JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN HENKILÖKUNTAOPAS

1 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN HENKILÖKUNTAOPAS Päivitetty 13.4.2015 KJH Y:\Hallinto\henkilöstö\Henkilökuntaopas\HENKILÖKUNTAOPAS 2015.doc SISÄLLYS sivunro 1. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN HENKILÖKUNTAOPAS... 1 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTALINJAUKSET... 2 3. VÄESTÖ... 4 4. SEURAKUNNAN LIITTYMINEN KIRKON YLEISHALLINTOON... 4 5. ORGANISAATIO... 5 6. VIRANHALTIJAN JA TYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄT... 6 7. PÖYTÄKIRJAT... 6 8. ANOMUKSET... 7 9. TYÖAIKA... 7 10. PALKANMAKSU... 7 11. VUOSISIDONNAINEN PALKANOSA JA PALKANTARKISTUKSET 2015... 7 12. TYÖTERVEYSHUOLTO... 8 13. SAIRAUSLOMA-ASIAT... 8 14. MUUT VIRKAVAPAUDET... 9 15. VUOSILOMA... 10 16. RUOKAILU... 11 17. TUKI HARRASTUKSILLE JA HENGELLISYYDELLE... 11 18. MATKA- JA MAJOITUSKUSTANNUSTEN KORVAUKSET... 12 19. VAKUUTUKSET JA ELÄKKEET... 12 20. PUHELINASIAT JA PANKKIPALVELUT... 13 21. VAITIOLOVELVOLLISUUS... 14 22. HENKILÖSTÖKOULUTUS... 14

23. SISÄINEN TIEDOTUS... 14 24. OPERATIIVINEN JOHTORYHMÄ... 14 25. AY- LUOTTAMUSMIEHET... 15 26. TYÖSUOJELU... 15 27. YHTEISTOIMINTA... 16 28. VIRKISTYSTOIMINTA... 17 29. IHMISTEN HYVÄ KOHTAAMINEN... 17 30. TIETOTURVA... 17 31. KRIISIVALMIUS... 17 32. OPAS ON AVUKSI TARVITTAESSA KYSY LISÄÄ... 18 EETTISET OHJEET... 18 IT-TIETOTURVAOHJEET... 20 2 Tämän henkilökuntaoppaan tarkoituksena on antaa tietoja ja perehdyttää Sinua Järvenpään seurakunnan toimintaan ja siten helpottaa tutustumistasi työpaikkaasi. Jokaisen seurakunnan palvelukseen tulevan henkilön on sekä itsensä että työpaikkansa kannalta tärkeää saada heti alussa kokonaiskuva työstään, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Perehdytyksessä kerrotaan mahdollisuudesta osallistua oman työpaikkansa kehittämiseen, päätöksentekoon sekä omaan vastuuseen koko seurakunnan toiminnan tuloksellisuudesta. Perehdyttämisestä huolehtiminen on työntekijän ja esimiehen yhteinen asia. Päävastuu perehdyttämisestä ja työnopastamisesta on kunkin esimiehellä. Esimies voi myös määrätä perehdyttäjän. Perehdyttämisen apuvälineeksi on laadittu perehdyttämiskortti..\perehdyttämiskortti-uusi.xls Perehdyttämisessä viranhaltija ja työntekijä tutustutetaan työyhteisön tavoitteisiin, työtovereihin, työympäristöönsä ja työolosuhteisiinsa sekä työsuhdeasioihin. Työnopastuksessa saa tietoa virka- tai työtehtäviinsä, työvälineisiin ja työn riskeihin. Perehdyttäminen ja työnopastus tapahtuu viranhaltijan/työntekijän virka- tai työtehtävien ohessa ja työajalla. Työhön siunaaminen: Uusille työntekijöille järjestetään mahdollisuus saada työhön tai virkaan siunaaminen. Työhön siunaaminen on toteutettu syksyllä ns. työkauden avaus messussa. Ilmoittautumiset työhön siunaamisen tulee tehdä kirkkoherralle sähköpostitse tai kirjallisesti. 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTALINJAUKSET Seurakunnan strategia eli toimintalinjaus 2010 2015 on hyväksytty kirkkovaltuustossa 11.5.2010 19. Strategiatyöhön osallistuivat henkilökunta, luottamushenkilöt, vapaaehtoiset ja useiden yhteistyötahojen edustajat. 2006 on laadittu erilliset henkilöstö-, kiinteistö- ja viestintälinjaukset. Strategiaa toteutetaan toiminta- ja taloussuunnitelmissa ja käytännön tavoitteiden asettamisessa ja toteuttamisessa. Uuden strategian laadinta on. aloitettu.

3 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN TOIMINTALINJAUS 2010 2015 ARVOT: VÄLITTÄMINEN, YHTEISÖLLISYYS, OIKEUDENMUKAISUUS, ROHKEUS HENGELLINEN ELÄMÄ VAHVISTUU 1. Jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa jokainen saa kokea pyhyyttä, hiljaisuutta, siunausta ja anteeksiantamusta sekä yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin. Rukous on kantava voima seurakunnassa seurakuntalaisten elämässä. 2. Tuemme vapaaehtoistyössä mukana olevien kasvua kristittyinä. Rohkaisemme heitä ja työntekijöitä toiminaan yhdessä. (3-4 ks. toimintalinjaus) TUEMME HEIKOMPIA JA KANNAMME MAAILMANLAAJUISTA VASTUUTA 1. Huolehdimme siitä, että seurakuntayhteys ja kristillinen usko antavat voimia elämään, auttavat näkemään lähimmäisen ja palvelemaan häntä sekä lähellä että kaukana. 2. Toimimme heikommassa asemassa olevien rinnalla, puhumme ja rukoilemme heidän puolestaan, 3. Teemme laaja-alaista yhteistyötä Järvenpään kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. 4. Tuemme lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa. VAHVISTAMME KIRKON JÄSENYYDEN MERKITYSTÄ 1. Seuraamme muutoksia järvenpääläisten toimintaympäristössä ja uudistamme toimintaamme perustehtävälle uskollisena. 2. Käännämme kirkon elämässä mukana olevien määrän kasvuun ja rohkaisemme kaikkia kirkon jäsenyyteen. 3. Kannustamme vanhempia kastamaan lapsensa. (Ks. tarkemmin toimintalinjaus) TOIMINTA-AJATUS Perustus on laskettu ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea. Järvenpään seurakunta toimii tältä perustalta kristillisen uskon, toivon ja rakkauden syntymiseksi ja kasvamiseksi Järvenpäässä ja kaikkialla maailmassa. VISIO Ihmisläheinen, yhteisöllinen, avoin ja ulospäin suuntautunut, kristilliselle uskolle rakentuva seurakunta. VAIKUTAMME VIESTINNÄLLÄ 1. Viestimme tehtävästämme ja toiminnastamme vuorovaikutteisesti sekä omille jäsenillemme että kaikille kaupunkilaisille. Käytämme monipuolisesti eri välineitä, jotta viestimme vaikuttaa mahd. moneen luoden myönteistä kuvaa kirkosta, seurakunnasta ja sen sanomasta. 2. Huolehdimme että kristilliseen elämään liittyvät symbolit näkyvät monipuolisissa yhteyksissä. 3. Painotamme viestinnän sisällössä seurakuntamme sanomaa, toimintaa ja tapahtumia. TASAPAINOINEN TALOUS PALVELEE SEURAKUNTAA 1. Käyttötalous on pitkän ajan kuluessa tasapainossa ja pääosa investoinneista rahoitetaan tulorahoituksella. 2. Otamme toiminnassamme huomioon kestävän kehityksen periaatteet. 3. Huolehdimme että seurakunnalla on tarkoituksenmukaiset toimitilat. Pidämme kiinteistöt ja kaluston hyvässä kunnossa. SEURAKUNNAN UUDISTUMINEN 1. Kehitämme organisaatiotamme hyödyntäen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden osaamista. Näin edistämme seurakunnan perustehtävän toteuttamista. 2. Kehitämme henkilöstöpolitiikkaamme ja toimintakulttuuriamme luoden työyhteisöön hyväksyvän, yhdessä tekemisen ilmapiirin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ( Ks tarkemmin toimintalinjaus) Yleistavoitteena on, että seurakunnan jäsenet toteuttavat kristinuskon ydinsanomaa ja siihen perustuvia arvoja omassa elämässään.

