1 (11) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 300227 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Oulun Yliopisto Organisaatiotyyppi Yliopisto Jakeluosoite PL 8000 Postinumero 90014 Tilinumero (IBAN) FI6689199710001029 WWW-osoite http://www.oulu.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi TASKILA SANNA KATARIINA Yhteyshenkilön sähköpostiosoite sanna.taskila@oulu.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0245895-5 Puhelinnumero 0294 48 0000 Postitoimipaikka Oulun yliopisto BIC DABAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Tutkijatohtori Yhteyshenkilön puhelinnumero 0294 482579 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 0244624-1 Tutkimuslaitos Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. MTT ja OY ovat tahoillaan toteuttaneet tutkimuksia, joiden kautta on tunnistettu tämän hankkeen kohteena olevien perunasivuvirtojen laatua, määriä sekä potentiaalisia käyttötapoja. Tämän hankkeen lähtökohtana on ollut yhdistää molempien organisaatioiden tietotaito ja laajat asiantuntijaverkostot niin, että aiemmin tunnistetut käyttötavat voitaisiin arvioida ja osa niistä toteuttaa myöhemmin käytännössä. Hankkeessa osapuolten roolit ovat selkeät. MTT:n osaaminen alkutuotantopäässä koskien sekä perunaraaka-ainetta että sen käyttöä eläinten valkuaisrehun tuottoon on välttämätöntä, jotta ko. sivuvirrat saadaan optimaalisesti talteen ja käyttöön. OY puolestaan tuo hankkeeseen prosessiteknisen ja tuotantoteknisen osaamisensa, minkä kautta voidaan kehittää ja valita kustannus- ja energiatehokkaat ratkaisut sivuvirtojen jalostamiseksi. Lähtökohtana on molemmilla toteuttajilla sama teollisuuden sivuvirta, jonka hyödyntämiseksi tullaan tarvitsemaan monen toimijan yhteistyöverkosto. Useat tahot ovat kehittäneet prosesseja, joilla perunan komponentteja voidaan hyödyntää raaka-aineen arvoa lisääviksi tuotteiksi. Tähän hankkeeseen on valittu tuotepolut, joita on pidetty yritystoiminnan kannalta kiinnostavimpina. Tuotepolut liittyvät toisiinsa sekä alkuperäisen raaka-aineen että mahdollisten yhteisten erotusvaiheiden kautta. Myöskin arvoketjujen toimijat ovat osittain samoja. Sen vuoksi on perusteltua toteuttaa hankkeet yhdessä eikä hakea erillisiä hankkeita. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Perunajäte arvotuotteiksi Alkamispäivämäärä 1.1.2015 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Päättymispäivämäärä 31.12.2016 Perunajäte arvotuotteiksi -hankkeen tavoite on mahdollistaa perunasivuvirtojen kestävä hyödyntäminen Pohjois- Pohjanmaalla kehittämällä ja arvioimalla taloudellisesti potentiaaliset tuotepolut niiden sisältämille pääjakeille. Hanke pohjautuu projektipartnerien aiemmin toteuttamille kansallisille ja kansainvälisille tutkimushankkeille. Pohjois- Pohjanmaa on Suomessa merkittävä perunantuotantoalue 3800 ha:n viljelysalalla, mikä vastaa noin 110 miljoonaa perunatonnia vuodessa. Perunateollisuuden prosessoinnin yhteydessä jopa 50% raaka-aineesta päätyy sivuvirtoihin. Kyseiset biomassat kuormittavat teollisuutta korkeilla käsittelykustannuksilla. Perunajäte arvotuotteiksi -hankkeessa arvioidaan kahta arvoketjua, joihin sisältyy useita vaihtoehtoisia tuotepolkuja perunasivuvirtojen hyödyntämiseksi. Oulun yliopiston johdolla selvitetään erilaisten perunajätteiden soveltuvuutta biokemikaalien, bioaktiivisten yhdisteiden ja arvokuitujen tuotantoon. MTT:n johdolla selvitetään mahdollisuutta käyttää perunan high-grade alueella syntyviä biomassoja arvokkaan rehun ja bioenergian tuotantoon pesuaseman yhteydessä. Hankkeessa on mukana lisäksi useita arvoketjuihin liittyviä yrityksiä. Hanke toteutetaan vuosien 2015-2016 aikana. 2 (11) 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Potato waste to valuable products 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Potato waste to valuable products project aims to promote sustainable valorization of potato side streams produced in Northern Ostrobothnia via development and assessment of potential product pathways to their main component fractions. Project is based on earlier national and international projects of the project group. Northern Ostrobothnia is a significant potato production region with cultivation area of 3800 ha. This contributes to some 110 million tons of potato annually. During the processing of potatoes even 50% of the raw material may end to side streams which causes costs to the industry. In this project two value chains, including several product pathways, will be studied. University of Oulu will study the feasibility of various potato side streams to production of biochemicals, bioactive compounds and valuable fibers. MTT Agrifood Research Finland will evaluate the possibility to integrate the production of valuable feed and bioenergy to washing station established in potato high-grade region. Additionally several companies related to Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
