LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. TAUSTATIEDOT 1) Vastaajatahon virallinen nimi 2) Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 2) Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite hannu.mars@keuruu.fi 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? pääosin 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Lain soveltamisalan alueiden kehittämisen ja maakunnille siirtyvien työ- ja elinkeinoministeriön tehtävien järjestämisen kannalta tavoitteet ovat relevantteja. Tavoitteissa keskitytään järjestämiseen, kehittämiseen, yhteistyöhön ja erityisesti taloudellisiin tavoitteisiin inhimillisen asiakaslähtöisyyden jäädessä erityisesti kasvupalvelujen osalta taustalle. Esityksessä tunnistetaan kuitenkin huonosti kuntien ja kaupunkien merkittävä rooli elinkeino- ja työvoimapalveluiden tuottajana ja kehittäjänä. Lakiluonnos on omiaan vahvistamaan maakuntakeskusten ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen vaikutusvaltaa. Myös mahdollisuus ja rahoitus maakunta- ja aluerajat ylittävään kehittämis- ja kokeiluyhteistyöhön (esim. kasvukäytävät ja verkostot) on varmistettava. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin
8) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesityksessä ei ole otettu riittävästi huomioon kuntien merkitystä ensisijaisena palvelupisteenä ELY-keskusten ja TEtoimistojen palveluille. Laissa on selkeämmin tunnistettava kaupunkien ja kuntien rooli ja merkitys strategisina elinvoiman kehittäjinä ja kasvupalveluiden ensisijaisina asiakaspalvelupisteinä. Kuntien elinvoimapalvelut eivät voi olla vain täydentäviä, vaan kuntien, maakuntien ja kansallisesti tarjottavien palveluiden kokonaisuuden yhteensovittamisessa on kunnat otettava alusta saakka mukaan päätöksentekoon. Lisäksi laissa tulisi tuoda selkeämmin esiin ja vahvistaa maakunnallisten kasvupalvelujen roolia koordinoivana ja mahdollistavana tahona, joka nivoo yhteen ja välittää resursseja kunnista nousevalle elinvoimatyölle. Kasvupalvelut eivät ole elinvoimankehittämisen ydin vaan sateenvarjo ja vauhdittaja sille. Keskeiset ehdotukset ovat osittain hyvin yleisellä tasolla antaen maakunnille merkittävää päätösvaltaa toteutuksessa. Lisäksi lakiesitykseen liittyvää tarkentava lainsäädäntö on vasta valmistelussa, joten toteutuksia ei voi tietää. Selkeä huolenaihe nousee pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? pääosin 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Kuntien kannalta tavoitteiden toteutumisessa merkittävää on työllisyyden hoidon järjestäminen. Esityksen mukaan kunta tai kunnan kehittämisyhtiö ei voi jatkossa hoitaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistehtäviä. Vaarana on, että pitkäaikaistyöttömien palvelut oleellisesti heikentyvät. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Kunnille jätetään normaalit kunnan elinkeinotehtävät joihin liittyy myös työllisyyden yleinen edistäminen, koulutus, osaamisen kehittäminen sekä vastuita maahanmuuttajien kotoutumisessa sekä syrjäytymisenehkäisyssä. Miksi vaikeasti työllistettävien palvelut ovat jääneet kasvupalvelulain ulkopuolelle? Kuuluvatko vain sote-palveluihin? Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä ei ole sosiaalisen kuntoutuksen tarvitsijoita. Markkinalähtöistä toimintamallia pidetään ensisijaisena ja hyödynnetään palvelutuotannon kilpailullisuutta jota kuitenkin säännöstelyllä arvioidaan sen vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden tavoitteilla, haetaan tulosta. Kuitenkin odotetaan, että yritysten tiedottaminen asiakkaan valinnanvapaus edellä on avointa. Kuinka moni yritys on valmis avoimuuteen, jos oma liiketoiminta siitä kärsii asiakkaan siirtymisten vuoksi. Maakunnalla säilyy edelleen lähes samat palvelut kuin tälläkin hetkellä työhallinnolla; rekrytointi, osaamisen kehittäminen, yritystoiminta, yrittäjyys, edellytykset innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistyminen sekä rahoitus eli tuet. Palvelujen yhteensovittaminen kasvupalvelut vs. sote ovat kesken ja väliin putoava TYP-toiminta oletetaan siirrettävän suoraan Soten alle tutkimatta mitä TYP toiminnassa on tehty. Säilyykö TYP laki? Laista ei selviä kuinka maakunta rahoittaa kasvupalvelujen tuottamisen. Oletuksena kunta saa maakunnalta laskun voimatta itse vaikuttaa maakunnan palveluihin koska maakunnalla on päätäntävalta kenen kanssa sopimukset palvelujen tuottamisesta tehdään. Kuitenkin kasvupalvelut pidättävät itsellään henkilöasiakkaiden sekä yritysten palvelutarpeen kartoittamisen. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? pääosin 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiesityksen tavoitteena on varmistaa asiakastarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien saatavuus. Tämän tavoitteen osalta lakiesityksen vaikutukset ovat osin päinvastaiset. Lakiesitys lisää alueiden eriarvoistumista ja heikentää palvelujen saatavuutta alueilla, missä markkinaehtoista palvelutarjontaa ei synny ja rajalliset resurssit ajavat maakuntia supistamaan palvelutarjontaa maakunnan ydin alueiden ulkopuolella. Tämä kehityskulku on myös vältettävissä ottamalla kunnat entistä
vahvemmin mukaan päätöksen tekoon alusta saakka. Kokeilut esim. kuntapohjaiset ovat vasta alkamassa ja eri maista saatujen kokemusten mukaan markkinapohjaisessa toteutuksessa tulokset ovat olleet vähintäänkin ristiriitaisia. Kasvupalvelujen pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyspalvelujen hoidon tuottaminen voi heiketä. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Eri maakuntien asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Työvoimapalvelujen ulkoistaminen ei yleensä näytä johtavan toivottuihin tehokkuushyötyihin, onko kasvupalvelut lakiuudistus, jolla kunnalle tulee lisää maksuvelvollisuutta ilman mahdollisuutta vaikuttaa maksun suuruuteen? Suomessa tällä hetkellä toimivat yksityiset työnvälitysfirmat pystyvät tietyssä kohderyhmässä ja tietyissä olosuhteissa julkista parempiin tuloksiin henkilöasiakkaiden työällistymisessä. Onko tutkittu asiakaskunnan referenssejä verrattuna julkisen toimijan asiakaskuntaan? Suomessa ei ole yksityisiä toimijoita jotka ovat erikoistuneet pitkäaikaistyöttömien palveluihin, kokemukset tästä kohderyhmästä yksityisellä puolella puuttuvat Suomesta. Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot Lakiesitys puuttuu ja rajaa kuntien toimintoja tarpeettomiksi tai mahdottomiksi tuottaa ilman omaa yhtiötä. Entä työmarkkinatukimaksut, joista kunta maksaa puolet ja maakunta puolet, onko kunnalla mahdollisuutta vaikuttaa maksun suuruuteen, ja jos on niin miten? Kehitysyhtiöiden toimintaa supistetaan rahoituksen osalta koska palvelujen myyntiä supistetaan ja että kehitysyhtiö kunnan sidosyhtiönä ei ole kelvollinen tuottajaksi kasvupalveluihin. Kehitysyhtiöt ovat syntyneet paikkakunnan yrittäjien tarpeesta ja yhteistyöstä. KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Lain tavoitteissa yhteistyön, työnjakona ja yhteisten tavoitteiden kautta onnistuva alueiden kehittämisen järjestelmä olisi mahdollista toteuttaa nykyiselläkin lainsäädännöllä jos yhteistyötä olisi tehty. Tavoitteet ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tavoitteita jo nykyiselläänkin. Tehtävien jakoa sekä palvelukokonaisuuksien määrittelyä pitää miettiä myös kuntien palvelutarjonnasta käsin. Monet kunnat ovat jo nykyisellään satsanneet palveluihin paljon, miten maakunnallinen määrittely toimisi paikallista paremmin. Tiettyjen palveluiden osalta jää epävarmaksi, onko kuntien syytä varautua täydentämään maakunnan kasvupalveluita omalla kustannuksellaan, vai voidaanko luottaa siihen että olemassa olevat kuntien vastuulla olevat palvelut voidaan ajaa alas. 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? pääosin 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Vastuut ennallaan. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )?
