Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan oikeuksien päivä 10.10.2017 Satakunnan sairaanhoitopiiri
Keskeiset säädökset Asiakaslaki Vammais yleissopi mus Laki holhoustoi mesta Asiakkaan asema ja oikeudet 2
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 3
1 artikla määrittelee vammaiset henkilöt Määritelmän mukaisesti vammaisia henkilöitä ovat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Vammainen henkilö voi olla muun muassa kehitysvammainen, mielenterveyskuntoutuja ja muistisairas henkilö Normaalisuusperiaate 4
3 artikla. Yleiset periaatteet Yleissopimuksen keskeisinä periaatteina ovat henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen, syrjimättömyys, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan, erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa, mahdollisuuksien yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä. 5
12 artikla. Yhdenvertaisuus lain edessä Artikla linkittyy läheisesti 19 artiklassa säädettyyn itsenäiseen elämään Lähtökohtana on oikeudellinen kelpoisuus, johon ei ole poikkeuksia tai rajoituksia Artiklassa määrätään keinoista, joilla oikeuksien käyttö voidaan turvata Vammaiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia yhdenvertaisesti Sopimuskohta korostaa vammaisen henkilön tukemista siten, etä hän voi käyttää itse oikeustoimikelpoisuutta sen sijaan että muu henkilö, kuten laillinen edustaja tai omainen, tekee ratkaisut vammaisen henkilön puolesta 6
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 7
Asiakkaan oikeudet Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää Oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista Oikeus saada päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu- ja hoitosuunnitelma Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Alaikäisen asiakkaan mielipiteen selvittäminen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla Tietojen antaminen 8
Itsemääräämisoikeus 8 Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on huomioitava asiakkaan toivomukset, mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan Oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen Asiakkaan etu on lähtökohtana Asiakkaan kuuleminen Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa 9 Asiakkaan tahto selvitetään yhteystyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. 9
Kenellä on oikeus saada tietoa? Asiakaslaki 16 Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään Asiakaslaki 11 Asiakkaalla ja hänen laillisella edustajalla on oikeus saada tieto asianosaisena Edunvalvojan asema perustuu edunvalvontapäätökseen Asiakaslaki 17 Asiakkaan lailliselle edustajalle taikka muulle henkilölle (vanhemmalle) tai yhteisölle, jolle tiedon antaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi taikka sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. 10
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 11
Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto Kehitysvammalain 42 p (20.5.2016/381) Erityishuollossa olevalle henkilölle on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. Henkilön lailliselle edustajalle tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 :n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa henkilön lailliselle edustajalle taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen mainittu selvitys on annettava vähintään kuukausittain 12
Laki holhoustoimesta (442/1999) 13
Lähtökohtia holhoustoimilaissa Holhoustoimen tarkoituksen on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan (1 ) Holhoustoimilain sanamuodon mukaan vammaisuus ei ole syy rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi Se, joka on julistettu vajaavaltaiseksi voi päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksin (23 ) Oikeus päättää tällaisesta asiasta ei siirry edunvalvojalle, jos vajaavaltaiseksi julistetulla on riittävä ymmärrys päättää 14
Kuka tarvitsee edunvalvojaa Holhoustoimilain lähtökohtana on lievin mahdollinen puuttuminen henkilön toimintakelpoisuuteen. Edunvalvojan määrääminen ei lähtökohtaisesti estä henkilöä tekemästä oikeustoimia vaan edunvalvojan tehtävänä on tukea päämiestä tämän asioiden hoitamisessa. Kuitenkin, jos täysi-ikäinen on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan Tuomioistuin voi rajoittaa toimintakelpoisuutta siten, että 1. Hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuutta ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa 2. Hänellä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimi tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan, taikka 3. Hänet julistetaan vajaavaltaiseksi viimeinen keino! 15
Edunvalvojan toimita: mitä saa ja pitää tehdä? Toimivalta perustuu maistraatin tai tuomioistuimen päätökseen Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä omaisuudesta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tämän henkilökohtaisiin tarpeisiin. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan myös yksittäistä asiaa, esimerkiksi kiinteistön myymistä päämiehensä puolesta. Henkilö, jolle edunvalvoja on määrätty, voi säilyttää edunvalvojasta huolimatta täyden toimintakelpoisuuden. Mahdollista on kuitenkin myös se, että käräjäoikeus hakemuksesta rajoittaa henkilön omaa toimintakelpoisuutta. Käräjäoikeus voi esimerkiksi päättää, ettei asianomaisella ole oikeutta tehdä velkaa tai oikeutta määrätä tietystä omaisuudestaan. Edunvalvojan on pyrittävä hyvään yhteistyöhön päämiehensä kanssa. Ennen kuin edunvalvoja päättää päämiehelleen tärkeästä asiasta, hänen on tiedusteltava tämän mielipidettä, jos se on päämiehen tilaan nähden mahdollista. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen 16
Toiminnan rajat Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuuta Edustaa päämiestä ollessaan esteellinen Holhoustoimilain 43 määrittelee toimenpiteitä, joita edunvalvojalla ei ole oikeus tehdä ilman holhousviranomaisen lupaa Muun muassa: ottaa muuta kuin opintolainaa, luopua perinnöstä tai perintöosasta 17
Päämiehen kuuleminen 43 Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Säännös korostaa yhteistoiminnan merkitystä Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä. Jos päämies on alaikäinen, on myös hänen huoltajansa mielipidettä tiedusteltava 1 momentissa säädetyin tavoin. Voivat vaikuttaa huoltajan edellytyksiin hoitaa tehtäviään 18
Kiitos mielenkiinnosta! Liisa Murto Lakimies puh. 040 7716988 liisa.murto@lehtijakumppanit.fi www.lehtijakumppanit.fi Susanna Lehti ja kumppanit Oy on sote-juridiikkaan, julkisiin palveluihin ja palvelusopimuksiin erikoistunut asiantuntijatoimisto. Koulutamme ja konsultoimme esimerkiksi lastensuojelun, vammaispalvelun ja sopimusoikeuden alueella.