Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala
Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2
3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset tilit pois, siirtyminen tasaeläkkeeseen ja jakojärjestelmään Työmarkkinajärjestöille pettymys Eläkekomitea 1956-1960 TEL ja LEL voimaan 1962 edustaja-aloitteen pohjalta
4 Myöhempi kehitys Etuuksien lisäämisen aika 1980-luvun loppupuolelle saakka Etuuslajit, vakuutettujen joukko, etuuksien taso 1990-luvulta lähtien maksun nousun hillintä Pitkän aikavälin menopaineita purettu yhteensä lähes 10 % palkoista laskettuna Yksityisen ja julkisen sektorin lähentyminen sekä eduissa että toimeenpanossa
Tarkempaa tietoa:
Nykytila
Eläkeläisten toimeentulo
Eläkepolitiikka vilkasta 2000 -luvulla Työeläkkeet Kansaneläke Verotus Työeläkeuudistus 2005 TYEL 2007 Sijoitusuudistus 2007 Sosiaalitupo 2009 Työurien pidennystavoite 2009 - Työeläkeindeksi nousi 7 prosenttia 2000-2010 Tasokorotus 2001 Tasokorotus 2003 Tasokorotus 2007 Kuntakalleusluokituksen poisto 2008 Tasokorotus 2008 Indeksisuojaus 2010 (Takuueläke 2011) Kansaneläkkeen reaalinen kasvu 13 prosenttia 2000-2010 Eläketulovähennyksen nostot Tuloveronalennukset Taulukkotarkistukset Eläkkeensaajan verotus palkansaajan verotuksen tasolle (2008) Puolison verotuskohtelu Eläkkeensaajien veroaste keveni 3 prosenttiyksikköä 2005-2010 Eläketurvakeskus 8
Aikavälillä 2000-2010 eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20%) Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet neljänneksellä (25%) Eläkeläisistä ¾ (72%) kokee toimeentulon olevan helppoa ennemmin kuin hankalaa Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole heikentynyt Kaksi keskeistä selitystä suurista ikäluokista on siirrytty vanhuuseläkkeelle aikaisempaa selvästi suuremmilla eläkkeillä (pitkät työurat, täydet eläkeoikeudet) eläkkeellä olleiden asemaa ovat parantaneet kansaneläkkeissä tapahtuneet tasokorjaukset ja muut muutokset Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt Eläketurvakeskus 9
Tarkastellaan ensin kaikkia eläkkeensaajia Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) vuosina 2000 2010 eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Keskimääräinen vanhuuseläke nousi 26 % Eläketurvakeskus 10
Tarkastellaan seuraavaksi uusia eläkkeensaajia Omaeläkkeelle vuosina 2000 2010 siirtyneiden keskimääräinen omaeläke *) eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Uudet vanhuuseläkkeet 33 % korkeampia vuonna 2010 kuin vuonna 2000 Eläketurvakeskus 11
Entä eläketulon kehitys niillä, jotka ovat olleet koko ajan eläkkeellä? Koko ajan eläkkeillä olleilla 700 000 eläkeläisellä bruttoeläkkeet nousivat reaalisesti keskimäärin 13 % Ostovoima kasvoi työeläkeindeksiä (7 %) enemmän Selitys: kansaneläkkeiden tasokorotukset ja muut muutokset eläkkeissä Suhteessa keskiansioihin tapahtui lievää heikentymistä: 50 % v. 2000 47 % v. 2010 Eläketurvakeskus 12
