ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Elektroniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Elektroniikan koulutusohjelmasta valmistuvien insinöörien työnantajayritykset ovat teollisuusyrityksiä, suunnittelutoimistoja, elektroniikkaan erikoistuneita yrityksiä, tietoliikennealan yrityksiä ja alan tuotekauppaa harjoittavia yrityksiä sekä erilaisia oppilaitoksia. Elektroniikan koulutusohjelma antaa kaikille opiskelijoilleen perusosaamisen alan yritysten liiketoiminnan edellytyksistä, projektijohtamisesta, markkinoinnista, elektroniikasta, tietokonetekniikasta, ohjelmoinnista, tietoliikennetekniikasta sekä säätö- ja automaatiotekniikasta. Koulutusohjelmassa on panostettu erityisesti sulautettujen mikroprosessorijärjestelmien suunnitteluun ja käyttöön tietoliikenne-, automaatioja lääketieteellisen tekniikan sovelluksissa sekä sensoritekniikoihin ja signaalien käsittelyyn. Koulutusohjelman keskeiset osaamistavoitteet on täsmennetty suuntaavien opintojen mukaisesti. 1

Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Teknologiaosaaminen omaa elektroniikan, tietokonetekniikan, tietotekniikan, tietoliikennetekniikan, automaatiotekniikan, säätötekniikan, mittaustekniikaan ja sensoritekniikan perustiedot ja taidot sekä osaa niihin liittyvät matemaattis-luonnontieteelliset Sähköteknisen alan perusosaaminen perusteet Elektroniikka- alan laite- ja järjestelmäosaaminen Langattomien sensorijärjestelmien erityisosaaminen Tuotekehitysosaaminen osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä ja työkaluja alan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun tuntee alan sovellutuksissa tärkeät fysiikan lainalaisuudet tuntee elektroniikan komponentit ja peruskytkennät osaa luotettavuustekniikan perusteet hallitsee sähkötekniset perusmittaukset tuntee elektroniikka-alan tyypilliset laite- ja järjestelmäratkaisut, niiden toimintaperiaatteet sekä keskeiset ominaisuudet. tuntee oman alansa keskeiset sähkö- ja laiteturvallisuuteen liittyvät lait ja määräykset ja osaa soveltaa niitä käytännössä omaa myönteisen asenteen turvallisten työtapojen ja menetelmien noudattamiseen ja kehittämiseen osaa sulautettujen, langattomien sensorijärjestelmien tuotekehityksessä tarvittavat tiedot ja taidot Tuntee elektroniikka-alan tuotekehitysprosessin ja sen osa-alueiden perusteet ja vaatimukset: tuotemäärittely Suunnitteluosaaminen ja -markkinointi, laite- ja järjestelmäkehitys, laadun varmistus, tuotanto, logistiikka, materiaa- Projekti- ja prosessiosaaminen lihallinta, tuotetestaus, huolto, tuotteen elinkaaren hallinta, kustannus- ja tuottolaskenta, projektin suunnittelu ja hallinta tuntee elektroniikka-alan suunnitteluprosessit, -menetelmät ja -työkalut osaa mitoittaa ja valita laitteita ja komponentteja teknistaloudellisilla periaatteilla hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun kaikissa työvaiheissa tuntee laatujärjestelmien merkityksen ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun Tuntee elektroniikkalaitteen suunnitteluprosessin vaiheet ja osaa käyttää elektroniikan suunnittelumenetelmiä ja -työkaluja Osaa ottaa huomioon elektroniikan tuotanto-, valmistus- ja testausteknologioiden ja -menetelmien tuomat mahdollisuudet sekä rajoitteet kehittäessään ratkaisuja, jotka toimivat luotettavasti piirin/laitteen suunnitellussa käyttöympäristössä. Yritys- ja tuotantotalouden osaaminen tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset sekä taloudellisen suunnittelun ja ohjauksen tärkeimmät menetelmät hallitsee taitoja osallistua myös kansainväliseen projekti-toimintaan sekä johtaa ihmisiä, prosesseja ja projekteja tuntee yrittäjyyden, markkinoinnin sekä teollisuuden palveluliiketoimintojen perusperiaatteet tuntee tuotemarkkinoinnin perusteet 2

Sulautetut järjestelmät Sulautettuihin järjestelmiin perehdyttävät suuntaavat opinnot painottuvat sekä teollisuuden sensoriteknologian teknisten ja liiketoiminnallisten asiakokonaisuuksien että tuotekehitysprojektien esimiestehtävissä tarvittavien perustietojen ja taitojen oppimiseen, kuten tuotekehitysprojektien johtamiseen, tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin ja niiden hallintaan sekä tuotteiden markkinointiin. Opinnoissa perehdytään myös elektroniikan ja tietotekniikan suunnittelumenetelmiin sekä mittaus- ja sensoritekniikkaan. Yhteiset perusopinnot (55 op) Koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opinnot (95 op) Suuntaavat opinnot (30 op) o Modulit (15 op) Vapaasti valittavat opinnot (15 op) Ohjattu harjoittelu (30 op) Opinnäytetyö (15 op) Hyvinvointiteknologia Hyvinvointiteknologian suuntaavat opinnot perehdyttävät opiskelijat sulautettujen järjestelmien soveltamiseen hyvinvoinnin, terveydenhuollon, sairaanhoidon ja lääketieteen aloilla. Suuntaavien opintojen syventymiskohteita ovat mm. ihmisen mittaamisessa käytettävät sensoritekniikat ja niihin liittyvät tiedonsiirtokäytännöt sekä alan materiaalitekniikat. Opintoihin sisältyvät lisäksi opintokokonaisuudet fysiologisten signaalien käsittelystä ja lääketieteellisestä instrumentoinnista. Elektroniikkainsinöörit sijoittuvat tuotekehitystehtäviin laitesuunnittelun ja ohjelmoinnin alueilla sekä erilaisiin esimies-, koulutus-, tuotanto-, huolto-, myynti- ja markkinointitehtäviin. Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen Elektroniikan koulutusohjelman rakenne: 3

