Perusturvalautakunta 16.12.2014 139 Kiteen kaupunki Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje
Sisällys 1. Ikäihmisten perhehoito 2 1.1 Perhehoidon muodot 2 1.1.1. Jatkuva perhehoito 2 1.1.2. Lyhytaikainen perhehoito 2 1.1.3. Osavuorokautinen perhehoito 3 1.2. Omaishoidon ja perhehoidon ero 3 2. Perhehoitoon hakeminen 3 3. Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen edellytykset 3 3.1. Perhehoitaja 3 3.2. Perhekoti 4 3.3. Asiakkaiden määrä perhehoidossa 4 4. Perhehoitoa määrittävät asiakirjat 5 4.1. Hoito- ja palvelusuunnitelma 5 4.2. Toimeksiantosopimus 5 4.2.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö 5 4.2.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 6 5. Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 6 5.1. Hoitopalkkio ja kulukorvaus 6 5.1.1. Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus 6 5.1.2. Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus 7 5.1.3. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus 7 5.1.4. Lyhytaikaisen osavuorokautinen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus 7 5.2. Käynnistämiskorvaus 7 6. Perhehoidon keskeytyminen 8 6.1. Perhehoitajan oikeus vapaisiin ja korvaukset vapaan ajalta 8 6.2. Perhehoitajan sairastuminen 8 6.3. Asiakkaasta johtuvat perhehoidon keskeytykset 9 7. Perhehoidon tuki ja ohjaus 9 8. Perhehoitajan eläketurva ja vakuutukset 10 9. Yhteistyö 10 10. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus 10 11. Perhehoidon asiakasmaksut 11 11.1. Jatkuva perhehoito 11 11.1.1. Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta 11 11.1.2. Asiakasmaksu osakuukauden ajalta 12 11.1.3. Asiakkaan käyttövara 12 11.2. Lyhytaikainen perhehoito 12 11.3. Osavuorokautinen perhehoito 13 11.4. Muuta asiakasmaksuista 13 12. Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo 13 13. Asiakkaan edun ja oikeuksien valvonta 13 1
1. Ikäihmisten perhehoito Keskeisiä ikäihmisten perhehoitoa säätäviä lakeja ovat perhehoitajalaki (312/1992), sosiaalihuoltolaki (710/1982), laki omaishoidon tuesta (937/2005), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä laki (734/1992) ja asetus (912/912) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen, ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoito tarjoaa kodinomaista asumista, yksilöllistä hoivaa ja turvallisuutta sekä mahdollisuuden pitempiaikaisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidon asiakas on tasavertaisessa asemassa muihin perhekodin jäseniin nähden. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös hoidettavan kotona, kun kysymyksessä on omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen hoito. Sijaishoitajan ei tällöin tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. 1.1 Perhehoidon muodot Ikäihmisten perhehoito on yksi osa ikäihmisten palvelujen kokonaisuutta. Perhehoito on sopiva hoitomuoto ikäihmiselle esim. silloin, kun hänen toimintakykyään heikentää muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. 1.1.1. Jatkuva perhehoito Jatkuva perhehoito on pitkäaikaista, ympärivuorokautista ja toistaiseksi voimassaolevaa perhehoitoa, joka kestää yli 14 vrk/kk. Jatkuvaa perhehoitoa voidaan tarjota silloin, kun ikäihmisen toimintakyky on alentunut ja hän tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa, ohjausta ja hoivaa. 1.1.2. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito on ympärivuorokautista perhehoitoa, joka kestää enintään 14 vrk/kk. Jos lyhytaikainen perhehoito jatkuu yli 14 vrk/kk, se muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi ja aiemmin tehty sopimus tarkistetaan. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota esim. omaishoidon vapaan järjestelyissä, perhehoitajan vapaan järjestelyissä tai välimuotoisena palveluna asiakkaan kotiutuessa esimerkiksi laitoshoitojaksolta. 2
1.1.3. Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee perhehoidon palvelua osavuorokautisesti, jolloin hoitoaika on alle 12 h/vrk, joko päivä- tai yöhoitona. Osavuorokautinen perhehoito voi olla jatkuvaa tai tilapäistä, jolloin se on kestoltaan enintään 14 vrk/kk. 1.2. Omaishoidon ja perhehoidon ero Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. 