Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO 18.9.2017
Kuntien valtionavut (mom. 28.90.30) Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta n. 0,1 %. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n. 8 458 milj. euroa, joka on n. 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosenttiyksikköä. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta. Verotulomenetysten kompensaatio on 131 milj. euroa Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti n. 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä v. 2018. 2
Hallinnonalojen muutokset STM Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi annettu 06/2017, jonka mukaisesti kuntien menojen arvioidaan vähenevän 16,5 milj. euroa, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 4,2 milj. euron vähennys. Erikoissairaanhoidon keskittämistä, päivystyspalveluja ja ensihoitoa koskevat asetukset tulevat voimaan 1.1.2018, joiden perusteella kuntien menojen arvioidaan vähenevän 125 milj. euroa v. 2018, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 31,7 milj. euron vähennys. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen, ja uusien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä varten peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 5,63 milj. euroa. Perhehoidon kehittämiseen lähinnä ikäihmisten hoidossa kohdistetaan 5 milj. euron valtionosuuden lisäys Valinnanvapauspilotteihin kohdennetaan 100 milj. euroa, josta ohjataan kunnille 80 milj. euroa Uusi valtion korvaus kunnille maassa laittomasti oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin 5,346 milj. euroa Valtion korvausta turvakotitoiminnan menoihin ja valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan korotetaan 3
Hallinnonalojen muutokset - OKM Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä toteutetaan hallituksen kärkihankkeena toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta jatkossa kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta, mistä kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 35 milj. euroa. Lisäksi reformin toimeenpanoa tuetaan 15 milj. euron lisärahoituksella, josta kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 10 milj. euroa. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1000 opiskelijavuodella (määrärahalisäys 9,4 milj. euroa, mistä osa kohdistuu kuntiin). Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen osoitetaan lisärahoitusta 25 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeiluun kohdennetaan 5 milj. euroa. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen kohdennetun määräaikaisen lisärahoituksen poistumisesta aiheutuu vähennystä kuntatalouteen arviolta n. 12 milj. euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen alentaa kuntatalouteen kohdistuvaa rahoitusta arviolta 13 milj. euroa. 4
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu (mom. 28.70.05) Hallitus päätti 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Esivalmisteluvaihe jatkuu 31.5.2018 asti Maakuntien väliaikaishallinto aloittaa 1.6.2018 Maakuntavaalit 10/2018, maakuntavaltuustot aloittavat 01/2019 Sote- ja muut tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2020 alkaen Uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle ehdotetaan 180,5 milj. euroa vuonna 2018 Vuonna 2017 rahoitusta n. 53,3 milj. euroa SoteDigi-kehitysyhtiölle lisärahoitus Kansalliset sote-ict kehitysinvestoinnit toteutetaan perustettavan sotedigi-yhtiön kautta. Yhtiötä varaudutaan pääomittamaan tarvittavalla rahoituksella Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:stä 5
Talousarvioesitys mom. 28.70.05 (1 000 euroa) Kuntien tietohallinnon muutostoimenpiteet 2 500 Lomituspalveluihin liittyvät tietojärjestelmämuutokset 225 Maakuntien ja soten ICT-kehittäminen, ICTpalvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmistelu, alueelliset tukitoimet sekä yhteiset investoinnit 130 000 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelu 1 000 Esivalmistelun, maakuntien väliaikaisten valmisteluelinten ja maakuntavaltuustojen toimikauden rahoitus 40 000 Muutosvalmennus STM ja VM 900 Sote-koordinaattorit maakuntiin 1 350 Sote-tietopohjan laajentaminen 900 Uudistuksen johto-, ohjaus- ja koordinointitehtävät STM 500 Valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus VM 500 Valtakunnallinen ohjaus ja yhteiset tukitoimet - ICT 2 300 Valtakunnallisen muutostuen toimintamääräraha STM 135 Valtionavustus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille 220 Yhteensä 180 530 Vuoden 2017 rahoitus - 31 300 149 230 6