Elektroniikan koulutusohjelma 240 op 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Koodi Opintokokonaisuudet op s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 Yhteiset perusopinnot 55 ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5 ECCV110 Viestinnän perusteet 2 x x ECCV120 Työelämän viestintä 3 x x EECR120 Svenska för elektronikingenjörer 3 x x ECCE120 Communication and Engineering English 2 x x EECE130 English for Electronics Engineers 3 x x ECCE140 Engineer's Professional English 2 x x ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5 x x ECM8200 Integrointi ja differentiaaliyhtälöt 4 x x EEM8100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 1 5 x x ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3 x ECF8000 Fysiikka 1 3 x x EEF8200 Fysiikka 2S 5 x x x EEF8300 Fysiikka 3S 3 x x EEF8400 Fysiikka 4S 3 x x EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3 x x x EEK8000 Kemia S 3 x x Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot 95 Tuotantotalouden perusteet EBC8000 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 5 x x x ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi 3 x x EEJ8000 Tuotekehitysprosessi 4 x x Sähkötekniikan perusteet EEX8000 Virtapiirit ja verkot 4 x x x EEX8100 Vaihtosähköpiirit ja muutosilmiöt 3 x x 4

EEX8200 Sähkötekniikan työt 1 2 x x Ohjelmoinnin perusteet ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3 x EET8200 Ohjelmoinnin perusteet 7 x x x EET8300 Tietorakenteet ja algoritmit 4 x x EET8400 Olio-ohjelmointi 2 x x Elektroniikan perusteet EEE8000 Analogiaelektroniikka 1 4 x x EEE8010 Analogiaelektroniikka 2 4 x x EEE8020 Elektroniikan häiriösuunnitelu 3 x x EEE8030 Digitaalitekniikka 1 3 x x EEE8040 Digitaalitekniikka 2 3 x x EEE8050 Digitaalitekniikka 3 3 x x EEE8100 Elektroniikan erikoistyö 3 x x Tietokonetekniikan perusteet EED8010 Tietokonetekniikka 1 3 x x EED8020 Tietokonetekniikka 2 3 x x EED8100 Tietokonetekniikan työt 1 3 x x Tietoliikennetekniikan perusteet EEN8010 Tietoliikennetekniikan perusteet 4 x x EEN8020 Tietoliikennetekniikan työt 1 3 x x EEN8100 Radiotekniikka 4 x x EEN8200 Tietoliikennetekniikan työt 2 3 x x Anturi- ja automaatiotekniikan perusteet EEA8000 Mittaus- ja anturitekniikka 2 x EEA8100 Säätö- ja automaatiotekniikka 3 x x EEA8200 Automaatiotekniikan työt 3 x x EEA8300 Digitaalinen signaalinkäsittely 4 x x Suuntaavat opinnot, Langattomat anturijärjestelmät 15 EEN8300 Langattomat tekniikat 3 x x EED8110 Tietokonetekniikan työt 2 3 x x 5

EEA8400 Mikroanturit ja -mekaniikka 3 x x EEA8500 Bioanturit 2 x EEA8600 Optiset anturit ja optoelektroniikka 2 x EEA8700 Mikroanturitekniikan laboratoriotyöt 2 x Suuntaavat opinnot, Sulautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka 15 EED8500 Reaaliaikakäyttöjärjestelmät 1 3 x x EED8510 Reaaliaikakäyttöjärjestelmät 2 3 x x EED8200 Sulautettujen järjestelmien erikoistyö 3 x x EET8000 Ohjelmistotekniikka 3 x x EED8300 Laiteajurit 3 x x Suuntaavat opinnot, Sulautettujen järjestelmien elektroniikka 15 EEE8300 Lääketieteellinen tekniikka 1 3 x x EEE8200 Elektroniikan tuotantotekniikka 5 x x x EEE8080 VHDL-suunnittelu 3 x x EEE8060 Digitaalitekniikka 4 2 x EEE8070 RF-tekniikka 2 x Suuntaavat opinnot, Lääketieteellinen tekniikka 15 Toteutetaan yhteistyössä Kuopion Yliopiston kanssa eri suunnitelman mukaisesti Vapaasti valittavat opinnot 15 Harjoittelu 30 Opinnäytetyö 15 6

ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJAKSOKUVAUKSET ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5op, Orientation to the Technical Opetusjärjestelyt Lähiopetus, tuutorointi Suoritustapa ja arviointi Osallistuminen tunneille Opetusmateriaali ja kirjallisuus pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän kykenee pitämään valmistellun esityksen ja toimimaan ryhmässä vastuullisesti. Opiskelijalle muodostuu käsitys työelämän viestintätaidoista. Education Studies 1,5cr Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot. Opiskelija perehtyy oman alansa insinöörin tehtäviin. Opiskelija oppii hyödyntämään ja kehittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun. Opiskelija pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä. OPS 2008-2009, tunneilla jaettava ja verkosta löytyvä materiaali Edeltävät opinnot ja linkittyminen muihin opintoihin Tietokoneen käytön perusteet, Viestinnän perusteet, matematiikan peruskurssi Toteutusajankohta 1. opiskeluvuosi Kuormittavuus Opiskelijan kuormittuvuus Käsiteltäviä aiheita asiantuntijaesitelmä omalta ammattialalta argumentointi kokoustekniikka ja kokousasiakirjat tiedottaminen asiatyyli ja luettavuus raportointi kielenhuolto verkkoviestintä Ajankohtaiset opintoasiat Opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät käytännön asiat Tuutor-toiminta Opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta Oppilaitoksen tietojärjestelmien käyttö Opiskelutekniikka Kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet Harjoittelu ja uraohjaus Kehittävän palautteen antaminen Insinööri ja työelämän vaatimukset Johdanto matemaattisten aineiden opintoihin. Opetus, ohjaus ja kokeet yhteensä 27 h Omaehtoinen työskentely 13 h Opiskelijan työ yhteensä 40 h ECCV110 Viestinnän perusteet 2op, Basics of Professional Communication 2cr Opintojakson tavoitteena on esiintymisvalmiuksien vahvistaminen yksilö- ja ryhmäharjoitusten avulla. Opiskelija pystyy tuottamaan johdonmukaista ja tavoitteellista tekstiä ja laatimaan opinnoissa ja työelämässä vaadittavia kirjallisia tuotoksia, kuten esim. raportin ja tiedotteen. Hän Opintojakso sisältää teoriatunnit, teoriaa syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite. Harjoitukset pyritään integroimaan ammattiaineisiin. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullisten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suorituksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteistä. 7