pääosin 21) Mahdollinen sanallinen perustelu Arviointikeskustelu kasvupalveluiden osalta pitäisi tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Esityksessä korostetaan kuntien merkitystä aluekehittämisen ja elinvoimaisuuden toimijoina. Kuitenkaan esimerkiksi nykyinen maakunnan yhteistyöryhmä, johon esityksessä viitataan (9 ), ei edusta kaikkia maakunnan kuntia, vaan kuntajäsenet ovat pitkälti keskuskaupungin edustajia. Yhteistyöryhmän sihteeristössä ei nykyisten säädösten mukaan ole ollenkaan kuntajäseniä. Yhteistyön järjestelmästä mainitaan MYR:n lisäksi ainoastaan pykälässä 11 Sopimusmenettelyt, jossa ehdotetaan nykyisen kaltaisen kaupunkien kanssa tehtävän sopimusmenettelyn jatkamista. Nykyinen menettely on kuitenkin käytössä ainoastaan suurimpien kaupunkien kanssa. 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 7 mom 5 lisäys: maakuntien keskuskaupunkien lisäksi seutukaupungeilla on toiminnallisina työssäkäyntialueiden keskuksina keskeinen vaikutus maakunnan elinvoimaisuuteen. Maakunnan keskuskaupunkien ja seutujen keskuskaupunkien vaikutus maakunnan elinkeinoelämään on keskeinen ja maakunnan ja keskus- ja seutukaupunkien yhteistyö on välttämätöntä osapuolten tehtävien hoitamiseksi. Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin pääosin ei 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalveluiden järjestäjänä myös kunnan kehittämisyhtiöt / elinkeino- sekä työllisyyspalvelujen toiminnot olisi otettava mukaan järjestämistehtävissä, tällöin paikallisuus alueen yritysten sekä asiakkaiden palvelujen kehittämisessä pysyy myös prioriteettina. Laissa tulee määritellä, että palvelukokonaisuus suunnitellaan ja yhteensovittaminen tehdään YHDESSÄ kuntien kanssa. Maakunnallisina palveluina järjestettävät rekrytointi, osaaminen, yritystoiminta ja yrittäjyys voivat toimia palveluntuottajien tuottamina paremmin, mutta entä vaikeammin työllistyvien palvelut? Miten varmistetaan, ettei tule keskenään päällekkäisiä tai ristiriitaisia palveluja? Miten varmistetaan palveluntuottajien palveluiden yhteensovittaminen? Entä tilanteessa, kun asiakas vaihtaa palveluntuottajaa, miten tieto seuraa liikesalaisuus? Omavalvontaohjelman tekeminen tärkeää, se ei saa pitkittyä liikaa, toivottavaa on että palvelutuotanto saadaan käyntiin nopeasti. 15 b:n sisältö seurauksineen on avoin. Lakiehdotuksessa kuvaillaan maakunnan tehtävinä palvelukokonaisuuksia, jotka eivät nykyisellään ole ELY-keskusten tai maakuntaliittojen tehtäviä. Esimerkiksi Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle palvelukokonaisuuden toiminnot innovaatioympäristöjen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen, ulkomaisten investointien houkuttelu alueelle sekä yritysten välisen ja yritysten ja eri toimijoiden välisen yhteistyö edistäminen ovat nykyisin kuntalähtöistä toimintaa. Samoin kunnilla on keskeinen rooli yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen liittyvissä palveluissa. Kaupungit ja kehittämisyhtiöt osarahoittavat, toteuttavat ja hallinnoivat näihin liittyvää toimintaa. Näissä palveluissa kunnallisen ja valtakunnallisen (Tekes, Finpro) tason palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen ja kehittäminen toteuttaisi paremmin lakiehdotuksen henkeä ELYkeskusten ja maakuntien NYKYISTEN tehtävien kokoamisesta maakunnan järjestettäväksi. Kasvupalvelujen järjestämisvastuuta ei kuitenkaan tule hajauttaa maakunnan sisällä vaan se tulee pitää lakiesityksen mukaisesti maakuntakohtaisena. Vastuun jakaminen ja resurssien pirstalointi johtaisi kasvupalvelujen näivettymiseen maakuntakeskusalueiden ulkopuolella. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää?
