 Ranua 16 1092 Rovaniemi 855 13236 Salla 239 1118 Simo 29 559 Sompio 132 2359 Tervola 33 593 Tornio 50 2654 Tornionlaakso 50 551 Utsjoki 2 67 Lappi, yht. 1968 35704 Kuva 1. Kirjastojen järjestämien tapahtumien määrän kehitys 2012-2016 Lapissa. 2500 Tapahtumat 2000 1500 1000 500 0 2012 2013 2014 2015 2016 8 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016
Tapahtumajärjestämisen vaikuttavuutta lukemisen lisääntymiseen voi tilastolukujen valossa tarkastella lähinnä kirjastojen aineistolainauksen määrän kehityksellä. Vaikuttavuustutkimusta tapahtumien ja lukemisharrastuksenvälillä ei ole tehty. Lapissa aineistolainaukset kirjastoista ovat vähentyneet muuta maata nopeammin. Toki ihmiset vieläkin lukevat, mutta eivät välttämättä (kirjastoista lainattuja) kirjoja. Kuva 2. Kokonaislainauksen kehitys Lapin kirjastoissa 1999-2016. Kulttuuri- ja sivistystapahtumien suosiosta huolimatta kirjojen lainaus kokonaisuutena ei ole lisääntynyt. Sen sijaan aktiivisen lastenkirjastotyön myötä lasten aineistojen lainaus on saatu viime vuosina pysymään vakiona, ja lasten tietokirjojen osalta lainaus on jopa kasvanut. Tämä osoittaa, mikä merkitys aktiivisilla lukemisen edistämisen toimilla on. 9
Kuva 3. Lasten ja aikuisten kaunokirjojen ja tietokirjojen lainauksen kehitys Lapin kirjastoissa 2001-2016. 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 Lainauksen kehitys eri aineistolajeissa 0 2001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016 Lainaus: Kaunokirjat, aikuiset Lainaus: Tietokirjat, aikuiset Lainaus: Kaunokirjat, lapset Lainaus: Tietokirjat, lapset 3.4 Tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon Tietopalvelua ja lukutaidon ohjausta ei tilastoida. Sen sijaan käyttäjäkoulutukset tilastoidaan laskemalla ennalta valmisteltujen asiakkaille pidettyjen koulutustilaisuuksien määrä ja tilaisuuksien kesto tunteina. Koulutustilaisuuden sisältönä voi olla kirjaston käyttö yleensä, palvelut, tilat, laitteet, kokoelmien esittely, vinkkaus, tiedonhaku, tiedonlähteet, e-aineistot, tietotekniikan ja verkkopalveluiden käyttö. Käyttäjäkoulutusta ovat myös kirjaston ulkopuolella ohjatut ryhmäkäynnit, kuten vinkkaustilaisuudet ja kirjaston palveluiden esittely kouluissa, vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja harrasteryhmissä. 10 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016
Taulukko 4. Käyttäjäkoulutukset ja osallistujat Lapin kirjastoissa vuonna 2016. Kirjasto, 2016 Käyttäjäkoulutukset Käyttäjäkoulutukset tunteina Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä Enontekiö 7 7 101 Inari 40 73 779 Kemi 158 121 1507 Kemijärvi 20 36 338 Keminmaa 20 20 446 Kittilä 62 57 652 Kolari 7 7 199 Muonio 15 17 216 Posio 16 14 295 Ranua 57 39 1126 Rovaniemi 393 450 5331 Salla 29 44 459 Simo 7 7 275 Sompio 18 36 213 Tervola 10 10 117 Tornio 93 43 2386 Tornionlaakso 19 27 326 Utsjoki 0 0 0 Lappi, yht. 971 1008 14766 3.5 Tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan Kirjaston tarkoitus on toimia kaikille avoimena ja monipuolisena työ- ja oppimisympäristönä sekä yhteisöllisenä kohtaamispaikkana. Kirjastotilastoihin kerätään kirjastojen tilojen koko ja kirjastojen aukioloajat, mutta muuten tilojen käyttöä ja varustelua ei selvitetä. Pääkirjasto löytyy jokaisesta kunnasta. Lähikirjastoja on seitsemässä kunnassa, mutta ne ovat aukioloajoiltaan pääsääntöisesti erittäin suppeat. Vuodesta 2014 lähtien on tilastoitu kirjastoissa kokonaisaukioloajan lisäksi omatoimiaikaa ja henkilöstön paikallaoloaikaa erikseen. Omatoimiaikana kirjaston aineistot ja välineet ovat käytössä, mutta henkilöstön osaaminen ei. Omatoimiaika mahdollistaa kirjaston aineistojen ja laitteiden tehokkaamman käytön, kun ne ovat käytettävissä aamuisin, iltaisin ja jopa viikonloppuisin. Omatoimiaika oli käytössä vuonna 2016 viidessä Lapin kirjastossa yhteensä noin 14 000 tuntia. Aukioloaikaa, jolloin henkilökunta oli paikalla oli lähes 61 000 tuntia vuonna 2016. Henkilöstön paikallaolotunnit ovat vähentyneet 10 vuodessa 10 prosenttia Lapin kirjastoissa kokonaisuutena. Henkilöstön paikallaoloaikaa ei voi täysin korvata omatoimiajalla, sillä laki yleisistä kirjastoista edellyttää kirjastoilta palveluja, joita ei ainakaan toistaiseksi pystytä korvaamaan koneilla. Eduskunnan sivistysvaliokunta muistutti 11