sen yrityskulttuurin välisiä eroja. Opiskelijalle Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, Opintojaksoon sisältyvät teoriatunnit, teoriaa kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkele- Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itse- ja ja toimia alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudem- näistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolo- Hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen kaksi- pi. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. velvoite. Harjoitukset pyritään integroimaan kielisessä maassa, jossa Ruotsi on tärkeä yhteis- ammattiaineisiin. työkumppanimme. ECCV120 Työelämän viestintä 3op, Communication Skills for Engineers 3cr Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullis- Käsiteltäviä aiheita ten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. olika arbetsuppgifter inom elektronikbran- Kurssin tavoitteena on työelämän vaatiman sekä Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. schen suullisen että kirjallisen esiintymistaidon vahvis- Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suori- att söka jobb taminen. Opiskelija tuntee erilaisten kokousten tuksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suori- företagspresentation luonteen, hallitsee työyhteisön keskustelutilan- tuksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteis- på mässan teet ja osaa toimia kokous- ja neuvottelutilan- tä. affärskommunikation teissa sekä laatia työelämän vaatimia asiakirjoja. Opiskelijalla on myös valmiuksia pitää omaan ammattialaan liittyvä esitelmä. Lisäksi opiskelijalla on valmiudet laatia opinnäytetyö. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana ammattitaitoaan. Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudempi. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. elektroniska grejer regler- och styrteknik robotteknik aktiva och passiva komponenter spinntronik EECR120 Svenska för Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaik- Käsiteltäviä aiheita elektronikingenjörer 3op kia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoitta- ryhmätyöskentely neuvottelut työhaastattelut raportointi muistiot työsuhdeasiakirjat liikekirjeenvaihto opinnäytetyö Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavuttanut sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa. Hän osaa kertoa alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yrityksen ja sen tuotteita ja palveluja. Hän tuntee liikekirjeenvaihdossa käy- minen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %), kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä itsenäistä opiskelua. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista 8 tettyä terminologiaa ja ruotsalaisen ja suomalai- saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tunti-

työskentelyyn ja kotitehtävien / etätehtävien prosessi- ja tuotekuvaukset Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää kirjoitetulle suorittaminen sovitulla tavalla. Opiskelijalle an- esitelmät kielelle tyypillisiä rakenteita, kuten passiivia ja netaan erikseen arviointi hänen suullisesta ja kuvaajien ja kaavioiden tulkinta ja esittely lauseenlyhenteitä. Opiskelija tuntee erilaisten kirjallisesta kielitaidosta. Osaaminen arvioidaan kulttuuritietous apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämi- numeraalisesti (0-5), mutta todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1-3 vastaavat merkintää tyydyttävät tiedot ja arvosanat 4-5 hyvät tiedot. Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäinen opiskelu. Lähituntien soveltavat harjoitukset seksi ja lisätietojen hankkimiseksi. Elektroniikan ajankohtaisia keskeistä sanastoa sisältäviä tekstejä, joiden pohjalta ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilan- käydään keskusteluja, tehdään tiivistelmiä ja Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. teista ja kielenkäytön ydinosaamisalueilta. Opin- harjoitellaan mallitilanteita. tojakson aikana kehitetään kaikkia kielen osa- Käsiteltäviä aihepiirejä ECCE120 Communication and alueita, erityisesti suullista kielitaitoa. Kommuni- komponentit Engineering English 2cr kaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöhar- testaukset Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana eri työelämän ja joitusten avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai sensoritekniikka elektroniset sovellukset käyttöohjeet vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää tentin, suullisten tehtävien (sisältää esitelmän), kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovel- sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja etätehtävien avulla. voite 80%), kotitehtävät, etätehtävät sekä niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. itsenäistä opiskelua. Opetusmateriaalin valin- laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja niiden toimintatavoista sekä miten kehittää suullista kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työtehtävissä. Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. EECE130 English for Electronics nassa otetaan huomioon ammattiaineiden kurssisisällöt. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista Engineers 3cr saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen Käsiteltäviä aiheita työelämän tilanteet small talk isäntänä toimiminen ja opastaminen yritysvierailut messut Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston, selviytyy omaa alaansa käsittelevissä suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa tilanteissa. tuntityöskentelyyn, etätehtävien palauttaminen. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kirjallisuus Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. 9

ECCE140 Engineer s Professional Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai English 2cr tentin perusteella asteikolla 0-5. Opiskelija hallitsee työelämään liittyvän keskeisimmän sanaston. Hän osaa laatia työelämän EEM8100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 1 3op, Maths for electronic, electronical and system engineers 1 3cr Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) vaatimia asiakirjoja, englanninkielisen työpaik- oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. kahakemuksen sekä opinnäytetyön abstraktin. Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii Opiskelija tuntee liikekirjeenvaihdon ja dokumen- vektorilaskennan ja matriisilaskennan perusteet ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi, toinnin periaatteet. Opiskelija osaa kehittää ko- ja kompleksilukujen käsittelyn erikoisesti sähkö- 5op, Elementary functions and differential kous- ja neuvottelutaitoja. ja tietotekniikkaan sekä elektroniikkaan liittyvis- calcrlus 5cr Käsiteltäviä aiheita: työelämään liittyvä sanasto työnhaun dokumentit liikekirjeenvaihto sä sovelluksissa. Opiskelija oppii myös laskutoimitukset erilaisissa lukujärjestelmissä ja lukujärjestelmien muunnon. Opiskelija oppii käsittelemään ja sieventämään Boolen algebran lausekkeita. Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii tavallisimpien tekniikan sovelluksissa esiintyvien funktioiden ominaisuudet ja funktioihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemisen. Tavoitteena on myös kokoukset, neuvottelut, palaverit oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden raportointi vektorit differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa insinöörityön abstraktin laadinta kompleksiluvut ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeu- Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäistä matriisilaskentaa lukujärjestelmät Boolen algebra den kuvaajana. alkeisfunktiot: polynomi-, rationaali-, ekspo- opiskelua. Lähituntien soveltavat harjoitukset nentti-, logaritmi- ja trigonometriset funkti- ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilan- Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- ot, arcrsfunktiot teista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson alkeisfunktioihin liittyvät yhtälöt Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin, suullisten tehtävien, tuntiaktiivisuuden ja hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla. suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. raja-arvo ja jatkuvuus derivaatta sovelluksineen usean muuttujan funktiot, osittaisderivaatta ja virhearviointi, gradientti 10 Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.

