Lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/Epost Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy/Humanistinen ammattikorkeakoulu Rehtori/toimitusjohtaja Tapio Huttula tapio.huttula@humak.fi 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen HUMAK pitää toimilupaehtoja koskevaa esitystä hyvänä. Erityisesti on tärkeää, että perusteet lähtevät koulutustarpeen olemassa olosta. Koulutustarpeeseen täytyy olla mahdollista vastata HUMAKin edustamilla pienillä toimialoilla myös valtakunnallisesti. HUMAKin mielestä on myös hyvä, että ammattikorkeakoulun tarvitsemaa kokoa arvioidaan suhteessa koulutustarpeeseen. Koko ja voimavarojen riittävyys on arvioitava juuri toimialojen kokoon ja niiden tarpeisiin. Ammattikorkeakoulun toimilupa pykälä keskittyy pääsääntöisesti koulutustehtävän määrittelyyn jättäen huomiotta ammattikorkeakoulun roolin tutkimus ja kehittämistehtävissä sekä aluevaikuttavuuteen liittyvissä tehtävissä (Laki 4 ). Toimilupaa myönnettäessä ja myöntämisedellytyksiä arvioitaessa tulisi koulutustehtävän lisäksi määritellä ammattikorkeakoulun keskeiset tehtävät alueen työelämän ja aluekehityksen tukemisessa ja vaikuttavuudessa sekä määrittää ammattikorkeakoulun rooli tutkimusjärjestelmässä. Ammattikorkeakoulujen autonomian edistämiseksi ja turvaamiseksi tulisi toimilupamenettelyssä koulutuksen ohjausta koskevaa säännöstöä myös väljentää. Toimiluvan myöntämismenettelyssä ei mainita, minkälaisella arviointiprosessilla ja kriteereillä toimiluvan hakijan hakemus arvioidaan ennen toimiluvan myöntämistä. Arviointimenettely tulisi esitellä lain perustelutekstissä. Toimilupaehdot ja myöntämiskriteerit täyttävät ja vakituisen toimiluvan saavat ammattikorkeakoulut tulisi kirjata uuteen ammattikorkeakoululakiin. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse HUMAK kannattaa koulutusohjelmapäätöksistä luopumista. On kuitenkin tarkoituksenmukaista, että ammattikorkeakoulu voi halutessaan toteuttaa koulutuksen myös koulutusohjelmina. HUMAKin mielestä on hyvä, että joustavien aikuiskoulutusmuotojen osuus toiminnassa korostuu uudessa lainsäädännössä. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat uusia mahdollisuuksia maksupalvelutoiminnan kehittämiseen. Tämän toiminnan mahdollistaminen ei pidä kuitenkaan johtaa siihen, että julkisen rahoituksen osuutta tultaisiin tulevaisuudessa vähentämään. HUMAK pitää esityksessä olevaa koulutusvastuun määrittelyä toimivana. On tärkeää, että lainsäädännössä on täsmällisesti määritelty, että perustutkintojen osalta toimilupaan kirjattuun koulutusvastuuseen liittyy selkeä velvollisuus koulutuksen toteuttamiseen ja että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta kyseessä on mahdollisuus. Tämä määrittely lisää ammattikorkeakoulun autonomiaa sen pohtiessa työelämän tarpeisiin
vastaamista. Vastaava pätee myös ammattikorkeakoulun mahdollisuuteen valita opetuskieleksi tarvittaessa muukin kuin äidinkieli. Tutkinnon osien toteutus ja tarjonta pienempinä kokonaisuuksina joko avoimen ammattikorkeakoulun kautta tai erillisinä opintoina täydennyskoulutuksena on kannatettavaa (17 ). Samoin mahdollisuus toteuttaa koulutusta myös tilauksesta tapahtuvana maksupalveluna. Tässäkin täytyy kuitenkin muistaa, että toimialojen työnantajien ja muiden tilaajien resurssit tilata koulutusta vaihtelevat suuresti. Maksupalvelutoiminnan mahdollistamisella ei tästä syystä saa olla vaikutusta perusrahoituksen suuruuteen. Lainsäädännössä tulisi olla myös selkeät määräykset siitä, miten koulutusvastuuta voidaan tarkistaa. Järjestelmästä tulee liian jäykkä, jos pienetkin tarkistukset edellyttävät valtioneuvoston päätöstä. Koulutusvastuun tarkistaminen ja muuttaminen tulisi voida tehdä opetus ja kulttuuriministeriön kanssa käytävien sopimusneuvottelujen yhteydessä koulutustehtävän tarkoituksenmukaisuuden ja joustavuuden takaamiseksi mm. työelämän koulutustarpeiden nopeasti muuttuvassa tilanteessa. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amktutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yhexamen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings och examensspråk) Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnossa on esityksessä ehdotettu tutkintonimikkeiksi viittomakielentulkki (AMK) ja tulkki (AMK) tai asiointitulkki (AMK) nimikkeitä. HUMAKin ja Diakin yksimielinen kanta on, että molemmille tulkkikoulutuksille soveltuu parhaiten yhteinen tutkintonimike tulkki (AMK). Vastaavasti ylemmässä amktutkinnossa tutkintonimike olisi tulkki (ylempi AMK). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutusohjelman opetussuunnitelmaa muokataan niin, että se jatkossa soveltuu molemmista tulkkikoulutuksista valmistuneille opiskelijoille. Puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelmalla ei ole ollut vielä tutkintonimikettä lainkaan. Tutkintonimikkeestä on käyty keskustelua alan työelämätahojen kanssa ja heidän mukaansa tulkki (AMK) tutkintonimike on toimiva. Esityksessä ehdotettu asiointitulkki (AMK) ei profiloi ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa riittävän selkeästi suhteessa toisen asteen asioimistulkin ammattitutkintoon. Viittomakielentulkki (AMK) nimike on alan työelämätarpeiden muutoksista johtuen liian kapea kuvaamaan viittomakielentulkkien monimuotoistuvaa työkenttää. Suurimmalle osalle kuulovammaisista lapsista leikataan sisäkorvaistute, minkä myötä pelkän viittomakielentulkkauksen tarve tulevaisuudessa vähenee, joskaan ei poistu. Sen sijaan tulkkeja tarvitaan jatkossa esimerkiksi erilaisten puhetta tukevien kommunikaatiomenetelmien tulkkauksessa. HUMAKissa opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa vastaamaan näitä tarpeita. Diakin viittomakielentulkin koulutusohjelmassa voi suuntautua jo nyt kommunikaatiomenetelmien tai viittomakielen tulkkaukseen. Tulkki (AMK) nimike soveltuu hyvin molempiin painotuksiin. Tutkintonimikkeissä tulisi asetukseen saada ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta käyttöön maisteri AMK nimike.
5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram kts. edellä kohta 3 HUMAK kannattaa koulutusohjelmapäätöksistä luopumista. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen 7. Amklain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller HUMAK pitää siirtymäsäännöstä tarpeellisena. Siirtymäsäännöksen pituutta arvioitaessa, tulee huomioida ko. ammattikorkeakoulun tutkintojen antotilanne. Järjestettävien koulutusohjelmien kestosta ja ammattikorkeakoulun muista sitoumuksista riippuen tulee pituutta tarkastella aina tapauskohtaisesti. Myös opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkintonsa loppuun laadukkaassa opetuksessa ja ympäristössä opiskelijan oikeusturva huomioiden. Siirtymäsäännös on tarpeellinen myös hyvän henkilöstöpolitiikan hoitamisen näkökulmasta siirtymäaikana. 8. Kysymykset koskien opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings och kulturverksamhet Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakouluuudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? Esitetyn rahoitusmallin vaikutusten arvioiminen uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on haasteellista, koska vielä ei ole tiedossa, kuinka rahoitusmalli lopulta tulee toimimaan ja kuinka se tulee kohtelemaan ammattikorkeakouluja. Lakiin kaavailtu siirtymäsäännös, jonka mukaan rahoituksen muutos voi olla enimmillään olla +/ 3 % / vuosi on tarpeellinen ja antaa mahdollisuuden talouden tasapainottamiseen siirtymäaikana. HUMAK pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulut voivat itse vaikuttaa toimintansa tuloksellisuuteen. Osan mittareiden osalta ammattikorkeakoulujen vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat ammattikorkeakoulun tehtävän mukaan. Esimerkiksi T&Ktoiminnan ulkoisen rahoituksen hankintamahdollisuudet ovat humanistisella ja kasvatusalalla olennaisesti heikommat kuin tekniikan tai liiketalouden alalla. Sama pätee maksupalvelutoiminnan laajentamismahdollisuuksiin. Työelämän toimijoiden mahdollisuudet panostaa tutkimus ja kehittämistoimintaan vaihtelevat suuresti koulutusaloittain. Tämä tulisi jotenkin huomioida rahoitusmallissa. Aikuiskoulutuksen osalta aikuisopiskelijat, jotka opiskelevat työn ohessa, eivät pysty samassa suhteessa saavuttamaan 55 opintopisteen tavoitetta, vaikka opintoprosessi sen mahdollistaisikin. Aikuiskoulutukseen
