- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli kansantaloudessa Yritysten määrä on kasvanut Yritysten määrä on kasvanut tällä vuosituhannella nettomääräisesti noin 2 000 yrityksellä vuodessa. Parina viime vuonna kasvu on kuitenkin yltänyt noin 4 000 yritykseen. Eniten yrityksiä on syntynyt mikroyritysten, eli alle 10 henkilöä työllistävien, luokkaan. Myös muiden pk-yritysten määrä on kasvanut mm. yritysten kasvun ja suuryritysten ulkoistamisen kautta. Konkurssien määrä on vähentynyt vuosittain. Tämä ei kuitenkaan selitä yritysten määrän kasvua. Yrityksiä perustetaan vuosittain yli 25 000, mutta toisaalta yli 20 000 yrityksen toiminta loppuu Tilastokeskuksen mukaan. On kuitenkin syytä huomata, että luvut sisältävät myös yhtiömuodon muutokset sekä yritysjärjestelyiden kautta päättyneet ja alkaneet yritykset. Suomessa yritysten vaihtuvuus on keskimääräistä suurempaa kansainvälisesti vertaillen. Vuonna 2005 Tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella Suomessa oli 236 435 yritystä. Näistä suuria, eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä, yrityksiä oli 579 eli 0,2 prosenttia. Siten pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Suuri osa yrityksistä on vieläpä mikroyrityksiä 93,1 prosenttia yrityksistä. Kaupassa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa sekä muissa palveluissa yrityksistä toimii 20 prosenttia kussakin. Kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä palveluita tarjoaa 10 prosenttia yrityksistä. Siten tällä tavalla tarkasteltuna Suomen voi sanoa olevan palveluyhteiskunta. Teollisuuden osuus yrityskannasta on 11 prosenttia ja rakentamisen 14 prosenttia. Muilla toimialoilla toimii 4 prosenttia yrityksistä. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut toimialoilla, joissa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut vahva asema: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrityksiä on syntynyt myös rahoitukseen sekä liike-elämän palveluihin. 1 Katsauksen on kirjoittanut ekonomisti Harri Hietala (harri.hietala@yrittajat.fi) Suomen Yrittäjistä.
- 2 - Kuva 1. Yritysten määrän kehitys v. 1990-2005 (Lähde: Tilastokeskus). 250 000 240 000 230 000 220 000 210 000 218 140 215 799 211 474 219 273 213 230 222 817 219 515 236 435 232 305 226 593 228 422 224 847 200 000 203 358 190 000 180 000 191 063 189 458 184 931 170 000 160 000 150 000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 2. Yritysten määrä v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). Pienyritykset (10-49 hlöä); 13 352; 5,7 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2 320; 1,0 % Suuryritykset (250- hlöä); 579; 0,2 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); 220 184; 93,1 %
- 3 - Kuva 3. Yritysten määrä toimialoittain v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). Muut toimialat; 9721; 4 % Teollisuus; 24700; 10 % Muut palvelut; 50586; 22 % Rakentaminen; 33423; 14 % Kauppa; Kiinteistö-, vuokraus-, 46480; 20 % tutkimus- sekä liikeelämän palvelut; 48416; 20 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne; 23109; 10 % Kuva 4. Konkurssien määrä v. 1990-2005 (Lähde: Tilastokeskus). 8 000 7 000 3,5 % 3,6 % 4,0 % 3,5 % 6 000 2,9 % 3,0 % 3,0 % 5 000 2,5 % 2,5 % 4 000 2,1 % 3 000 1,7 % 1,7 % 1,4 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,3 % 1,2 % 2,0 % 1,5 % 2 000 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1 000 0,5 % 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0,0 % Konkurssien määrä Konkurssi-%
- 4 - Yritystoiminta maakunnittain Yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työllisistä) on koko maassa keskimäärin 9,1 prosenttia. Maakunnista kuusi erottuu muita aktiivisempina: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Keski- Suomi, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Matalin yrittäjyysaste on Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa. Yritysten lukumäärässä Uusimaa on luonnollisesti omaa luokkaansa, sillä monet yritykset rekisteröityvät pääkaupunkiseudulle, vaikka niiden tuotannollisesta toiminnasta valtaosa tapahtuisikin muualla maassa. Seuraavina tulevat vahvimpien kasvukeskusten maakunnat: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Kappalemääräisesti vähiten yrityksiä on pienemmissä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Uudenmaan yritykset ovat selvästi muita suurempia keskimääräisellä henkilöluvulla