2. Perhehoitoon hakeminen Perhehoidon asiakkaaksi haetaan asumispalvelujen hakemuslomakkeella, joka on noudettavissa Valkoisesta talosta, osoite Savikontie 15, 82500 Kitee. Lomake on saatavissa myös ikäihmisten palveluohjaajalta, kotihoidon henkilöstöltä, terveyskeskus- ja hoivasairaalasta sekä vuorohoitoyksiköistä. Lomake on myös tulostettavissa internet sivuilta: http://kitee.fi -> perusturva ja terveys-> ikäihmisten palvelut -> asumispalvelut. Hakemus palautetaan Valkoiseen taloon, osoite Savikontie 15, 82500 Kitee. Ennen päätöstä perhehoidon aloittamisesta kartoitetaan asiakkaan hoidon, huolenpidon ja palvelujen tarve. Perhehoidon myöntämisen perusteena on pääasiassa asiakkaan alentunut toimintakyky, jonka arvioinnissa käytetään apuna mm. RaVa- indeksiä ja MMSE- muistitestiä. Perhehoito voidaan myöntää myös muista syistä erityistä harkintaa käyttäen. Asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon tapahtuu SAS- työryhmässä (Selvitä-Arvioi- Sijoitatyöryhmä). Viranhaltijapäätöksen valinnasta tekee Kiteen kaupungin hallintosäännön mukainen viranhaltija. Asiakas saa perhehoidon myöntämisestä joko myönteisen tai kielteisen kirjallisen päätöksen. Kielteisestä päätöksestä on asianomaisella oikeus esittää oikaisuvaatimus kirjallisena Kiteen kaupungin perusturvakeskukselle neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen saamisesta. 3. Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen edellytykset 3.1. Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa (Perhehoitajalaki 1 ). 3
Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 1 momentissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. (Perhehoitajalaki 1 ) Kiteen perusturvakeskuksesta annetaan tietoa perhehoitajuudesta kiinnostuneille. Perhehoito koskettaa koko perhettä, joten jo alkuvaiheessa kartoitetaan kaikkien perheenjäsenten mielipide perhehoitoperheeksi ryhtymisestä. Perhehaastattelujen jälkeen Kiteen perusturvakeskus toteuttaa ryhmämuotoisen perhehoitajavalmennuksen yhteistyössä Kiteen evankelisen kansanopiston kanssa. Perhehoitajan viisi valmiutta pitää huolta ja hoivata ymmärtää ihmisen elämänkulkua ja sen mukanaan tuomia erityistarpeita tukee läheisten ihmissuhteiden ylläpitämistä sitoutuu, kunnioittaa ja kohtelee perhehoidossa olevaa perheenjäsenenä tekee yhteistyötä asiakkaan asioissa eri tahojen kanssa (Pride-valmennus, Perhehoitoliitto ry) 3.2. Perhekoti Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin hyväksyy Kiteen perusturvakeskus. perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan turvallinen sekä perhehoitoon sopiva perhekoti on kodikas, viihtyisä ja ilmapiiriltään myönteinen perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään pelastusviranomaisen ja Kiteen perusturvakeskuksen esittämät turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet sovitusti perhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen: jatkuvan perhehoidon asiakkaalle on varattu oma huone asiakkaalla on mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa asiakkaalla on käytössään kaikki kodin yhteiset tilat perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perheenjäsenten kanssa. 3.3. Asiakkaiden määrä perhehoidossa Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa 4
vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. (Sosiaalihuoltolaki 26 a, Perhehoitajalaki 1 ). Erityisestä syystä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. (Sosiaalihuoltolaki 26 a ). 4. Perhehoitoa määrittävät asiakirjat 4.1. Hoito- ja palvelusuunnitelma Jokaiselle perhehoidon asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiomaistensa, perhehoitajan ja muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. 4.2. Toimeksiantosopimus Perhehoitajan ja Kiteen perusturvakeskuksen välille laaditaan toimeksiantosopimus. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja Kiteen perusturvakeskus sopivat hoitosuhteeseen liittyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoidon alkamista. Sopimusta tarkistetaan tilanteen muuttuessa tai jommankumman osapuolen sitä vaatiessa. Sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Jatkuvan perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään määräaikaisena. 4.2.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö 1. Sopijaosapuolet 2. Perhehoitoasiakkaan tiedot 3. Palkkion saaja 4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kustannusten korvaaminen sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen hoidon keskeytyessä 5. Käynnistämiskorvaus, erillinen luettelo tarvittavista hankinnoista ja korjauksista 6. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, sijaishoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta 7. Perhehoidon tuki 8. Perhehoidon alkaminen, sopimuksen kesto 9. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen 5