Suomalaisten eläkeikäisten toimeentulo eurooppalaista keskitasoa Ostovoimalla eurooppalaista keskitasoa Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 % työikäisten tuloista (alle EUkeskitason, mutta kuten S ja DK) Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet (20/80 suhde) Määritelmästä riippuen eläkeikäisten köyhyysriski on keskimääräistä isompi (60 % köyhyysraja) tai pienempi (50 % köyhyysraja) Palveluiden saannilla tai kokemuksilla mitattuna eurooppalaista parhaimmistoa 65 vuotta täyttäneiden mediaanitulon (vuositulo) ostovoima EU-maissa 2008 Eläketurvakeskus 13
Luottamus eläketurvaan
3,3 2,8 5,0 8,2 7,2 12,4 11,9 14,1 18,4 18,4 17,9 25,1 23,6 26,9 30,1 32,1 33,7 38,1 38,1 36,5 42,8 48,9 48,4 56,2 Odotukset eläkelupauksen toteutumisesta: Arvio toimeentulosta eläkkeellä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 19-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-69 Hyvä tai melko hyvä Kohtalainen Huono tai melko huono EOS Eläketurvakeskus 15
Nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 14,5 13,8 2,8 4,9 16,6 16,1 10,0 11,2 11,1 12,5 4,1 9,0 19,1 19,5 14,1 21,9 16,0 23,8 50 % 39,0 39,7 40,7 40 % 30 % 39,0 34,0 32,8 20 % 10 % 27,1 25,5 26,2 21,4 18,9 15,0 0 % 19-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-69 Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä EOS Eläketurvakeskus 16
Eläkkeitä pitäisi nostaa, vaikka maksut nousisivatkin 100 % 90 % 80 % 70 % 11,6 8,5 7,3 3,9 3,7 6,4 5,9 7,1 4,4 7,0 9,6 6,8 9,6 16,5 12,4 13,0 18,0 17,3 60 % 50 % 40 % 45,2 48,5 41,5 41,2 40,2 34,9 30 % 20 % 10 % 23,4 18,1 24,3 32,0 40,6 41,3 0 % 19-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-69 Samaa mieltä Osittain eri mieltä Ei kantaa / vastaus puuttuu Osittain samaa mieltä Eri mieltä Eläketurvakeskus 17
Tulevaisuus
Lähde: Tilastokeskus Eläketurvakeskus 19
Eläkkeensaajat, keskieläke euroina ja prosentteina keskipalkasta Eläketurvakeskus 20
Onko tällainen eläkkeiden nousu mahdollista: keskimääräinen työeläke 1970, 2010 ja 2050 /kk vuoden 2010 tasossa 1970 2010 2050 Valtio 780 1 590 TEL/TyEL 295 1 189 2 002 TEL/TyEL/YEL, MyEL Täysi kansaneläke 241 1 095 348 584 Noin 2 prosenttia vuoden 1970 eläkkeistä ylitti vuoden 2010 TyEL keskieläkkeen.
Keskimääräinen kokonaiseläke* ja suhde keskipalkkaan 1970, 2010 ja 2050 2 500 2 250 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 1970 2010 2050 Kokonaiseläke Suhde keskipalkkaan 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 *Vuoden 1970 eläke TyEL omaeläke.
Työeläkemeno ja -maksu 1962 2080 25 20 PROSENTTIA30 15 10 5 Työeläkemaksu ja -meno 1962-2080 TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta 1. Menoprosentin kasvutrendi 1962-2010: i) etuuksien asteittainen voimaantulo ii) väestön vanheneminen. 2. Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet täysiä vuodesta 2002. Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan. 3. Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030? i) Voimaantulovaihe lakkaa 0 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 Maksu Meno ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun. 1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: Lähivuosina maksu ja meno ovat yhtä suuria ja tämän jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. Eläketurvakeskus 23
