TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin (05) 75441 Telefax (05) 371 0893 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(11) Nro A 1109 Dnro KAS-2005-Y-112-131 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Mikkelä, ANJALANKOSKI. HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Anjalankosken kaupungin Anjalan kylässä sijaitsevalla tilalla Kesäranta RN:o 1:612 rakennettavaa lypsylehmille tarkoitettua eläinsuojaa, eläinsuojan yhteyteen tulevaa uutta lietelantasäiliötä, sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a Ympäristönsuojelulainsäädännön toimeenpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkastamisesta määräajassa. Hakemuksen mukainen eläinsuojan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 16.3.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

2 Hakijat ovat tehneet kaksi lannanluovutussopimusta ja kymmenen peltoalaa koskevaa vuokrasopimusta. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Hakemuksen mukaan eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lannan levitykseen tarkoitetusta peltoalasta 8 ha sijoittuu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pysyvä vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Nykytilanteessa tilalla on eläinpaikat 27 lehmälle, 6 hieholle ja 11 alle 8 kk:n ikäiselle vasikalle. Rakennettavaan uuteen eläinsuojaan ja olemassa olevaan nykyiseen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 82 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 30 alle 8 kk:n ikäiselle vasikalle. Tilalla on oma kaivo. Tila liittyy talvella 2006 kunnalliseen siirtoviemäri- ja vesijohtoverkostoon, mutta eläinsuojassa käytetään jatkossakin pääasiassa oman kaivon vettä. Lannan käsittely ja varastointi Jaloittelu Lannan levitys pelloille Lannan käsittely toteutetaan lietelantamenetelmällä (82 lehmää) ja kuivikelantamenetelmällä (45 hiehoa, 30 vasikkaa). Uuden navetan yhteyteen rakennetaan 2500 m 3 lietelantasäiliö. Olemassa olevat 550 m 3 kuivalantala ja 230 m 3 virtsasäiliö jäävät käyttöön. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan n. 400 m 2 suuruinen betonipohjainen jaloittelutarha ympärivuotiseen käyttöön. Tarhaan kertyvät vedet johdetaan lietesäiliöön ja lanta ajetaan kuivalantalaan.

3 Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on n. 92 ha. Lanta levitetään peltoon lannoitteeksi viikkojen 13 44 välisenä aikana. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lietelantala katetaan turpeella tai muulla soveltuvalla katteella. Lietettä ilmastetaan sekoittamalla muutamia päiviä ennen levitystä. Näin lietteestä saadaan tasalaatuisempaa ja osa rikkakasvinsiemenistä tuhoutuu. Lietelanta pyritään levittämään letkulevittimellä tai vastaavalla kalustolla suoraan kasvustoon tai pellon pinnalle, josta se mullataan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2002-2007. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet 200 m 3 johdetaan lietesäiliöön. Huuhteluvedet kerätään talteen ja käytetään lypsyaseman pintojen pesuun. Nykyisen eläinsuojan WC-vedet ja muut pesuvedet johdetaan virtsasäiliöön. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuva traktoriliikenne koostuu pääasiassa lannan ja säilörehun siirtokuljetuksista. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Muu liikenne muodostuu pääasiassa eläinten ja ostorehujen kuljetuksista. Olemassa olevan virtsasäiliön kiinteä kate, ja rakennettavan lietesäiliön kattaminen turpeella tai muulla soveltuvalla katteella pienentävät mahdollisia hajuhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvät tavanomaiset jätteet lajitellaan ainakin energia- ja kaatopaikkajätteisiin, sekä lasinkeräysjätteisiin. Jätteenkuljetusauto käy tilalla 1 2 kertaa kuukaudessa. Ongelmajätteet varastoidaan erikseen niille varatussa paikassa ja toimitetaan säännöllisesti ongelmajätekeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan pääsääntöisesti raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Paalimuovit toimitetaan energiajätteeksi. Pilaantunut rehu sekoitetaan lannan joukkoon kuivikelantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Eläinsuojan toiminnassa varaudutaan mm. tulipalon vaaraan minimoimalla riskit jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Lisäksi tilalle laaditaan pelastussuunnitelma.