määrätyn integraalin sovelluksia Opiskelija oppii myös sarjojen sekä integraali- ja Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- kaksiulotteinen integrointi z-muunnosten perusteet ja niiden käytön analo- la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson differentiaaliyhtälöt gisten ja diskreettien järjestelmien mallintami- suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- o separoituva DY, 1.kertaluvun lin. DY sessa ja suunnittelussa. vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. o toisen kertaluvun vakiokertoimiset yhtälöt vektoriarvoiset funktiot, divergenssi, roottori, viivaintegraali Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- sarjat Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson integraalimuunnokset tentin perusteella asteikolla 0-5. suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- z-muunnos Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- luentojen alkaessa. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja tentin perusteella asteikolla 0-5. muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien ECM8200 Integrointi ja differentiaaliyhtälöt 4op, Integral calcrlus and differential equations 4cr Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan tentin perusteella asteikolla 0-5. Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. luentojen alkaessa. EEM8100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 1 5op, Maths for electronic, electronical and system engineers 1 5cr Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii vektoriarvoisten funktioiden perusteet ja niiden merkityksen sähkö- ja magneettikenttien ku- Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. 11 määrätty integraali ja integraalifunktio vaamisessa.

ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja Energia tilastomatematiikka 3op, Probability Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä Kineettinen ja potentiaalienergia calcrlus and statistics 3cr jaettava materiaali. Energian säilyminen Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa.tavoitteena on myös oppia tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. kombinatoriikkaa, todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys satunnaismuuttuja, jakauma, tunnusluvut diskreetti ja jatkuva jakauma; binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakauma tilastollista päättelyä: o parametrien estimointi o hypoteesien testaaminen empiiristen aineistojen käsittely Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. ECF8000 Fysiikka 1 3op, Physics 1 3cr Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää opiskelijan fysiikan ajattelutapaa. Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija tuntee Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä kappaleen liiketilan määrittämiseen. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija ymmärtää työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija tuntee liikemäärään ja energiaan liittyvät säilymislait. Opiskelija hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja voiman käsitteet ympyräliikkeessä. Pyörimisliikkeen osalta opiske- Mekaanisen energian häviöt Impulssi ja liikemäärä Liikemäärän säilyminen Impulssiperiaate Sovellukset törmäyksiin Ympyräliike Pyörimisliikkeen perusteet Dynamiikka Pyörimisen ja vierimisen energia Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään fysikaalisten ilmiöiden teoriaa, laskennallista hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia teknisiä sovelluksia. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kurssikirjan sekä harjoitustehtävien Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. lija tuntee vääntö- ja hitausmomenttien käsitteet ja osaa soveltaa niitä pyörivien systeemien dynamiikkaan ja energiatarkasteluihin. Kinematiikka Suoraviivainen liike Liike tasossa, heittoliike Newtonin lait Pistemäisen kappaleen dynamiikka Kitka Työ ja teho avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita tai vastaava 12

EEF8200 Fysiikka 2S 5op, Physics 2S Amperen laki tää harmonisen värähtelyn sekä mekaanisen 5cr Sähkömagneettinen induktio aaltoliikkeen perusteet. Vaihtovirtapiiri Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle Nesteiden ja kaasujen statiikka perustiedot sähköstä ja magnetismista ja antaa Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- Paine valmiudet sähköalan ammattiopintoihin. Opinto- la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson Pintajännitys jakson suoritettuaan opiskelija hallitsee sähkö- suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- Kapillaari-ilmiö kentän ja sähkövarauksen välisen vuorovaiku- vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, Nesteiden ja kaasujen dynamiikka tuksen ja ymmärtää Gaussin lain soveltamisen kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Virtaus sähkökentän voimakkuuden laskemisessa. Opiskelija tuntee kondensaattorin toimintaperiaatteen ja hallitsee kondensaattoriyhdistelmiin ja RCpiiriin liittyvät laskutehtävät. Opiskelija ymmär- Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Bernoullin laki Lämpölaajeneminen ja ideaalikaasun tilanyhtälö Lämpöenergia ja sen siirtyminen tää magneettikentän vaikutuksen virtajohtimeen ja liikkuvaan sähkövaraukseen sekä osaa laskea sähkövirtojen aiheuttamia magneettikenttiä. Opintojakso antaa opiskelijalle valmiudet sähkö- Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fysiikka 2. Edita tai vastaava Termodynamiikan peruslait ja termodynaaminen kone Mekaaniset värähtelyt ja aallot Harmoninen värähtely magneettisen induktion ja siihen liittyvien sovellutusten ymmärtämiseen. Sähkökenttä Sähkövaraus Gaussin laki Potentiaali ja jännite Sähkökenttä ja aine Kondensaattori RC-piiri Magneettikenttä Liikkuva varaus ja virtajohdin magneettikentässä Sähkövirran aiheuttama magneettikenttä Biot n ja Savartin laki EEF8300 Fysiikka 3S 3op, Physics 3S 3cr Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot nesteiden ja kaasujen mekaniikasta, lämpöenergiasta sekä mekaanisen värähdys- ja aaltoliikkeen perusteista. Opintojakson suoritettuaan insinööriopiskelija tuntee nesteiden ja kaasujen statiikan ja dynamiikan keskeiset asiasisällöt. Hän hallitsee lämpölaajenemisen, vakiopaineessa tapahtuvat olomuodon muutokset, lämpöenergian eri siirtymismuodot sekä ymmärtää termodynamiikan pääsäännöt ja niiden yhteyden lämpövoimakoneisiin. Opiskelija ymmär- Harmonisen aallon eteneminen Interferenssi Dopplerin ilmiö Ääniaallot Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. 13

