EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2014) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO KOMISSION TIEDONANTO Luonnos Euroopan unionin suuntaviivoiksi maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014-2020 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI
Sisällys I. Yhteiset säännökset... 6 1. Johdanto... 6 2. Soveltamisala ja määritelmät... 11 2.1. YMP:n ja maaseudun kehittämispolitiikan vaikutus soveltamisalaan... 11 2.2. Soveltamisala... 13 2.3. Horisontaaliset säännöt ja tukivälineet, joita sovelletaan maa- ja metsätalousalaan ja maaseutualueisiin... 17 2.4. Määritelmät... 19 3. Yhteiset arviointiperiaatteet... 30 3.1. Vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen... 32 3.2. Valtion toteuttamien toimien tarve... 34 3.3. Tuen tarkoituksenmukaisuus... 35 3.4. Kannustava vaikutus ja tuen tarve... 36 3.5. Tuen oikeasuhteisuus... 39 3.6. Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen... 43 3.7. Läpinäkyvyys... 47 II. Tukimuodot... 48 1. Maatalouden alkutuotannon ja maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimivien yritysten hyväksi toteutettavat toimenpiteet... 48 1.1. Maaseudun kehittämistoimenpiteet... 48 1.1.1. Investointituki... 48 1.1.1.1. Maatiloilla tehtäviin maatalouden alkutuotantoon liittyviin aineellisiin tai aineettomiin investointeihin tarkoitettu tuki... 49 1.1.1.2. Maatiloilla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki... 56 1.1.1.3. Maatilarakennusten tai muiden tilojen siirtämiseen uuteen paikkaan tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki... 58 1.1.1.4. Maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen liittyvä investointituki... 59 1.1.2. Nuorten viljelijöiden aloitustuki ja yrityksen perustamistuki pientilojen kehittämiseksi... 61 1.1.3. Tuki maatilan siirtämiseksi toiselle viljelijälle... 63 1.1.4. Tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki... 63 2
1.1.5. Maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin ja eläinten hyvinvointia edistäviin sitoumuksiin myönnettävä tuki... 65 1.1.5.1 Maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin myönnettävä tuki... 65 1.1.5.2 Eläinten hyvinvointia edistäviin sitoumuksiin myönnettävä tuki... 69 1.1.6. Natura 2000 -alueisiin ja vesipuitedirektiiviin liittyviin haittoihin tarkoitettu tuki... 71 1.1.7. Tuki alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita... 72 1.1.8. Luonnonmukaisen tuotannon tuki... 74 1.1.9. Maataloustuotteiden tuottajien laatujärjestelmiin osallistumista varten myönnettävä tuki... 76 1.1.10. Tekninen apu maatalousalalla... 79 1.1.10.1. Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin tarkoitettu tuki... 79 1.1.10.2. Tuki neuvontapalveluihin... 81 1.1.10.3. Tuki maatilojen lomituspalveluihin... 82 1.1.11. Tuki maatalousalan yhteistyöhön... 83 1.2. Riskin- ja kriisinhallinta... 86 1.2.1. Maataloustuotannolle tai maatalouden tuotantovälineille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen ja ehkäisemiseen tarkoitetut tuet... 87 1.2.1.1. Luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki... 87 1.2.1.2 Luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien menetysten korvaamiseen tarkoitettu tuki... 90 1.2.1.3 Eläintautien tai kasvituholaisten ennaltaehkäisystä ja hävittämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin tarkoitettu tuki sekä eläintautien tai kasvituholaisten aiheuttamien menetysten korvaamiseen tarkoitettu tuki... 93 1.2.1.4 TSE-testeihin ja kuolleisiin eläimiin tarkoitettu tuki... 95 1.2.1.5. Suojeltujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin tarkoitettu tuki... 97 1.2.1.6. Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen... 98 1.2.1.7. Tuki keskinäisiin rahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin... 100 1.2.2. Tuki tuotantokapasiteetin poistamiseen... 101 1.2.2.1. Kapasiteetin poistaminen eläinten, kasvien tai ihmisten terveyteen, hygieniaan tai ympäristöön liittyvistä syistä... 101 1.2.2.2. Kapasiteetin poistaminen muista syistä... 103 1.3. Muuntyyppinen maatalousalan tuki... 104 1.3.1. Kotieläintuotannon tuki... 104 1.3.2. Tuki maataloustuotteiden menekinedistämiseen... 106 1.3.3. Syrjäisimpien alueiden ja Egeanmeren pienten saarten tuki... 109 3