3 (11) these value chains attend the project. Project duration is 2015-2016. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? VALMISTELIJAT. Hanke on valmisteltu Oulun yliopiston (OY) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yhteistyönä. Lisäksi työpakettien valmistelussa on ollut mukana Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK), Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT), Helsingin yliopiston (HY), perunateollisuuden ja perunatuottajien asiantuntijoita. TARVE. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että perunan tuotannossa ja prosessoinnissa päätyy jätteisiin/sivuvirtoihin merkittäviä määriä arvokkaita jakeita (proteiineja, kuituja, tärkkelystä, mineraaleja), joilla on potentiaalia tuoda lisäarvoa perunateollisuudelle (mm. MTT:n EAKR-hanke A31611, 2011-12). Pohjois-Pohjanmaan alueen suurin perunasivuvirtojen tuottaja on Vihannissa sijaitseva Pohjolan Perunan (ent. Profood) tuotantolaitos. Lisäksi sivuvirtoja syntyy tiloilla ja muissa pienemmissä prosessointilaitoksissa. Sivuvirtojen hyödyntäminen on haastavaa johtuen niiden vaihtelevasta laadusta ja sisällöstä. Suora rehukäyttö on nykyään vallitseva tapa vaikkakin aiheuttaa lisäkuluja teollisuudelle. Perunasivuvirtojen sijoitus kaatopaikalle tai läjitys pelloille eivät nekään ole enää tulevaisuudessa vaihtoehtoja, johtuen tiukentuvista EU-direktiiveistä. Perunateollisuus onkin tilanteessa, jossa sivuvirtojen hyödyntämiseksi on välttämätöntä löytää uusia tuotepolkuja. Toisaalta lisäravinneja kosmetiikkasovelluksiin haetaan jatkuvasti uusia kasviperäisiä aktiiviaineita, joita tutkimusten perusteella voisi löytyä perunasivuvirroista. KOHDE. Hankkeeseen on valittu useita tuotepolkuja, joista muodostuu kaksi erillistä arvoketjua. Tuotepolut on valittu ja valmisteltu käyttäen perunateollisuuden ja muiden yritysten asiantuntemusta. Arvoketjujen välillä löytyy yhtäläisyyksiä sekä raaka-aineiden että käsittelyteknologioiden osalta ja on perusteltua toteuttaa niihin liittyvä tutkimus yhteisessä hankkeessa. Arvoketju 1. Arvoproteiinilähtöinen biojalostamo. Tuotemahdollisuudet ovat arvoproteiinit, fenoliset yhdisteet, kuidut, tärkkelyksen jalosteet ja lannoitteet. OY on kehittänyt prosessin, jolla perunan arvoproteiinit saadaan talteen kustannus- ja energiatehokkaasti (EAKR A32182, 2012-13). Prosessin alustavan toteutettavuusarvion mukaan kaupallistamiselle on edellytyksiä. Kaupallistamisteitä arvioidaan Tekes-rahoitteisessa Tutkimuksesta liiketoimintaa -hankkeessa (OY, Tekes-hanke 553/31/2014, 2014-15). Prosessin demonstrointia varten etsitään parhaillaan rahoitusta. Tämän hankkeen kohteena ovat proteiinien erotuksen jälkeen sivuvirtoihin jäävät kuidut, fenoliset yhdisteet ja tärkkelys, joista todennäköisesti voidaan jalostaa lisäarvoa tuottavia tuotteita. Lisäksi selvitetään Pohjolan Perunan sivuvirtojen kuitu- ja tärkkelysjakeiden ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet, mitä kautta voidaan arvioida prosessien soveltuvuutta erilaisille perunasivuvirroille. OY/Cemis-Oulu on aiemmissa hankkeissa rikastanut marjateollisuuden sivuvirrasta fenolisia arvokomponentteja (Tekes 1435/312009, 2009-11). Ne sopivat mm. kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Lisäksi yksikkö on kehittänyt aktiiviaineiden analytiikkaa ja rikastusmenetelmiä (mm. Manner-Suomen ESR projekti S12096, 2012-14). Tässä hankkeessa on tavoite rikastaa perunankuoren fenolisia yhdisteitä prosessimittakaavaan soveltuvilla tekniikoilla elintarvike- ja kosmetiikkasovelluksiin. Raaka-aineena käytetään sekä perunasivuvirtoja että niiden prosessoinnissa syntyviä jakeita (esim. proteiinierotusprosessin sivuvirrat). Arvoketju 2. Pesuasema-biojalostamo. Tuotemahdollisuudet ovat valkuaisrehu ja biokaasu. MTT on toteuttanut useita perunan biokomponentteihin liittyviä tutkimuksia yhteistyössä HY:n kanssa. Lisäksi MTT on selvittänyt perunasivuvirtojen käsittelyä ja yksittäisten sivuvirtojen soveltuvuutta kotieläinten rehuksi. Näiden pohjalta esitetään toimintamalli, jolla High Grade-tuotantoalueen viljelykierrosta muodostuvista peruna- ja vihannesjätteistä eristetään turkiseläinten ja sian rehukäyttöön soveltuvat komponentit, minkä jälkeen vihermassa ja hevosen lanta hyödynnetään uusiutuvaksi energiaksi. Bioenergia käytetään perunantuotantoalueelle sijoitettavalla pesuasemalla, jolla turvataan Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
4 (11) koneiden ja siten myös viljellyn perunan puhtaus kasvitautien suhteen. PULLONKAULAT. Perunasivuvirtoja ei hyödynnetä Suomessa arvotuotteiden tuotantoon, koska kustannustehokkaita ja demonstroituja prosessiratkaisuja ei ole saatavilla. Sivuvirtojen komponenttien erotukseen vaadittavat mekaaniset laitteistot (mm. sentrifugit) ovat kalliita ja energiaintensiivisiä investointeja. Näiden lisäksi vaaditaan tehokkaat uutto- tai adsorptioprosessit, jotta saadaan talteen jalostuskelpoisia jakeita tarpeeksi suurissa pitoisuuksissa. Lisäarvon maksimoiminen edellyttää lisäksi kaikkien sivuvirroissa olevien jakeiden hyödyntämisen mahdollisimman korkeaarvoisina tuotteina. Kuitu- ja tärkkelysjakeiden talteenottoon ja jalostukseen on ehdotettu ratkaisuja eri tutkimuksissa. Ne eivät kuitenkaan ole suoraan käyttökelpoisia johtuen sivuvirtojen koostumuseroista; esimerkiksi osa tämän hankkeen kohteena olevista kuitujakeista sisältävät runsaita määriä sitoutunutta vettä, jonka poistoon ei ole ehdotettu kustannustehokkaita ratkaisuja. Lisäksi kohdealueella toimii yrityksiä (mm. Pohjolan Peruna), joiden sivuvirroista ei saada talteen merkittäviä määriä arvoproteiineja vaan tulisi kehittää prosesseja muiden komponenttien jalostamiseksi. Sivuvirtojen hyödyntäminen rehukäytössä vaatii teknisten valmiuksien rakentamista ja prosessikehitystä oikean rehuseoksen formuloimiseksi. Lisäksi prosessin kehitys vaatii raaka-ainevirtojen ja niiden logistiikan suunnittelua. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoite on mahdollistaa perunasivuvirtojen hyödyntäminen Pohjois-Pohjanmaalla niin, että kustannusten sijaan sivuvirrat tuottavat perunateollisuuden toimijoille lisäarvoa. Rahallinen lisäarvo tulee riippumaan prosessista ja lopputuotteesta mutta vähimmäistavoite on nollata nykyinen n. 5 euroa/t kustannus (vastaa keskikokoisella perunatilalla n. 15 000 euron vuosikustannuksia). Perunasivuvirtojen käytön edellytyksenä on edellä kuvattujen pullonkaulojen poistaminen. Perunateollisuuden resurssien puutteen sekä käytettävissä olevien teknologioiden epäkypsyyden vuoksi ko. pullonkauloja ei voida ratkaista pelkästään yritysten oman T&K&I-toiminnan kautta vaan on perusteltua käyttää julkista rahoitusta ja alueen tutkimuslaitosten resursseja tässä vaiheessa. Hankkeelle on asetettu seuraavat välitavoitteet: 1) selvittää toimintamalli, jolla perunasivuvirrat jalostetaan valkuaisrehuksi ja bioenergiaksi High-grade-alueelle sijoitettavan pesuaseman yhteydessä, 2) todentaa perunasivuvirtojen proteiinien talteenoton yhteydessä syntyvien kuitu- ja tärkkelysjakeiden jalostusprosessit lisäarvoa tuoviksi tuotteiksi, 3) optimoida fenolisten yhdisteiden erotusprosessi hankkeessa käsiteltäville ja syntyville perunasivuvirroille sekä 4) yhdistää tavoitteiden 1-3 osaprosesseista yksi tai useampia vaihtoehtoisia perunabiojalostamokonsepteja ja arvioida niiden toteutettavuutta. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Perunateollisuus on raaka-aineensa puolesta erinomainen kohde vähähiilistä taloutta edistävälle hankkeelle, sillä perunan hiilijalanjälki on pieni verrattuna vastaaviin viljelyskasveihin (mm. riisi). Hanke edistää biotaloutta ja tukee elinkeinoelämän kehittymistä sekä edistää eri toimialojen yhteistyötä ja verkottumista. Kansallinen tasolla hanke edistää biojätestrategian ja kaatopaikkadirektiivin asettamien vaatimusten toteutumista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käsittelyssä. Hanke tukee kansallisen ruoka- ja teollisuusperunastrategian ja rehustrategian tavoitteiden toteuttamista. Hankkeen tulosten perusteella teollisuus voi arvioida uudelleen sekä nykyisten että tulevaisuudessa investoitavien sivuvirtojen käsittelylaitteistojen toiminnallisuutta ja hyötysuhdetta. Siten alueen yritysten T&K-mahdollisuudet paranevat, kun investointeja niitä pystytään kohdistamaan aiempaa paremmin. Peruna-alan yritykset saavat lisätuottoa aikaisemmin kustannuksia tuottaneesta materiaalista. Sivuvirtojen prosessoinnin suorittavat yritykset saa uutta liiketoimintaa ja talteen otettujen jakeiden hyödyntäjät saavat uudenlaisia lopputuotteita esim. elintarvike ja kosmetiikkasektorilla. Näin kehitetään alueen monialaista osaamista ja tuetaan sekä uusien yritysten että työpaikkojen syntyä perunateollisuuteen ja sen liitännäisaloille. Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
5 (11) Uutuusarvon kannalta hankkeen merkittävimmät tulokset ovat - Kuitujakeiden käsittelyyn kehitettävä uudenlainen entsymaattinen käsittelyprosessi, jonka kautta voidaan sekä jakaa kuidut ominaisuuksiensa ja käyttökohteidensa perusteella puhtaisiin jakeisiin että muokata niiden toiminnallisuutta tarvittaessa. Tällainen prosessi toisi mahdollisuuden esim. Profood Oy:n kuitusivuvirran käyttöön elintarviketeollisuuden funktionaalisena lisäaineena. - Sivuvirtoina syntyvien tärkkelysjakeiden fermentointipotentiaalin arviointi mm. biopolymeerien raaka-aineiksi. On mahdollista, että alueella aletaan tuottaa materiaaleja, jotka soveltuvat mm. biomuoviteollisuuden käyttöön. - Fenolisten yhdisteiden erotusmenetelmän soveltaminen uudenlaiseen raaka-aineeseen. Optimoituna fenolisten yhdisteiden talteenotto voi merkittävästi lisätä perunasivuvirtojen tuotteistamismahdollisuuksia ja tuo siten lisäarvoa perunan jalostusketjuun. - Uusi toimintamalli sivuvirtojen hyödyntämiseksi rehuksi ja bioenergiaksi. Toimintamallin perustana on uudenlainen biologinen menetelmä rehukomponenttien erotukseen vihermassoista. Vihermassojen ja hevosenlannan hyödyntäminen viljelykoneiden pesuun tarkoitetun pesuaseman energialähteenä edistää vihermassojen hyötykäytön lisäksi alueen kasvinterveyden ylläpitämistä, koska HG alueella sijaitsevalla pesuasemalla vältytään HG alueen rajojen ulkopuolelta tuotavien koneiden ja laitteiden mukana tulevilta kasvinterveysuhkilta. Tarjoamalla pesuaseman palvelua viljelykoneiden puhdistamiseen luodaan lisäksi maatiloille viljelyä tukevaa yritystoimintaa sekä uusiutuvan energian käyttöä myös maatilojen muihin tarpeisiin. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Perunan viljelijät, perunoita prosessoivat yritykset sekä prosessoituja raaka-aineita hyödyntävät yritykset, laite- ja teknologiakehitysyritykset, laitetoimittajat, pientilalliset. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat toteuttajat OY ja MTT. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Vastaavia kasviraaka-aineita prosessoivat yritykset saavat uutta tietoa prosessointimenetelmistä hyödynnettäväksi omassa menetelmänkehityksessään. Hankkeessa kehitetään kotieläintilojen verkostoitumista kasvintuotantotilojen sekä jatkojalostusyritysten kanssa siten, että mahdolliset jäte- ja rehuvirrat tulisivat tehokkaasti käytetyiksi. Verkostoon liitetään myös Suomessa toimivat, erilaisia rehuvirtoja tiloille välittävät yritykset. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Perustana on tiivis yhteistyö hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa, jotta kehitettävät menetelmät ovat toteuttamiskelpoisia myös teollisuusmittakaavassa. Arvoketju 1. Hankkeessa karakterisoidaan sekä proteiinien erotusprosessissa että Pohjolan Perunan Vihannin kuorimolla syntyvien kuitujen, fenolisten yhdisteiden ja tärkkelysliemien ominaisuudet (mm. elintarvike- tai kosmetiikkateollisuuden lähtökohdista). Kuitujakeiden käsittelyprosessit valitaan ja arvioidaan toteutettavuuden kannalta. Sivuvirtojen fenolisten yhdisteiden analytiikka, prosessointi laboratoriomittakaavassa sekä aktiivisuusmääritykset modifioidaan perunamateriaalille sopivaksi. Hankkeen kohteena on myös useita eri lähteistä peräisin olevia tärkkelyspitoisia jakeita, joiden soveltuvuutta eri fermentointiprosessien raaka-aineeksi selvitetään kirjallisuuden ja koeajojen perusteella. Tämän jälkeen suoritetaan energia- ja ainetaselaskelmat, joiden kautta arvioidaan vaihtoehtoisten prosessien kannattavuutta sekä kuitu- ja tärkkelysjakeiden hyödyntämiseksi. Laskelmiin haetaan parametrit pilot-koeajoin käyttäen olemassa olevia sekä hankkeessa investoitavia pilot-mittakaavan laitteita. Prosessien valinnassa painotetaan mahdollisuutta niiden integrointiin nykyisin teollisuudessa käytössä oleviin sekä perunaproteiinien erotusprosesseihin. Arvoketju 2. Esiselvityksessä selvitetään HG-alueella pesuaseman ja biojalostamon hyödynnettäväksi tulevien raakaainevirtojen kokonaismäärät ja laatu, raaka-ainevirtojen logistiset kysymykset, konseptin (pelkkä pesuasema ja pesuasema-biojalostamo yhdistelmä) mittakaava sekä infran rakentamisedellytykset, optimaalinen sijainti ja Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
6 (11) toimintamalli (yritys, osuuskunta, jne.). Rehuksi hyödynnettävien komponenttien erottamista ja prosessointia varten selvitetään alustavasti käytettävissä olevat bioreaktori- ja fermentointiteknologiat, sekä testataan mahdolliset prosessoinnissa käytettävät mikrobiseokset. Hankkeelle on asetettu seuraavat välitavoitteet: - todentaa perunasivuvirtojen proteiinien talteenoton yhteydessä syntyvien kuitu- ja tärkkelysjakeiden jalostusprosessit lisäarvoa tuoviksi tuotteiksi - arvioida fenolisten yhdisteiden erotusprosessin soveltuvuus hankkeessa käsiteltäville ja syntyville perunasivuvirroille, - selvittää toimintamalli, jolla perunasivuvirrat jalostetaan valkuaisrehuksi ja bioenergiaksi High-grade-alueelle sijoitettavan pesuaseman yhteydessä sekä - yhdistää tavoitteiden 1-3 osaprosesseista yksi tai useampia vaihtoehtoisia perunabiojalostamokonsepteja ja arvioida niiden toteutettavuutta. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksena saadaan proteiinien erotusprosessin ja Pohjolan Perunan prosessin sivuvirtoina syntyvien kuituja tärkkelysjakeiden ominaisuudet etenkin elintarvike- ja biokemikaaliteollisuuden kannalta. Tuloksiin sisältyvät mm. kuitujen pituusjakauman ja liukoisten/liukenemattomien kuitujen suhde sekä tärkkelyksen osalta glukoosipitoisuus ja säilyvyys. Lisäksi tuloksena saadaan näille jakeille ehdotetut käsittely- ja jalostusprosessit alustavine laitearvioineen sekä niiden energia- ja ainetaselaskelmat. Näiden tulosten johdosta jakeiden tuottajat (mm. Pohjolan Peruna, Pitkäsen Peruna, RealSnacks) voivat arvioida omien sivuvirtojensa käsittelyyn tarvittavien laitteiden investointien hyötysuhdetta. Hankkeen toimenpiteiden jälkeen voidaan täydentää aiemmin kehitettyä perunaproteiinien erotusprosessia niin, että sen yhteydessä syntyvät kuitu- ja tärkkelysjakeet jalostaan lisäarvoa tuoviksi tuotteiksi. Toimenpiteet edesauttavat alueellisten perunaa ja kasviksia tuottavien ja jatkojalostavien yritysten sekä sivuvirroista saatavien rehuraaka-aineita käyttävien tilojen kannattavuutta. Lisäksi sivuvirtojen prosessointi luo uutta yritystoimintaa mm. teknologia- ja laitekehittäjien ja sivuvirtojen jalostustuotteiden loppukäyttäjille. Hankkeen tuloksena saadaan toteutussuunnitelma sekä toimintamalliehdotus pesuasema ja pesuasemabiojalostamokonsepteille. Lyhyen aikavälin vaikutuksena perustetaan investointihanke, jonka turvin rakennetaan Pohjois-Pohjanmaalle pilottibiojalostamo. Pitkän aikavälin vaikutuksena kehitetään toimintamalli, joka on kopioitavissa eri puolille maata perunan ja vihannesten viljelyssä syntyvien vihermassojen hyödyntämiseksi sekä kotimaisen rehuraaka-aineen tuottamiseksi rehukeittiöille. Prosessoitujen sivuvirtojen käyttö sikojen ja turkiseläinten rehuksi lisää alueella tuotettujen rehujen määrää ja tarjoaa uusia vaihtoehtoja ruokintaan. Kohdealue on lähellä suuria turkis- ja sikatuotantoalueita, joille uusien rehujen siirto on myös mahdollista. Edullisten rehujen saatavuus sika- ja turkistiloille edistää paikallisen kotieläintuotannon säilymistä monipuolisena. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana siirretään osaamista yrityksille, jotta yritykset voivat kaupallistaa kehitettyjä prosessointimenetelmiä ja kehittää prosessoiduista raaka-aineista uusia aktiivisia tuotteita markkinoille. Perunateollisuus voi hyödyntää tuloksia mm. investointitarpeiden arvioinnissa ja potentiaalisten tuotepolkujen valinnassa. Lisäksi hankkeessa saavutettuja tuloksia voidaan hyödyntää ja edelleen kehittää uusissa tutkimushankkeissa. OY:n tutkijoiden tavoitteena on kaupallistaa kehitetty proteiinien erotusprosessi. Tämän hankkeen tuloksia voidaan käyttää sekä proteiinien erotusprosessin demonstraation että tulevan yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa. Valkuaisrehun ja bioenergiatuotannon esiselvityksessä syntyvää toteutussuunnitelmaa hyödynnetään tulevassa investointihankkeessa. Investointihankkeessa rakennetaan ja käyttöönotetaan Pohjois-Pohjanmaalle Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
7 (11) pilottibiojalostamo, jolla todennetaan toiminnan kannattavuus ja hyöty alueen viljelijöille ja muille toimijoille. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 166 932 2 Ostopalvelut 21 293 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 2 500 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 9 211 6 Flat rate 40 064 Kustannukset yhteensä 240 000 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 240 000 Kustannusarvio yhteensä 240 000 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 168 000 70 2 Kuntien rahoitus 2 000 0,8 3 Muu julkinen rahoitus 41 500 17,3 4 Yksityinen rahoitus 28 500 11,9 Rahoitus yhteensä 240 000 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 240 000 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? OY:n omarahoitusosuus 14 500 (sitoumus liitteenä) MTT:n omarahoitusosuus 18 000 (on sitoumus; huom, sitoumuksen summa on virheellisesti pienempi kuin sovittu, saamme uuden sitoumuksen kun MTT:n yksikön johtaja palaa matkoilta) Tyrnävän kuntarahoituksen osuus 2 000 (aiesopimus) Valcon 10 000 (sitoumus liitteenä) Fenola Oy 9 000 (sitoumus kirjoitettavana) Epcon 3 000 (sitoumus liitteenä) Profood Oy 2 500 (sitoumus kirjoitettavana) BioGTS Oy 2 000 (aiesopimus) Methator Oy 2 000 (aiesopimus) 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Perunateollisuuden sivuvirtojen potentiaalia ja käyttökohteita on selvitetty MTT:n SIVUVIRRAT HYÖTYKÄYTTÖÖN - hankkeessa (EAKR-hanke A31611, 2011-12). Perunaproteiinien talteenottoprosessi on kehitetty OY:n PROTEIINIEN EROTUS JA PUHDISTUS Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
8 (11) PERUNAJÄTEVEDESTÄ -hankkeessa (EAKR A32182, 2012-13). Fenolisten aktiiviaineiden analytiikan ja rikastamisen osaamista on vahvistettu OY:n BIOHIVA-hankkeessa (Manner- Suomen ESR-ohjelma, S12096, 2012-14), jossa on laajalti tutkittu luonnonkasveista ja harvemmin viljeltävistä erikoiskasveista rikastettavia arvoaineita. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hankkeen yhtenä kohteena olevan proteiinien erotusprosessin kaupallistamisteitä arvioidaan Tekes-rahoitteisessa Tutkimuksesta liiketoimintaa -hankkeessa (OY, Tekes 553/31/2014, 2014-15). Kyseisessä hankkeessa keskitytään vain proteiinien erotusprosessiin, eikä siinä ole resursseja toteuttaa tämän hankkeen sisältämiä toimenpiteitä. OY on saanut kuitujen käyttömahdollisuuksien esiselvitykseen 5 000 euron apurahan Elintarvikkeiden tutkimussäätiöltä (myönnetty 06/2014). Apurahan avulla on alustavasti arvioitu perunasivuvirtojen kuitujakeiden vaatimia analyysejä ja prosessointitarpeita. Fenolisten yhdisteiden rikastamiseen liittyvä tietotaito lisääntyi merkittävästi TEKES rahoitteisen BIO-BLG-Flavo -hankkeen (OY, Dnro 1435/312009) aikana (2009-2011). Hankkeessa prosessoitiin marjateollisuuden sivuvirrasta fenolisia arvokomponentteja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Raahen Kunnat Tyrnävä, Oulu, Pyhäntä, Raahe Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Hankkeen vastuullinen johtaja TkT Sanna Taskila on toiminut aiemmin vastaavana johtajana perunasivuvirtoihin liittyvässä EAKR-hankkeessa sekä meneillään olevassa proteiiniprosessin kaupallistamiseen liittyvässä Tutlihankkeessa. WP1-2 vastuullinen toteuttaja on OY:n Kemiallisen prosessitekniikan ryhmä, joka on osa yliopiston Bioeconomy Research Community Oulu biotalousyhteisöä. Ryhmällä ja sen johtajalla Prof. Juha Tanskasella on kokemusta useista EAKR-hankkeista. Ryhmä on ansioitunut biomassojen käsittely- ja jalostusprosessien suunnittelussa mm. liittyen Chempoliksen toimintaan. Proteiinien erotusprosessin kehittäneet tutkijat Taskila ja FM Mikko Ahokas ovat mukana tässä hankkeessa. WP3:n vastuullinen toteuttaja on OY:n Mittaustekniikan yksikkö CEMIS-Oulu. WP3:n vetäjä on Laboratoriopäällikkö Mari Jaakkola. Laboratoriossa on tehty yli kymmenen vuotta kasviperäisten fenolisten yhdisteiden tutkimusta, jossa on keskitytty erityisesti marjojen analytiikkaan. Fenolisten yhdisteiden tutkimukseen on hyvät valmiudet sekä laboratoriolaitteiston että henkilöstön osaamisen puolesta. Laboratoriossa tehdään tiivistä yhteistyötä yrityskumppaneiden kanssa ja yritykset ovat hyödyntäneet laboratorion tutkimustuloksia kaupallisesti. Esimerkki menestyksekkäästä yhteistyöstä on yritysten kanssa yhdessä toteutettu TEKES -rahoitteinen BIO-BLG-Flavo -hanke, jossa kehitettiin marjateollisuuden sivuvirrasta fenolisia arvokomponentteja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
