Keskustelutilaisuus yliopistojen rahoitusmallista 18.5.2015
Asialista Tilaisuuden avaus ja yliopistojen rahoitusmallia uudistavan työryhmän tehtävä Työryhmän kokoonpano ja tehtävä Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja työnjako Muut esille nousevat asiat Kokouksen päättäminen
Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus 2017 alkaen OKM asetti 12.11.2014. työryhmän yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Työn määräaika 30.11.2015 jäsenet: ylijohtaja Tapio Kosunen, OKM (pj.); rehtori Kaija Holli, Tampereen yliopisto; rehtori Jukka Kola, Helsingin yliopisto; professori Jorma Mattinen, Åbo Akademi; rehtori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto; rehtori Tuula Teeri, Aalto-yliopisto; toiminnanjohtaja Leena Treuthardt, Suomen yliopistot Unifi ry; pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia; opetusneuvos Jorma Karhu, OKM; johtaja Riitta Maijala, OKM; johtaja Hannu Sirén OKM sihteerit opetus- ja kulttuuriministeriöstä: opetusneuvos Tomi Halonen, opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetusneuvos Maarit Palonen ja ylitarkastaja Jukka Haapamäki asiantuntijat: hallitusneuvos Immo Aakkula (lainsäädäntö)
Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus 2017 alkaen Työryhmän tehtävänä on arvioida yliopistojen toiminnassa, toiminnan tietopohjassa sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa tapahtuneiden muutosten pohjalta tarpeet rahoitusmallin tarkistamiseksi, mm. erikoistumiskoulutusten asema julkaisukanavien tasoluokituksen (Julkaisufoorumi) tasoluokkien uudelleen arviointi laadullinen työllistyminen muut mahdolliset kehittämiskohteet ja indikaattorien tarkennukset Rahoitusmalli on uudistettu vuonna 2013 ja tarkistettu vuonna 2015 Vakauden ja ennustettavuuden säilyttämiseksi työryhmän tehtävänä on laatia tarkistettu ehdotus mallista: kyseessä ei ole mallin kokonaisuudistus Rahoitusmallin perusrakenne ja perustehtävien keskinäiset painotukset säilytetään ennallaan
Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus 2017 alkaen Rahoitusmalliehdotuksen tulee vahvistaa mm. laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta turvata pitkäjänteisen kehittämisen mahdollisuudet ottaa huomioon yo lakisääteiset tehtävät olla läpinäkyvä, selkeä, vakaa ja luotettava Työryhmän tulee ottaa huomioon seuraavan HO:n linjaukset Työryhmän tulee laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista ja muista toimenpiteistä Yliopistojen rahoitusmallin tehtävä on jakaa yliopistojen valtionrahoitus yliopistojen kesken sisäinen kohdentaminen osa korkeakoulun omaa päätöksentekoa Valmisteluprosessi laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja yliopistojen kanssa kuulemistilaisuudet, lausuntokierrokset
Yliopistojen rahoitusmallityöryhmän aikataulu
YO-rahoitusmalli - keskusteluluonnos malliksi 2017 väritettyinä osiot, joihin työryhmän keskusteluissa esitetty muutoksia
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Työryhmä keskustellut 55 op suorittaneet -laskennan tarkennuksista Erikoistumiskoulutusten lisäämisestä osaksi rahoitusmallia Laadullisen työllistymisen lisäämisestä osaksi rahoitusmallia Tutkintojen tilastoluokitusten muuttamisesta osana kansainvälisen ISCED-luokituksen muuttamista Lisäksi on päätetty opiskelijapalautteen keräysajankohdan muuttamisesta
100% Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset 55 op Opintopistejakaumat 2013 opiskelijoilla 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Yli 75 opintopistettä 60 74 opintopistettä suorittaneet 56 59 opintopistettä suorittaneet 45 55 opintopistettä suorittaneet 30 44 opintopistettä suorittaneet 15 29 opintopistettä suorittaneet 1 14 opintopistettä suorittaneet 0 opintopistettä suorittaneet
