Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Samankaltaiset tiedostot
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

4 Elämä alkaa solusta

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Näin käytät oppikirjaa

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen

Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Valintakoe 2012/MALLIVASTAUKSET

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

3 Eliökunnan luokittelu

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Bioteknologia BI5. Mikrobit

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Solu- ja kehitysbiologian esseet 2009

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Esipuhe. Oulussa Petri Lehenkari

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

a. In vivo: soluja tutkitaan elävän eliön osana, in vitro: soluja tutkitaan eliöstä irrallaan vaikkapa koeputkessa.

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

e-oppi Oy. Materiaalin käyttö sallittua vain osana e-opin oppimateriaalia ja maksettua käyttölisenssiä.

Kysymys 1. Mihin kuntiin ja domeeneihin eliökunta jaetaan, ja mitkä ovat domeenien väliset samankaltaisuudet ja erot?

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

The Plant Cell / Sytoskeleton

Francis Crick ja James D. Watson

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Biologian harjoitustehtäviä kurssit1 5 ilari niemi

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

2 Bakteerit ja arkeonit ovat tumattomia mikrobeja. 3 Tumallisiin mikrobeihin kuuluu eliöitä alkueliöiden ja sienten kunnista

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Geenitekniikan perusmenetelmät

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) ) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa

ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA

Etunimi: Henkilötunnus:

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Nimi sosiaaliturvatunnus

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet.

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2019

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

3 Eliömaailma koostuu miljoonista lajeista. 4 Solurakenne on elämän perusominaisuus. 6 Lisääntyminen on elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä

b) keskusjyvänen eläinsolujen solulimassa lähellä tumaa, 2 kpl toimivat mitoosissa ja meioosissa sukkularihmojenkiinnittymiskohtina.

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Historia 1. Solubiologian juuret. Historia 3. Historia 2. Historia 5. Historia 4. Solubiologia (eläintieteen osuus) Seppo Saarela

KALSIUMNITRAATIN KÄYTTÖMÄÄRÄN VAIKUTUS JÄÄSALAATIN SATOON JA LAATUUN

Tentit ja muut suoritukset. Solubiologia (5 op) Mistä löytyy tietoa? Mistä löytyy

Esityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa

Biologia ylioppilaskoe

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

EPIONEN Biologia 2015

Transkriptio:

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne

2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne 7. Kromosomit ovat aitotumaisilla eliöillä tumassa 8. Tehtävät 9. Kuvat

Avainsanat: Solutyypit Solun perusrakenne Soluelimet ja niiden tehtävät Esitumainen Aitotumainen

Kaikille soluille yhteiset piirteet Jokaisella solulla: Solukalvo Aineenvaihdunta solun ja sen ympäristön välillä. Solulima Vettä ja siihen liuenneita aineita. Perimä Aitotumaisilla tuman sisällä. Esitumaisilla vapaana rihmana solulimassa.

Kasvisolun rakenne Soluseinä Tuma (sis. kromosomit) Soluelimet: Solunesterakkula (vesivarasto) Viherhiukkaset (fotosynteesi) Mitokondriot (soluhengitys) Ribosomit (proteiinien tuotanto) Solulimakalvosto (valkuais- ja rasva-aineiden muodostaminen ja varastointi) Diktyosomit (aineiden käsittely ja varastointi) Proteiinisäikeet (solun sisäinen tukiranka)

Eläinsolun rakenne Ei soluseinää Tuma (sis. kromosomit) Soluelimet: Mitokondriot (soluhengitys) Ribosomit (proteiinien tuotanto) Solulimakalvosto (valkuais- ja rasva-aineiden muodostaminen ja varastointi) Golgin laite (aineiden käsittely ja varastointi) Keskusjyväset (solun mikroputkien ja siimojen tukipiste) Lysosomit (bakteerien ja vieraiden aineiden tuhoaminen) Proteiinisäikeet (solun sisäinen tukiranka)

Sienisolun rakenne Soluseinä Tuma (sis. kromosomit) Soluelimet: Solunesterakkula (vesivarasto) Mitokondriot (soluhengitys) Ribosomit (proteiinien tuotanto) Solulimakalvosto (valkuais- ja rasva-aineiden muodostaminen ja varastointi) Golgin laite (aineiden käsittely ja varastointi) Lysosomit (bakteerien ja vieraiden aineiden tuhoaminen)

Bakteerisolun rakenne Kapseli Soluseinä Perimä vapaana rihmana solulimassa sekä plasmideissa. Soluelimet: Ribosomit (proteiinien tuotanto) Solukalvon poimut (fotosynteesi, soluhengitys) Siimat ja karvat (liikkuminen)

Kromosomit ovat aitotumaisilla eliöillä tumassa Aitotumaisilla on tuma. Tumaa ympäröi tumakotelo, jossa on tumahuokosia. Tumalimassa on kullekin lajille tyypillinen määrä kromosomeja. Kromosomeissa olevat geenit eli perintötekijät ohjaavat solun toimintoja. Tumajyväsessä valmistetaan ribosomien rna:ta. Esitumaisilla bakteereilla ja arkeilla perimä on vapaana solulimassa.

Tehtävät 1a. Solun preparointi, välineet 1b. Solun preparointi, ohjeet 2. Eläinsolun rakenteen tutkiminen 3. Taulukkotehtävä 4. Eläinsolun osat TEM-kuvasta 5. Maissin juuren solun TEM-kuva 6. Bakteerisolun osat

SOLULABRAT Jakaudutaan 5-6 ryhmään ja haetaan mikroskooppi ja labratakit Ottakaa esille muistiinpanovälineet ja kirjatkaa ylös mitä tehtiin ja mitä näitte.

TARVIKKEET Valomikroskooppi Alus- ja peitinlaseja Preparointiveitsi ja pinsettejä Hammastikkuja Sipuli, peruna ja oma poski Vettä Metyleenisineä Labratakki Muistiinpanovälineet

Kirjanpito työpäiväkirjaa varten Muista kirjata: 1. Teoria 2. Mitä tehtiin 3. Miten tehtiin 4. Tulos (piirros)

TYÖPÄIVÄKIRJA 1. SOLUN RAKENNE Solu ja solun rakenne. Teoria ja taustaa (1): piirtäkää kasvi- ja/tai eläinsolunrakenne ja nimetkää soluelimet ja rakenteet. Kertokaa menetelmät (2) Selostakaa miten elävän solun rakennetta labratunnilla tutkittiin. Tulokset (3) Piirtäkää kuvat soluista: mitä näitte mikroskoopissa ja nimetkää solurakenteet.

TEHTÄVÄ 1: KASVISOLU

TEHTÄVÄ 2 - ELÄINSOLU

3. Taulukkotehtävä a) Rastita taulukkoon, mitkä osat kuuluvat kuhunkin soluun. b) Mitkä kasvisolun osat puuttuvat eläinsolusta?

4. Eläinsolun osat TEM-kuvasta Nimeä eläinsolun osat 1 5 (TEM-kuva, suurennos 11 250 x).

5. Maissin juuren solun TEM-kuva a) Nimeä maissin juuren solun osat 1 6 (TEM-kuva, suurennos 1140 x). b) Mikä useimmille kasvisoluille tyypillinen osa puuttuu näytteen solusta (alempi kuva)? (suurennos 11 000 x)

6. Bakteerisolun osat Nimeä bakteerisolun osat 1 6.