Sukupolvivaikutuksista
Kuusi esimerkkitapausta Seuraavassa tarkastellaan uutta esimerkkihenkilöä, joista kaksi on syntynyt vuonna 1945 ja kaksi vuonna 1975. Esimerkit edustavat TEL/TyEL-vakuutettuja miehiä. 1) 1935 syntynyt, vanhuuseläke iässä 65 vuotta, elinaika 82 vuotta 2) 1935 syntynyt, työkyvyttömyyseläke iässä 59 vuotta, elinaika 82 vuotta 3) 1945 syntynyt, vanhuuseläke iässä 63 vuotta, elinaika 84 vuotta 4) 1945 syntynyt, työkyvyttömyyseläke iässä 59 vuotta, elinaika 84 vuotta 5) 1975 syntynyt, vanhuuseläke iässä 63 vuotta, elinaika 89 vuotta 6) 1975 syntynyt, työkyvyttömyyseläke iässä 61 vuotta, elinaika 89 vuotta Kaikissa tapauksissa työura alkaa 20 vuoden iässä tilapäistöiden muodossa. Iästä 25 vuotta lähtien jatkuva täysiaikainen työ eläkkeellesiirtymiseen saakka. Työkyvyttömyyseläketapaukset pyrkivät kuvaamaan keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Eläketurvakeskus 25
Taulukko 5. Eläkemaksut ja eläkkeet esimerkkitapauksissa. Syntymävuosi 1935 1935 1945 1945 1975 1975 1975 Eläkkeen alkuikä 65 59 63 59 63 61 61 Eläkelaji VE TK VE TK VE TK TK Alkueläke % palkasta* 60.0 60.0 56.5 60.0 49.0 46.2 49.7 Aktuaarisuusaste (3,5 % reaalikorko) 1.48 2.81 1.19 1.74 0.64 0.72 1.14 Sisäinen reaalituotto eläkemaksuille 5.2 8.1 4.2 5.7 2.0 2.4 4.0 Eläkemaksu % palkoista keskimäärin 11.5 10.1 16.0 15.1 24.6 24.5 15.8 Elinkaaren eläketulot/eläkemaksut 345.2 619.5 283.8 417.3 147.5 177.8 240.4 * 60 % korvausaste aiheutuu yhteensovituksesta, 1975 syntyneen eläkkeeseen vaikuttaa elinaikakerroin, viimeinen sarake laskettu ilman elinaikakertoimen vaikutusta. Aktuaarisuusaste Sisäinen reaalituotto eläkemaksuille Eläkemaksu % palkoista keskimäärin Elinkaaren eläketulot/eläkemaksut Eläketulojen ja eläkemaksujen pääoma-arvojen suhde Laskennallinen korkotuotto jonka vakuutettu saa eläkemaksuilleen Työuran aikaiset eläkemaksut % ansiotuloista, rahapainotettu Elinkaaren eläketulojen suhde elinkaaren eläkemaksuihin, ei korkoutusta inflaation vaikutus poistettu Eläketurvakeskus 26
27 Sukupolvittainen TEL- tuottoennuste Lähde: Korkman ym.: Hyvinvointivaltion rahoitus riittävätkö rahat, kuka maksaa? ETLA 2007
Olisiko eläkemaailma parempi, jos suuret ikäluokat eivät olisi niin suuria?
Vaihtoehtoishistorian oletukset Syntyvyys: väestön uusiutumistaso 1945 1968 Kuolevuus: toteutuneet kuolleisuusluvut Muuttoliike: ei maahan- eikä maastamuuttoa Vuodesta 2009 eteenpäin oletukset samat kuin ETK:n pitkän aikavälin peruslaskelmassa 2009 Eläketurvakeskus 29
Eläketurvakeskus 30
Eläketurvakeskus 31
Johtopäätös Suuret ikäluokat eivät ole tulevaisuuden korkeiden eläkemenojen syy (suurten ikäluokkien vaikutus eläkemenoon vuoden 2050 jälkeen on olematon), mutta viivästyttivät tulossa olleen muutoksen näkyviin tuloa parilla kymmenellä vuodella Aiheesta tarkemmin Kalle Elo: Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia, Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):4, löytyy osoitteesta http://www.stakes.fi/yp/2011/4/elo.pdf Eläketurvakeskus 32
Miksi jatkoa vuoden 2005 uudistukselle?