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset 55 op Työryhmän ehdotusluonnos 55 op suorittaneiden tilastoinnin muutoksiksi Laskentatavan muutos siten, että mukaan tulevat keväällä aloittaneet ja tilastointijaksolla tutkinnon suorittaneet Perusjoukoksi muutetaan tilastovuotta aiemman vuoden syksyn opiskelijat, keväällä aloittaneet lisätään perusjoukkoon Jatkossa esim. 20.9.2017 katsotaan 20.9.2016 kirjoilla olleiden opintosuoritukset syyslukukaudelta 2016 ja kevätlukukaudelta 2017 valmistuneet tulevat huomioiduiksi Aiemmin katsottu tilastovuoden opiskelijat, esim. 20.9.2014 kirjoilla olleilta tilastoitu suoritukset syksyltä 2013 ja keväältä 2014 valmistuneet jääneet pois tilastoinnista Perusjoukolta lasketaan opintopisteiden kertymä tilastointipäivään mennessä. Keväällä aloittaneet lisätään perusjoukkoon ja heidän opintosuoritustensa tulee olla 27 opintopistettä, jotta suoritukset tulevat laskentaan mukaan. Yli 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden ko. vaatimusrajan yli menevät pisteet lasketaan mukaan seuraavan vuoden tilastointiin. => Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset erikoistumiskoulutukset Työryhmän ehdotusluonnos erikoistumiskoulutusten lisäämiseksi osaksi rahoitusmallia Erikoistumiskoulutuksen opintopistesuoritukset osaksi rahoitustekijän Avoimena yliopisto-opetuksena ja erillisinä opintoina suoritetut opintopisteet laskentaan. Mittarin painoarvoa ei muuteta (2%). Rahoitusmallilla jaettavaan kehykseen tulee lisäyksenä 2 milj. euroa aikuiskoulutuksen nykyisestä erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun varatusta määrärahasta. Erikoistumisopintojen opintopistemäärän kehitystä seurataan ja arvioidaan muutoksen vaikutuksia mm. avoimen yliopisto-opetuksen edellytysten kannalta. Seuranta kirjataan ehdotuksena työryhmän raporttiin. => Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset laadullinen työllistyminen Työryhmä on tarkastellut vaihtoehtoja laadullisen työllistymisen mittaamiseksi Tilastokeskuksen ammattiasematarkastelu Tarkastelu palkkaustietojen perusteella Tarkastelu Aarresaaren uraseurantapalveluun kerättyjen tietojen perusteella Palkkaustiedot Palkkaus vaihtelee suuresti aloittain ja myös monilla aloilla myös alueittain Yliopistot eivät voi juuri vaikuttaa alan tai alueen palkkaustasoon Tehtävät, joihin työllistytään valmistumisen jälkeen vaihtelevat merkittävästi ja urakehityksen huomioiminen haasteellista mittarina Ei katsottu mahdolliseksi jatkokehitettäväksi mittariksi rahoitusmallin näkökulmasta Tilastokeskuksen ammattiasematarkastelu Ammattiasematarkastelu tarjoaa pohjatietoja siitä, millaisiin tehtäviin työllistytään (johtajat, erityisasiantuntijat, asiantuntijat jne.) pohjautuu tehtävänimikkeisiin Alakohtainen vaihtelu erittäin suurta tyypillisesti ammattiin kouluttavilla aloilla ammattiaseman tarkastelu mahdollista, monilla aloilla hyvin suuri osuus, joiden ammattiasemasta ei tietoa Ei katsottu mahdolliseksi mittariksi rahoitusmallin näkökulmasta
Vuonna 2009 valmistuneiden maisterien ammattiasema 2012 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Eläinlääketieteell. koulutus Farmasian koulutus Hammaslääketieteell. koulutus Humanistinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Kuvataidealan koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Lääketieteellinen koulutus Maatalous metsätiet. koulutus Musiikkialan koulutus(yliop.) Oikeustieteellinen koulutus Psykologian koulutus Taideteollinen koulutus Teatt.,tanssial. koul.(yliop.) Teknillistieteellinen koulutus Teologinen koulutus Terveystieteiden koulutus Yhteiskuntatieteell. koulutus Kaikki Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto ja asiakaspalvelutyönt. Palvelu ja myyntityönt. Muu Ei tietoa