3. VÄESTÖ 4 31.12.2014 Järvenpään kaupungin väkiluku oli 40.427 ja seurakunnan jäsenmäärä oli 31.12.2014 yhteensä 28.164. Osuus kaupungin väestöstä oli 69,7 %. Jäsenmäärä on 69,7 % kaupungin väkiluvusta. Suomen ev.-lut kirkkoon kuului 2013 vakinaisesta väestöstä 75,2 prosenttia eli yhteensä 4 034 235 suomalaista. Seurakunnan läsnä oleva väestö on vähentynyt 2005 alkaen lukuun ottamatta vuotta 2012. Väestö jakautui ikäryhmittäin seuraavasti: Ikäryhmät J-pään kaupunki 2013 (Tilastokeskus) J-pään srk 2013 Srk osuus % kaupungista 0-6 3 426 2 309 67,4 % 7-15 4 090 3 479 85,1 % 16 64 26 584 18 009 67,7 % 65 74 3 722 2 795 75,1 % 75-2 131 1 720 80,7 % YHT. 39 953 28 312 70,9 % Seurakunnan ikäryhmälukuihin sisältyy virhe, mutta luvut ovat suuntaa antavia. 4. SEURAKUNNAN LIITTYMINEN KIRKON YLEISHALLINTOON Kirkon yleishallinto voidaan pelkistetysti esittää kaavakuvana: KIRKOLLISKOKOUS - käsittely ja ehdotukset: kirkkolakiin, KJ ja K-vaalijärj. - päätökset: raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja, kirkkokäsikirja, messusävelmät - osallistujat: piispat 11 + papit 32 + maallikot 64 saamelaisten ed 1 + valtioneuvoston ed. = 109 KIRKKOHALLITUS - piispainkokous - kirkon keskusrahasto - kirkon työmarkkinalaitos HIIPPAKUNNAT - piispa - tuomiokapituli - hiippakuntavaltuusto (7 pappia/14 maallikkoa) ROVASTIKUNNAT - lääninrovasti - viranhaltija- ja työala- sekä luottamushenkilötapaamiset SEURAKUNNAT

5 Seurakuntamme kuuluu Espoon hiippakuntaa ja Tuusulan rovastikuntaan (Tuusulan, Järvenpään ja Keravan seurakunnat). Espoon hiippakunta aloitti toimintansa 1.1.2004. Espoon hiippakunnan piispa on Tapio Luoma ja lääninrovasti on Tuusulan seurakunnan kirkkoherra Ulla Rosenqvist. Maa on jaettu yhdeksään hiippakuntaan. Hiippakunta on piispan ja tuomiokapitulin johtama hallintoalue. Tuomiokapituli valvoo jumalanpalvelusten, sakramenttien ja muiden toimitusten hoitamista ja opin puhtautta sekä seurakuntien viranhaltijoiden virkatoimia ja elämää. Henkilökunnasta papisto on osittain tuomiokapitulin alaisia. Tuomiokapitulin vahvistettavaksi alistetaan joitakin seurakuntien päätöksiä mm. kirkkoneuvoston ohjesääntö, hautaustoimen ohjesääntö ja hautausmaakaavat sekä maanvuokrauspäätökset. Kirkon ylintä päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, johon on kirkkovaltuusto äänestää maallikkoedustajia. Nykyisen kirkolliskokouksen toimikausi on 2012 2015. Kirkolliskokouksen tärkeimpiä tehtäviä on hyväksyä kirkolliset kirjat, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säätäminen (eduskunta hyväksyy tai hylkää ne muuttamatta) ja Kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Kirkkohallitus on kirkolliskokouksen alainen täytäntöönpano- ja alistusviranomainen. Kirkkohallitus antaa seurakuntaa velvoittavia ohjeita mm. jäsenrekisterin pidosta ja talouden hoidosta. 5. ORGANISAATIO 5.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2015 2018: KIRKKOVALTUUSTO Jouko Porkka (pj) TILINTARKASTUS BDO Audiator: JHTT Raimo Vainio-Kaila 33 JÄSENTÄ KIRKKONEUVOSTO Khra Vesa Koivisto (pj) 11 JÄSENTÄ toimikunnat PERHE- ASIAIN NEUVOT- TELUKUNTA Satu Taiveaho (pj) JULISTUS- JTK Markku Seppänen (pj) j DIAKONIA- JTK Toni Kokkonen (pj) KASVATUS- JTK Maj Packalén (pj) KIINTEISTÖ- JTK Juhani Noso (pj) JÄRVI-DATA NEUVOT- TELUKUNTA Markku Yli- Perttula (pj) työryhmät Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin toimielin. Se valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Sen toimi-

kausi on 4 vuotta. Se päättää mm. talousarviosta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja tilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta, perustaa virat, valitsee talousjohtajan, kappalaiset ja kanttorit ja jäsenet kirkkoneuvostoon ja johtokuntiin sekä hyväksyy investointisuunnitelman ja päättää hautapaikkamaksuista. Kirkkoneuvosto valmistelee ja toimeenpanee kirkkovaltuuston päätökset. Se johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, vastaa taloushallinnosta, käyttää seurakunnan puhevaltaa ja hyväksyy seurakunnan puolesta sopimukset. Kirkkoneuvosto valitsee useimmat seurakunnan viranhaltijat ja työntekijät ja tekee muut tärkeät henkilöstöhallinnolliset päätökset. Kirkkoneuvostolle kuuluu myös kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta. Johtokunnat valmistelevat ja kehittävät toimialansa asioita johtosääntönsä mukaan ja antavat lausuntoja kirkkoneuvostolle. Johtokunnissa on 7 jäsentä. 6 5.2 HENKILÖKUNTAORGANISAATIO Järvenpään seurakunnan palveluksessa on noin 80 vakituista työntekijää. Henkilökunta työskentelee eri työmuodoissa ja eri työpisteissä. Seurakuntakeskuksessa on n. 45 henkilön työpiste ja muiden työpiste on eri puolella kaupunkia sekä Leiriniemen leirikeskuksessamme Mäntsälässä. Henkilökunnassa on eri työaikoja tekeviä (työaikalain alaisia ja niitä joita työaikalaki koskee osittain tai ei lainkaan). 6. VIRANHALTIJAN JA TYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄT Seurakunnan viranhaltijain ja työntekijäin tehtävät määräytyvät säännösten ja määräysten perusteella: Näitä ovat mm: - kirkkolaki ja kirkkojärjestys - kirkkohallituksen ohjeet - ohjesäännöt ja johtosäännöt - virka- ja työehtosopimus (KirVESTES) - talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma - toimenkuvat - työnjakokirjat - toimielinten yksittäiset päätökset Tiedot voimassa olevista säännöistä saat linkistä:..\..\säännöt\sääntöluettelo.xls. Ohje- ja johtosäännöt voi katsoa myös seurakunnan verkkosivuilla (Hallinto ja talous). HENKILÖKUNTA Katso lähemmin Järvenpään seurakunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden osoitteet ja puhelinnumerot -vihkosesta tai seuraavasta linkistä:..\..\..\puhelinluettelo\työntekijät 2006.xls 7. PÖYTÄKIRJAT Kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävinä kokousten jälkeen virastossa viikon ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan seurakunnan virallisella ilmoitustaululla. Pöytäkirjat ovat myös luettavissa seurakunnan Y-verkossa. Esimerkiksi Y:\Pöytäkirjat\Kirkkovaltuusto\2014\. Esityslistat ovat henkilökunnan nähtävillä ennen kokousta sisäisellä ilmoitustaululla. Lisätietoja saa hallintosihteeriltä. Kirkkovaltuuston ja -neuvoston pöytäkirjat sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältävä tasekirja ovat myös seurakunnan verkkosivuilla kohdassa: Hallinto ja talous.