1.3.4. Tilusjärjestelyihin liittyviin oikeudellisiin ja hallinnollisiin kustannuksiin tarkoitettu tuki... 111 1.3.5. Ympäristötuki... 111 1.3.6. Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamis- ja rakenneuudistustuki... 112 1.3.7. Tuki tutkimus- ja kehitystyöhön... 112 2. Metsäalan tuki, jota maaseuturahasto osarahoittaa ja joka myönnetään kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin tai puhtaasti valtiontukena... 114 2.1. Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen... 115 2.1.1. Metsitykseen ja metsämaan muodostamiseen tarkoitettu tuki... 117 2.1.2. Peltometsätalousjärjestelmien tuki... 119 2.1.3. Metsäpaloista, luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista, taudeista, tuholaisista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen tarkoitettu tuki... 119 2.1.4. Tuki investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa... 121 2.1.5. Metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki... 122 2.1.6. Metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai mukauttamiseen liittyvään infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki... 123 2.2. Natura 2000 -metsäalueisiin liittyviin haittoihin tarkoitettu tuki... 124 2.3. Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalveluihin ja metsien suojeluun tarkoitettu tuki... 125 2.4. Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin metsätalousalalla tarkoitettu tuki... 127 2.5. Neuvontapalveluihin metsätalousalalla tarkoitettu tuki... 128 2.6. Metsätalousalan yhteistyöhön tarkoitettu tuki... 128 2.7. Metsätalousalan tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki... 129 2.8. Muu metsätalousalan tuki, jolla on ympäristöön tai ilmastoon taikka metsien suojaaviin tehtäviin ja virkistyskäytön liittyvä tavoitteita... 130 2.8.1. Puustoisen maan muodostamiseen virkistyskäyttöä varten tarkoitettu tuki... 131 2.8.2. Maaperän laadun säilyttämiseksi ja parantamiseksi metsätalousalalla myönnettävä tuki... 131 2.8.3. Luonnonpolkujen, maisematekijöiden ja maiseman ominaispiirteiden sekä eläinten luonnollisen elinympäristön kunnostaminen ja säilyttäminen metsätalousalalla... 132 2.8.4. Tuki suojeltujen eläinten metsätalousalalla aiheuttamiin vahinkoihin... 132 4
3. Maaseutualueiden tuet, joita maaseuturahasto osarahoittaa tai jotka myönnetään tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin tarkoitettuna kansallisena lisärahoituksena... 134 3.1. Maataloustuotteiden jalostukseen muiksi kuin maataloustuotteiksi tehtäviin investointeihin, puuvillan tuotantoon tai muun kuin maataloustoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki... 136 3.2. Peruspalveluihin ja kylien kunnostukseen maaseutualueilla tarkoitettu tuki... 137 3.3. Yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla... 139 3.4. Maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksiin maaseutualueilla tarkoitettu tuki. 140 3.5. Maaseutualueiden maankäyttäjille Natura 2000 -alueisiin liittyviin haittoihin myönnettävä tuki... 141 3.6. Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin maaseutualueilla tarkoitettu tuki... 142 3.7. Neuvontapalveluihin maaseutualueilla tarkoitettu tuki... 143 3.8. Aktiiviviljelijöiden liittymiseksi ensimmäisen kerran puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmiin maksettava tuki... 144 3.9. Laatujärjestelmän soveltamisalaan kuuluvaa puuvillaa tai elintarviketta koskeviin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin tarkoitettu tuki... 145 3.10. Maaseutualueiden yhteistyöhön tarkoitettu tuki... 146 3.11. Keskinäisten rahastojen perustamiseen tarkoitettu tuki... 149 III. Menettelyä koskevat kysymykset... 150 1. Järjestelmien kesto ja keskipitkän aikavälin arviointi... 150 2. Tarkistuslauseke... 151 3. Kertomukset ja seuranta... 151 4. Suuntaviivojen soveltaminen... 152 5. Ehdotukset aiheellisiksi toimenpiteiksi... 152 6. Voimassaolon päättyminen... 153 5