Vuonna 2009 valmistuneiden maisterien ammattiasema 2012 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Aalto yliopisto Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Lappeenrannan tekn. yliopisto Oulun yliopisto Sibelius Akatemia Svenska handelshögskolan Tampereen tekn. yliopisto Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto ja asiakaspalvelutyönt. Palvelu ja myyntityönt. Muu Ei tietoa Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Kaikki
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset laadullinen työllistyminen Aarresaaren uraseurantapalvelun tiedot Aarresaari-kysely tehdään tällä hetkellä kahden vuoden välein Kyselyssä kysytään valmistuneilta työssä olevilta mm. kuinka hyvin työ vastaa saatua koulutusta Kattaa suurimman osan yliopistoista, mutta ei kaikkia Aarresaaren tulokset ovat nähtävissä mm. töissä.fi-sivustolta Työryhmän ehdotusluonnos laadullisen työllistymisen mittaamisen kehittämiseksi Laadullinen työllistyminen otetaan jatkokehitettäväksi rahoitustekijäksi. Tarkasteluun otetaan Aarresaari-kyselyn kehittäminen ja vakinaistaminen siten, että tietopohja kattaa kaikki yliopistot => Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset ISCED-luokitusten muutos Työryhmän ehdotusluonnos ISCED-luokitusten huomioimiseksi osana rahoitusta OKM:n valmistelu lähtee siitä, että tutkintotavoitteiden asettaminen tapahtuisi jatkossa ISCED-luokitukseen pohjautuvalla luokittelulla Luokituksesta koottaisiin nykyistä vastaavat 4 ryhmää, joille asetetaan tutkintoleikkuri Nykyiset ryhmät: Luonnontieteet ja tekniikka (teknillinen, luonnontieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen) Lääke- ja hoitotieteet (lääketiede, hammaslääketiede, terveystieteet, farmasia ja eläinlääketiede) Humanistis-yhteiskuntatieteellinen (teologinen, humanistinen, kasvatustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, kauppatieteellinen, psykologia, oikeustieteet ja liikuntatieteet) Taidealat (musiikki, teatterin ja tanssin, kuvataiteet sekä taideteollinen ) Ns. kalliiden alojen määrittely tehdään kuten nykyisessä mallissa Laskettu kerran sopimuskaudella henkilöstötietoihin perustuen Alat: taidealat, tekniikka, luonnontieteet, lääketieteelliset alat
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset ISCED-luokitusten muutos KTPO ohjauksen ala 95 koulutusala Ylempiä kk tutkintoja 2013 01 Kasvatusalat (Education ) Kasvatustieteellinen koulutus 1 515 021 Taiteet ja kulttuurialat (Arts) Humanistinen koulutus 142 Kuvataidealan koulutus 33 Musiikkialan koulutus(yliop.) 144 Taideteollinen koulutus 319 Teatt.,tanssial. koul.(yliop.) 54 022 Humanistiset alat (humanities) Humanistinen koulutus 1 739 Teologinen koulutus 230 Yhteiskuntatieteell. koulutus 50 03 Yhteiskuntatieteet (Social sciences, journalism and information) Humanistinen koulutus 93 Kauppatieteellinen koulutus 138 Psykologian koulutus 241 Yhteiskuntatieteell. koulutus 1 373 04 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet (Business, administration and law) Kauppatieteellinen koulutus 1 970 Oikeustieteellinen koulutus 524 05 Luonnontieteet (Natural sciences, mathematics and statistics) Luonnontieteellinen koulutus 1 202 Maatalous