Ydinfysiikka Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita Atomiytimen rakenne Fysiikan eri alueisiin liittyvien ilmiöiden tutkimi- sekä Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan Sidosenergia nen laboratoriossa. fysiikka 2. Edita tai vastaavat. Radioaktiivisuus ja säteily EEF8400 3cr Fysiikka 4S 3op, Physics 4S Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson Opintojaksoon kuuluu työskentelyä laboratoriossa ja omalla ajalla tapahtuvaa työselostusten laatimista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sähkömagneettisesta värähtelystä ja sen tuottamisesta värähtelypiireissä ja hän tuntee sähkömagneettisen säteilyn lajit ja niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä sovellutukset. Hän ymmärtää keskeiset valon etenemiseen liittyvät ilmiöt ja tuntee niiden sovellutuksia tekniikassa. Opiskelijalle on muodostunut käsitys sähkömagneettisen aaltoliikkeen kvanttiluonteesta ja hän tuntee ydin- ja säteilyfysiikan perusteet. Sähkömagneettiset värähtelyt ja aallot Optiikka Valon heijastuminen ja taittuminen Polarisaatio Diffraktio Interferenssi Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria Atomin rakenne ja energiatilat Valosähköinen ilmiö Röntgensäteily Massan ja energian vastaavuus suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fysiikka 2. Edita tai vastaava EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3op, Physics Laboratory Experiments S 3cr Opintojakson aikana opiskelija saa valmiuksia kokeellisten mittausten suorittamiseen ja yleisimpien mittalaitteiden käyttöön. Opintojakson suoritettuaan hän on oppinut suorittamaan mittaustulosten käsittelyä ja analysointia tietokoneavusteisesti. Tämän lisäksi opiskelija osaa laatia tutkimusraportteja (työselostuksia) ja hänellä on valmiudet mittauksista laskettujen tulosten tarkkuuden arvioimiseen. Opintojakson suoritus arvioidaan laboratoriotyöskentelyn sekä työselostusten perusteella asteikolla 0-5. Arminen, Mäkelä, Mäkinen, Puhakka, Vierinen. 2002. Fysiikan laboratoriotyöt. Tammertekniikka. Lisäksi erillisiä työohjeita. EEK8000 Kemia S 3op, Chemistry S 3cr Opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja säännöt. Opiskelija tutustuu protolyysireaktioihin, redox-reaktioihin, sähkökemiaan ja korroosioon. Opiskelija saa käsityksen koulutusohjelman kannalta tärkeistä alkuaineista ja materiaaleista. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tekniikan sovellutuksissa. Aineen rakenne Jaksollinen järjestelmä Kemialliset sidokset 14 Ajan ja pituuden suhteellisuus

Yhdisteiden nimeäminen kitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannatta- käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin- Ainemäärä vuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. panojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla. Kemialliset reaktiot Reaktiolämpö Kemiallinen tasapaino Hapot, emäkset ja suolat Sähkökemiaa (elektrolyysi, akut, korroosio) Metallit, keraamit ja polymeerit Ympäristökemiaa Toteutustapa Luennot ja harjoitustehtävät Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin ja harjoitustehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opiskelija tuntee myös markkinoinnin perustiedolliset valmiudet liiketoiminnan kentässä ja saa kuvan myyntityön merkityksestä teollisuustuotteissa ja yritysten välisessä kaupassa. Yritystoiminnan kiertokulku: reaaliprosessi; hankintatoimi, tuotanto ja myynti sekä rahaprosessi Yritysmuodot ja liiketoiminta; yksityinen elinkeinonharjoittaja, ay, ky, oy, oyj, liiketoimintasuunnitelman merkitys Katetuotto- ja kannattavuus; kustannuslajit, katetuottolaskelma, kriittinen piste, voitto Tilinpäätöksen tulkinta; liikevoitto, voitto, Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja itsenäisinä tehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Materiaalit ja kirjallisuus Neilimo Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantotalous (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio: TEKNIIKAN KEMIA, Edita Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ECB8100 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 5op, Engineering Common Business 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yrityksen perustoimintamallin ja kansantaloudellisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän pystyy tul- maksuvalmius Kansainvälisessä ympäristössä toimivan yrityksen haasteet Markkinoinnin peruskäsitteet, yrityksen tuotteiden/palveluiden markkinointiprosessi, markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, kysyntä- ja kilpailuympäristön analysointi Markkinoiden asiakkaiden segmentointiprosessi Ostoprosessi business to business kaupassa Opiskelumuodot ja suoritustapa Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmäharjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään apuna Moodle verkko-oppimisympäristöä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista ECB8000 Johtajuus ja työhyvinvointi 3op, Engineering Common Management 3cr Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankintaja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta. 15

Tom Lundberg (2007) Positiivisen pomon tasku- rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohja- organisaatiorakenteet ja prosessit kirja tuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, koko yritys johtajuus ja johtaminen termien määrittely esimiehen tehtäväkenttä ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä henkilöstön kehittäminen ongelmatilanteiden käsittely työhyvinvointi palaute ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä työlainsäädännön perusteet Opiskelumuodot ja suoritustapa Luennot??? tuntia, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjallisuutta. Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materiaalit, mm. ajankohtaiset artikkelit EEJ8000 Tuotekehitysprosessi 4op, Product Development Process 4cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tuotekehitysprosessiin liittyvät peruskäsitteet ja niiden keskinäiset riippuvuudet. Opiskelija tuntee tuotekehitysprosessin rakenteen ja sen eri vaiheet. Hän tuntee proejktihallinan keskeiset menetelmät. Kehitysprosessi ja organisaatiot Tuotesuunnittelu Asiakasvaatimukset ja asiakastyytyväisyys Tuotemäärittely Konseptointi Muotoilu Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Ulrich Karl T., Eppinger Steven D., Product Design and Development.2008. McGraw Hill. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. EEX8000 Virtapiirit ja verkot 4op, Circrits and Systems 4cr Opiskelija ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämättömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan selvittämisessä sekä osaa käyttää peruslakeja ja ratkaisumenetelmiä piirianalyysissä. harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä. Materiaalit ja kirjallisuus Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva (2003) Ihmisten johtaminen Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru (2004) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet J-P Puro (2002) Esimiehen viestintätaidot WSOY Tuotannon ja huollon vaatimukset Prototyypit Tuotteen laatu Patentit Tuotekehitysprojektien kustannuslaskenta Projektin hallinta Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa ko- Peruslait ja piirielimet Piirianalyysi peruslakien avulla Analyysimenetelmät Teoriaopetus ja laskuharjoittelu sekä etätehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opiskelussa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. 16

Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 0..5 Opintojakson suoritus arvioidaan asteikolla 0..5 Hätäensiapukurssi (pakollinen). välikokeiden/tentin perusteella. Muitakin sopivas- välikokeiden/tentin perusteella. Muitakin sopivas- Laboratoriotyöt (pakollisia): Oppilas valmistautuu ti painotettuja arviointiperusteita (laskuharjoitus- ti painotettuja arviointiperusteita (laskuharjoitus- työhön tutustumalla työn teoriaan ja suorittamal- ja etätehtäväbonukset) voidaan käyttää kokeiden ja etätehtäväbonukset) voidaan käyttää kokeiden la annetut esitehtävät ennen työvuoron alkua. rinnalla. rinnalla. Mittauksista laaditaan pöytäkirja. Työselostuksen Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L. 2002. Piirianalyysi 1. Edita Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L. Piirianalyysi 2. Edita. Opetuksen yhteydessä jaettava laatiminen auttaa oppilasta ymmärtämään kokonaisuuden teoriasta mittausten kautta lopputuloksiin. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. materiaali Hätäensiapukurssi suoritettu hyväksytysti. EEX8100 Vaihtosähköpiirit ja EEX8200 Sähkötekniikan työt 1 2op, Kaikki laboratoriotyöt tulee olla suoritettu hyväk- muutosilmiöt 3op, Electromagnetics and AC Basic Laboratory Cource 1 2cr sytysti (työt tehty ja työselostukset hyväksytty) Circrits 3cr Opiskelija tuntee hetkellisarvot ja osoittimet sekä Oppilas osaa antaa hätäensiapua. Oppilas ymmärtää piirisimuloinnin merkityksen, Arvosana määräytyy töihin valmistautumisen, laboratorityöskentelyn, työselostusten ja kokeen perusteella. osaa käyttää niitä vaihtosähköpiirien staattisessa osaa käyttää yhtä simulointiohjelmaa, tuntee ja dynaamisessa analyysissa. yleismittarin ja oskilloskoopin ominaisuudet sekä Monistettava materiaali, mittalaitteiden käsikirjat Hetkellisarvot ja osoitinsuureet Taajuusalueanalyysi Aika-alueanalyysi Teoriaopetus ja laskuharjoittelu sekä etätehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opiskelussa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. osaa tehdä niillä elektroniikan perusmittauksia. Oppilas tuntee piiriteorian tärkeimmät menetelmät ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisten piirien ratkaisuun. Hätäensiapukurssi Simulointiharjoituksia Mittalaitteitteiden ominaisuuksien opiskelu ja mittausharjoituksia Piiriteorian menetelmien soveltamisharjoituksia ja kurssin Virtapiirit ja verkot materiaali. ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3op, Personal Computing 3cr Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokas käyttö PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat. Koulun sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri (wip) ja verkko- 17

oppimisympäristö. Työvälineohjelmat laadukkai- Funktiot den dokumenttien tuottamiseen Muuttuja-alueet Algoritmi ja tietorakennekäsitteet Luentoja ja harjoituksia atk-luokassa Osoittimet Tiedostot Muistinhallinta Listarakenteet Ketjut Hakumenetelmät Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin sekä etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Tietueet Bittien käsittely Makrot Laiteporttien käsittely Opetusjärjestelyt Lajittelumenetelmät Puut Opetusjärjestelyt PC-luokkaopetus. Todellisten laitteiden sijaan käytetään simulaattoria ohjelmien kehityksessä. Ilmoitetaan opintojakson alussa. PC-luokkaopetus. Todellisten laitteiden sijaan käytetään simulaattoria ohjelmien kehityksessä. Suoritustapa ja arviointi Tentti/välikokeet + etätehtävät ja harjoitustyö. EET8200 Ohjelmoinnin perusteet 7op, Introduction to Programming 7cr Kurssin tavoitteena on oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia ohjelmia C-kielellä painottaen sulautettuja järjestelmiä kohdeympäristönä. Suoritustapa ja arviointi Tentti/välikokeet + etätehtävät. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opiskelumateriaali, ohjelmat ja kirjallisuus PowerPoint-kalvot C- kielen oppimateriaali WWW-sivuina Ohjelmatiedostot Manuaalit pdf-muodossa Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opiskelumateriaali, ohjelmat ja kirjallisuus Kurssin oppimateriaali WWW-sivuina Ohjelmatiedostot Manuaalit pdf-muodossa WinAVR + VMLAB - ohjelmat EET8400 Olio-ohjelmointi 2op, Object WinAVR + VMLAB - ohjelmat Oriented Programming 2cr Ohjelmat ja ohjelmointi yleensä Ohjelmointikielet Ohjelmistokehitys kokonaisuutena EET8300 Tietorakenteet ja algoritmit 4op, Data Structures and Algorithms 4cr Kurssilla opitaan olio-ohjelmoinnin perusteet C++ - kielellä. Vuokaaviot ja pseudokielet C-kielen esittely C-kielinen ohjelma Tulostaminen ja lukeminen Päättelylauseet Taulukoiden käsittely Kurssin tavoitteena on oppia hyödyntämään hyväksi havaittuja ohjelmien toteutustapoja ja ratkaisuja painottaen sulautettuja järjestelmiä kohdeympäristönä. Laajuus 2 op Kontaktiopetus: Teoriaopetus ja ohjelmointiharjoitukset 22h, harjoitusten ohjaus 3h, kokeet 3h Etäopiskelu: Kotitehtävät 15h, kokeisiin valmistautuminen 10h Opiskelijan työ yhteensä 53 h 18