profiloituneet ammattikorkeakoulut joutuvat tässä suhteessa heikompaan asemaan kuin ne ammattikorkeakoulut, joissa aikuiskoulutus on suhteessa pienempää. Rahoitusmalli ei näiltä osin tue aikuiskoulutukseen profiloituneita ammattikorkeakouluja. Sama pätee avoimen ja täydennyskoulutuksen toteutukseen. HUMAKin mielestä 55 opintopisteen osuutta (painokerroin 26) rahoitusmallissa voitaisiin reilusti pienentää, esimerkiksi painokertoimeen 11, joka on sama kuin yliopistojen rahoitusmallissa. Tuloksellisuuteen pohjautuva rahoitusmalli on käytännössä nollasummapeliä. Ammattikorkeakoulut kilpailevat jatkuvasti toisiaan vastaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että ministeriön antamat ohjeet ja määräykset, joiden pohjalta eri suorituksia kirjataan ja raportoidaan, täytyy olla mahdollisimman selkeät. Olennaista on myös, että ministeriö seuraa ja valvoo, että ohjeita noudatetaan. HUMAK pitää hyvänä, että lakiin on suunniteltu valtuutussäännös, jolla ministeriöllä on mahdollisuus hakemuksesta korottaa ammattikorkeakoulun yksikköhintaa. Sen avulla voidaan hoitaa mm. edellä mainitut poikkeavat profiilit ja tehtävät (esimerkiksi aikuiskoulutuspainotteisuus ja opetus ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut koulutukselliset erityistehtävät). Strategiarahoituksen määrää tulisi tarkentaa. Mieluiten sen osuus pitäisi olla määritelty painokertoimena suoraan koko rahoituksen kokonaissummassa, kuten yliopistojen rahoitusmallissa on. Tähän pitäisi varautua ammattikorkeakouluuudistuksen toisessa vaiheessa. HUMAK kannattaa lopulliseen malliin samaa painokerrointa kuin yliopistoilla on, eli 10 myös ammattikorkeakouluille. Näin voitaisiin ammattikorkeakouluille taata myös riittävä rahoituksellinen uudistumiskyky. Rahoitusmalliin suunniteltu siirtymäsäännös on tarpeellinen. On tärkeää, että rahoituksessa tapahtuvia muutoksia vaimennetaan siirtymävaiheessa. Ovatko esitetyt koulutuksen ja tktoiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? TKtoiminnan osuus rahoituksesta (painokerroin 15) on HUMAKin mielestä varsin sopiva. Sen sijaan TKtoiminnan mittareita pitäisi muuttaa. HUMAK painottaisi mallissa ulkoisen rahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan sijaan koko TKtoiminnan osuutta ja opiskelijoiden osallistumista TKtoimintaan (esimerkiksi TKtoiminnassa tuotetut opintopisteet). Samalla ammattikorkeakoulujen roolia TKItehtävien hoitamisessa ja TKItoimijana tulisi selkeyttää. TKIrahoituksen painokertoimeksi riittäisi 6 %, jossa ulkopuolien TKrahoituksen osuus olisi 2 % (mallissa 4 %). Näin vältyttäisiin ulkopuolien rahoituksen saamisen hankaluuksilta ja ulkopuolelta saatava TKtoimintaan saatava rahoitus olisi todellista ko. toimintaan suunnattua rahaa. Maksullisen palvelutoiminnan käsite vaatii ohjeistuksen tarkentamista. Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Aikuiskoulutuksen osalta aikuisopiskelijat, jotka opiskelevat työn ohessa, eivät pysty samassa suhteessa saavuttamaan 55 opintopisteen tavoitetta, vaikka opintoprosessi sen mahdollistaisikin. Aikuiskoulutukseen profiloituneet ammattikorkeakoulut joutuvat tässä suhteessa heikompaan asemaan kuin ne ammattikorkeakoulut, joissa aikuiskoulutus on suhteessa pienempää. Rahoitusmalli ei näiltä osin tue aikuiskoulutukseen profiloituneita ammattikorkeakouluja. Sama pätee avoimen ja täydennyskoulutuksen toteutukseen. HUMAKin mielestä 55 opintopisteen osuutta (painokerroin 26) rahoitusmallissa voitaisiin reilusti pienentää, esimerkiksi painokertoimeen 11, joka on sama kuin yliopistojen rahoitusmallissa. Koulutuksen osuus (85 %) korostuu rahoitusmallissa. Koulutuksen osuudesta voitaisiin siirtää strategiarahoitukseen esimerkiksi 10 % turvaamaan mm. ammattikorkeakoulujen toiminnan ja