7 8. ANOMUKSET Virkavapaus-, äitiys-, isyys-, vanhempainloma-, hoitovapaa, opintovapaa ja koulutus ym. anomukset on jätettävä hyvissä ajoin ja viimeistään säädettynä aikana esimiehelle. Tarkemmat säännökset ovat laeissa, virka- ja työehtosopimuksessa. Hakemus/päätöslomake ovat seurakunnan Y-verkossa...\..\..\..\Yhteiset\Mallipohjat\Päätöslomake 2010.dotx Lomakkeen täyttämistä koneella suositellaan. Käsin täytettäviä hakemuslomakkeita on saatavana monistamosta. Vuorotteluvapaata tai muuta yli kuukauden mittaista palkatonta virkavapaata/työlomaa anotaan kirkkoneuvostolta. 9. TYÖAIKA KirVESTES:n uudet työaikamääräykset tulevat voimaan 1.1.2015. Määräykset ovat voimassa kokeiluna sopimuskauden loppuun 31.1.2017. Seurakunnan henkilöstöä on palvelussuhteen perusteella 3:ssa ryhmässä: hengellisen työn 1) viranhaltijat ja 2) työntekijät sekä 3) muut kuin hengellisen työn viranhaltijat ja työntekijät. Lisäksi nämä ryhmät jakautuvat sen suhteen noudatetaanko heihin työaikalain määräyksiä vai ei. Työ- ja vapaa-ajoista säädetään KirVESTES:n 140 211 pykälissä. Ne joihin noudatetaan työaikaa joko a) leimaavat itsensä Timecon järjestelmään tai kännykällä Katrina työajanseurantaan, b) merkitsevät tuntilistaan töihin tulo- ja lähtöaikansa sekä ruokatuntinsa. Muut poikkeavat tapahtumat leimataan tai merkitään vastaavasti. Esimiehet hyväksyvät työvuorosuunnitelmat ja toteutuneet työtunnit, jotka toimitetaan sen jälkeen palkkasihteerille. Leirityöaikaa koskevat omat säännökset, josta lisätietoa saa mm. linkistä:..\..\..\..\yhteiset\ohjeet\leirityöaika LISÄYKSIN 10-2009.doc Työmatkoista on huomattava etteivät ne pääsääntöisesti pidennä työaikaa, vaikka normaaliin verrattuna matkalla oltaisiin pitkäänkin. Lisää tietoa saa lähimmältä esimieheltä, palkka-asiamieheltä ja ay-luottamusmiehiltä. Virka- ja työehtosopimuksissa on määritelty myös ruokatuntien ja kahvitaukojen kesto ja määrä. Työkaverin erilaiset työajat tulee ottaa huomioon asioita suunniteltaessa ja eivätkä ne saa olla arvostelun kohteena. 10. PALKANMAKSU Uusi työntekijä toimittaa henkilö- ja palkkatilitietonsa sekä verokorttinsa ja mahdollisen sopimuksen ayjäsenmaksun perinnästä palkkasihteerille. Viranhaltijoille palkka maksetaan kuukauden 15. päivänä. Työsopimussuhteisille kuukausipalkkaisille palkka maksetaan kuukauden viimeinen päivä. Sunnuntai-, ilta-, varallaolo- ja arkipyhäkorvaukset maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä, ellei ko. työaikakorvauksia ole voitu pitää vapaana. Matkakustannusten korvaukset maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä. Loma-ajan palkka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha maksetaan kesäkuussa. Henkilökunnan loma-ajat määrätään niin, että seurakunnan toiminta turvataan myös loma-aikana, ja että mahdollisuuksien mukaan saman työalan henkilöt vuorottelevat ja sopivat loma-ajoistaan yhdessä. Loma-anomus tehdään esimiehelle. 11. VUOSISIDONNAINEN PALKANOSA ja PALKANTARKISTUKSET 2015 Työntekijälle maksetaan peruspalkan lisäksi vuosisidonnaista palkanosaa työkokemuksen ja palvelusuhteen keston perusteella, kun vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa palvelusaika on vuosina seuraavasti: 6 vuotta +4 %, 8 vuotta +8 %, 10 vuotta +12 % ja 13 vuotta +15 %. KirVESTES sopimuksen mukaan 1.8.2015 lukien tulee kirkon yleisen palkkausjärjestelmän piirissä oleville työntekijöille 0,4 % yleiskorotus peruspalkkaan. Harkinnanvaraisia palkankorotuksia maksetaan 1.1.2015 alkaen.

8 12. TYÖTERVEYSHUOLTO Seurakunnan lakisääteisen työterveyshuollon (lähinnä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto) piiriin kuuluvat kaikki seurakunnan palveluksessa olevat. Seurakunnan maksamien sairaanhoitopalvelujen käyttöoikeus on: niillä, joiden palvelussuhde on yli 10 tuntia viikossa ja, jotka eivät ole oikeutettuja muun työnantajan tarjoamiin työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin, yli neljä (4) kuukautta kestävässä palvelussuhteessa olevat (poikkeuksena ovat kausityössä esim. hautausmaalla työskentelevät, joilla on aiemmat kaudet yhteenlaskien jo yli 4 kk palvelua seurakunnassamme, jolloin he ovat oikeutettuja työterveyden sairaanhoitopalveluihin) äkillisissä sairaustapauksissa ja tapaturmissa riippumatta palvelussuhteen kestosta tai laadusta Sairaanhoitopalveluihin ei ole oikeutta silloin, kun ollaan poissa työstä eikä poissaolon ajalta makseta palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaisista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, kuitenkaan alle 14 vrk poissaolossa työterveydenhuollon palvelut ei katkea. Työterveyshuollossa meitä palvelee LÄÄKÄRIKESKUS AAVA Järvenpää, työterveyshuolto Myllytie 1 A, 2 krs 04410 Järvenpää, Puh. 010 380 3800 Ajanvaraus: 010 380 3838 Vastaanotto avoinna: ma-ti 8.00-18.00 ke-pe 8.00-16.00 Työterveyslääkärit: Markku Hynninen Yleislääkäri Ea Niemi Työterveyshoitaja: Päivi Roos-Virtanen (puh 010 3804077) Työfysioterapeutti: Marsa Lähteenmäki Työterveyspsykologi: Tiina Niemelä Työterveydenhuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty kirkkoneuvostossa ja on nähtävillä AY-, YT-, työsuojelu- ja työterveyshuollon asioiden ilmoitustaululla ja intrassa. 13. SAIRAUSLOMA-ASIAT Sairastumisesta on v i i p y m ä t t ä ilmoitettava aina omalle esimiehelle ja työpisteeseen. Sairaslomatodistukset tulee toimittaa esimiehelle mahdollisimman pian. Jokaisesta 3 päivää pidemmästä henkilökunnan oman sairauden tai alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen takia sattuneesta poissaolosta on tuotava joko lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus esimiehelle. Kolmen päivän tai sitä lyhyemmässä sairastapauksessa riittää ilmoitus esimiehelle, joka tehdään heti, kun sairausloman tarve ilmenee. Töihin palattua täytetään päätöslo- make sairauslomista ja toimitetaan esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimiehellä on kuitenkin oikeus pyytää lyhyemmästäkin sairaudesta lääkärintodistusta. SAIRAUSLOMALLA TYÖSKENTELY Sairauslomalla henkilö ei voi työskennellä seurakunnassa, eikä muuallakaan, ellei ole kyse osittaisesta sairauslomasta. Henkilö, jolla on sivutoimilupa tai on tehnyt sivutoimi-ilmoituksen ei voi työskennellä sivutoimessaan samanaikaisesti, kun on seurakunnan virasta tai toimesta sairauslomalla. Tapaturman sattuessa on asiasta ensitilassa ilmoitettava lähimmälle esimiehelle ja asianomaisen on itse ilmoitettava hoitavalle lääkärille, että kyseessä on työtapaturma, työmatkatapaturma tai muu tapa-