Toteutusajankohta C:n ja C++:n erot Toisen lukuvuoden 3-4 periodi. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai Luokka ja olio tenttien perusteella. Muodostin ja hajotin EEE8000 Analogiaelektroniikka 1 4op, Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Const-määreet Analog Electronics 1 4cr Passiivisten komponenttien vaikutus on 1/3 ja Referenssi ja osoitin Perintä Funktioiden ylikuormitus Friend-funktiot Operaattoreiden ylikuormitus Virtuaalifunktiot Tiedostojen käsittely Dynaaminen muistinhallinta Poikkeuskäsittelyt Opetusjärjestelyt PC-luokkaopetus. Todellisten laitteiden sijaan käytetään simulaattoria ohjelmien kehityksessä. Oppilas tuntee passiiviset komponentit, vahvistimiin liittyvät käsitteet ja osaa käyttää operaatiovahvistinta sekä diodia lineaari- ja komparaattorisovelluksissa. Passiiviset komponentit Piiriteorian kertausta Vahvistimiin ja taajuusvasteeseen liittyvät käsitteet sekä vahvistinmallit Ideaalinen operaatiovahvistin sekä sen yleisimmät lineaari- ja komparaattorisovellukset luennoitavan osan painoarvo 2/3. Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs painos Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Elektroniikka III (passiiviset komponentit). Tietokotka Itseopiskelutehtävät. EEE8010 Analogiaelektroniikka 2 4op, Analog Electronics 2 4cr Suoritustapa ja arviointi Operaatiovahvistimen epäideaalisuudet ja Tenttit + etätehtävät ja harjoitustyö. niiden vaikutus piirin toimintaan Opiskelija osaa käyttää transistoreja vahvistime- Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnissa 80 %, Puolijohdediodin suur- ja piensignaalimallit na ja kytkimenä, tuntee tehovahvistimet sekä ja harjoitustyö 20 %. sekä yleisimmät diodeja sisältävät piirit. tavanomaisimmat hakkuriteholähteet. Hän ym- Opiskelumateriaali, ohjelmat ja kirjallisuus Kurssin oppimateriaali WWW-sivuina Ohjelmatiedostot Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa ko- märtää takaisinkytkennän vaikutuksen vahvistimen toimintaa, osaa suunnitella oskillaattoreita ja tuntee yleisimmät suodatinapproksimaatiot. Manuaalit pdf-muodossa rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohja- WinAVR + VMLAB - ohjelmat tuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Opinto- Bipolaaritransistorin ominaisuudet, suur- ja Edeltävät opinnot ja linkittyminen muihin opintoihin Ohjelmoinnin perusteet on välttämätön esitieto tälle kurssille. jaksoon kuuluu passiivisten komponenttien opiskelu itseopiskeluna. piensignaalimallit, tasasähkölaskut sekä käyttö kytkimenä ja vahvistimena Kenttävaikutustransistorin ominaisuudet, suur- ja piensignaalimallit, tasasähkölaskut sekä käyttö kytkimenä ja vahvistimena 19

Tehovahvistimet ja lämpenemislaskut, hak- EEE8020 Elektroniikan Yhteisen impedanssin kautta kytkeytyminen kuriteholähteet, takaisinkytkentä ja sen vai- häiriösuunnittelu 3op, Design for Sähkömagneettinen kytkeytyminen kutukset Electromagnetic Compatibility 3cr Häiriöjännite- ja virtatyypit Vastakytkennän stabilisuus ja kompensointi Aaltomuotojen generointi Suodatinapproksimaatiot Analogiaelektroniikan laboratoriotyöt (pakollisia) Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella. Laboratoriotöiden suoritus arvioidaan töihin valmistautumisen, laboratoriotyöskentelyn, työselostusten ja kokeen perusteella Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää elektroniikkaan liittyvät häiriökysymykset ja osaa soveltaa hankkimiaan tietoja ja taitoja erilaisissa elektroniikan suunnittelu, kehitys- ja rakentamistehtävissä. Lisäksi hän hallitsee elektronisiin tuotteisiin liittyvät EMC -säännökset ja standardit ja on perehtynyt käytännön testaustoimintaan EMC -laboratoriossa. Hän osaa myös soveltaa teoriaa, mittalaitteita ja simulointia häiriöiden tunnistamiseen ja ongelmien suuruuden arviointiin ja kykenee käytännössä löytämään ongelmiin toimivia ratkaisuja. : Häiriölähteet Luonnolliset häiriöt, keinotekoinen häiriö Hyötysignaali-häiriösignaali Laajakaistaiset häiriöt - kapeakaistaiset Yhteismuotoinen/eromuotoinen häiriö Häiriökenttien voimakkuuden mittaukset Häiriöiden torjunta Kapasitiivisesti kytkeytyvän häiriön torjunta Induktiivisesti kytkeytyvän häiriön torjunta Kaukokenttien kytkeytymisen torjunta Maadoittaminen Häiriösuojakomponenttiratkaisut ( säteilevät ja johtuvat häiriöt, ESD, surge ESD) Yhteismuotoisen häiriön torjunta, CMRR ( Common Mode Rejection Ratio ) Piirilevysuunnittelu häiriöiden torjunnassa Häiriöiden vaikutus mittaustarkkuuteen Opintojaksoon liittyy teoriaopetusta, laskuharjoituksia, simulointitehtäviä, häiriömittauksia ja EMC -laboratoriossa tehtäviä elektroniikan / tuotteiden testauksia sekä itsenäisesti tai pien- Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs painos Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali sekä kurssin Analogiaelektroniikka 1 materiaali. Itseopiskelutehtävät. häiriöt Ilmastolliset purkaukset Kytkentätransientit ( sähköverkon sisällä syntyvät häiriöt ) Sähkömagneettinen pulssi ( EMP ) Staattisen varauksen purkaus Muita häiriölähteitä Häiriöiden kytkeytyminen Kapasitiivinen kytkeytyminen Induktiivinen kytkeytyminen kytkeytyminen johtumalla ryhmissä tehtäviä laboratoriotöitä, joissa käydään läpi hyvän EMC- suunnittelun perusasioita ja sääntöjä. Opetus nivoo yhteen teorian ja käytännön osaamisen ja harjoitustehtävien suorittamisella vahvistetaan oppilaiden omatoimisuutta. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja harjoitustehtävien perusteella painoarvolla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. 20