kyllä pääosin pääosin 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Vähimmäispalvelut kunnissa / maakunnassa kaikilla alueilla esim. siirtymäkauden aikana olisi turvattava. Lähipalveluiden saatavuus on varmistettava, pelkät digitaaliset palvelut eivät riitä. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin pääosin ei 29) Mahdollinen sanallinen perustelu Työhallinnon ja Elyn työpaikkojen ja työntekijöiden turvaaminen on otettu huomioon. Kuntien satsaukset työllisyyspalveluiden henkilöstön suhteen jäävät kunnan kontolle, päätökset mitä tehdään henkilöstölle. Lakiesityksestä selviää mahdollisuuksia. Myös näiden palvelukeskustehtävien osalta tulee ottaa huomioon kustannustehokkuus. 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Omavalvontaohjelman tekeminen tärkeää, se ei saa pitkittyä liikaa, toivottavaa on että palvelutuotanto saadaan käyntiin nopeasti. 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? pääosin 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Kuntien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämisen kannalta ratkaisua ei voi pitää perusteltuna. Kunnalla tulee olla mahdollisuus tuottaa näitä palveluja. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? pääosin 35) Mahdollinen sanallinen perustelu
Velvoitteet jäävät liiaksi kuinkin maakunnan määriteltäväksi. Tuottajien valtakunnallisten vähimmäiskriteerien määrittelyä tulisi harkita, ellei rekisteröintiä vaadita. 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? pääosin 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Monituottajuus yhtiöittämisineen suosii isompia paikkakuntia, kasvukeskusten ulkopuolella valinnanvapaus voi jäädä vähäiseksi. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 Maakunnalla suuri vastuu siitä että alueiden tasaveroisuus toteutuu. Jos palveluiden rakentuminen vie aikaa n. 10 vuotta kuten esityksessä arvioitiin, on se pitkä aika olla markkinapuutetilanteessa ja paikata sitä. 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Yritysasiakkaiden palveluille ei aseteta kiinteää toimipaikkaa koskevia vaatimuksia, kuitenkin tuen myöntäminen voidaan rajata omaan maakuntaan. Valtion tietojärjestelmien avaaminen vaatii lakimuutoksia. Tietoturva ja henkilötietolaki ovat tiukkoja. Kasvupalvelujen monimuotoisuus, digitaalinen palvelutarjonta ja sähköinen asiointi ovat ajanmukaisia toimintatapoja, mutta eivät riittäviä. 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu Tässä lähdetään suuresta tavoitteesta kohti pienempää, pilkkominen maakunnassa palveluntuottajien kesken, miten se toteutetaan. Pienistä tavoitteista esim. kunnat maakunnat - valtio rakentuisi hallittavampi kokonaisuus. Keskustelun sijaan pitäisi käyttää esim. järjestämissuunnitelmia. Keskusteluista puuttuvat kunnat. Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukuntaan tarvitaan myös kuntaedustus. Valtion ja maakunnan käymiin alueiden kehittämisen keskusteluihin pitää nimetä osallistujiksi myös maakunnan toiminnallisten työssäkäyntialueiden keskuskaupungit. Kaupunkien osallistuminen ennakoivaan suunnitteluun vahvistaa elinvoima- ja kasvupalveluiden kokonaisuuden yhteensovittamista ja tehokasta resursointia. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa?
pääosin 45) Mahdollinen sanallinen perustelu Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu yleinen ohjaus ja strateginen kehittäminen. Maakunta toimii valtakunnallisten tavoitteiden mukaan, joita valtioneuvosto voi täsmentää maakunnalle kuuluvissa palvelun tuottamisen tehtävissä. Valtioneuvoston asettaman neuvottelukunnan ja puheenjohtajan jäsenistön muutoksista kuitenkin päättää työ- ja elinkeinoministeriö. 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? pääosin 47) Mahdollinen sanallinen perustelu Vuosittain toteutettavat keskustelut palvelurakenteen kehittämisestä, maakunnan tavoitteista, palvelutuotannon työnjaosta ja yhteistoiminnasta muiden maakuntien kanssa sekä omavalvonnan toteutuminen. Pitäisikö keskustelua olla enemmän jatkuvasti uuden äärellä? Valvonnan keinot ovat kuitenkin vaatimattomia. 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? kyllä pääosin pääosin 49) Mahdollinen sanallinen perustelu Jos tarkoitetaan 36 :ää. 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? kyllä pääosin pääosin 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Kattavaa tarjontaa tuskin löytyy. Työssäkäyntialueen avoimien työpaikkojen puute verrantona työttömät työnhakijat, pitkäaikaistyöttömien työllistyminen, nuorisotyöttömyys. Työvoiman liikkuvuus julkinen liikenne. Innovatiivista palvelujentuotantoa todella tarvitaan. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä?