turma ja selvettävä tapahtuman kulku. Tapaturmailmoitus täytetään yhdessä palkkasihteeri Raija Korhosen kanssa. Työtapaturmat käsitellään muista sairaslomista erillisinä. Työtapaturma-ajan palkkaetujen maksaminen ei vähennä muun sairasloman palkkaetuja. Tapaturmat on ilmoitettava erikseen jo työterveyshuoltoon ilmoittauduttaessa, sillä ne tallennetaan hoitotietoihin eri koodilla. Vakuutusyhtiöllämme (Pohjola) on käytössä tapaturmien ESAW-tilastointi ja sähköinen tapaturmailmoituslomake. Töissä, joissa tarvitaan työhöntulotarkastuksen lisäksi rokotus- tai salmonellatodistuksia tms, tulee todistukset toimittaa ennen työn aloittamista. Työterveydenhuollossamme noudatetaan työterveydenhuoltolakia (1381/2001) ja työterveydenhuoltosopimusta ja työterveydenhuollon toimintasuunnitelmaa. Kirkon keskusrahaston ja KELA:n varhaiskuntoutukseen (ASLAK, TYK) haetaan työterveyshuollon kautta. He myös tekevät kuntoutuksen vaikutusten seurantaa. 9 Sairausajan palkka KirVESTES:ssä on 51-71 säännökset sairauspoissaoloista ja sairausajan palkanmaksusta. Pääsäännön mukaan ( 57) jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa saman kalenterivuoden aikana seuraavasti: 1) varsinainen palkka yhteensä 60 ensimmäiseltä kalenteripäivältä 2) sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta yhteensä 120 kalenteripäivän ajan 3) tämän jälkeen palkanmaksu päättyy, jollei harkinnan perusteella päätetä jatkaa palkanmaksua. Harkinnan perusteella palkkaa voidaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 14. MUUT VIRKAVAPAUDET Perhevapaat Säännökset perhevapaista ja palkkauksen perusteista niiden aikana ovat KirVESTES:n pykälissä 60-71. Perhevapaiden perusteet ja määräajat on säädetty työsopimuslain 4 luvussa. Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa, osittainen ja tilapäinen hoitovapaa sekä poissaolo pakottavista perhesyistä. Pääsäännön mukaan niitä on haettava työnantajalta 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Erityissäännös työajattomien viranhaltijoiden osittaisesta hoitovapaasta ( 64) osittaista hoitovapaata annetaan myöntämällä viranhaltijalle virkavapautta siinä suhteessa kuin hänen osittaisen hoitovapaan aikainen työvelvollisuutensa on täydestä työvelvollisuudesta. Työnantajan ja viranhaltijan ollessa erimielisiä työvelvollisuuden määrästä osittaisen hoitovapaan aikana, osittainen hoitovapaa myönnetään antamalla viranhaltijalle virkavapaata yksi työpäivä viikossa ja vähentämällä hänen työvelvollisuuttaan ja palkkaansa 20 prosentilla. Eräät erityiset virkavapaudet ja työlomat ( 80) Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata: 1) avioliittoon vihkimispäivänsä, 2) 50- ja 60 vuotissyntymäpäivänsä, 3) muuttopäivänsä, 4) asevelvollisuuslain mukaisiin kutsuntoihin osallistumispäivänsä, 5) lähiomainen kuolinpäivä 6) lähiomaisen hautaan siunaamisen päivä Lähiomaisella tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän puolisoa, lapsia ja vanhempia sekä hänen puolisonsa lapsia ja vanhempia sekä viranhaltijan/työntekijän veljiä ja sisaria. Veljellä ja sisarella tarkoitetaan myös veli- ja sisarpuolta, samoin ottoveljeä ja ottosisarta.

10 15. VUOSILOMA 91 Peruskäsitteitä Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso. Lomakorvaus on palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneiltä lomapäiviltä maksettava rahakorvaus. Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka. Lomaraha on kesäkuussa maksettava palkanlisä, jonka suuruus perustuu ansaitun loman määrään Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomaan oikeuttava kalenterikuukausi. Vuosiloma-aika on vuosilomaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomaa kuluttavien vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä esim. vapaapäiviä ja arkipyhiä. Erääntynyt ja erääntymätön vuosiloma: loma erääntyy pidettäväksi lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. Tämän jälkeen annettava loma on erääntynyttä vuosilomaa. Loma voidaan antaa ennen sen erääntymistä vain poikkeuksellisen perustellusta syystä. Yksityiskohtaiset määräykset, soveltamisohjeet ja esimerkit vuosilomista ( 92 111) 92) Täysi lomanmääräytymiskuukausi 93) Töissäoloon rinnastettava poissaoloaika 94) Vuosiloman määrä 95) Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa 96) Vuosiloman ajankohdan määrääminen 97) Vuosiloman säästäminen 98) Vuosiloman siirtäminen 99) Lomapalkka 100) Lomapalkan lisäys 101) Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka 102) Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntymättömästä lomasta 103) Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä 104) Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä 105) Lomakorvaus kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta 106) Lomaraha 107 Tuntipalkkaisen lomaraha 108) Lomarahan vaihtaminen vapaaksi 109) Lomapalkan maksaminen 110) Lomarahan maksaminen 111) Lomakorvauksen maksaminen Vuosiloman määrä Vuosiloman määrä on taulukon 1 mukainen, jos on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kertynyt vuosisidonaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta. Taulukko 1 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lomapv määrä 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 38 Vuosiloman määrä on taulukon 2 mukainen, jos palvelussuhde ao. seurakuntaan on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 1 vuoden tai vuosisidonaiseen

osaan oikeuttavaa aikaa on kertynyt vähintään 3 vuotta. 11 Taulukko 2 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lomapv määrä 3 5 7 9 12 15 18 20 22 24 26 29 Muissa tapauksissa vuosiloman pituus on taulukon 3 mukainen. Taulukko 3 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lomapv määrä 2 4 5 7 9 10 13 15 17 19 21 23 16. RUOKAILU Työpäivinä henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan tukemaan ruokailuun. Henkilökuntaruokailu on järjestetty seurakuntatalon ruokasaliin (kahvio). Ruokailumahdollisuus on siellä ma-pe klo 11.15 12.30. Ruokalista on etukäteen nähtävillä intranetissä. Seurakunta perii ateriasta sen verotusarvon 6,20 euroa. Puolikkaalla lipulla voi nauttia salaattiaterian. Ruokaliput ostetaan puhelinvaihteen hoitajalta ja peritään palkasta jälkikäteen. Seurakuntatalon henkilökuntaruokailun ollessa suljettuna lomien takia tai kun ruokailuaika ei sovi henkilön työaikojen takia on henkilökunnalla myös mahdollisuus ruokailla seurakunnan ruokalipulla (yksi lippu/ruokailu) Järvenpäässä seuraavissa ravintoloissa: Rosso, Martina, Keuda Ateriakeidas (os: Sibeliuksenväylä 55), Ravintola Huili, St1 lounasravintola, Lounaskahvila Tyyni (os: Sibeliuksenkatu 14), Herkkupaja (Emalikatu 9) ja Hermanni (Muorinkuja 1). Ravintoloissa ruokalipun arvo on enintään 8,70 euroa. Ravintola perii ao. aterian hinnan ja laskuttaa seurakuntaa. Mikäli ateria on kalliimpi kuin 8,70 aterioitsija maksaa erotuksen ja mikäli ruuan hinta on halvempi kuin 8,70 ei erotuksena jäävää summaa makseta työntekijälle. 17. TUKI HARRASTUKSILLE JA HENGELLISYYDELLE Työnantaja tukee henkilökunnan fyysistä kuntoa ja kulttuuriharrastuksia 200 eurolla/v päätoimisten työntekijöiden osalta. Niiden osalta joilla päätoimisuus ei täyty (alle 19 t/vko tai alle 50 % työtehtävistä) korvaus on 100 euroa/v. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on kestänyt tai tarkoitettu kestämään vähintään 9 kuukautta ko. kalenterivuotena. Tuki annetaan liikunta- ja kulttuuriseteleinä, joita saa 30.6 mennessä käyttöönsä enintään 50 % ao. määrästä. Seurakunta on antanut tilat hierojalle ottaa vastaan henkilökuntaamme, jokainen maksaa hieronnasta suoraan yrittäjälle.