10. Perhehoitajan velvoitteet 11. Tarvittavat muut asiat 12. Allekirjoitukset 13. Toimeksiantosopimuksen tarkistaminen 4.2.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. (Perhehoitajalaki, 5 ). Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan tahon tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitajalaki, 5 ). 5. Perhehoidon palkkiot ja korvaukset Perhehoitajalaissa määritellään hoitajalle maksettavan hoitopalkkion, kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen vähimmäismäärä. Hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/ 2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Kulukorvausta ja käynnistämiskorvausta tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin (lokakuu 1951= 100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. 5.1. Hoitopalkkio ja kulukorvaus Perhehoitajalle maksetaan kutakin perhehoidossa olevaa asiakasta kohden hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Jos avio- tai avopuolisot toimivat yhdessä perhehoitajina, palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken sovitaan erikseen. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio on veronalaista, eläkettä kartuttavaa tuloa. Myös kulukorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys. Koska se ei ole perhehoitajan todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoitaja voi pyytää ennakonpidätykseen tätä koskevan muutoksen. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot. Tiedossa olevista erityiskuluista tulee sopia erikseen. Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset, kuten hygieniatuotteet, käsikauppalääkkeet jne. Mikäli perhehoidon asiakas on erityisen vaikeahoitoinen, esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan laitoshoidon tai muun ympärivuorokautisen hoidon, voi viranhaltija erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkiota. 6
5.1.1. Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio on 686,25 /kk ja kulukorvaus 588,17 /kk. Mikäli jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. 5.1.2. Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus Jatkuvan osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio on 446,78 /kk ja kulukorvaus 378,07 /kk. Osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan vähintään 8 h- 10 h/ vrk. Mikäli osavuorokautinen perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä osakuukaudelta jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. 5.1.3. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vrk/ kk. Perhehoidon palkkiota voidaan maksaa pidempään, jos lyhytaikainen perhehoito ennalta odottamattomasti jatkuu yli 14 vrk, mutta ei kuukautta pidempään. Hoitopalkkio Kulukorvaus / vrk / vrk 45,39 21,21 5.1.4. Lyhytaikaisen osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus Lyhytaikainen osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan vähintään 8 h- 10 h/ vrk. Hoitopalkkio Kulukorvaus / vrk / vrk 29,56 14,18 5.2. Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalain 3 mukaan perhehoitajalle maksetaan korvausta perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Vuonna 2015 käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2916,43 euroa/ asiakas. Käynnistämiskorvaus kattaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvat tarpeelliset ja välttämättömät kustannukset. Enimmäismäärään saakka voidaan asiakaskohtaisesti korvata hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisista kodin 7
muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi alkuvaiheen vaate- ja muita perushankintoja. Perhehoitaja laatii luettelon asiakkaan tarvitsemista tarvikkeista ja kodissa tehtävistä muutostöistä, minkä pohjalta arvioidaan ja päätetään käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos toimeksiantosopimus päättyy lyhyehkön ajan kuluessa, asiakas siirtyy pois perhehoidosta tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. 6. Perhehoidon keskeytyminen 6.1. Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja hoitopalkkio vapaan ajalta Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kolme arkipäivää kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on toiminut perhehoitajana toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta. Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä ei vaikuta vapaan kertymiseen. Vapaan toteuttamiseksi perhehoitajalle maksetaan kuukauden ja viikon hoitopalkkion suuruinen määrä/hoidettava/ kalenterivuosi (ns. 13. kuukauden hoitopalkkio). Perhehoitaja vastaa asiakkaan hoidon järjestämisestä vapaansa aikana. Mikäli asiakas siirtyy perhehoitajan vapaan ajaksi Kiteen perusturvakeskuksen järjestämään varahoitoon, ns. 13. kuukauden hoitopalkkiota ei makseta. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt. Vapaat voi pitää myös yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee sopia kotihoitoa tukevien palvelujen esimiehen kanssa hyvissä ajoin vapaiden toteuttamisesta, mikäli asiakas tarvitsee Kiteen perusturvakeskuksen järjestämää varahoitoa perhehoitajan vapaan ajaksi. Mikäli perhehoidossa on useampia asiakkaita, tulee perhehoitajan järjestää vapaa kaikkien asiakkaiden osalta yhtäaikaisesti. Lyhytaikaisesta perhehoidosta kertyvät vapaat on huomioitu hoitopalkkion määrässä. 6.2. Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki, 1 ). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan lääkärintodistus. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja Kiteen perusturvakeskuksen järjestäessä varahoidon asiakkaille, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä 8