Vuoden 2005 uudistuksesta Vuoden 2005 uudistuksessa työeläkejärjestelmää modernisoitiin vastaamaan nykyisen työelämän vaatimuksia. Uudistus on onnistunut, erityisesti rakenteeltaan, joka sisältää joustavuutta eläkkeellesiirtymisessä ja turvaa eläkkeen karttumisen oikeudenmukaisesti erilaisissa ja eripituisissa työsuhteissa Työeläkkeeseen vaikuttavissa ympäristötekijöissä on kuitenkin uudistuksen valmisteluaikaan verrattuna tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen arvioida uudelleen uudistuksessa asetettujen tavoitteiden tasoa ja toteutumismahdollisuuksia. Eläketurvakeskus 34
Elinaikaennusteet ovat muuttuneet radikaalisti Vuoden 2005 eläkeuudistuksen valmistelun aikaan 62- vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioitiin vuoteen 2050 mennessä kasvavan reilulla 3 vuodella silloisesta tilanteesta. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen (2009) mukaan kasvu on yli 8 vuotta. Arvio vuoden 2050 elinaikakertoimen eläkettä pienentävästä vaikutuksesta noussut 12 %:sta 20 %:iin Eläketurvakeskus 35
Elinaikakertoimen ennustettu vaikutus Eläketurvakeskus 36
Taloudelliset näkymät ovat synkentyneet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Tämä näkyy eläkelaskelmissa kohonneina menoina ja maksuina, mutta toisaalta alempana eläketasona Valtio velkaantuu EMU-kriteereitä ajatellen liian nopeasti Julkisen talouden kestävyysvajeesta on tullut uusi ja keskeinen mittari valtioiden maksukykyä arvioitaessa. Eläketurvakeskus 37
Eläkeuudistuksia Euroopassa Useimmissa Euroopan maissa eläkejärjestelmiin on tehty suuria eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläkemenon alentamiseen tähtääviä toimia EU15-maissa 65 vuoden eläkeikä on varsin yleinen ja useat uusimmista jäsenmaista ovat nostamassa eläkeikiä samalle tasolle reilun kymmenen vuoden kuluessa. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä. Hollannissa, Italiassa, Kreikassa ja Tanskassa eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen. Eläkeiän muutokset ajoittuvat pääosin vuosien 2020 ja 2030 välille. On merkkejä siitä, että luottamus eläketurvan tasoon ja eläkelupauksen luotettavuuteen on heikentynyt, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa Eläketurvakeskus 38
Vuoden 2025 tavoitteesta Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite nostaa eläkkeellesiirtymisiän odote vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen toteuttaisi suurelta osin olosuhteiden muutoksista lähivuosille seuraavat vaatimukset Tavoite on kunnianhimoinen eikä se ole saavutettavissa ilman uusia toimia Eläkejärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä ja julkisen talouden kestävyysvajetta arvioitaessa on katsottava pidemmälle kuin vuoteen 2025 saakka Eläketurvakeskus 39
Eläkkeellesiirtymisiän odote Tavoitteet ja todellisuus Odote 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 Tavoite (2009) 25-vuotiaan odote Odotteen arvioitu nousu (2004 arvio) 58,0 2002 05 08 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 2050 Eläketurvakeskus 40
Työurat Suomessa eivät lyhyitä Suomalaisten työurien pituus on nyt kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla Eri mittareilla mitaten n. 35 vuotta Silti vuoden 2005 uudistukselle tarvitaan muuttuneiden olojen takia jatkoa, jotta muuttuneissakin oloissa varmistetaan riittävä eläketaso, kestävä rahoitus ja eläkejärjestelmän uskottavuus Toimenpiteet on syytä valita niin, etteivät ne pahenna nykyistä huonoa suhdannevaihetta Työurien pidentyminen eliniän pidentyessä on tehokkain keino kaikkien mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen Eläketurvakeskus 41
Työurasopimus
Päälinjaukset eläkejärjestelmäuudistuksen jatkamisesta Uudistuksen tavoite Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen (2011 60,5 v) Tehdään ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys uudistustyön pohjaksi Eläkejärjestelmän uudistamisneuvottelut Neuvottelujen kohteena ovat: Elinajan odotteen laskun huomioon ottaminen Eläkejärjestelmän ikärajat Varhaiseläkejärjestelmät Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta Indeksit Eläke-edut turvaava maksukehitys» TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017
Millainen työeläketurva kestää isältä pojalle? Se on oikeudenmukainen ja tehokkaasti järjestetty Siihen luotetaan ja se on keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta Se kykenee uusiutumaan vastaamaan muuttuvia olosuhteita Eläketurvakeskus 44