tarkasteltuna, koska muualla maassa sijaitsevienkin toimipaikkojen henkilöstö rekisteröityy maakuntaan. Seuraavina tulevat Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo. Keskimäärin yritykset ovat pienimpiä Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Lapissa ja Kainuussa. Ero on huomattavasti pienempi, kun tarkastellaan henkilöstö toimipaikkaa kohden: Uusimaa km. 5,8, Kymenlaakso km. 5,4, Pohjois-Pohjanmaa km. 5,2 ja Pirkanmaa km. 5,1 henkilöä. Uusimaa erottuu samoin muista maakunnista, kun tarkastellaan yritysten liikevaihtoa henkilöä kohden. Seuraaviksi suurimpia ovat Lapin, Itä-Uusimaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan yritykset. Liikevaihto henkilöä kohden on pienin Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kun liikevaihtoa tarkastellaan toimipaikkaa kohden, Itä-Uusimaa nousee Uudenmaan ohi. Kuva 1. Yrittäjien osuus työllisistä maakunnittain v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 6,7 % 7,1 % Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 8,1 %8,1 %8,1 % 8,6 %8,8 % 8,9 %8,9 %8,9 %8,9 %9,0 %9,1 %9,1 % 11,1 % 9,9 %10,0 % 10,5 % 10,6 %10,7 % Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Lappi Etelä-Savo Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Savo Pirkanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Satakunta
- 5 - Kuva 2. Yritysten määrä maakunnittain v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). 30 000 70 674 25 000 20 000 22 150 20 568 15 000 13 409 10 000 5 000 0 6 309 6 798 6 810 6 916 8 088 8 414 8 668 9 214 4 669 4 963 2 954 3 197 Kainuu Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kanta-Häme 47710 625 9 74610 Lappi Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Kuva 3. Henkilöstöä yritystä kohden maakunnittain v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa 3,2 3,3 3,3 3,3 3,4 3,6 3,7 3,8 3,9 4,0 4,0 4,1 4,1 4,2 4,2 4,3 Lappi Kainuu Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Satakunta Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo 4,4 4,5 Päijät-Häme Kymenlaakso Koko maa Uusimaa 5,6 9,5
- 6 - Kuva 4. Yritysten liikevaihto henkilöä kohden maakunnittain v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Itä-Uusimaa Lappi Koko maa Uusimaa
- 7 - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Yritysten reilusta 1,3 miljoonasta työntekijästä pkyrityksissä työskentelee lähes 820 000 työntekijää, joka on 62 prosenttia koko yrityssektorin työntekijöistä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kummissakin työskentelee vajaa viidennes henkilöstöstä ja mikroyrityksissä neljännes. Erityisesti pk-yritykset ovat lisänneet henkilöstöään viime vuosikymmenen puolivälistä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista lähes 80 prosenttia on syntynyt pk-yrityksiin ja kaikistakin uusista työpaikoista kaksi kolmasosaa. Pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään lähes 50 prosentilla, keskisuuret 35 prosentilla ja mikroyrityksetkin lähes 30 prosentilla, kun suurten yritysten henkilöstön lisäys on jäänyt reiluun 13 prosenttiin. Osaltaan kehitystä selittää toimintojen ulkoistaminen pienempiin yrityksiin, osaltaan yritysten kasvu. On syytä muistaa, että yritykset siirtyvät kokoluokasta toiseen henkilöstön määrän kasvaessa. Yrittäjyys on lisääntynyt paitsi yritysten määrällä tarkasteltuna myös yrittäjien määrällä tarkasteltuna. Varsinkin yksinyrittäjien määrä on kasvanut yksinyrittäjien osuus yrittäjistä on yli 60 prosenttia. Moni on näin ollen työllistänyt itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Tämä vaikuttaa osaltaan luonnollisesti myönteiseen työllisyyskehitykseen. Vuonna 2006 myös työnantajayrittäjien määrä on kääntynyt kasvuun parin vuoden laskun jälkeen. Kuva 1. Yritysten henkilöstön kehitys v. 1990-2005 (Lähde: Tilastokeskus). 110 100 1990 = 100 90 80 70 60 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset
- 8 - Kuva 2. Yritysten henkilöstö v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). Suuryritykset (250- hlöä); 509 798; 38 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); 326 421; 25 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 233 251; 18 % Pienyritykset (10-49 hlöä); 258 981; 19 % Kuva 3. Yrittäjien määrä v. 1991-2006 (Lähde: Tilastokeskus.). 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 tuhatta yrittäjää 1991/I 1992/I 1993/I 1994/I 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I 2006/I Yrittäjät (pl. maa-, metsä-, kalatalous) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät
- 9 - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot Suomen T&K-panostukset ovat 3,5 prosenttia BKT:sta. Julkisen sektorin osuus on tästä noin 30 prosenttia 20 % korkeakoulu- ja tutkimussektori sekä 10 % muu julkinen sektori kun tavoitteeksi on asetettu kolmannes. Siten lähes 70 prosenttia T&K-panostuksesta tulee yksityisistä yrityksistä. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista on reilu neljännes ja koko panostuksesta viidennes. Yrityksille suuntautuvasta julkisesta rahoituksesta pk-yritysten osuus on yli puolet, joka on kansainvälisesti vertaillen parempaa keskitasoa. Julkisen sektorin osuus yritysten T&K-panostuksesta on kuitenkin yksi teollisuusmaiden matalammista vain muutama prosentti. Palveluyritysten osuus T&K-panostuksista on matala kansainvälisesti vertaillen. Samoin on ulkomaisen panostuksen osuus. Innovaatiotoiminta painottuu luonnollisesti suurempiin yrityksiin jo pelkästään johtuen resursseista. Tästä huolimatta yli 40 prosentissa pk-yrityksistäkin harjoitetaan innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta on yleisempää teollisuudessa kuin palveluissa. Kuva 1. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista (Lähde: Eurostat). Viro 1) Italia 2) Irlanti 2) Tanska 4) Slovakia 1) Espanja 1) Puola 2) Portugali 2) Alankomaat 1) SUOMI 1) Unkari 1) EU 25 Itävalta 5) Iso-Britannia 2) Saksa 1) USA 3) Ranska 1) Ruotsi 2) Japani 2) 0 10 20 30 40 50 60 70 80
- 10 - Kuva 2. Pk-yritysten osuus yritysten julkisesta T&K-rahoituksesta (Lähde: Eurostat). Viro (2001) Kreikka (1999) Portugali (2002) Espanja (2001) Sveitsi (2000) Suomi (2001) Tanska (2001) Alankomaat (1999) Itävalta (1998) Japani (2001) Ruotsi (2001) Saksa (1999) Iso-Britannia (1999) USA (1999) Ranska (2000) 0 20 40 60 80 100 Kuva 3. Yritysten innovaatiotoiminta v. 2002-2004 (Lähde: Tilastokeskus). 90 % % yrityksistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 Teollisuus Tuote- tai palveluinnovaatioita Innovaatioprojekteja Kaikkia 500 - Yhteensä 10-19 20-49 50-99 100-249 Palvelut Prosessi-innovaatioita Innovaatiotoimintaa 250-499 500 - Yhteensä
- 11 - Pk-sektorin rooli kansantaloudessa Pk-yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeitä. Yritysten 318,5 miljardin euron liikevaihdosta pk-sektorin osuus on yli puolet (52 %). Jalostusarvostakin yli 40 prosenttia syntyy pk-yrityksissä. Pk-yritysten sijoitetun pääoman tuottoaste on huomattavasti parempi kuin kaikkien yritysten keskimäärin. Pk-sektorin käyttökate on hiukan parempi kuin suurempien yritysten. Vaikka pk-yritysten omavaraisuusaste onkin matalampi kuin yritysten kokonaisuutena, pk-yrityksissä velan osuus liikevaihdosta on keskimäärin matalampi. Pksektorin maksuvalmiussuhde onkin parempi kuin suurempien yritysten. Pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia. Tuonnista pk-yritysten osuus on 26 prosenttia ja viennistäkin yli 13 prosenttia. Lisäksi on otettava huomioon, että monet pkyritykset toimivat alihankkijoina suuryrityksille, joiden tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille. Pk-yrityksistä runsaan neljänneksen tuotteita viedäänkin ulkomaille suoraan tai osana toista tuote- tai palvelukokonaisuutta. Pk-yritykset myös turvaavat tulevaisuutta. Investoinneista pk-yritysten osuus on peräti 40 prosenttia sekä tutkimus- ja kehityspanostuksistakin 20 prosenttia eli samaa luokkaa kuin julkisen tutkimus- ja koulutussektorin osuus. Kuva 1. Yritysten liikevaihto v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). Mikroyritykset (1-9 hlöä); 57 mrd.; 18 % Suuryritykset (250- hlöä); 154,5 mrd.; 48 % Pienyritykset (10-49 hlöä); 50 mrd.; 16 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 57 mrd.; 18 %
- 12 - Kuva 2. Liiketaloudellisia tunnuslukuja v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus). Pk-yr. Yritykset Arvonlisä/henkilöstökustannukset 1,4 % 1,6 % Käyttökateprosentti 9,6 % 9,5 % Rahoitustulos/liikevaihto 7,3 % 8,5 % Nettotulos/liikevaihto 4,1 % 5,1 % Sijoitetun pääoman tuotto 12,3 % 9,4 % Omavaraisuusaste 41,5 % 47,2 % Bruttovelka/liikevaihto 46,5 % 61,3 % Maksuvalmiussuhde 1,2 % 1,0 % Kuva 3. Pk-sektorin rooli kansantaloudessa v. 2005 (Lähde: Tilastokeskus ja SY). Pk-yr. Yritykset BKT >40 % 155 mrd. Vienti 13,3 % 52,4 mrd Tuonti 25,9 % 46,8 mrd Investoinnit 40 % 10 mrd T&K 20 % 5,5 mrd