työelämälähtöisyys rakenteiden kehittämistä. Rahoitusmallin opiskelijapalaute kohtaan liittyvän OPALAkyselyn kysymyksiä tulee harkita ja kehittää siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja kehittävät paremmin opetusta ja harjoittelua (esim. kysymykseen: Valmistumisen jälkeisessä työssä voin hyödyntää ammattikorkeakoulussa oppimaani, on valmistumassa olevan opiskelijan vaikea arvioida tulevaa, vastaus perustuu enemmän mielikuvaan tulevasta, ei todellisuuteen). Mittaavatko tutkimus ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tktoimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Kannatetaan ylempien tutkintojen liittämistä tktoimintaan opinnäytetyöt tehdään työelämän tarpeisiin. Tällä on merkitystä sekä valtakunnallisesti että alueilla; opinnäytetyöt palvelevat työelämän prosessien kehittämistä sekä toimintatapojen laadun kehittämistä. Ulkopuolisen tktoiminnan rahoitus: määrittelyn laajennus tarpeen. Rahoituksen piiriin tulisi voida liittää esim. kansalliset yhteisöt, yritykset, järjestöt. 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen HUMAK pitää tärkeänä perusteluissa esitettyä tavoitetta ammattikorkeakoulujen autonomisen roolin vahvistamista erityisesti koulutustehtävän suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla olemme kuitenkin huolissamme siitä, että ammattikorkeakoulujen autonomia ei esityksessä näyttäisi vahvistuvan. Perusteluissa korostetaan yhteisen tahtotilan luomista ammattikorkeakoulujen aseman kehittämisestä kansallisessa tutkimusjärjestelmässä. Tässä yhteydessä viitataan mm. professori Maassenin arviointiryhmän raporttiin. Näkökulma on tärkeä, mutta esitykset eivät mitenkään ota kantaa tähän asiaan. Asia jää itse asiassa täysin käsittelemättä uudistuksessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että vaikka ammattikorkeakoulujen tehtäväpykälää ei avattaisikaan, niin asiaa linjattaisiin esimerkiksi hallituksen esityksen perusteluissa tai toisena vaihtoehtona tarkennettaisiin ammattikorkeakoulun toimiluvassa ammattikorkeakoulun tekemän esityksen perusteella. Erityisen harmillista on, jos ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiotoiminnassa ei avata lakiesityksessä mitenkään. Tämä ratkaisu jättää ammattikorkeakoulut hyvin pitkälti tyhjän päälle. Juuri nyt tarvittaisiin linjauksia siitä, millainen ammattikorkeakoululaitos Suomessa tarvitaan 2020luvulla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Yhteistyötä on kuitenkin vaikea kehittää niin kauan kuin ammattikorkeakoulujen asema ja rooli tutkimusjärjestelmässä on määrittelemätön tai rooli on vähintäänkin hämärä. HUMAK pitää hyvän henkilöstöpolitiikan korostamista tärkeänä. Uudistus on vietävä läpi vastuullisesti.
10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer Lakiluonnoksessa on pidetty opiskelijakunnan asema entisenlaisena. Lain opiskelijakuntaa koskeva kohta tulisi muuttaa yliopistolain ylioppilaskuntaa vastaavaksi opiskelijakunnan aseman ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Vahva opiskelijakunta auttaa ammattikorkeakoulun roolin vahvistamisessa ja toiminnan tunnetuksi tekemisessä. Rahoitusmallin mukaan laaditut ammattikorkeakoulujen laskentamallit (koelaskelmat) tulisi olla kaikkien ammattikorkeakoulujen nähtävissä. Tämä lisäisi valmistelun avoimuutta, laskennan luotettavuutta ja antaisi mahdollisuuden mallien vaikutusten vertailtavuuteen. ASETUSLUONNOS: HUMAK ja Diak 25 TOIMILUVAN HAKEMINEN Kohdan 4 perusteluihin viitaten, viittomakielentulkki nimike tulisi korvata nimikkeellä tulkki (AMK), josta tulisi myös nimike puhuttujen kielten tulkkikoulutuksesta valmistuville tulkeille. Vastaavasti ylemmässä AMKtutkinnossa tutkintonimike olisi tulkki (ylempi AMK). Opintopistemäärät: tulkki (AMK): 210/240 op tulkki (ylempi AMK): 90 op