10
1 Johdanto 11
Marraskuun syystuuli vinkuu ulkona. Pakastin on sulanut lattialle. Maitopurkki on juoksettunut lämpimässä jääkaapissa. Pesin hiukset kylmällä vedellä. Onneksi löysin vielä kynttilän, jonka valo lohduttaa hieman. Tämä kirottu sähkökatko saisi jo olla ohitse. Sähkö on niin olennainen osa arkipäivän elämää Suomessa, että harva edes tulee ajatelleeksi, mihin kaikkeen sitä käytetään. Sähkö on läsnä lukuisissa näkyvissä ja näkymättömissä toiminnoissa lamput, tietokoneet, televisiot, pesukoneet, kännykät, pumput, talojen lämmitys vain muutamia mainitaksemme. Alun perin sähkön käyttö ja tuntemus tuotiin Suomeen valaisemaan tehtaita ja kaupunkeja. Suomessa sekä energian- että sähkönkäyttö asukasta kohti ovat maailman suurimpia. Tämä johtuu muun muassa kylmästä ja pimeästä talvesta sekä teollisuuden suuresta sähkönkulutuksesta. Etenkin lämmitys ja valaistus vievät merkittävästi enemmän energiaa pohjoisessa kuin etelässä. Myös teollisuus kuluttaa huomattavasti energiaa ja sen osuus on peräti yli puolet sekä Suomen primäärienergiasta 1 että sähköstä. Koti- ja maatalouden osuus on yhteensä noin neljäsosa sähkönkulutuksesta. Samoin korkean elintason edellyttämät palvelut vaativat pyöriäkseen paljon energiaa. 1 Primäärienergia on energiaa, jota on luonnossa hyödyntämättömänä eikä sitä ole käsitelty teollisuudessa. Suomalaisia primäärienergian lähteitä ovat vesivoima, puupolttoaine, turve, yhdyskuntajäte ja tuulivoima. Muita primäärienergian lähteitä ovat öljy, ydinvoima ja vesivoima. Primäärienergiaa käytetään tilastointitarkoituksiin: energianlähteet ovat yhteismitallisia kun yhden myytävän kwh:n tuottamiseen kuluu energiaa primäärienergiakertoimen verran kussakin primäärienergialähteessä. Ks. tarkemmin esim. Veikko Saarinen, Säästävätkö eri lämmöntalteenottojärjestelmät primäärienergiaa? Insinöörityö 4.5.2009 Metropolia Ammattikorkeakoulu. 12
Maamme lähes sadasta nykyisestä jakeluverkkoyhtiöstä noin kahdessa kolmasosassa yksi tai useampi kunta omistaa enemmistön. Kolme keskeistä energian tuottajaryhmää ovat puolestaan valtion omistamat voimayhtiöt, teollisuus ja teollisuuden voimayhtiöt sekä kuntien energiayhtiöt. Muiden tuottajien osuudet ovat suhteellisesti pienempiä. Suurimman sähköntuottajan osuus sähkön tuotannosta on runsas kolmannes. Kaukolämpö alkoi yleistyä 1950-luvulla. Sähköä ja lämpöä yhdessä tuottavat uudet voimalaitokset valmistivat energiaa aikaisempiin talokohtaisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuina pienemmin päästöin, joten kaupunkien ilma puhdistui näiltä osin. Kulutuksen kasvaessa rakennettiin etenkin rannikoille lisää voimalaitoksia, erityisesti tehtiin hiilivoimalaitoksia kuten Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n (EPV) Vaskiluoto 1. Nykyisin sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattaa kaikki merkittävät kaupungit. Suomessa on paljon jokia ja vesivoima kattoi sähkön käytöstä yli puolet vielä 1960-luvun lopulle asti. Nykyisin kotimaisen vesivoiman osuus kokonaissähköenergiasta on noin kymmenesosa. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa käytetyistä fossiilisista polttoaineista tärkeimmät ovat hiili ja maakaasu, myös turvetta käytetään jonkin verran. EU:n päästökaupassa turve katsotaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaksi polttoaineeksi. Sähkön tuotannossa tärkein biopolttoaineista on puuenergia kuten metsäteollisuuden mustalipeä, puun kuori, hakkuujäte, hake, sahanpuru, kierrätyspuu sekä metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet. Myös jätteiden hyötykäyttö energiantuotannossa on lisääntymässä. 