Hengellistä huoltoa voi saada käyttämällä hiljaisuuden retriittiin. Henkilökunnan AAMUVARTIT järjestetään keskiviikkoisin klo 08.45 9.00 Elävän Veden kappelissa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan yhteiseen aamuhartauteemme aina, kun sinulla on siihen mahdollisuus. 12 18. MATKA- ja MAJOITUSKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkalasku tulee esittää viimeistään kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Kalenterivuoden päättyessä matkalaskut on toimitettava päättyvän vuoden puolella. Laskuttajan nimi ja matkan tarkoitus sekä matkareitti merkitään laskuun mahdollisimman selvästi. Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus ja päiväraha myös mahdollisesti saavutettu työajan säästö. Matkakustannusten korvaukset vuonna 2015 ovat seuraavat: Kilometrikorvaus omalla autolla on 44 snt/km ja lisäkorvaus muista matkustajilta ja yli 80 kg koneen tai laitteen kuljetukselta on 3 snt/km. Kokopäiväraha on 40 euroa ja osapäiväraha 18 euroa. Matkakustannusten hakulomakkeita on saatavana Y-verkosta Y\Yhteiset\Mallipohjat\MATKALASKU I ja II sekä \matkalasku (sähköinen) joka on excellomake tai monistushuoneesta käsin täytettäviä. Koneellista täyttämistä suositellaan. Laskuun hankitaan hyväksyjän allekirjoitus ennen sen toimittamista taloustoimistoon. KirVESTES 120 3 mom soveltamisohje: "Määräys virkamatkan tekemiseen voi olla esimiehen erikseen antama tai sisältyä noudatettavaan työjärjestykseen, johtosääntöön tai muuhun pysyväismääräykseen. Myös viran/työn luonne voi edellyttää matkustamista. Korvauksen saamisen edellytyksenä on tällöinkin, että esimies katsoo viranhoidon/työtehtävien edellyttäneen asianomaisen matkan tekemistä ja hyväksyy matkan virkamatkaksi. Asia on syytä varmistaa etukäteen, varsinkin jos matka ei ole selvästi tavanomainen Junamatkoja varten junalippuja voi ostaa seurakunnan tunnuksella. Jos samalla kaukomatkalle osallistuu kolme (3) tai useampi henkilö kannattaa pyytää ryhmäalennusta/lippua. Alennus 20 % 3 10 matkustajasta ja 25 % yli kymmenestä. Ryhmäalennusta ei anneta automaattisesti vaan sitä on pyydettävä erikseen. Majoituskustannusten osalta noudatetaan KirVESTES:n säännöksiä. Pääkaupunkiseudulla ja saman matkan/matka-ajan (noin 1 tunti) päässä oleviin kohteisiin seurakunta ei maksa majoitusta, ellei majoitus ole halvempaa kuin matkakustannusten korvaukset. 19. VAKUUTUKSET ja ELÄKKEET Tapaturmavakuutus Seurakunnan henkilökunta kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Tapaturmavakuutuslain mukaan korvataan työssä ja työmatkoilla sattuneet tapaturmat sekä ammattitautilain tarkoittamat ammattitaudit. Vakuutuksen perusteella korvataan kokonaan tarpeellinen sairaanhoito- sekä lääke- ja matkakulut. Työntekijän tulee tapaturman tapahduttua ilmoittaa siitä mahdollisimman pian esimiehelleen tai taloustoimistoon. Työnantaja antaa vahingoittuneelle keltaisen vakuutustodistuksen, joka on syytä ottaa mukaan lääkärille mentäessä. Sen perusteella vahingoittunut saa maksuttoman sairaanhoidon. Kiireellisissä tapauksissa vakuutustodistus voidaan toimittaa jälkikäteen. Vakuutustodistuksen lisäksi työtapaturmasta tehdään tapaturmailmoitus, jonka työnantaja toimittaa vakuutusyhtiölle.

13 Ryhmähenkivakuutus Seurakunnalla on työmarkkinasopimuksiin perustuva työnantajan kustantama työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Se on voimassa virka- ja työsuhteen päätyttyä vielä kolme vuotta, kuitenkin enintään siihen asti kunnes vakuutettu tulee seuraavan työ- tai virkasuhteen perusteella vastaavan turvajärjestelmän piiriin. Työntekijä ei kuitenkaan kuulu vakuutuksen piiriin täytettyään 65 vuotta, jos työsuhde on päättynyt eli siirryttyään vanhuuseläkkeelle. Vapaa-ajanvakuutus Seurakunnalla on myös vapaa-ajanvakuutus henkilökunnalle, joka korvaa sairaalamaksut sekä invaliditeetin. Vakuutuksen avulla voi päästä nopeammin hoitoon ja siten sairauslomaaika jäädä lyhemmäksi. Pohjola Vakuutuksella on uutena palvelumuotona Omasairaala, joka on perustettu hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi. Matkavakuutus Seurakunnan matkavakuutus on koti- ja ulkomaan virkamatkoja varten. Täten erillisiä matkavakuutuksia ei tule hankkia matka- ja retkikohtaisesti. Matkavakuutuksen tositekortin saa taloustoimistosta ennen matkaa ja se tulee matkan jälkeen palauttaa takaisin. Eläkkeet Seurakunta hoitaa työ- tai virkasuhteeseen palkkaamiensa, lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien ja taiteilijoiden eläketurvan Kirkon keskusrahaston kautta (ns. työnantajan maksama KiEL eläkemaksu on 28 % palkasta). Lisäksi henkilökunnan palkasta pidätetään henkilökohtainen eläkemaksu, joka on valtaosalla 5,5 %. KEVA:ssa hoidetaan eläkkeen laskentaan liittyvät henkilökunnan asiat. 20. PUHELINASIAT JA PANKKIPALVELUT Seurakunnan puhelimet ovat työasioiden hoitamista varten. Yksityisissä asioissa lyhyet lähialuepuhelut ovat mahdollisia vastavuoroisuusperiaatteen pohjalta. Maksullisiin viihdepuhelinnumeroihin soittaminen on kiellettyä! Oman puhelimen käytöstä korvataan kirkkoneuvoston 5.5.1999 hyväksymässä ohjeen mukaisesti. Ohje on osoitteessa Y:\Puhelinluettelo\puhelin kustannustenkorvaus henkilökunnalle. Seurakunnan matkapuhelinliittymistä seurakunta maksaa kaikki liittymä ja puhelukulut. Puhelinkorvauksiin oikeutetut ovat voineet valita kirkkoneuvoston 2.3.2005 68 mukaisesti matkapuhelimen rinnakkaiseksi omalle matkapuhelimelleen tai verotusarvon mukaisen korvauksen, jolloin voi soittaa kaikki puhelunsa samalla matkapuhelimella. Puhelukustannuksille on 50 kattosumman/kk/hlö ja esimiehille 70 /kk. Kehä-IT:n henkilökunnalla rajat ovat korkeammat. Sairausloma-ajalta maksetaan kuukauden ajalta puhelukustannuksista korvausta. Tämä kohta on toistaiseksi poissa käytöstä puhelinkulujen ns. könttälaskutuksen takia. Puhelinnumeroiden etsintään on puhelinluetteloiden lisäksi täytettävissä myös nettipohjainen Fonecta Finder, johon työntekijä saa tarvittavat tunnukset puhelinvaihteen hoitajalta. Henkilökunta voi maksaa laskujaan seurakunnan tietokoneilla ja nettiyhteydellä.