Vedensaannin varmistamiseksi tilalle tulee kaksi vaihtoehtoista vesijärjestelmää. 4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Anjalankosken kaupungin ilmoitustauluilla 4.4 4.5.2005. Kuulutus on julkaistu Anjalankosken Sanomat- nimisessä lehdessä 5.4.2005. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta-alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta pidettiin 31.3.2005. Anjalankosken kaupungin lupalautakunta 3.5.2005 Lautakunnan lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Maatalousyhtymä Mikkelä on hakenut ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa lypsykarjanavetan ja siihen liittyvän toiminnan laajentamiseen Anjalan kylässä, tilan Kesäranta 1:612 alueella. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee eläinpaikat 82 lypsylehmälle, 45 hieholle ja 30 vasikalle. Laajennuksen mukainen toiminta on tarkoitus aloittaa syksyllä 2007. Lanta kerätään hiehojen ja vasikoiden tiloista kuivalantalaan, jonka pinta ala on 290 m 2 ja virtsa kokonaan katettuun virtsasäiliöön, jonka tilavuus on 230 m 3. Lehmien lanta ja virtsa kerätään lietelantalaan, jonka tilavuus on 2500 m 3. AIV-rehun puristeneste sekä maitohuoneen pesuvedet ja muiden navetan pesutilojen vedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on lannanlevitysalaa 92,4 ha ja lisäksi on lannanlevityssopimuksia kahden eri maanviljelijän kanssa. Säilörehu varastoidaan tässä vaiheessa pyöröpaaleissa, myöhemmin varastointia varten rakennetaan laakasiilot. Hiehoja on tarkoitus laiduntaa kesällä ja lehmille rakennetaan jaloittelutarha ulos. Jaloittelutarhan vedet johdetaan lietelantalaan ja siihen kertyvä lanta varastoidaan nuorkarjan navetan kuivalantalassa. Rehupaalien muovit on kuljetettu itse jätekeskukseen käsiteltäväksi. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta vaikuttaa asianmukaiselta, eikä siihen ole huomautettavaa. Anjalankosken kaupunginhallitus 2.5.2005 Kaupunginhallituksella ei ollut huomauttamista lupahakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet

5 Hakemuksen johdosta ei määräajassa jätetty muistutuksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Mikkelän eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 82 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 30 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Varastointitilavuutta tulee olla lietelannan osalta 2500 m 3, kuivalannan osalta 550 m 3 ja virtsan osalta 230 m 3 kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Avoin lietelantasäiliö on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Lietelantasäiliön kuormauspaikan tulee olla tiivispohjainen. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista.

6 5. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 70 ha ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei säiliöiden täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lietevuotoja. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suojaalueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Pesuvedet ja eläinsuojan WC-vedet voidaan johtaa lietelanta- ja virtsasäiliöihin, tai ne on käsiteltävä muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Uudet säilörehuvarastot tulee rakentaa vesitiiviiksi niin, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Eläinsuojan yhteyteen tulevan n. 400 m 2 jaloittelutarhan tulee olla tiivispohjainen. Tarhaan kertyvä lanta tulee ajaa lantalaan. Sade-, sulamis- ja virtsavedet tulee johtaa tiiviiseen säiliöön, esim. lietesäiliöön. 13. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin että, kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma-astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti suurriskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja varattava asianmukainen välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on toteutettava siten ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. 14. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden

pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. 7 Maatalousmuovit on toimitettava hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Polttoneste- ja öljysäiliöt tulee säilyttää tiiviillä alustalla tai varustaa suoja-altailla siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. 15. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 16. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 18. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 19. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan

8 levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Eläinjätteen käsittelystä annettu määräys perustuu keskeisesti Etelä-Suomen lääninhallituksen samaa kokoluokkaa olevien eläinsuojien toimintaa koskeviin lausuntoihin. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lietelannan varastotilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 10., 11. ja 12.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 6.)

9 Määräys ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä KTTK:n kanssa, sekä alueelliset TE-keskukset, sekä kunnan- ja läänineläinlääkärit. (Määräys 13.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Määräys 14.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 15.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 16.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 17.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 18.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Määräys 19.)

10 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2016. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1200. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Anjalankosken kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Anjalankosken Sanomat- nimisessä lehdessä.

11 JAKELU Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Anjalankosken kaupunginhallitus Anjalankosken kaupungin lupalautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Etelä-Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön rajanaapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Lupa- ja valvontayksikön päällikön sijainen, yli-insinööri Harri Majander Agrologi Riitta Nurmilaukas