pääosin 55) Mahdollinen sanallinen perustelu Millä aikajänteellä markkinapuute todetaan ja miten? Pitää olla selkeä yhtenäinen tapa todeta asiantila. Pitää olla myös realistisia toteuttajia (laatu, kustannukset) suhteessa omaan tuotantoon. 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin 57) Mahdollinen sanallinen perustelu TE-palvelujen sekä Elyn henkilöstön asema on muutoksessa turvattu, mutta entäs kuntiin luodut työpaikat? Pitkäaikaistyöttömien palveluihin ja ohjaukseen liittyvät palvelut eivät automaattisesti ole sote-palveluja. Kehittämisyhtiöissä työskentelevät henkilöt ja heidän mahdollisuutensa toimia palvelujen tuottajina on estetty sidosryhmätoimintana. 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? Lakiesitys kasvupalvelujen osalta markkinoihin pohjautuvana on pääosin analoginen sote-uudistusesitysten kanssa. Sotessa maakunnan liikelaitokseen kuitenkin jäänee sosiaaliohjaukseen ja sosiaalityöhön liittyvää palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnittelua, vaikka palveluntuottaja olisi yksityinen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnissa on erityinen huoli työllisyyspalvelujen pirstoutumisesta ja vastuunkannon hajoamisesta. Pitkään työttömänä olleiden sekä osatyökykyisten palveleminen edellyttää pitkäjänteistä henkilökohtaista työotetta ohjauksen, arvioinnin ja suunnittelun toteuttamiseksi. Pitäisi tietää varmuudella, mitä keinoja työllisyyden hoidossa on käytettävissä kullakin taholla ja mitä porkkanoita / sanktioita tullaan käyttämään. Poistuvatko kuntien työmarkkinatukiosuudet ja jääkö laki kuntouttavasta työtoiminnasta soten toteutettavaksi ja/vai tuleeko lainsäädännöllisiä muutoksia. Kokonaisuuden hahmottaminen on tässä vaiheessa vaikeaa. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, etteivät heikommassa asemassa olevien asiakkaiden palvelut heikkene. Toisaalta kuntien yleisen toimialan kontolle ei
korvauksetta voida tehtäviä lisätä. Jääkö vastuu sotelle? Viisautta ja malttia, näkökulmaa siihen että muiden tekemistä virheistä otetaan oppia. Miksi otetaan malliksi toimimattomiksi todettuja tapoja? Esitysluonnoksen hyödyt on todettu kirjallisuuden pohjalta jäävän pieniksi, joten miksi niitä kuitenkin tavoitellaan? Kasvupalvelu termi on harhaanjohtava ja koskee vain isoja kaupunkiseutuja, suomi koostuu kuitenkin myös pienistä kunnista, joissa piilee voimavaroja, joihin perehtymiseen kannattaisi kiinnittää yhtä suurta intensiteettiä kuin isoihin markkinapaikkoihin. Kuntien omat mahdollisuudet tuottaa palveluja kuntalaisille, ohjata yritysten kasvua alueellaan paikallisesti pitäisi lakiesityksessä huomioida syvemmin niihin perehtyen rajaamatta niiden palvelutuotantoa ulkopuolelle markkinoista. Asiakkaan valinnanvapaus olisi silti mahdollista. Yrityksiä sekä asiakkaita tavoitettaisiin helpommin, nopeammin ja joustavammin, tästä hyötyisi sekä kunta, maakunta että valtio. Yksityistämisen tiukka säätely sekä valvonta aiheuttavat lisää byrokratiaa.