21. VAITIOLOVELVOLLISUUS 14 Seurakunnan palveluksessa oleva henkilö ei saa luvatta ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, josta on asemansa perusteella saanut tietää. Myöskään asiaa tai asiayhteyttä, josta henkilö voisi paljastua, ei saa kertoa. Sielunhoitoon ja rippiin liittyvä vaitiolovelvollisuus on vielä tätä ankarampi, josta on säännökset kirkkolaissa. Vaitiolovelvollisuus ei lakkaa työ/virkasuhteen päättyessä vaan on ikuinen. Myös harjoittelijoilta vaaditaan vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuudesta allekirjoitetaan lomake, joka löytyy linkistä..\salassapitovelvollisuus-lomake.doc 22. HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan ammatillisen osaamisen kehittämiseksi järjestettävää koulutusta, jota seurakunta hankkii harkintansa mukaan henkilöstölleen. Koulutuksen tavoitteena on pitää yllä ja parantaa henkilöstön ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Koulutuksen muotoja ovat välttämätön ammatillisen osaamisen kehittäminen ja muu tarpeellinen ammatillisen osaamisen kehittäminen. Koulutussuunnitelman hyväksyy kaksi kertaa vuodessa kirkkoherra ja talousjohtaja alaisensa henkilöstön osalta. Henkilö itse ilmoittautuu hyväksymisen jälkeen koulutukseen. Ammatillisen osaamisen kehittämisestä maksettavista etuuksista on määrätty KirVESTES:n 83 :ssä. Välttämättömän ammatillisen osaamisen kehittämisestä osalta korvataan varsinainen palkka sekä matkakustannukset KirVESTES:n mukaan ja muut osallistumisesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Muun tarpeellisen ammatillisen osaamisen kehittämisen osalta myönnetään virka-/työvapaata ja voidaan maksaa virka-/työajalta palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa. Lisäksi voidaan kohtuullisessa määrin korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia. 23. SISÄINEN TIEDOTUS Ajankohtaisista asioista kerrotaan seurakunnan Jästi-intranetissa. Intranetista vastaa nettitiedottajana Tiina Iisalo. Tämän lisäksi lähetetään sähköpostitse viestejä henkilökunnalle pikaista tiedotusta vaativista asioista ja sama tieto lähetetään kirjallisena niille, joilla ei ole s-posti osoitetta. Kirkollista tiedotusta ja asioiden omaksumista varten seurakunta tilaa Kotimaa-lehden sen haluaville työntekijöille. Yhteisen vastuumme kantamiseksi sisäisestä tiedotuksesta ota rutiiniksi työpäivän alkaessa lukea Jästi-intranet ja saamasi sähköpostit. 24. OPERATIIVINEN JOHTORYHMÄ Operatiivisessa johtoryhmässä kokoontuvat seurakunnan johtavat viranhaltijat ja väliesimiehet sekä työalavastaavia. Kokouksissa käsitellään seurakunnan talouden kokonaistilannetta ja kaikille yhteisiä toiminnallisia ja hallinnollisia asioita sekä yhteistä suunnittelua. Tavoitteena on toimia monensuuntaisesti yhteisten asioiden sopimis-, neuvottelu ja tiedonvälitysorgaanina. Operatiivista johtaa kirkkoherra ja sihteerinä toimii hallintosihteeri.

25. AY- LUOTTAMUSMIEHET 15 Kirkon alat ry: Luottamusmies Varaluottamusmies JUKO ry: Luottamusmies Minna Kotajärvi Sari Wallius Mikko Haapaniemi 26. TYÖSUOJELU Työsuojelua toteutetaan seurakunnassa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), työturvallisuuslain (738/2002), työaikalain (605/1996), työterveyshuoltolain (1383/2001) ja niiden nojalla annettujen säädösten mukaan. Lisäksi seurakunnalla on oma työsuojelun toimintaohjelma 2010 2012. Tavoitteena pidetään fyysiseltä ja psyykkiseltä ominaisuuksiltaan hyvää työympäristöä sekä työtehtävien selkeyden ja työilmapiirin kannalta sellaista työyhteisöä, jossa on hyvä tehdä työtä. Työssä tulee voida keskittyä työntekoon ja työolosuhteiden ja henkilöiden välisen luottamuksen sekä korrektin käytöksen tulee olla kunnossa. Kaikista toimenpiteistä ja ohjeista huolimatta henkilökuntaan kuuluva voi joutua tehtävässään henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi, sillä uhatuksi tai kokea tulleensa kiusatuksi. Tällaisesta tilanteesta tulee raportoida esimiehelle, työsuojeluhenkilöille ja täyttää tilannetta varten laadittu lomake, joka on saatavissa työsuojeluhenkilöstöltä ja Y-verkosta Y:\Hallinto\toimielimet\työympäristötoimikunta\VAARATILANTEET-kartoituslomake.doc Riskien arviointi- ja kartoituslomake on osoitteessa Y:\RISKIEN ARVIOINTI\RA-lomake TTK.doc Työmuodot ovat tehneet riskien kartoitukset ja työympäristötoimikunta selvittänyt riskeiksi koettujen asioiden parantamista. Noudatamme myös kirkkohallituksen suositusta hyvän kohtelun edistämisestä työpaikalla ja käytännön menettelytavoista epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Työsuojelun valvonta Työsuojelun valvonnastamme vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Yhteystiedot ovat: Siltasaarenkatu 12 A, 7. krs PL 46, 00531 Helsinki Puhelinvaihde: 020 636 1040 Faksi: (09) 730 798 Email: tyosuojelu.etela(at)avi.fi Työsuojelupäällikkö Kari J. Hietala Työsuojeluvaltuutetut: 1. Työsuojeluvaltuutettu (hengelliset työntekijät) Marja Noso I varavaltuutettu Minna Kotajärvi II varavaltuutettu Kaija Rajanen

16 2. Työsuojeluvaltuutettu (toimisto-, kiinteistö- ja hautaustoimen työntekijät) Eveliina Puhakka I varavaltuutettu Marja-Leena Rilla II varavaltuutettu Aarne Ansala 27. YHTEISTOIMINTA YT-asioissa seurakunnassa noudatetaan Kirkon yhteistoimintasopimusta. Sopimus on luonteeltaan virka- ja työehtosopimus eli se sitova yleissopimus yhteistoiminnasta sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta. Yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön välistä yhteydenpitoa, jonka tarkoituksena on työn ja työyhteisön kehittäminen. Yhteistoiminta tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin työpaikalla, koska työnantajan tulee ennen yhteistoiminnan piiriin kuuluvan asian ratkaisemista neuvotella niiden työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yhteistoimintaa noudatetaan seurakunnan normaalin toimintaorganisaation puitteissa (työntekijöiden ja esimiehen välillä) ja yönantajan ja henkilöstön edustajien kesken (luottamusmiesten ja/tai työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien välillä). Jos asia koskee yksittäistä työntekijää, asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja hänen esimiehensä kanssa. Jos asia koskee työntekijöitä yleisesti, se käsitellään asian laadusta ja henkilöstön määrästä ja seurakunnan olosuhteista riippuen yhteistyötoimikunnassa tai työpaikkakokouksessa. Yhteistyötoimikunta valmistelee ja käsittelee työntekijöitä yleisesti koskevat asiat ja päättää niistä, mitkä asiat esitetään työpaikkakokouksessa käsiteltäväksi. Yhteistyötoimikunta 2014 2017: Jäsenet: Työntekijöiden edustajat: Marja Noso Eveliina Puhakka Kaija Rajanen Minna Kotajärvi Aarne Ansala Marja-Leena Rilla Työnantajan edustajat: Vesa Koivisto Kari J. Hietala Työsuojeluvaltuutetut kuuluvat automaattisesti YT-toimikuntaan ja lisäksi pääluottamusmiehet tai ainoat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluvaravaltuutetut valitsevat keskuudestaan vielä neljä edustajaa YT-toimikuntaan. Työnantaja on antanut toimikunnan käyttöön sihteeriksi hallintosihteerin. Yhteistyötoimikunnan tarkoituksena on seurakunnan tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden valmistelussa. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on toimia myös työnantajan ja henkilökunnan yhteistyöelimenä työsuojeluasioissa, osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin

sekä seurata niiden kehitystä. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana on Marja Noso vuonna 2015 ja varapuheenjohtajana Kari J. Hietala. Puheenjohtaja valitaan vuorovuosin työnantajan ja työntekijöiden edustajista ja varapuheenjohtaja edustaa toista osapuolta. Toimikunnan valmistelemat ja työpaikkakokouksen hyväksymät eettiset ohjeet ovat tämän oppaan lopussa liitteenä. 17 28. VIRKISTYSTOIMINTA Yhteistyötoimikunta huolehtii vuosittain mm. virkistysretken järjestämisestä. Virkistysretken määräraha on 9.000 euroa. Määrärahat ovat yhteistyötoimikunnan tehtäväalueella 107. Vuoden 2015 virkistyspäivää on 18.9.2015. Sitä suunnittelee työryhmä, jossa ovat Iia Palmgren (kokoonkutsuja), Eveliina Puhakka, Harri Ahopalo ja Sami Seppänen. 29. IHMISTEN HYVÄ KOHTAAMINEN Jokaisen seurakunnan palveluksessa olevan työn yhtenä tavoitteena on mahdollisimman hyvä palvelu. Tähän kuuluu ystävällinen kohtelu, asiakkaiden neuvonta. Jos ei itse tiedä vastausta kysymykseen tulee ottaa asiakkaan yhteystiedot ylös ja selvitettyään asian kertoa tuloksista asiakkaalle. Näin voimme palvella kaikkia riippumatta siitä mitä työtä kukin tekee ja kenelle jokin työ säännösten mukaan kuuluu. Jokainen meistä edustaa seurakuntaa - olemme SEURAKUNNAN KÄYNTIKORTTEJA. Meidän käyttäytymisemme perusteella ihmiset luovat kuvaa seurakunnasta. Seurakuntalaiset maksavat verojen kautta palkkamme. Heillä on lupa odottaa hyvää palvelua. 30. TIETOTURVA Tietoturvallisuuteen kuuluvat kaikki ne järjestelyt, joilla pyritään varmistamaan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus. IT-turvaohjeet esimiehille, työntekijöille ja salassapitosopimuslomake on lähetetty alkuvuodesta jokaiselle tutustuttavaksi ja allekirjoituksen jälkeen palautettavaksi tietojärjestelmäasiantuntija Marja-Leena Rillalle. Uudet työntekijät tutustuvat ohjeisiin perehdytyksessä ja allekirjoittavat asiakirjat. Tietoturvaohjeet ovat tämän henkilökuntaoppaan liitteenä. Mikäli tietoturva-asioissa on epäselvyyttä KYSY esimieheltäsi tai Rillalta asioista. Lakia yksityisyyden suojasta noudatetaan. Jokaisen tulee lomalle jäädessään käyttää sähköpostin vastaaja ominaisuutta ja kertoa siinä lomansa pituus sekä sijaisensa tiedot. 31. KRIISIVALMIUS Seurakunnan oma valmiussuunnitelma on päivitetty 2014. Seurakunnalla on myös yhteistoimintasopimus Tuusulan rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa yhteistyöstä uhka- ja kriisitilanteita varten, jonka mukaan henkilökuntaa luovutetaan toisen seurakunnan käyttöön kriisitilanteessa. Palo- ja pelastussuunnitelmat ovat jokaisessa rakennuksessa. Eri valmiussuunnitelmiin kannattaa tutustua.

18 32. OPAS ON AVUKSI TARVITTAESSA KYSY LISÄÄ Seurakunnan tehtäväkenttä on hyvin laaja ja meillä on paljon henkilöitä erilaisissa työtehtävissä. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa työhön tutustumisessa ja helpottaa löytämään vastauksia käytännön kysymyksiin. Opas pidetään palvelimessa aina ajan tasalla ja uusille työntekijöille otetaan kopio vain uusimmasta versiosta. Tähän oppaaseen liittyviä kehittämisehdotuksia ym. ottaa mielellään vastaan talousjohtaja Kari J. Hietala. Jos oppaan sisältämistä asioista on kysyttävää, kommentoitavaa niin esimiehesi keskustelee niistä mielellään kanssasi. Muutoinkin avoimuus auttaa meitä kaikkia. Liite 1 Eettiset ohjeet Me Järvenpään seurakunnan työntekijät haluamme, että TERVETULOA JOUKKOOMME!!! 1. Seurakunnan työntekijä sitoutuu kirkon uskoon ja siitä nousevaan arvopohjaan ja elää sopusoinnussa sen kanssa myöntäen ja hyväksyen samalla oman inhimillisen vajavuutensa, keskeneräisyytensä ja puutteellisuutensa. Tilaa tulee kuitenkin jäädä erilaisuudelle, erilaisille uskonnäkemyksille ja tavoille toteuttaa yhteistä päämäärää. Erilaisuus tulee nähdä myös rikkautena. 2. Seurakunnan työ on keskeisesti seurakuntalaisten palvelua sen eri muodoissa Työntekijä kohtelee seurakuntalaisia ystävällisesti, kunnioittavasti ja tasapuolisesti heidän sukupuolestaan, etnisestä taustastaan, varallisuudestaan, elämäntilanteestaan ja uskonlaadustaan riippumatta. Totuudellisuus ja rehellisyys ovat seurakuntatyön perusedellytyksiä. 3. Jokainen tehtävä seurakunnassa on pohjimmiltaan yhtä arvokas ja tärkeä. Työntekijä asennoituu kollegoihin ja työtovereihinsa avoimesti, rehdisti ja tasavertaisesti toisen työtä ja persoonaa arvostaen sekä huolehtii omalta osaltaan siitä, että työyhteisössä vallitsee hyvä henki. 4. Seurakunnan työ on luonteeltaan yhteistyötä sekä työtovereitten että seurakuntalaisten kanssa. Työntekijät pyrkivät sekä yksilöinä että yhdessä kehittämään yhteistyötaitoja ja edistämään toiminnallaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja päämääriä. Työntekijä edistää työssään avointa ja kahdensuuntaista tiedonkulkua. 5. Työtehtävien luonteesta ja erilaisuudesta riippumatta työntekijä on valmis kantamaan vastuuta myös työn kokonaisuudesta. Hän pyrkii auttamaan ja tukemaan työtoveria mahdollisuuksiensa mukaan ja myötävaikuttamaan siihen, että mahdollisimman moni voisi kokea onnistuvansa työssään. 6. Työntekijä arvostaa osaamistaan ja omaa ammattitaitoaan ja kehittää sitä edelleen. Tavoitteena on, että työntekijöiden työpanos on kokonaisuutena laadukas ja korkeatasoinen. 7. Ongelmatilanteet ratkaistaan avoimin ja tasavertaisin keskusteluin ja yhteisin sopimuksin. Asiat ja henkilöt tulee mahdollisuuksien mukaan pitää erillään toisistaan. Tilaa tulee jättää myös anteeksiannolle ja armollisuudelle. Keskinäiset erimielisyydet tulee ratkaista ensisijaisesti suorin keskusteluin asianomaisten kanssa mitään osapuolta sivuuttamatta ja toisen käden tietoihin nojautumatta. Vaikeimmissa tapauksissa tulee turvautua esimiehen tai ulkopuolisen apuun. 8. Työntekijä pitää tarkoin kiinni salassapitovelvollisuudestaan. Myös työyhteisöä ja yksityistä työntekijää koskevissa asioissa työntekijä säilyttää asioiden edellyttämän luottamuksellisuuden. Työntekijän yksityisyyttä kunnioitetaan. Työyhteisön sisäisistä asioista kerrottaessa on käytettävä pidättyvyyttä ja erityistä harkintaa. 9. Työntekijä on lojaali työnantajaa kohtaan, noudattaa työtään koskevia määräyksiä, ohjeistoa ja sopimuksia. Eri osapuolet huolehtivat myös osaltaan siitä, että