I. YHTEISET SÄÄNNÖKSET 1. JOHDANTO 1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä perussopimus, 107 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 2) Kyseisestä yleisestä kiellosta huolimatta valtiontuki saattaa olla tarpeen markkinoiden toimintahäiriöihin puuttumiseksi ja sen varmistamiseksi, että talous toimii hyvin ja tasapuolisesti. Sen vuoksi perussopimus mahdollistaa valtiontuen myöntämisen useisiin poliittisiin tavoitteisiin. 3) Maa- ja metsätalousalan kannalta on erityisen merkityksellistä, että ensinnäkin perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi soveltuu sisämarkkinoille. Toiseksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella komissio voi katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen, joka on tarkoitettu maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden taloudellisen toiminnan edistämiseen, edellyttäen ettei se haittaa kaupankäynnin edellytyksiä. 4) Komissio esittää näissä suuntaviivoissa edellytykset ja perusteet, joiden täyttyessä maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tuen katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille, ja vahvistaa perusteet niiden alueiden määrittämiseksi, jotka täyttävät perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset. Perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti myönnetyn tuen osalta komissio vahvistaa näissä suuntaviivoissa edellytykset, jotka tarkastetaan sen määrittelemiseksi, onko toimenpide tukea luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi ja onko poikkeuksellinen tapahtuma todellakin poikkeuksellinen. 5) Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden taloudellisen toiminnan edistämiseen myönnettävä valtiontuki on olennainen osa laajempaa yhteistä maatalouspolitiikkaa 6
(YMP) 1. YMP:n puitteissa unioni myöntää taloudellista tukea maa- ja metsätalousalalle ja maaseutualueille. Koska tuen taloudelliset vaikutukset eivät ole riippuvaisia siitä, osallistuuko unioni (edes osittain) tuen rahoittamiseen vai rahoittaako jäsenvaltio sen kokonaan itse, komissio katsoo, että periaatteessa on varmistettava komission valtiontukiin soveltaman valvontapolitiikan johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus niiden tukien kanssa, jotka myönnetään osana unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Näin ollen valtiontuen käyttö on perusteltua ainoastaan, jos samalla toimitaan tämän politiikan tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti pyritään saavuttamaan vuoteen 2020 tähtäävän YMP:n uudistuksen tavoitteet. Kun komissio soveltaa ja tulkitsee näiden suuntaviivojen sääntöjä erityisten tukijärjestelmien osalta, se ottaa näin ollen huomioon YMP:aa ja maaseudun kehittämistä koskevat säännöt ja politiikat. 6) YMP:aan liittyvien valtiontukea koskevien näkökohtien kannalta erityisen merkityksellisiä ovat seuraavat unionin säädökset: Maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 2 (YMJ-asetus), jossa vahvistetussa maataloustuotteiden yhteisessä markkinajärjestelyssä esitetään maatalousmarkkinoita koskevat yhteiset säännöt. Kyseiset säännöt koskevat erityisesti julkisia markkinainterventioita, kiintiöitä ja tukijärjestelmiä, kaupan pitämiseen ja tuotantoon liittyviä vaatimuksia sekä kauppaa kolmansien maiden kanssa. Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 3 (suoria tukia koskeva asetus), jossa vahvistetaan yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevat säännöt ja joka kattaa viljelijöille tietyissä tukijärjestelmissä suoraan perustulotuen muodossa myönnetyt tuet. 1 2 3 Lisätietoa YMP:sta on näiden suuntaviivojen 6, 7 ja 11 kohdassa. EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671. EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608. 7