arkipäivältä. Kulukorvauksesta vähennetään 1/3, jos asiakas siirtyy perhekodista muualle hoitoon. Mikäli perhehoitajan sairaus jatkuu pidempään, hoitopalkkiota ei makseta. Kulukorvauksen maksaminen päättyy 30 vrk:n jälkeen. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää, että perhehoitaja on toiminut tehtävässään vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkamista. Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan sekä täysimääräisen hoitopalkkion ja kulukorvauksen jatkuvan perhehoidon asiakkaista. Kiteen perusturvakeskus pyrkii järjestämään tarvittaessa hoitajan perhehoitajan avuksi. Kela arvioi ja päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta. 6.3. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta (esim. laitoshoito, vierailu omaisten luona) ei vähennä hoitopalkkiota. Yli 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo vähentää hoitopalkkiota, jolloin alennus lasketaan vuorokausitaksan mukaisesti. Jos jatkuvan perhehoidon keskeytykset ylittävät 30 vrk/kalenterivuosi, ei hoitopalkkiota ylimenevältä ajalta makseta. Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta ei vähennä kulukorvausta, mutta tämän jälkeen kulukorvauksesta maksetaan 50 % enintään 30 vrk poissaolon ajalta. Kulukorvausta voidaan 30 vrk:n jälkeen maksaa 50 %, mikäli perhehoitaja pitää asiakkaalle huonetta varattuna ja perhehoito jatkuu keskeytyksen jälkeen. Tällöin kuitenkin asiakkaan perhehoitoon paluun ajankohta tulee olla tiedossa. Muussa tapauksessa kulukorvausta ei ylimenevältä ajalta makseta. Tulo- ja lähtöpäivä katsotaan asiakkaan perhehoitopäiväksi. Jos tilapäisen perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy asiakkaasta aiheutuvasta syystä, ei hoitopalkkiota ja kulukorvausta keskeytyksen ajalta suoriteta. 7. Perhehoidon tuki ja ohjaus Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle nimetään jokaista hoidettavaa varten vastuuhoitaja. Vastuuhoitajana toimii aluejaon mukainen kotihoidon sairaanhoitaja. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. (Perhehoitajalaki, 7 ) Kotihoitoa tukevien palvelujen esimies ja perusturvan henkilöstö tekevät perhekotiin ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä ja pitävät muutenkin yhteyttä perhehoitajaan. 9
Perhehoitajille korvataan pääsääntöisesti yksi enintään kahden päivän koulutus vuodessa, jonka kustannukset jaetaan sijoittajakuntien kesken. Koulutukseen osallistumisesta neuvotellaan perhehoitajan ja kotihoitoa tukevien palvelujen esimiehen kesken. Työnohjausta tarvitessaan perhehoitaja ottaa yhteyttä kotihoitoa tukevien palvelujen esimieheen ja neuvottelee työnohjauksen käytännön toteuttamisesta (esim. työnohjaaja, työnohjauksen pituus, käyntitiheys) hänen kanssaan. 8. Perhehoitajan eläketurva ja vakuutukset 8.1. Eläketurva Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 58 60 -vuotiaana eläkkeelle. Eläkkeelle siirtymisestä perhehoitajan on tiedotettava hyvissä ajoin. 8.2. Vakuutukset Kiteen perusturvakeskus ottaa perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeksiantosopimussuhteisessa tehtävässä tapahtuvan tapaturman varalta (Tapaturmavakuutuslaki 608/48). Perhehoitoasiakkaan aiheuttamien vahinkojen varalta Kiteen perusturvakeskuksella ei ole erillistä vahingonkorvausvastuuvakuutusta, joten on suositeltavaa, että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Kiteen perusturvakeskus ei ole vakuuttanut perhehoitoon sijoitettuja asiakkaita. 9. Yhteistyö Perhehoitaja toimii yhteistyössä perhehoidossa olevan asiakkaan lähiomaisten, asiakkaan hoitoon osallistuvien viranomaisten ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Perhehoitajan tulee pitää kotihoitoa tukevien palvelujen esimiestä ajan tasalla perhekodin tilanteesta ja ilmoittaa hänelle: 1. asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset 2. asiakkaan poissaolot perhekodista 3. perhehoitajan sairastumiset tai muut esteet perhehoitajana toimimiseen 4. perhehoitajan vapaat ja vapaiden järjestelyt 5. muutokset perhekodissa ja muut mahdolliset perhehoitoon vaikuttavat seikat. 10. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus 10