metsätiet. koulutus 8 Yhteiskuntatieteell. koulutus 11 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (Information and Communication Technologies (ICTs)) Kauppatieteellinen koulutus 98 Luonnontieteellinen koulutus 337 07 Tekniikan alat (Engineering, manufacturing and construction ) Maatalous metsätiet. koulutus 93 Teknillistieteellinen koulutus 2 520 08 Maatalous ja metsätieteelliset alat (Agriculture, forestry, fisheries and veterinary) Maatalous metsätiet. koulutus 200 Eläinlääketieteell. koulutus 67 091 Lääketieteet (Medicine, dental, pharmacy) Hammaslääketieteell. koulutus 138 Lääketieteellinen koulutus 564 092 Terveys ja hyvinvointialat (muut 09 ryhmän alat) Farmasian koulutus 99 Terveystieteiden koulutus 366 10 Palvelualat (Services ) Liikuntatieteellinen koulutus 144 Maatalous metsätiet. koulutus 14 Yhteiskuntatieteell. koulutus 17 Kaikki yhteensä 14 444
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Opiskelijapalaute Työryhmän keskusteluissa havaittiin tarve muuttaa opiskelijapalautteen tiedonkeruun ajankohtaa nopealla aikataululla aiempi muotoilu mahdollisti kyselyn suorittamisen vasta kandidaatintutkinnon myöntämisen jälkeen opiskelijoiden tavoittamisessa oli ongelmia erityisesti aloilla, joilla siirrytään kandin jälkeen työelämään Asetusta yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (526/2014) muutettiin seuraavasti: Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot, tai aloilla, joilla ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, kolme vuotta aiemmin opintonsa aloittaneet vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin. Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti. Muutos mahdollistaa kyselyn kohdentamisen esim. tutkintoa haettaessa myös aiempi käytäntö tutkinnon myöntämisen jälkeen mahdollinen
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset - Opiskelijapalaute Yliopistot huolehtivat siitä, että opiskelijat voivat vastata opiskelijapalautekyselyyn vain kerran suoritettavaa tutkintoa kohden. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot valtiovarainministeriöltä, kaikilta yliopistoilta, Suomen yliopistot Unifi ry:ltä sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:ltä. Lausuntonsa antoivat määräajassa yhteensä yksitoista yliopistoa, Unifi ry sekä SYL ry. Ehdotettua muutosta kannatettiin lausunnoissa yleisesti lähes yksimielisesti Yksi yliopisto katsoi asetuksen nykyisen sanamuodon tukevan kaksiportaisen tutkintorakenteen vahvistamista Suomessa ehdotettavaa sanamuotoa paremmin. Asetusmuutos astunut voimaan 1.5.2015
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Työryhmä on keskustellut Julkaisufoorumin on siirrytty volyymipohjaiseen luokitteluun Julkaisujen laskennan muuttamisesta rahoitusmallissa siten, että aiempaa laadukkaammat julkaisut saavat entistä suuremman painoarvot Julkaisujen painoarvo (13 %) mallissa säilyisi ehdotusluonnoksen mukaan ennallaan
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset - Julkaisufoorumi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tuottama vertaisarvioitujen lehtien, konferenssien ja kirjakustantajien tasoluokitus Kattaa kaikki tieteenalat ja julkaisutyypit Kannustaa määrän sijasta laatuun, ambitiotason nosto 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso, 0 = muut Arvioinnista vastaavat 23 paneelia (yli 200 asiantuntijaa) Arviointityötä ohjeistaa ja valvoo ohjausryhmä Päivitysarvioinnit 4 vuoden välein, täydennykset vuosittain Uusi päivitetty luokitus julkaistiin 2015 alusta, koskee julkaisuja joiden julkaisuvuosi on 2015-2018