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 4 (maaseudun kehittämisasetus), jolla pyritään edistämään maaseudun kestävää kehittämistä koko unionissa täydentämällä muita YMP:n välineitä (suorat tuet ja markkinatoimenpiteet). Asetuksella edistetään unionin maatalousalan kehittymistä alueiden käytön ja ympäristön kannalta tasapainoisemmaksi, ilmastoystävällisemmäksi ja ilmastonmuutoksen paremmin kestäväksi, kilpailukykyisemmäksi sekä innovatiivisemmaksi ja edistetään maaseudun kehittymistä. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (asetus (EU) N:o 1306/2013) 5. Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 6. Maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa 17 päivänä joulukuuta 2007 annettu neuvoston asetus (EY) No 3/2008 7 tai sen mahdollisesti korvaava asetus, joka kattaa maataloustuotteita ja niiden tuotantotapaa sekä maataloustuotteisiin perustuvia elintarvikkeita koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet 4 5 6 7 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487. EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549. EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320. EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1. 8
sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (menekinedistämisasetus). Unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013 8 [Poseiasetus] sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013 9 [Egeanmeren pieniä saaria koskeva asetus]. Mainittujen asetusten mukaiset tukiohjelmat on suunniteltu kyseisten alueiden maantieteellisten ja taloudellisten erityisvaikeuksien huomioon ottamiseksi. EU:n syrjäisimmillä alueilla sovelletaan Posei-järjestelyjä (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma). 7) YMP perustuu kahteen pilariin: ensimmäisen pilarin sisältämät välineet liittyvät toisaalta maatalousmarkkinoiden toimintaan ja elintarvikkeiden toimitusketjuun (YMJ-asetus) sekä toisaalta suoriin tukiin (suoria tukia koskeva asetus), joiden edellytyksenä ovat lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvä maatalous- ja ympäristökunto. Nämä toimenpiteet muodostavat yhdessä perustan EU:n viljelijöille maksettaville tuille ja kestävälle maataloudelle koko EU:ssa. Ensimmäisen pilarin toimenpiteet ovat kaikille jäsenvaltioille pakollisia, eikä niitä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta osarahoiteta. Näin varmistetaan, että sisämarkkinoilla sovelletaan yhteistä politiikkaa. YMP:n toinen pilari koostuu maaseudun kehittämispolitiikasta, jolla pyritään edistämään maatalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja ilmastotoimia sekä maaseudun tasapainoista aluekehitystä. Maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat pitkälti vapaaehtoisia, luonteeltaan sopimusoikeudellisia ja yhteisrahoitettuja. Ne perustuvat strategiseen kehykseen, ja ne toteutetaan sellaisten maaseudun kehittämisohjelmien välityksellä, jotka ovat unionilla maaseudun kehittämisen osalta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla olevien prioriteettien mukaisia. Perussopimuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaan YMP:n tavoitteena on oltava maatalouden tuottavuuden lisääminen, maatalousväestön kohtuullisen elintason takaaminen, markkinoiden vakauttaminen ja sen varmistaminen, että kuluttajat saavat tarvikkeita kohtuullisin hinnoin. Perussopimuksen 39 artiklan 2 kohdan mukaan suunniteltaessa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen soveltamisessa käytettäviä erityismenetelmiä on otettava 8 9 EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23. EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41. 9
huomioon maatalouselinkeinon erityisluonne, joka johtuu maatalouden yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä eri maatalousalueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista, tarve toteuttaa aiheelliset mukautukset asteittain ja se, että maatalous on ala, joka liittyy läheisesti talouteen kokonaisuudessaan. 8) Maatalouden on mukauduttava uusiin tilanteisiin ja selvittävä elintarviketurvan, ympäristön, ilmastonmuutoksen ja maaseudun taloudellisen elinvoimaisuuden säilyttämisen osalta ilmenevistä haasteista. Näistä keskeisistä haasteista selviämiseksi komissio on hahmotellut tiedonannossaan Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020 10 tulevaa YMP:aa varten seuraavat tavoitteet: 1) elinkelpoinen ruoan tuotanto, 2) luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet ja 3) tasapainoinen aluekehitys. 