Perhehoitaja on vaitiolovelvollinen, joten hän ei saa ilmaista sivullisille asiakkuuden perusteella saamiaan tietoja. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, tietoja voi antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 11. Perhehoidon asiakasmaksut Perhehoidon asiakasmaksut perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lain 1 :n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, ellei lailla ole toisin säädetty. Asiakasmaksu voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (2 ). 11.1. Jatkuva perhehoito Jatkuvassa perhehoidossa noudatetaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksutaksaa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 c, asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 19 ). Jatkuvan perhehoidon asiakkaalta perittävä kuukausimaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan ja voi olla enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista. Jos jatkuvassa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 % edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan puoliso on myös jatkuvassa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, peritään perhehoidon asiakkaalta asiakasmaksua hänen maksukykynsä mukaan kuitenkin enintään 85 % nettokuukausituloista. Jatkuvaan perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan reseptilääkkeiden omavastuuosuuden korvaa kunta. Kunta sopii laskutuksesta apteekin kanssa. 11
11.1.1. Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta Asiakkaan perhehoidon keskeytyessä yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys samaan kalenterikuukauteen. Jos keskeytys kestää yhtäjaksoisesti koko kuukauden (30 vrk), maksua ei keskeytysajalta peritä lainkaan. Jos perhehoito keskeytyy laitoshoidon, laitoskuntoutuksen tai palveluasumisen vuoksi, ei maksua peritä myöskään viiden päivän ajalta. Kun jatkuva perhehoito keskeytyy asiakkaan poissaolon vuoksi yli viideksi päiväksi ja maksu peritään viideltä omavastuupäivältä, määräytyy maksu tältä keskeytyneeltä kuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x (toteutuneet perhehoidon päivät + ko. kuukauden omavastuupäivät) ko. kuukauden kalenteripäivät Perhehoidosta lähtöpäivä ja perhehoitoon tulopäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. 11.1.2. Asiakasmaksu osakuukauden ajalta Kun jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x toteutuneet perhehoidon päivät ko. kuukauden kalenteripäivät Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. 11.1.3. Asiakkaan käyttövara Perhehoidossa olevan asiakkaan vähimmäiskäyttövaran suuruudesta säädetään laissa sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista (7 c ). Perhehoidon asiakasmaksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 105 euroa (v. 2014). Käyttövara on tarkoitettu asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön asiakkaan toiveiden ja mieltymysten mukaan. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista perhehoitajan tulee sopia asiakkaan, asiakkaan edunvalvoja tai asioiden hoitajana toimivan henkilön kanssa. 11.2. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksujen osalta noudatetaan Kiteen perusturvakeskuksen lyhytaikaisen palveluasumisen asiakasmaksutaksaa 38,10 / vrk. 12
Lyhytaikaisesta perhehoidosta asiakasmaksu peritään toteutuneilta perhehoidon käyttöpäiviltä. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, on asiakasmaksu 11,30 /pv. Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua lähtöpäivältä peritä. 11.3. Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautisen perhehoidon asiakasmaksu perustuu asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (13 ), jolloin maksu on jatkuvassa ja lyhytaikaisessa osavuorokautisessa perhehoidossa 17,60 /vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, on asiakasmaksu 11,30 /pv. Osavuorokautiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy osavuorokautisen perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua lähtöpäivältä peritä. 11.4. Muuta asiakasmaksuista Perhehoidossa oleva asiakas maksaa terveydenhuoltomenonsa (mm. sairaalahoito, kuntoutus, ambulanssikyydit) itse. Mikäli asiakkaalla ei ole varallisuutta lääkkeiden, silmälasien, piilolinssien tai proteesien hankintaan sekä muihin ei-tavanomaisiin terveydenhuoltomenoihin, asiakkaan on tarvittaessa mahdollista hakea toimeentulotukea. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksua tai päivätoiminnan maksua. 12. Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu asiakkaalle itselleen, hänen edunvalvojalleen tai asioiden hoitajana toimivalle henkilölle. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan kanssa. 13
13. Asiakkaan edun ja oikeuksien valvonta Perhehoitoasiakkaalle haetaan tarvittaessa edunvalvojaa, mikäli henkilö ei kykene itse huolehtimaan itsestään ja valvomaan etujaan. Perhehoitaja ei voi toimia asiakkaan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana Jos asiakas on tyytymätön perhehoidossa saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä asiassa sosiaaliasiamiehen puoleen. Kiteen kaupungin sosiaalisasiamiehenä toimii Riitta Manninen-Rouvali, jonka yhteystiedot ovat: Puh: (013) 337 4217 ma - pe klo 9-11.30 Sähköposti: riitta.manninen-rouvali@jns.fi Osoite: Joensuun kaupunki, Sepänkatu 33 A, 80100 JOENSUU. 14