VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi valtakunnallisen nuorisotyön ja - politiikan ohjelman. Ohjelma sisältää tarkemmat tavoitteet valtakunnalliselle nuorisotyölle ja -politiikalle ja niiden tukemiselle. Ohjelman toteutumista seurataan ja ohjelma tarkistetaan tarvittaessa. Ohjelman valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuoria ja nuorisotyön ja -politiikan keskeisiä tahoja. Tarkempia säännöksiä ohjelman sisällöstä ja valmistelusta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Huom: lain siirtymäsäännöksen (30 ) vuoksi ensimmäinen ohjelma tehdään kolmeksi vuodeksi 2017 2019. 2
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (voimaan 13.4.2017) Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (2 ) 1) sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain (1285/2016) 2 :n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella; 2) sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien painopisteet nuorisolain 19 :n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja 3) asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle. Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon: 1) Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset; 2) Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja 3) nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret. 3
VANUPO ja sen edeltäjät Ensimmäinen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (LANUKE) vuosille 2007-2011 sisälsi yli 300 tavoitetta/toimenpidettä Toinen kehittämisohjelma vuosille 2012-2015, joka pidennettiin kattamaan myös vuoden 2016, sisälsi 29 tavoitetta, jotka jakautuivat yhdeksään strategiseen tavoitealueeseen. Valtion nuorisoneuvosto teki ohjelmasta perusteellisen väliarvioinnin. Nyt oli tavoitteena entistäkin tiiviimpi, toteuttamiskelpoisempi ja poikkihallinnollisempi ohjelma (= hajautettu vetovastuu eri ministeriöille) Ohjelma kattaa sekä nuorisotyön että nuorisopolitiikan Otettava huomioon varsin lyhyt toteutusaika (= tavoitteita on oltava sopiva määrä) 4
Ohjelman keskeiset periaatteet Ohjelmassa tunnistetaan hallituksen kärkihankkeet sekä muut toimintapolitiikat ja strategiat jotka vaikuttavat nuorten kasvu- ja elinolojen edistämiseen, ohjelman painopiste on niiden toimeenpanossa Yhtenä läpäisevänä periaatteena Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksessa määriteltyjen oikeuksien toteutumisen edistäminen Eri ryhmiin kuuluvien nuorten yhdenvertaisuus Valmistelu oli poikkihallinnollista: valmistelua koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö, mukana oikeusministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö 5
Vanupo on valtion ohjelma Kenen ohjelma? Valtakunnalliseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen on ensisijaisesti ministeriöiden vastuulla. Ministeriöt hyödyntävät ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä ohjatessaan alaisen hallintonsa, mukaan lukien aluehallinnon toimintaa. Kunnille VaNuPo:sta teemoja ei määräyksiä Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hyvää yhteistoimintaa valtion ja paikallisten toimijoiden välillä. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet eivät sido kuntia niiden päättäessä nuorisotyön järjestämisen tavoista. Nuorisotoiminnan kenttä on vapaa Vanupo ohjaa avustamista Nuorisoalalle on tyypillistä kansalaistoiminnan suuri merkitys. Vapaan, viranomaisista riippumattoman kansalaistoiminnan arvo tunnistetaan ja tunnustetaan. Ohjelman vaikutus kansalaistoimintaan toteutuu useimmiten valtion avustustoiminnan kautta. 6
Ohjelmaluonnoksen keskeinen sisältö 1. KESKEISET YHTEEN SOVITETTAVAT NUORISOPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ohjelmassa on viisi tavoitetta. Valmisteltu tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. Tavoitteet ja niihin kohdistuvat toimenpiteet perustuvat hallituksen linjauksiin, ml. hallituksen toiminnan puolivälitarkastelun linjauksiin. Yhtenä perustana Valtion nuorisoneuvoston lausunto ohjelmaan otettavista asioista. 2. SUOMEN TAVOITTEET NUORISOALAN KANSAINVÄLISELLE JA EUROOPPALAISELLE YHTEISTYÖLLE Nuorisoalan toiminta EU:ssa, Euroopan neuvostossa ja pohjoismaisessa yhteistyössä sekä niiden painopisteet. 3. PAINOPISTEET NUORISOALAN OSAAMISKESKUSTEN HYVÄKSYMISELLE Sisältöperusteet valtionapukelpoisuushyväksynnälle (lain 19 ). Ohjelmassa nimetään ne teema-alueet, joille tarvitaan osaamiskeskuksia, ei itse osaamiskeskuksia. 7
Yhteen sovitettavat nuorisopoliittiset tavoitteet Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen; Nuorten työllistymistaidot ovat vahvistuneet; Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään; Yhä harvemmalla nuorella on mielenterveysongelmia ehkäisevän toiminnan ansiosta; ja Nuori saa riittävää neuvontaa ja muuta tukea itsenäiseen asumiseensa 8
Kansainvälisen ja eurooppalaisen toiminnan painopisteet Tavoitteena eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä on kehittää nuorisotyön laatua panostamalla: Nuorisotyöntekijöiden osaamiseen, verkostoitumiseen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon Digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen Nuorisoalan tiedon tuottamiseen 9
3. Painopisteet osaamiskeskuksille 2018-2019 Nuorten osallisuus Nuorten kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen, nuorten vaikuttamisen ja kuulemisen edistäminen, osallisuus- ja demokratiakasvatus Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön koordinaatio, Nuorisotakuun toimeenpanon vahvistaminen ja monialainen yhteistyö nuorten elinolojen edistämiseksi. Verkossa tapahtuva nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Digitaalisten menetelmien käytön edistäminen nuorisotyön eri osa-alueilla ja digitaalisen nuorisotyön osaamisen kehittäminen; nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tukeminen. Nuorisotyön laadun ja menetelmien kehittäminen Nuorisotyön monipuolisen vaikuttavuuden edistäminen, nuoria koskevan tutkimustiedon tuottaminen ja indikaattorien kehittäminen sekä nuoria koskevan tiedon kerääminen, tallentaminen ja analysointi; sekä nuorisotyön uusien muotojen kehittäminen, dokumentointi ja levittäminen. 10