9) Olennaisena osana YMP:aa tulevalla maaseudun kehittämispolitiikalla pyritään edistämään seuraavien tavoitteiden saavuttamista: 1) maatalouden kilpailukyvyn edistäminen; 2) luonnonvarojen kestävän hoidon varmistaminen ja ilmastotoimet; ja 3) maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuyhteisöjen tasapainoisen aluekehityksen saavuttaminen, mukaan lukien työpaikkojen luominen ja säilyttäminen. Maaseudun kehittämisen tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavien kuuden maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin avulla: 1) tietämyksen siirron ja innovoinnin edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutualueilla; 2) maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja kestävän metsänhoidon edistäminen; 3) elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja markkinointi, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta; 4) maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen; 5) voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäaloilla; ja 6) sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla. 11 10) Tulevan YMP:n tavoitteet kuuluvat myös Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien kilpailukykyä, ilmastoa, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden soveltamisalaan. Kyseisen strategian ja sen resurssitehokasta Eurooppaa 10 11 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö miten hallita tulevat haasteet? (Bryssel, 18.11.2010, KOM(2010) 672 lopullinen). Kuten maaseudun kehittämisasetuksen 4 ja 5 artiklassa määritellään. 10
koskevan lippulaiva-aloitteen 12 mukaisesti vuosien 2014 2020 maaseudun kehittämistuen laajat tavoitteet määritellään tarkemmin seuraavien EU:n laajuisten prioriteettien avulla: tietämyksen siirron ja innovoinnin edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutualueilla; kaikentyyppisen maatalouden kilpailukyvyn ja tilojen elinkelpoisuuden parantaminen; elintarvikeketjun organisoinnin ja riskienhallinnan edistäminen maataloudessa; maa- ja metsätaloudesta riippuvaisten ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen. 11) Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukipolitiikan on myös oltava osa valtiontukiuudistuksesta tehtyä komission yleistä aloitetta. Valtiontukiuudistuksesta annetussa tiedonannossaan 13 komissio esitteli kolme tavoitetta, joihin valtiontukien valvonnan uudistamisella pyritään: kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun edistäminen kilpailuun perustuvilla sisämarkkinoilla, komission ennakkoarvioinnin keskittäminen tapauksiin, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoilla, ja yhteistyön tiivistäminen jäsenvaltioiden kanssa valtiontukisääntöjen täytäntöönpanossa sekä sääntöjen sujuvoittaminen ja päätöksenteon nopeuttaminen. Tiedonannossa kehotettiin erityisesti omaksumaan eri suuntaviivojen ja puitteiden tarkistusta koskeva yhteinen lähestymistapa, joka perustuisi sisämarkkinoiden lujittamiseen, julkisten menojen vaikuttavuuden parantamiseen kanavoimalla valtiontuki paremmin yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin, kannustavan vaikutuksen suurempaan valvontaan, tuen rajoittamiseen tarvittavaan vähimmäismäärään sekä kilpailuun ja kauppaan mahdollisesti kohdistuvien tuen kielteisten vaikutusten arviointiin. Näissä suuntaviivoissa esitetyt soveltuvuusedellytykset perustuvat näihin yhteisiin arviointiperiaatteisiin, ja niitä sovelletaan ilmoitettuihin tukijärjestelmiin ja yksittäiseen tukeen. 2. SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT 2.1. YMP:n ja maaseudun kehittämispolitiikan vaikutus soveltamisalaan 12) Perussopimuksen 42 artiklan mukaisesti ja sikäli kuin kyseessä ovat perussopimuksen liitteessä I luetellut maataloustuotteet perussopimuksen 107 109 artiklassa vahvistettuja valtiontukisääntöjä sovelletaan vain siltä osin kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät. 13) YMJ-asetuksen 211 artiklan 1 kohdan nojalla valtiontukisääntöjä sovelletaan pääsääntöisesti kaikkiin maataloustuotteisiin. Vahvistettuun yleisperiaatteeseen on 12 13 KOM(2011) 21, 26.1.2011. COM(2012) 209, 8.5.2012. 11
