Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia on havainto, että Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntaa metsien avulla. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan metsien kohdistuvien teollisten ja taloudellisten intressien tasapainottamista metsien tarjoamien kulttuuri- ja ympäristöarvojen kanssa. Tuleva kilpailuetu perustuu metsäteollisuustuotteiden ekologiseen luonteeseen sekä metsien tarjoamiin virkistys- ja ympäristöpalveluihin.
Metsäalan tulevaisuus foorumi: ympäristöryhmän työn tavoitteita Ympäristöryhmä tuottaa analyysejä ympäristön kehityskuluista (tai ympäristötekijöistä), jotka vaikuttavat metsätalouteen. Muuttuva ympäristö ja metsien kehitys: ilmastonmuutos, päästölaskeumat, epäpuhtaudet, UV-säteily, metsien häviäminen. Muuttuvat odotukset ja metsien kehitys: metsäenergia, hiilivarasto, eliöiden suojelu, vesiensuojelu, luontomatkailu. Ympäristöarvojen vaikutus metsänhoitoon ja metsätalouden kannattavuuteen. Ympäristöarvojen ja muuttuvan ympäristön vaikutus metsien kehitykseen ja metsien hoitoon: ainespuuntuotanto ja metsiin kohdistuvat odotukset, hakkuumahdollisuudet ja ympäristö. Metsien ympäristöarvot ja työvoima. Työmenetelmät: tutkimus, työpajat, skenaarioanalyysi. Aikataulu: valmiimpia tuloksia vuoden 2004 aikana.
Ympäristö muuttuu ja muutos vaikuttaa metsiin: tärkeimpiä kehityskulkuja jotka puhuttivat työpajoja ja jotka kirjattiin metsäalan kehityksen vaikuttaviksi ympäristötekijöiksi Ilmastonmuutos Vesistöjen tilan huononeminen Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Kriittinen muutoshalukkuus metsäalalla Muut tunnistetut ympäristötekijät (UV-säteily, typpilaskeuma ym., yleinen ympäristön nuhraantuminen)
Miten keskustelua analysoitiin ja mitä se tuotti tulevaisuuden luotaukseen? Keskustelussa tunnistettiin kehityskulkuja (trendejä) kuvaavia ilmiöitä jotka luokiteltiin: Uhkiin Mahdollisuuksiin Murroksiin (tapahtuman todennäköisyys on hyvin pieni) Heikoiksi signaaleiksi (orastava ilmiö joka voi aikaa myöten olla tärkeä) Kullekin ilmiöille laskettiin kumulatiivinen (KVI) vaikuttavuusindeksin arvo (0 10, 0 = ei vaikuta, 10 = vaikutus hyvin voimakas) seuraavien tekijöiden perusteella: Ilmiön vaikutuksen nopeus Ilmiön vaikutuksen laajuus Metsäalan haavoittuvuus ilmiön suhteen Selviytymistä tulevat vs. vastustavat prosessit
Ilmastonmuutos esimerkkinä metsäalaan vaikuttavasta ympäristömuutoksesta Talvi Kesä Lämpötila Sadanta Lämpötila ja sadanta vuonna 2080
Kovan pakkasen ja helteen todennäköisyys vuonna 2080)
Ilmastonmuutos esimerkkinä metsäalaan vaikuttavasta ympäristömuutoksesta: uhkia Bioottisten tuhojen yleistyminen (KVI = 6,6) Abiootisten tuhojen yleistyminen (KVI = 6,3) Tuholaisten levinneisyysalueiden laajeneminen (KVI = 8,0) Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen (KVI = 8,0) Routa-ajan lyheneminen (KVI = 9,1) Puiden kasvun hidastuminen (KVI = 8,2) Energiankäytön negatiiviset ravinnevaikutukset metsissä lisääntyvät (KVI = 5,9) Tuhkan käsittelyn ongelmat lisääntyvät (KVI = 5,7) Normikeskeisyyden korostuminen päätöksenteossa (KVI = 8,2)
Ilmastonmuutos esimerkkinä metsäalaan vaikuttavasta ympäristömuutoksesta: mahdollisuuksia Siementuotannon määrän ja laadun paraneminen (KVI = 3,3) Puiden kasvun nopeutuminen (KVI = 4,9) Ilmastonmuutokseen liittyvän know-how viennin lisääntyminen (KVI = 4,7) Puun energiakäytön lisääntyminen (KVI = 6,4) Energiateknologian viennin lisääntyminen (KVI = 5,4) Päästökaupan toteutuminen (KVI = 8,4)
Ilmastonmuutos esimerkkinä metsäalaan vaikuttavasta ympäristömuutoksesta: murroksia Golf-virran suunta muuttuu (KVI = 10) Sopimukset raukeavat (Kioto) (KVI = 9,0)
Ilmastonmuutos esimerkkinä metsäalaan vaikuttavasta ympäristömuutoksesta: mitä opittiin? Mahdollisuudet saivat uhkia pienempiä vaikuttavuusindeksin arvoja Mahdollisuudet tulevat hitaasti, niiden käyttö hallitaan ja niihin liittyvät riskit ovat pieniä. Mahdollisuudet tarjoavat elintilaa metsäenergian käytölle. Metsäenergian käytön lisääminen luo uutta osaamista ja käyttötekniikkaa, jolla kysyntää myös muualla. Uhat realisoituvat yllättäen, ja niihin varautuminen ennakkoon on vaikeaa: metsätalouden riskit kasvavat ja niihin varautuminen voi lisätä metsätalouden normitusta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä ilmastonmuutoksen liittyvien riskien hallinta luo osaamista, jolla on kysyntää myös muualla.
Lopuksi Ympäristöryhmän työ kohdistuu ennen muuta ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin metsätalouden toimintaedellytyksissä. Näitä kysymyksiä ei kuitenkaan voi irrottaa yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, kuten ympäristöryhmän työ on jo osoittanut. Tulevaisuudessa metsänomistajat eivät välttämättä halua investoida metsätalouteen tai he asettavat uusia reunaehtoja puuntuotannolle tai he asettavat muut käyttömuodot etusijalle. Metsätalouden ympäristövaikutukset saavat yhä suuremman painon metsien hoidosta ja käytöstä päätettäessä. Tarve varastoida hiiltä metsiin ja suojella metsiä uhanalaisten eliöiden elinympäristöksi yhdessä muuttuvan ilmaston kanssa voivat luoda kehityskulkuja, joissa puuntuotanto marginalisoituu metsävarojen hoitoon tarvittavien voimavarojen jaossa.