2 Suomen neljä ensimmäistä ydinvoimalaitosta valmistuivat 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa; kaksi yksikköä Loviisaan Hästholmenin saarelle ja kaksi yksikköä Eurajoen Olkiluotoon. Suomen viides ydinvoimalaitos on kirjoitushetkellä rakenteilla Olkiluotoon. Sen arvioidaan tuottavan sähköä vuonna 2014. Eduskunta hyväksyi kahden uuden ydinvoimalan rakentamisen 1.7.2010. Teollisuuden Voima eli TVO aikoo rakentaa Eurajoen Olkiluotoon neljännen voimalan, jonka on määrä olla valmis noin vuonna 2020. Fennovoima aikoo toteuttaa ensimmäisen ydinvoimalansa Pohjois-Suomeen Pyhäjoelle. Nykyisin maamme uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin neljännes, mikä on eurooppalaisittain suuri osuus. Biopolttoaineiden käytön osalta Suomi onkin Euroopan huipulla. Maailma ja niin myös energiamarkkinat ovat muuttuneet 1800-luvun lopulta 2000-luvulle tultaessa todella paljon. Yhteistä Suomen energiantuotannon alkuvuosille ja nykypäivälle on se, että kasvavaan kysyntään on vastattu ja on vastattava. Huolimatta aika ajoin esitetyistä toivomuksista ja suunnitel- 2 http://www.energia.fi/fi/sahko, luettu 10.12.2010. 13
mistakin vähentää energiankulutusta, ei sellaisesta ole merkkejä havaittavissa. Suomen kilpailukyvyn ja myös yksittäisten talouksien viihtyisyyden kannalta tehokas energiantuotanto ja markkinat ovat olennaisia. Kuluttajien kannalta hyvä uutinen oli, että sähkön hintatilastojen (Eurostat) mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopussa ostovoimaan suhteutettuna kaikista EU-maista edullisin sähkön verollinen kokonaishinta kotitalouksille. Ostovoimaan suhteutettu kokonaishintamme oli noin 37 prosenttia edullisempi kuin EUmaissa keskimäärin. Alkuvuoden 2010 kuukaudet olivat hyvin kylmiä, mikä lisäsi lämmitystarvetta. Lisäksi vaikea vesitilanne Pohjoismaissa ja kysynnän kasvu nostivat pörssisähkön hintaa voimakkaasti. Suomen aluehinta pohjoismaisessa sähköpörssissä oli peräti 53 prosenttia kalliimpaa vuonna 2010 vuotta aiempaan 14
tilanteeseen verrattuna. Sähkön kuluttajahinnat ovat kuitenkin nousseet pörssisähköä hitaammin. 3 Sähkön hinta oli vuonna 2010 keskimäärin korkeammalla kuin koskaan aiemmin keskihinnan ollessa liki 55 euroa/ MWh, kun se edellisenä vuonna oli noin 35 euroa/mwh. Erityisen merkittävä muutos oli siinä mielessä, että sähkön markkinahinta Suomessa oli liki koko vuoden korkeampi kuin Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Myös Nord Pool -alueella Suomen sähkön hinta oli korkein. Hintaa nostivat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös polttoaineiden hinnan nousu. Suomen hallitus päätti rajusta hinnan noususta huolimatta nostaa energiaveroja merkittävästi vuoden 2011 alusta alkaen kompensaationa työnantajien Kela-maksujen poistamiselle. Miten tilanteen käy jatkossa? EPV on osaltaan vastannut omistajiensa energiatarpeeseen jo kuusi vuosikymmentä toimittamalla osakkeilleen energiaa markkinahintaa edullisemmin. Tämä ei ole ollut helppo tehtävä ja matkaan on mahtunut suurten onnistumisten ja huippuhetkien lisäksi myös pahoja takaiskuja. Seuraavilla sivuilla kerromme EPV:n historian suurista kehityslinjoista aallonharjoja ja pohjia unohtamatta. Vuonna 2009 yhtiön nimi vaihtui Etelä-Pohjanmaan Voimasta EPV Energiaksi. Selvyyden vuoksi käytämme tässä kirjassa yhtiöstä nimeä EPV. Kirjassa äänessä ovat erityisesti yhtiön työntekijät ja luottamushenkilöt. Lisäksi on käytetty arkistolähteitä, lehtileikkeitä ja tutkimuskirjallisuutta. Runsas kuvitus palvelee kokonaiskuvan muodostamista tästä värikkäästä kuuden vuosikymmenen historiasta. Mikään idea, ihminen tai yritys ei synny tyhjiöstä, joten mukaan on otettu varsin runsaasti taustoittavaa ja vertailevaa tekstiä myös energiantuotannosta muualla, muissa yrityksissä, Suomessa ja ulkomailla. Toivomme onnea ja menestystä nuorekkaalle syntymäpäiväsankarille ja antoisia lukuhetkiä kirjan lukijoille. Vaasassa Suomen lipun päivänä 2012 Kirjoittajat Petri Juuti ja Riikka Rajala FT, dosentti tekniikan tohtori 3 Tilasto: Energian hankinta, kulutus ja hinnat [verkkojulkaisu]. 4. vuosineljännes 2010. Helsinki: Tilastokeskus www.stat.fi/til/ehkh/2010/04/ehkh_2010_04_2011-03-29_tie_001_fi.html ja www.metsateollisuus.fi/infokortit/ energia2010/sivut/default.aspx, luettu 7.10.2011. 15
Ensimmäinen Vaasan Sähkön voimalaitos Palosaaren sillan luona. Kuva on vuodelta 1910. Taustalla valtava pino biopolttoainetta. (PM) 16