kuitenkin erilaisia poikkeuksia, joista säädetään muun muassa seuraavissa: YMJasetus, maaseudun kehittämisasetus, suoria tukia koskeva asetus, menekinedistämisasetus, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013 14 (syrjäisimpiä alueita koskeva asetus) sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013 (Egeanmeren pieniä saaria koskeva asetus). 1516 14) Kun kyseessä on maaseudun kehittämistuki, yleisperiaate valtiontukisääntöjen sovellettavuudesta vahvistetaan maaseudun kehittämisasetuksen 81 artiklan 1 kohdassa. Mainitun asetuksen 81 artiklan 2 kohdassa ja 82 artiklassa säädetään kuitenkin, ettei valtiontukisääntöjä sovelleta jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisasetuksen nojalla ja mukaisesti maksamaan tukeen eikä kansalliseen lisärahoitukseen, kun kyseessä on perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluva tuki. 15) Valtiontukisääntöjä ei näin ollen sovelleta maaseudun kehittämistuen yhteisrahoitukseen (ei maaseuturahaston osuuteen eikä kansalliseen osuuteen) eikä kyseisen tuen lisänä maksettavaan kansalliseen lisärahoitukseen, kunhan kyseinen toimenpide liittyy perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan maataloustoimintaan 17 ja on osa kansallista/alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa. 16) Valtiontukisääntöjä sovelletaan kuitenkin täysimääräisesti kaikkiin tukitoimenpiteisiin (niin maaseuturahaston osuuteen kuin kansalliseen osuuteen sekä kansalliseen lisärahoitukseen), jotka eivät kuulu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan. Maaseudun kehittämisasetuksen mukaan kyseeseen tulevat seuraavanlaiset tapaukset: a) toimenpiteet, joilla tuetaan toimintaa maaseutualueilla, ja b) metsätaloustoimenpiteet. 14 15 16 17 EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23. EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41. YMJ-asetuksen 212 artiklan 2 kohdasta alkaen 153 artiklaan asti, syrjäisimpiä alueita koskevan asetuksen 23 artikla, Egeanmeren pieniä saaria koskevan asetuksen 17 artikla, menekinedistämisasetuksesta annetun komission ehdotuksen 12 artikla, suorista tuista annetun asetuksen 13 artikla. Ks. Määritelmät, näiden suuntaviivojen 38 kohdan 11 alakohta ja 38 kohdan 5 alakohta. 12
17) Jos jäsenvaltio aikoo rahoittaa yksinomaisesti kansallisista varoistaan (eli ilman maaseuturahaston myöntämää yhteisrahoitusta) toimenpiteen, joka on pääpiirteissään suunniteltu tietyn maaseudun kehittämistoimenpiteen edellytysten mukaisesti ( maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltainen toimenpide ), valtiontukisääntöjä sovelletaan täysimääräisesti. 2.2. Soveltamisala 18) Komissio soveltaa näitä suuntaviivoja tukijärjestelmiin ja yksittäisiin tukiin. 19) Edellä kuvattujen yleisten näkökohtien pohjalta näitä suuntaviivoja sovelletaan valtiontukeen, jota myönnetään maatalouden alkutuotantoon, toiseen maataloustuotteeseen johtavaan maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen. 20) Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus maaseudun kehittämispolitiikan kanssa ja valtiontukisääntöjen noudattamista voitaisiin yksinkertaistaa, on tarkoituksenmukaista sisällyttää näihin suuntaviivoihin tietyt maaseudun kehittämistoimenpiteet, jotka eivät kuulu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, riippumatta siitä, onko kyseessä maaseuturahaston myöntämä yhteisrahoitus, kansallinen lisärahoitus vai puhtaasti valtiontuella rahoitetut maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltaiset toimenpiteet. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan sen vuoksi perusteet metsätalousalan tuelle ja maaseutualueilla toimiville yrityksille maksettavalle tuelle, joihin perussopimuksen 42 artiklaa ei sovelleta. 21) Edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen suuntaviivat kattavat seuraavat tukimuodot: 1) maatalousalan toimenpiteet, jotka rahoitetaan yksinomaisesti kansallisista varoista ja jotka koostuvat seuraavista: a) maaseudun kehittämistoimenpiteiden kaltaiset toimenpiteet, jotka eivät sisälly maaseudun kehittämisohjelmiin (näiden suuntaviivojen II jakson 1.1 luku); b) muut toimenpiteet, jotka eivät kuulu maaseudun kehittämisasetuksen soveltamisalaan, kuten jotkin riskin- ja kriisinhallintatoimenpiteet, kotieläintuotannon tuki ja menekinedistämistoimenpiteet (näiden suuntaviivojen II jakson 1.2 ja 1.3 luku). 2) metsätalousalan tuki, joka voidaan myöntää 13