nykyistä kirjastolakia käsitellessään osaavan henkilöstön olevan jatkossakin yleisten kirjastojen toiminnan laadun keskeinen edellytys. 3.6 Edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua Hallituksen esityksen (238/2016) mukaan yleinen kirjasto toteuttaisi yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua monipuolisella kokoelmalla sekä muun muassa eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuorovaikutusta ja kohtaamista sekä hyvää keskusteluilmapiiriä edistävällä toiminnalla. Tämän kohdan toteutumista kirjastoissa on vaikea arvioida, koska aiheesta ei ole saatavilla tietoa eikä mittareita asian todentamiseen ole. 4. 10 Yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen Yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Yleisen kirjaston toiminnan järjestämisessä on huolehdittava, että kaksikielisessä kunnassa otetaan huomioon molempien kieliryhmien tarpeet samanlaisten perusteiden mukaan. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa on huolehdittava, että saamenkielisen ja suomenkielisen väestöryhmän tarpeet otetaan huomioon samanlaisten perusteiden mukaan. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon paikallisten kieliryhmien tarpeet. Hallituksen esityksen (238/2016) mukaan yleinen kirjasto tarjoaa aineistonsa, tilansa ja palvelunsa jokaisen käyttöön. Yleinen kirjasto olisi lasten, nuorten, aikuisten, ikääntyneiden ja erityisryhmien käytössä ja käytettävissä. Yleinen kirjasto on lähipalvelu, ja sillä on riittävät aukioloajat. Yleisen kirjaston palveluiden järjestämisessä ja käyttöön tarjottavissa aineistoissa olisi otettu huomioon tasa-arvon vahvistaminen ja erityisryhmien, erityisesti lukemisesteisten, tarpeet. Lapin laajoissa kunnissa kirjasto on lähipalveluna tarjottavissa lähinnä kirjastoautopalvelun tai kotipalvelun muodossa. Kirjastoautoja Lapissa oli 13, ja autopysäkkejä v. 2016 muissa kunnissa paitsi Kemissä, Pelkosenniemellä, Posiolla ja Tervolassa. Kotipalvelua antavia kirjastoja ei tilastoida, joten niistä ei ole kokonaiskäsitystä. Myöskään eri ikäisten kirjastonkäyttäjien määriä ei tilastoida yhteiseen tilastotietokantaan. Erityisryhmien palveluista on alettu tilastoida lukemisesteisille suunnatut Celia-äänikirjojen lainat. Näitä oli Enontekiötä ja Keminmaata lukuun ottamatta lainattu kaikissa Lapin kirjastoissa. Kaikkiaan Celia-aineistoja oli Lapissa lainattu kirjastoista 4 500 kertaa. Muita lukemisesteisten kirjastopalveluja ja niiden käyttöä ei tilastoida. Saamenkielisistä kirjastopalveluista ei kerätä erikseen tietoa, joten tältä osin lain toteutumista ei voi arvioida. 12 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016
5. 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen, Kansalliskirjaston, Varastokirjaston, Näkövammaisten kirjaston sekä muiden korkeakoulukirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa. Yleinen kirjasto voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sekä muiden yhteisöjen kanssa. Kirjastojen lakisääteiset tehtävät ovat hyvin moninaiset ja laajat. On tarkoituksenmukaista toimia yhteistyössä eri tahojen kanssa, jotta mahdolliset synergiat saavutetaan. Yhteistyön on hyvä olla verkostomaista ja suunnitelmallista, jotta kaikkien niukat resurssit tulevat optimoiduiksi. 6. 17 Osaaminen ja johtaminen Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. 13