9 (11) WP4 vastuutoteuttaja on MTT ja vetäjä FT Elina Virtanen. MTT on selvittänyt perunajätteen jalostusmahdollisuuksia Sivuvirrat hyötykäyttöön esiselvityshankkeessa (EAKR) sekä toteuttanut useita perunan biokomponentteihin liittyviä tutkimuksia yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. MTT on selvittänyt myös peruna- ja vihanneskuorimoiden sivuvirtojen ja jätevesien käsittelyä. MTT:n hankkeissa on selvitetty yksittäisten perunan sivutuotteiden soveltuvuutta kotieläinten rehuksi. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Raaka-aineen riittävyys Laitteiden saatavuus Prosessien toimivuus Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Raaka-ainetta voidaan tarvittaessa tuottaa itse. Esisuunnittelussa on todettu, että soveltuvia laitteita ja analyysejä on tarvittaessa käytettävissä mikäli toteuttajien laitteistot eivät ole riittäviä. Kuitujen entsymaattisen käsittelyn toteuttaminen voi osoittautua epäsopivaksi kyseiseen tarkoitukseen tai teknoekonomisesti heikosti toteutettavaksi. Tämän skenaarion välttämiseksi tullaan käyttämään laajasti taustaasiantuntijoiden ja kirjallisuuden tarjoamaan uusinta tietoa. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Ohjausryhmä kootaan seuraavien tahojen edustajista. Valcon, Fenola, Epcon (mahd. Kjetil Evenmo, Senior engineer), Pohjolan Peruna (mahd. Pekka Sarlund, omistaja), Bio-GTS, Methator, Oulun yliopisto, MTT, BusinessOulu (mahd. Tuula Palmen asiakkuuspäällikkö/life Science) 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Yritykset, jotka tuovat tuen seurauksena markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi 2 kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut 0 Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot 1 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 6 Säästettävä energia, MWh 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý On tehty. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý Projektiin palkattavista henkilöistä 4 on naisia ja 2 kpl ei tiedetä sukupuolta (rekrytointia ei ole suoritettu). Hankkeen vaikutuspiirissä olevista yrityksistä ei ole sukupuolijakaumatietoa. Ohjausryhmä kootaan tasapuolisesti molempien sukupuolien edustajista. Hankkeen päätavoite on perunasivuvirtojen materiaali- ja energiatehokas hyödyntäminen Pohjois-Pohjanmaan alueen elinkeinorakenteen vahvistamiseksi. Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
13.2 Kestävä kehitys 10 (11) Vaikutuksen kohde Ekologinen kestävyys Välitön vaikutus Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 Vaikutusaste Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura 2000 -ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 10 Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 Välillinen vaikutus Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 Liikkuminen ja logistiikka Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen Tasa-arvon edistäminen Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen Perustelu Hanke tähtää suoraan perunan käytön tehostamiseen niin, että jätteisiin päätyvän biomassan määrä minimoidaan. High-grade alueen suojaaminen kasvitaudeilta on olennaista etenkin ilmastonmuutoksen tuodessa uusia riskejä yhä pohjoisemmaksi. Perunajätettä syntyy merkittävästi vähemmän, mikäli hankkeessa kehitettävät prosessit toteutetaan kaupallisesti. Pesuasema-biojalostamo tähtää sekä valkuaisrehun että bioenergian tuotantoon highgrade-alueella. Perunan tuotanto ja jalostus ovat merkittäviä alueen elinkeinoja. Niiden kannattavuuteen voidaan suoraan vaikuttaa kehittämällä menetelmiä jätteen vähentämiseksi ja siten niiden käsittelykulujen poistamiseksi. OY:n ja MTT:n toimesta kehitetään uusia teknologioita ja konsepteja. 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet Sitoumus Valcon Sitoumus Epcon Sitoumus Fenola Sitoumus Pohjolan Peruna Lausunto Luonnosta Lausunto Pitkäsen Peruna Omarahoitus OY1 Omarahoitus OY2 Esittelydiat Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
11 (11) Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 - asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle Tulostettu 22.8.2014 10:11:55
Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (6) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Oulun Yliopisto Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite PL 8000 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö TASKILA SANNA KATARIINA Y-tunnus 0245895-5 Postinumero 90014 Yhteyshenkilön puhelinnumero 0294 48 0000 Organisaatiotyyppi Yliopisto Postitoimipaikka Oulun yliopisto Yhteyshenkilön sähköpostiosoite sanna.taskila@oulu.fi Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Perunasivuvirtojen hyödyntämisen pullonkaula on prosessiratkaisujen puuttuminen. OY:n tavoitteena on ratkaista ne pullonkaulat, jotka ovat esteenä perunasivuvirtojen käyttämiselle arvokkaiden kuitujen, fenolisten yhdisteiden ja biokemikaalien valmistukseen. Kyseisten materiaalivirtojen karakterisointi ja niiden prosessointiratkaisujen kehittäminen tuo lisäarvoa sekä sivuvirtoja tuottaville että mahdollisia tuotteita loppukäyttäville yrityksille. Oulun yliopisto syventää omaa osaamistaan liittyen prosessien kehitykseen ja toteutettavuuden arviointiin sekä saa käyttöönsä investoitavat pilot-mittakaavan uuttolaitteet. Oulun yliopiston aiemmin kehittämä proteiinien erotusprosessi toimii tämän hankkeen perustana. Lisäksi hankkeessa käytetään perunateollisuuden sivuvirtoja sellaisenaan sekä erilaisten käsittelyiden jälkeen. Toteutus ja tulokset Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Oulun yliopisto selvittää soveltuvat prosessiratkaisut perunasivuvirtojen käsittelemiseksi niin, että niiden sisältämät kuidut, tärkkelys ja fenoliset yhdisteet saadaan talteen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ko. jakeet karakterisoidaan käyttäen omia laitteistoja sekä tarvittaessa ostopalveluanalyysejä. Jakeiden käsittelyyn valittavat prosessivaihtoehdot todennetaan laboratoriossa ja laskennallisesti. Tähän käytetään osittain uusia laitteita, jotka hankitaan tässä hankkeessa (uutto- ja kuivauslaitteistot lisäosineen). Hankkeen tuloksena saadaan proteiinien erotusprosessin ja Profood Oy:n prosessin sivuvirtoina syntyvien kuitu- ja tärkkelysjakeiden ominaisuudet etenkin elintarvike- ja biokemikaaliteollisuuden kannalta. Tuloksiin sisältyvät mm. kuitujen pituusjakauman ja liukoisten/liukenemattomien kuitujen suhde sekä tärkkelyksen osalta glukoosipitoisuus ja säilyvyys. Lisäksi tuloksena saadaan näille jakeille ehdotetut käsittely- ja jalostusprosessit alustavine laitearvioineen sekä niiden energia- ja ainetaselaskelmat. Näiden tulosten johdosta jakeiden tuottajat (mm. Profood Oy) voivat arvioida omien sivuvirtojensa käsittelyyn tarvittavien laitteiden investointien hyötysuhdetta. Hankkeen toimenpiteiden jälkeen voidaan täydentää aiemmin kehitettyä perunaproteiinien erotusprosessia niin, että sen yhteydessä syntyvät kuitu- ja tärkkelysjakeet jalostaan lisäarvoa tuoviksi tuotteiksi. Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
De minimis -tuki-ilmoitus 2 (6) 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektipäällikkö Osa-aikainen 6 11 610 23 436 35 046 Projektitutkija1 Osa-aikainen 10 22 588 22 588 45 176 Projektitutkija2 Kokoaikainen 10 16 200 16 200 32 400 Projektiassistentti Osa-aikainen 2 3 780 3 780 7 560 1Yhteensä 28 54 178 66 004 120 182 Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
Kustannusten perustelut Projektipäällikkö: Tutkijatohtori Sanna Taskila, Oulun yliopisto. Taskila on projektin vastuullinen johtaja ja hoitaa projektipäällikön tehtävät sekä osallistuu projektin tutkimukseen(etenkin WP1-2). Osa-aikaisuus on perusteltua, sillä projektointi ja koordinointi ovat koko projektin ajan jatkuvia tehtäviä eivätkä vaadi 100% työaikaa hankkeelle. 3 (6) Projektitutkija1: Tohtori- tai DI-tasoinen tutkija, joka suorittaa projektissa tutkimustehtäviä erityisesti fenolisten yhdisteiden erotusmenetelmien optimointiin liittyen. Tehtäviä projektin keston ajan. Projektitutkija2: DI-tasoinen tutkija, joka suorittaa projektissa tutkimustehtäviä erityisesti kuidun ja tärkkelyksen tuotepolkuihin liittyen. Projektiassistentti: Laboratoriomestari Lilja Tuohimaa avustaa tutkimustehtävissä osa-aikaisesti tarvittaessa. Arvioitu tarve on n. 1 kk/vuosi. Tehtäviin kuuluvat mm. materiaalien valmistelut ja osa analyyseistä, joihin henkilöllä on olemassa erityistaidot/koulutus. 2 Ostopalvelut Kustannus Sivuvirtojen karakterisoinnin vaatimat analyysit, joita ei ole käytettävissä projektiryhmällä. 643 650 1 293 2 Yhteensä 643 650 1 293 Kustannusten perustelut Kaikkien työpakettien analyysipalvelut (mm. kuitujen pituusjakaumat). Hankkeessa keskeisesti käytettävien laitteiden ja välineiden huollot (mm. pipettien kalibrointi, HPLC ja CE,Varioskan laitteiden huollot), posterien painatus, kaasupullon vuokra, kuljetuspalvelut (esim. erikseen laskutettavat kemikaali- ja tarviketoimitukset). 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus Kuitujakeiden uuttoon ja veden poistoon soveltuvat laboratorio-pilot-mittakaavan laitteistot. 2 500 0 2 500 3 Yhteensä 2 500 0 2 500 Kustannusten perustelut Laitteistojen tarkka kokoonpano määritetään hankkeen alussa, kun arvioidaan projektiryhmän käytössä olevat soveltuvat laitteistot. Esisuunnittelussa on arvioitu, että tarvitaan ainakin n. 100 L uuttoastia liitännäisosineen. Tämän hinta-arvio on alustavasti 3000 euroa. 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä 0 0 0 Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