työntekijä tulee asianmukaisesti kuulluksi häntä itseään ja työtään koskevissa asioissa. 19 10. Työntekijä ottaa työssään huomioon myös ekologiset näkökohdat ja tiedostaa henkilökohtaisesti vastuunsa työssään tekemistään eettisistä valinnoista...\eettiset ohjeet.doc Liite 2 SEURAKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN SEKÄ EKUMEENISEN YHTEISTYÖN TOIMINTASÄÄNNÖT (Hyväksytty kirkkoneuvoston kokouksessa 5.6.2007 121) 1. Seurakunta tekee yhteistyötä sekä kirkollisten / kristillisten että muiden seurakunnan tavoitteiden kanssa samansuuntaista toimintaa toteuttavien järjestöjen kanssa. Yhteistyö voi olla monen tasoista esim. yhteistä suunnittelua ja toteutusta, henkilöstöresurssien ja toimitilojen antamista ja osallistumista kustannuksiin. 2. Näitä toimintaohjeita sovelletaan niihin yhteistyötilanteisiin, jotka järjestetään seurakunnan tiloissa tai muissa julkisissa tiloissa. 3. Kirkkoherra ja kirkkoneuvosto yhdessä arvioivat vuosittain seurakunnan ja järjestöjen yhteistoiminnan kokonaisuutta ja huolehtivat siitä, että järjestöyhteistyö on tasapuolista ja oikeassa suhteessa kokonaisuuteen. Muussa tapauksessa toiminta tulkitaan järjestön omaksi toiminnaksi. 4. Yhteistyön lähtökohtana on, että tilaisuutta varten on nimetty seurakunnassa vastuuhenkilö ja järjestössä yhteyshenkilö. 5. Seurakunnan ollessa järjestäjänä, seurakunnan vastuuhenkilö ja järjestön yhdyshenkilö yhdessä sopivat puhujista. Yhteistyötä tehtäessä tulee ilmoituksessa mainita mitä kirkkokuntaa, järjestöä tai yhteisöä puhuja edustaa. 6. Seurakunnan vastuuhenkilö ja järjestön yhdyshenkilö sopivat tiedotuksesta, tilavarauksista, tarjoilusta ja muista käytännön asioista. Seurakunnan vastuuhenkilö välittää tarvittavat tiedot eteenpäin tiedottajalle ja kirkonpalveluhenkilöstölle. 7. Jos seurakunta on mukana järjestävänä tahona, toimitaan seurakunnan viestintästrategian mukaisesti. Seurakunnan tiedottaja valvoo viestinnän sisällön ja logon käytön. 8. Tilaisuuksista ilmoitettaessa tulee ilmetä, onko ohjelman sisällöstä vastuussa seurakunta vai järjestö vai molemmat yhdessä. 9. Tilaisuuksissa jaettavasta ja myytävästä materiaalista sopivat etukäteen seurakunnan vastuuhenkilö ja järjestön yhdyshenkilö. 10. Vuosittain laaditaan yhteistyön toimintasuunnitelma, johon kirjataan keskeiset yhteistyötilaisuudet ja vastuut ja joka voidaan tarkistaa puolivuosittain. Toimintasuunnitelman laadinnasta vastaa kirkkoherra ja suunnitelman hyväksyy kirkkoneuvosto. Suunnitelmalomake on tämän ohjeen liitteenä ja se liitetään seurakunnan toimintasuunnitelmaan. Valtakunnallisia päiviä yms. järjestettäessä, tapahtumat kirjataan seurakunnan vuosisuunnitelmaan ja tarvittavat määrärahat varataan seurakunnan talousarvioon. Y:\Hallinto\henkilöstö\Henkilökuntaopas\HENKILÖKUNTAOPAS 2015.doc

Liite 3 IT-TIETOTURVAOHJEET TIETOKONEEN KÄYTTÖ 20 Käytä tietokonetta (työasemaa) huolellisesti, olet siitä käyttäjänä vastuussa. Älä jätä kannettavaa tietokonetta tai matkapuhelinta ilman valvontaa. Kannettavaa tietokonetta ja matkapuhelinta ei saa jättää autoon näkyville, eikä niitä saa säilyttää autossa yön yli. Tietokonetta saa käyttää vain työtehtävien hoitamiseen. Satunnainen ja tilapäinen käyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin on sallittua (esim. pankkiasioiden hoito). Kirjaudu koneelle aina omilla tunnuksillasi. Omaa työkonetta ei saa antaa ulkopuolisten käyttöön. Tämä koskee myös perheenjäseniä. Lukitse koneesi aina kun poistut työpisteeltäsi (Ctrl-Alt-Del). Voit myös käyttää salasanasuojattua näytönsäästäjää. Jos käytät julkisia koneita tai tilapäisesti toisen henkilön konetta, muista aina kirjautua ulos sekä ohjelmista että koneelta. Työpäivän päättyessä kirjaudu ulos sekä ohjelmista että koneelta ja sammuta koneesta virta. Virransäästämiseksi sammuta virta myös näytöstä. Muiden kuin seurakunnan omistuksessa olevien laitteiden, esimerkiksi kannettavien tietokoneiden, liittäminen KIRKKO-verkkoon on kielletty. Koneisiin saa asentaa laitteita, ohjelmistoja ja päivityksiä vain Järvi-Datan tuki tai sen valtuuttama henkilö tai yritys. Jokaisessa verkon työasemassa on virustorjuntaohjelma, joka päivittyy automaattisesti. TIETOJEN KÄSITTELEMINEN Tietojärjestelmien tietoja, joihin sinulla on käyttöoikeudet, saa käyttää vain työtehtäviin. Olet velvollinen pitämään salassa tietoosi järjestelmän välityksellä tulevat luottamukselliset tai salaiset tiedot sekä noudattamaan tietojen tulostamisessa ja käsittelyssä seurakuntatalouden periaatteita, lainsäädäntöä ja hyvää tapaa. Luottamuksellista ja salaista tietoa ei saa jättää esille. Älä päästä ulkopuolisia yksin tai ilman valvontaa työpisteeseesi tai muihin seurakunnan tiloihin. Jos työskentelet asiakaspalvelupisteessä, huolehdi siitä, että tietokoneen näyttö ei näy asiakkaalle. Vältä turhaa tulostamista ja kopiointia, joka lisää tietojen vääriin käsiin joutumisen vaaraa. Kun tulostat, varmista mihin tulostimeen tulostat ja missä tulostin sijaitsee. Hae tulosteesi verkkotulostimesta heti tulostuksen jälkeen. Mikäli joudut lähettämään tai luovuttamaan luottamuksellista tai salaista aineistoa varmista, että tiedon saajalla on oikeudet haluamiinsa tietoihin ja, että tietojen luovuttamiselle on riittävät perusteet. Huolehdi siitä, että tärkeät työhön liittyvät tiedot on tallennettu verkkolevyasemalle, jossa niistä otetaan säännölliset varmuuskopiot. Pelkästään työkoneen paikalliselle kovalevylle tallennettujen tiedostojen säilyvyys tietokoneen vikaantuessa on omalla vastuullasi, sillä niiden palauttaminen ei välttämättä ole mahdollista. Käytä salattavan tiedon tuhoamiseen silppuria.