Taulukko 5. Kirjastojen henkilötyövuodet sekä kirjastoammatillisten osuus ja kirjastoammatillisten korkeakoulutettujen osuus henkilötyövuosista Lapissa vuonna 2016. Kirjasto, 2016 Kunnan asukasluku Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat Kirjastoammatillisten %-osuus henkilöstöstä Korkeakoulutettujen %-osuus henkilöstöstä Enontekiö 1861 2,74 87 22 Inari 6804 7 100 29 Kemi 21758 14,17 100 43 Kemijärvi 7766 6,3 90 40 Keminmaa 8388 4,4 100 43 Kittilä 6416 5 100 60 Kolari 3848 3,8 100 74 Muonio 2358 2,43 81 51 Posio 3477 2,74 100 27 Ranua 4020 4,44 100 32 Rovaniemi 61838 50,54 88 44 Salla 3727 5 100 10 Simo 3238 2,6 100 42 Sompio 10801 10,6 91 19 Tervola 3195 3,6 83 56 Tornio 22199 15,07 87 33 Tornionlaakso 7914 7 93 43 Utsjoki 1250 2,66 88 50 Lappi yht. 180858 150,09 92 40 Tilastotiedoista selviää, minkä verran kirjastoissa oli kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa sekä minä verran on alan korkeakoulutettuja. Henkilöstön riittävää määrää tai asiantuntijatehtävien määrää ja laatua ei pysty tilastotiedoilla arvioimaan. Johtajatilanne oli Lapin kirjastoissa pääosin hyvä, mutta muutamassa kirjastossa johtajan virka oli täyttämättä vuonna 2016. Käsitellessään nyt voimassa olevaa kirjastolakia joulukuussa 2016 eduskunnan sivistysvaliokunta korosti henkilöstön osaamista: Valiokunta korostaa henkilöstön osaamiseen, tietoon ja taitoon liittyvää merkittävää osaamispääomaa. Osaava henkilöstö on jatkossakin yleisten kirjastojen toiminnan laadun keskeinen edellytys. Kirjastojen uudistuvat tehtävät vaativat osaamisen jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä. Lapissa täydennyskoulutusta kirjastohenkilöstölle järjestivät Lapin aluehallintovirasto ja Lapin maakuntakirjasto. Lisäksi aluehallintovirasto myönsi kirjastoille valtionavustuksia kirjastojen kehittämiseen. Vuonna 2015 maakunnan kirjastot saivat hiukan yli 200 000 kehittämisavustuksia, joista 16,1% käytettiin suoraan henkilöstön kehittämiseen. Myös muissa hankkeissa oli välillisesti henkilöstön osaamisen päivittämistä. Vuonna 2016 14 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016
myönnetty avustussumma oli hiukan alle 200 000, josta 30,8% meni suoraan henkilöstön osaamista kehittäviin kehittämishankkeisiin. Täydennyskoulutuksiin osallistuminen vaihtelee kunnittain paljon. Osaamisen johtaminen on satunnaista, mutta kirjastoammatillisten osaamistarpeiden muuttuessa myös osaamisen johtamisen tulisi olla johdonmukaisempaa. Osaamisen systemaattiseen kehittämiseen pyritään täydennyskoulutuksella, maakunnallisilla kehittämishankkeilla ja maakunnallisella kirjastoyhteistyöllä, mutta lopulliset päätökset tehdään kuntatasolla. 15
Taulukko 6. Eräitä tunnuslukuja ja aluehallintoviraston myöntämät harkinnanvaraiset valtionavustukset Lapin kirjastoissa vuonna 2016. Hankinnat / (Asukasluku / 1000) Fyysiset käynnit / Asukasluku Kokonaislainaus/ Asukasluku Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat/ (Asukasluku/ 1000) Täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä/ Henkilötyövuodet yhteensä Valtionavustukset toiminnan kehittämiseen v. 2016 Enontekiö 785 8,7 18,9 1,47 4,7 Inari 696 17,9 19,3 1,03 3,7 20000 Kemi 372 9,6 14,3 0,65 3,6 Kemijärvi 299 7,8 12,9 0,81 7,7 300 Keminmaa 432 5,5 12,6 0,52-9800 Kittilä 553 7,8 18,8 0,78 5,6 Kolari 597 9,6 16,4 0,99 7,2 Muonio 704 10,9 16,4 1,03 8,1 Posio 531 12,2 11,6 0,79 2,6 21650 Ranua 818 9,4 23,7 1,1 4,7 Rovaniemi 378 8,3 17,2 0,82 5,3 *96550 Salla 545 10,5 13,5 1,34 6,1 9000 Simo 514 5,9 11,0 0,8 4,6 Sompio 568 7,6 14,2 0,98 5,3 22000 Tervola 576 12,6 12,9 1,13 2,5 7000 Tornio 309 3,8 11,4 0,68 6,2 Tornionlaakso 634 8,8 15,8 0,88 6,1 Utsjoki 781 13,5 12,8 2,13 0,4 Lappi ka. 446 8,3 15,4 0,83 5,0 Koko maa ka. 328 9,0 16,0 0,73 3,4 Lappi yht. 186300 *Rovaniemen saamista avustuksista maakunnallisten hankkeiden osuus oli 82550 euroa. 16 Aluehallintovirasto Lapin yleiset kirjastot vuonna 2016
Lähteet Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta 238/2016. http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160238 Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492 Lukee, muttei ymmärrä satojentuhansien aikuisten lukutaito on surkea. YLE, 13.8.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9767839 Rapautuuko suomalaisten lukutaito? Huomenta Suomi 4.10.2017. https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001003/huomenta-suomi/822795/rapautuuko-suomalaisten-lukutaito Suomen yleisten kirjastojen tilastot. http://tilastot.kirjastot.fi/ Lapin aluehallintovirasto PL 8002 (käyntiosoite: Valtakatu 2) 96101 Rovaniemi Puhelin: 0295 017 300 Faksi: 016 319 513 Sähköposti: kirjaamo.lappi@avi.fi Internet: http://www.avi.fi 17