Kustannusten perustelut 4 (6) 5 Muut kustannukset Kustannus Aineet ja tarvikkeet laboratoriotyötä varten. 3 590 3 591 7 181 5 Yhteensä 3 590 3 591 7 181 Kustannusten perustelut Tutkimustyössä käytettävät reagenssit ja kulutustavara. Sisältää mm. analyysireagenssit, uuttokemikaaleja, entsyymit, pipetinkärjet jne. 6 Flat rate Kerroin 24.00 % 13 003 15 841 28 844 6 Yhteensä 13 003 15 841 28 844 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 73 914 86 086 160 000 7 Tulot Tulot 7 Yhteensä 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 73 914 86 086 160 000 Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 51 740 60 260 112 000 Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus 5 (6) Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 0 0 2.1 Yhteensä 0 0 0 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2.2 Yhteensä 0 0 0 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 0 0 0 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 9 924 13 576 23 500 3.1 Yhteensä 9 924 13 576 23 500 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 9 924 13 576 23 500 4 Yksityinen rahoitus Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus 6 (6) Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Yritykset Valcon, Fenola, Epcon, Pohjolan Peruna, yhteensä 24500 euroa. 12 250 12 250 24 500 4.2 Yhteensä 12 250 12 250 24 500 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 12 250 12 250 24 500 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 73 914 86 086 160 000 Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake 1 (5) Hakijan (osatoteuttajan) nimi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite PL 413 Hakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö Elina Virtanen Y-tunnus 0244624-1 Postinumero 90014 Yhteyshenkilön puhelinnumero 0408432562 Organisaatiotyyppi Tutkimuslaitos Postitoimipaikka Oulun yliopisto Yhteyshenkilön sähköpostiosoite elina.virtanen@mtt.fi Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Siemenperunan High Grade-tuotantoalueen viljelykierrosta muodostuvien erilaisten vihermassojen ja hevosenlannan hyödyntäminen bioenergian tuotannossa. Bioenergian käyttökohteena on perunantuotantoalueelle sijoitettava viljelykoneiden pesuasema, jolla turvataan koneiden puhtaus ja siten viljellyn perunan puhtaus kasvitautien suhteen (PESUASEMA). Bioenergian tuotannon ohella tehdään selvitys toimintamallista, jolla peruna- ja vihannesjätteestä eristetään turkiseläinten ja sian rehukäyttöön soveltuvat komponentit ennen vihermassan hyödyntämistä uusiutuvaksi energiaksi (BIOJALOSTAMO + PESUASEMA) Uutuusarvona on eri tuotantosuuntien tehokkaampi yhteistyö (kasvi- ja kotieläintuotanto), jätteiden uudenlainen käsittely (vihermassat, lanta) / käyttökohde (rehuraaka-aine, pesuaseman veden lämmitys) sekä alueellisesti tulosten hyödyntäminen laajasti (raskaan kaluston pesuaseman suunnittelu). Toteutus ja tulokset Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Esiselvitys edeltää pesuaseman investointihankkeen sekä luo valmiin verkoston ja toimintamallin pilottibiojalostamon ja pesuaseman rakentamiseksi MTT toteuttaa esiselvityksen hyödyntämällä MTT:n sisäistä asiantuntijuutta prosessitekniikasta sekä analyyttisesta kemiasta. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
2 (5) Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektitutkija, raaka-aineet esiselvitys, myös raporttien kokoaminen. Osa-aikainen 12 23 375 23 375 46 750 1Yhteensä 12 23 375 23 375 46 750 Kustannusten perustelut Suorittaa projektiin kuuluvia tutkimustehtäviä. Osa-aikaisuuden perusteluna osallistuminen suunnitteluun koko projektin ajan. 2 Ostopalvelut Kustannus Kestävyys ja ympäristövaikutusten arviointi, kilpailutetaan. 10 000 10 000 20 000 2 Yhteensä 10 000 10 000 20 000 Kustannusten perustelut Kyseinen osaaminen ei kuulu toteuttajan omaan erityisosaamisalueeseen, joten on perusteltua tilata tämä työn osa asiantuntijatyönä. 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 Kustannusten perustelut 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä 0 0 0 Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
Kustannusten perustelut 3 (5) 5 Muut kustannukset Kustannus Aineet, materiaalit, tarvikkeet. 1 030 1 000 2 030 5 Yhteensä 1 030 1 000 2 030 Kustannusten perustelut Tutkimustyössä käytettävät reagenssit ja materiaalit. 6 Flat rate Kerroin 24.00 % 5 610 5 610 11 220 6 Yhteensä 5 610 5 610 11 220 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 40 015 39 985 80 000 7 Tulot Tulot 7 Yhteensä 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 40 015 39 985 80 000 Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 28 000 28 000 56 000 Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus 4 (5) Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 2.1 Yhteensä 0 0 0 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Tyrnävän kunta 2 000 0 2 000 2.2 Yhteensä 2 000 0 2 000 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 2 000 0 2 000 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 8 015 9 985 18 000 3.1 Yhteensä 8 015 9 985 18 000 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 8 015 9 985 18 000 4 Yksityinen rahoitus Tulostettu 22.8.2014 10:11:56
4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus 5 (5) Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Methator Oy ja Bio-GTS Oy, molemmat 2000 euroa. 2 000 2 000 4 000 4.2 Yhteensä 2 000 2 000 4 000 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 2 000 2 000 4 000 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 40 015 39 985 80 000 Tulostettu 22.8.2014 10:11:56