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset - Julkaisufoorumi Julkaisufoorumin luokittelu muutettu volyymipohjaiseksi 2015 alusta Julkaisuvolyymilla tarkoitetaan julkaisusarjassa vuosittain ilmestyvien suomalaisten ja ulkomaisten tieteellisten artikkelien lukumäärää Arvioinnissa paneelit saivat nostaa 2-tasolle 21 prosenttia paneelinsa listalla olevien sarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä ja vastaavasti 3-tasolle 25 prosenttia tason 2 sarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä Aikaisemmin prosenttiosuudet laskettiin lehtinimekkeiden lukumäärästä. Tästä johtuen aiemmin tason 2 ja 3 saaneet kanavat kattaneet peräti 39 % vertaisarvioiduista julkaisuista Tavoite nostaa vaatimustasoa luokkien 2 ja 3 osalta Tasolla 2 Norja Tanska Jufo 2012 Jufo 2015 Lehtiä ja sarjoja 2 080 2 984 4 154 2878 Kirjakustantajia 89 98 126 106 Lähde: TSV
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset - Julkaisufoorumi Siirtyminen volyymipohjaiseen jufo-luokitukseen tasaa tieteenalojen välisiä eroja Tason 2 ja 3 julkaisujen osuus on luonnon- ja lääketieteissä ollut ennen luokituksen muuttamista muita tieteenaloja suurempi. Tason 2 ja 3 julkaisuja Tason 3 julkaisuja 2012-luokitus 2015-luokitus 2012-luokitus 2015-luokitus 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% LUO TEK LÄÄ MAA YHT HUM 25% 20% 15% 10% 5% 0% LUO TEK LÄÄ MAA YHT HUM Lähde: TSV
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset julkaisujen laskenta mallissa Julkaisumäärien muutokset eri tasoluokissa (2015 luokittelu)
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset julkaisujen laskenta mallissa Edellinen yliopistojen rahoitusmallityöryhmä esitti vuosia 2015 2016 siirtymäkaudeksi, jonka jälkeen tasoluokkien kertoimet muuttuisivat laatua vahvemmin korostaviksi. Haluttiin luoda yliopistoille selkeä näkymä laadun korostumisesta ja näin kannuste julkaisukäytäntöjen pohtimisille Nykytilanne 2015 Esitys 2017 alk. Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 0 1 0,1 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 1 1,5 1 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 2 3 3 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 3 3 4 Työryhmän kerrointen muuttamiselle asettama reunaehto: Vuodesta 2017 alkaen korotetun kertoimen käyttöönotto tasoluokalle 3 edellyttää sitä, että tasoluokka on otettu käyttöön yhtäläisin periaattein kaikilla tieteenaloilla Lisäksi on havaittu, että tietyillä aloilla (tekniikka, kauppatiet., ICT) julkaisukäytännöt ovat painottuneet konferenssijulkaisuihin, jotka pääsääntöisesti Jufossa 0-tasoluokassa
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset julkaisujen laskenta mallissa Laskennan muutoksen vaikutukset rahoitukseen maltillisia 40% 2015-luokitus/2015-16 malli 2015-luokitus/2017 malli 30% 20% 10% 0%
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset julkaisujen laskenta mallissa Työryhmän ehdotusluonnos: Vuodesta 2017 alkaen otetaan käyttöön laatua vahvemmin korostavat kertoimet Perustelu muutokselle: Laatua painottaviin kertoimiin siirtymisen reunaehdoiksi asetettu Julkaisufoorumin tasoluokan 3 kehittäminen on edennyt ja julkaisufoorumitasojen määräytymissä on otettu aiempaa paremmin huomioon eri tieteenalojen erilaiset julkaisukäytännöt Ehdotusluonnos kertoimiksi: aiemman rahoitusmallityöryhmän ehdotuksen mukaisesti Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 0: 0,1 (vrt. muut, esim. ammatilliset julk.) Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 1: 1 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 2: 3 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 3: 4 => Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Korkeakoulujen vaikuttavuutta korostavan prosessin tavoitteena on, että vaikuttavuus tehdään näkyväksi korkeakoulujen ydinprosesseissa, tutkimuksessa ja opetuksessa OKM sopinut Unifin ja Arenen kanssa, että rehtorineuvostot käynnistäisivät korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävän laajapohjaisen työryhmätyön Työryhmätyön sisältöä voisivat olla esimerkiksi hyvien käytäntöjen tunnistaminen sekä niiden ja kansainvälisten mallien pohjalta vaikuttavuussuositusten laatiminen korkeakouluille OKM valmis tukemaan ja osallistumaan em. työryhmätyöskentelyyn Julkaisu Vastuullinen ja vaikuttava Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (OKM julkaisuja 2015:13) ehdotuksia rahoitusmallin indikaattoreiksi Korkeakoulujen vaikuttavuutta kuvaavaa tietopohjaa vahvistetaan Tavoitteena OKM:n kansallisten korkeakoulutiedonkeruissa vaikuttavuutta kuvaavien mittarien huomioiminen Tavoitteena määrittelyt ja niihin perustuvia tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää mm. Korkeakoulujen sisäisen johtamisen työkaluna Korkeakoulujen strategiatyössä Korkeakoulujen ohjauksessa Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittamisessa mm. tilinpäätöksessä ja muussa vuosiraportoinnissa
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Käynnissä yliopistolähtöinen käsitemäärittely- ja yhteentoimivuus -mallityö korkeakoulujen tutkimuksen asiantuntijatehtävien luokittelemiseksi (esim. opetusansiot, palkinnot, asiantuntija- ja arviointitehtävät). Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Kytkökset rahoitusmallityöhön YO-rahoitusmallityöryhmä käynyt keskustelua vaikuttavuudesta > päätettiin laatia työryhmäraporttiin Vaikuttavuuskori -luku, jossa nostetaan esiin vaikuttavuuden tärkeys ja ne mallin rahoitustekijät, joilla suoritteina/panoksina suorin kytkös yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Työryhmä ei ole esittänyt erillistä vaikuttavuusindikaattoria / indikaattorikoria (vrt. Niiniluodon esitys Vastuullinen ja vaikuttava julkaisussa OKM julkaisuja 2015:13) malliin
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Vaikuttavuuskori Yliopistojen vaikuttavuus ennen kaikkea osa laadukasta tutkimusta ja opetusta - ei jotain, mikä erotetaan omaan lokeroonsa Vaikuttavuus kanavoituu yliopistoissa erilailla riippuen yliopiston profiilista Vaikuttavuutta mm. Koulutus Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot Valmistuneet työlliset Avoimena yliopisto-opetuksena ja erillisinä opintoina suoritetut opintopisteet Tutkimus Suoritetut tohtorintutkinnot Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot Julkaisutoiminta Muuta vaikuttavuutta Valtakunnalliset erityistehtävät, harjoittelukoulut, Kansalliskirjasto Yliopistokohtaiset strategian toteutumisen seurantaindikaattorit (sopimuksissa)
Yhteistyö & työnjako sekä kansainvälisyys Korkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa keskeisesti esillä yhteistyön ja työnjaon teema Unifin alakohtaiset hankkeet YO ja AMK sektorien alakohtaiset dialogit Kansainväliset selvitykset: Technopolis Group n sektorien välistä yhteistyötä painottavat suositukset Jamil Salmin, Jack Spaapenin, Peter Maassenin ja Sören Frandsenin esitykset Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivillä joulukuussa 2014 it Kansainvälisyys / kansainvälistyminen korkeakoulujen toimintaa läpileikkaavana teeman Tarvitaanko enemmän yhteistyöhön ja työnjakoon liittyviä kannustimia?
Kiitos!