Opiskelumateriaali Kombinaatio- ja sekvenssilogiikan suunnitte- Teoreettisen sähkötekniikan kurssien materiaali Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai lu soveltuvin osin tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh- Tilakonesuunnittelu Ilpo Reitmaa, Jouni Gustafsson, Varma digitaali- tävien avulla. AD/DA-muuntimet elektroniikka, EMC-, vianehkäisy- ja häiriötorjun- Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Ohjelmoitava logiikka tatekniikka, Otatieto Oy Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen Opintojaksoon kuuluu teoriaopetus, etätehtävät EEE8030 Digitaalitekniikka 1 3op, Digital Electronics 1 3cr Esko T.. 2004. Digitaalitekniikka. Edita Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. sekä laboratorioharjoituksia. Ne yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa digitaalitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja niiden keskinäiset riippuvuudet. Opiskelija tuntee digitaalitekniikan keskeiset sovellukset ja rakenteet. Hän tuntee digitaalisten ratkaisujen suunnittelusäännöt ja ymmärtää niiden sähkötekniset vaatimukset. Digitaalitekniikan olemus ja sovellukset Kombinaatiopiirit Aritmetiikka ja koodit Sekvenssipiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit Mikropiirien sähköiset ominaisuudet Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. EEE8040 Digitaalitekniikka 2 3op, Digital Electronics 2 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää digitaalitekniikan komponentteja elektroniikan laitteissa ja järjestelmissä. Hän ymmärtää muuntimien toimintaperiaatteet. Opiskelija tutustuu kytkentöjen toimintaan laboratoriossa ja osaa soveltaa datalehdistä löydettäviä esimerkkikytkentöjä. D/A-muuntimet A/D-muuntimet V/F-muuntimet Puolijohdemuistit Ohjelmoitavat logiikkapiirit Johdanto sulautettujen järjestelmien elektroniikkaan Laboratoriotehtävät Digitaaliset perusrakenteet Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen, laboratorioharjoitusten ja/tai etätehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Suoritusvaatimuksena on hyväksyttävästi suoritettu koe ja laboratorioharjoitukset. Kari Koskinen: Mikrotietokonetekniikka, sulautetut järjestelmät Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. EEE8050 Digitaalitekniikka 3 3op, Digital Electronics 3 3cr Opintojaksossa perehdytään sekä teoriatasolla että käytännössä RISC -tyyppiseen kahdeksanbittiseen mikroprosessoriin pienryhmissä tehtävillä C ja assembler -kielisillä ohjelmointitöillä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää Internettiä tietolähteenä ja pystyy sovelta- 21

maan prosessorin datamanuaalia ja sovellusoh- avulla. Itsenäisesti pienryhmissä tehtävillä oh- tä. Opintojakson suoritettuaan oppilaalle on jeita toimintojen ohjelmoinnissa. Lisäksi hänelle jelmointitöillä teoria muuntuu käytännön osaami- muodostunut selkeä näkemys elektroniikan kehi- kehittyy valmius itsenäisesti suunnitella ja to- seksi. tysprojektin eri vaiheista ja siitä, mitä asioita teuttaa mikroprosessoripohjaisia laitteita ja järjestelmiä. Harjoitustehtävien yhteydessä perehdytään ohjelma- ja laitetestaamiseen hyödyntäen eri mittalaitteita ja luodaan valmius suunnitella Opintojakson suoritus arvioidaan tentin avulla. Osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. raporttien ja esityksen tulee sisältää. Opintojakson aikana opiskelija oppii käyttämään Internettiä tiedonhankinnassa esim. etsiessään mittalaitteisiin liittyviä antureita ja komponentteja sekä ja kehittää ohjelmien testausjärjestelmiä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalle on kehittynyt valmius siirtyä käyttämään tehokkaampia prosessorimalleja. Perehtyminen Atmel atmega128 mikroprosessoriin Ajastimien / laskureiden käyttö Painonappien / näppäinten liittäminen Keskeytysten käyttö Virrankulutuksen hallinta Sarjaliikennöintipiiri USART / RS232 Yleiskäyttöinen sarjaliitäntä SPI Two -wire serial - liitäntä AD muunnin EEPROM -muistin käyttö Vahtikoira-ajastin LCD- näytön liittäminen Antureiden liittäminen Opintojaksoon kuuluu sekä teoriaopetusta että käytännön ohjelmointiharjoituksia. Teoriaosassa tutustutaan prosessoriin integroitujen piirien toimintaan, opetellaan ohjausrekisterien käyttöä ja perehdytään ohjelmointiin esimerkkiohjelmien Opiskelumateriaali Jari Koskinen: Mikrotietokonetekniikka, Sulautetut järjestelmät Pentti Vahtera: Mikro-ohjaimen ohjelmointi C - kielellä Atmel atmega128 data manuaali ja sovellusohjeet Tunneilla jaettava materiaali EEE8100 Elektroniikan erikoistyö 3op, Electronics Laboratory Course 3cr Opintojakson aikana opiskelijat suunnittelevat, rakentavat ja testaavat itsenäisesti tai pienryhmissä projektiluonteisesti analogia- ja digitaalielektroniikkaa ja/tai mikroprosessoreita sisältäviä laitteita sekä järjestelmiä. Projektin aikana opiskelija vahvistaa ja soveltaa aiemmilla elektroniikan ja sähkötekniikan kursseilla hankkimaansa taitoa ja osaamista. Opintojakso koostuu seuraavista vaiheista: projektin suunnittelu / esittely, 1-2 väliraporttia hankkeen edistymisestä, luokalle pidettävä esitys ja loppuraportti, jossa on kuvaus hankkeen tavoitteista, toteutuksesta, testauksesta, saavutetuista tuloksista sekä johtopäätöksis- hankkiessaan niihin liittyvää data- ja soveltavaa tietoa. : Projektiosaaminen Tiedonhankinta Laite- ja järjestelmäsuunnittelu Komponenttihankinta Analogiaelektroniikka, vahvistimet Digitaalielektroniikka Anturit Mikroprosessorit LCD -näytöt Liitännät Testaus Raportointi Opintojakson suoritus perustuu pienryhmissä projektina toteutettuun laite- tai järjestelmäkehittämiseen. Opintojakson aikana opiskelija saa opetusta tietoiskuina niin opettajan kuin muiden oppilaiden esittämänä. Oppimisessa korostuu ryhmätyö ja opiskelijan omatoiminen työskentely. 22