a) osana maaseudun kehittämisohjelmaa tai tällaisen maaseudun kehittämistoimenpiteen lisäosana (näiden suuntaviivojen II jakson 2.1 2.7 alaluku); b) maaseudun kehittämistoimenpiteen kaltaisena toimenpiteenä, joka rahoitetaan kansallisista varoista (näiden suuntaviivojen II jakson 2.1 2.7 alaluku); c) kansallisista varoista rahoitettuina riippumattomina tukitoimenpiteinä, joiden pääasiallisena tavoitteena on säilyttää, parantaa tai palauttaa metsien ekologisia ja suojaavia tehtäviä ja virkistyskäyttöä, metsäluonnon monimuotoisuutta ja metsien ekosysteemien terveyttä; 3) maaseutualueiden yrityksille suunnattu tuki, joka voidaan myöntää a) kansalliseen/alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvänä tukitoimenpiteenä, jota rahoitetaan maaseuturahastosta ja jota jäsenvaltio osarahoittaa maaseudun kehittämisasetuksen nojalla ja sen mukaisesti, jos ilmoitettu valtiontukitoimenpide on samanlainen kuin maaseudun kehittämisohjelman toimenpide; tai b) kansallisena lisärahoituksena, joka liittyy kansallisen/alueellisen maaseudun kehittämisohjelman mukaiseen toimenpiteeseen. 22) Näitä suuntaviivoja voidaan soveltaa maaseudun kehittämisasetukseen sisältyvään Leader-lähestymistapaan, joka koskee yksilöllisiä paikallisyhteisöjen kumppanuuksien suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita erityisten paikallisten ongelmien ratkaisemiseksi, sikäli kuin näissä suuntaviivoissa vahvistetut asiaan liittyvät maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat edellytykset täyttyvät. 23) Periaatteessa näitä suuntaviivoja sovelletaan pk-yritysten ja suurten yritysten tukeen. 24) Markkinoiden toimintahäiriöt eivät vaikuta niin paljon suuriin yrityksiin kuin pkyrityksiin. Maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla toimivat suuret yritykset ovat lisäksi todennäköisemmin merkittäviä markkinatoimijoita, ja sen vuoksi suurille yrityksille myönnettävä tuki voi tietyissä tapauksissa erityisesti vääristää kilpailua ja kauppaa sisämarkkinoilla. Koska maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla toimiville suurille yrityksille ja muille suurille yrityksille myönnetty tuki voi vääristää kilpailua, suuria yrityksiä koskevat valtiontukisäännöt olisi näissä suuntaviivoissa yhdenmukaistettava yleisten valtiontukisääntöjen ja erityisesti aluetukia koskevissa suuntaviivoissa ja yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistettujen yhteisten arviointiperiaatteiden kanssa. Siltä osin kuin kyseessä ovat maaseudun kehittämisasetuksen soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet, suuria yrityksiä koskevat valtiontukisäännöt olisi yhtenäistettävä maaseudun kehittämisasetuksen asiaa koskevien sääntöjen kanssa, jotta varmistettaisiin 14
johdonmukaisuus ja yhtenäisyys maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittuja yhteisiä arviointiperiaatteita. Kun kyseessä ovat kotieläinalan tukitoimenpiteet, jotka eivät kuulu maaseudun kehittämisasetuksen soveltamisalaan, komissio pitäytyy aiemmassa toimintapolitiikassaan, jonka mukaan suurten yritysten pitäisi pystyä rahoittamaan kyseiset toimet itse. Kotieläinalan tuki olisi sen vuoksi rajoitettava pk-yrityksiin. 25) Periaatteessa näiden suuntaviivojen soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja niiden rakenteiden uudistamiseksi myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa 18, jäljempänä pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevat suuntaviivat, sellaisina kuin ne ovat korvattuina tai kumottuina, määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset. Komissio katsoo, että jos yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, sitä ei voida pitää sopivana välineenä edistämään muita julkisen politiikan tavoitteita ennen kuin sen elinkelpoisuus on varmistettu, sillä tällaisen yrityksen koko olemassaolo on vaarassa. Niinpä jos tuensaajalla on pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa, sellaisina kuin ne ovat korvattuina tai kumottuina, määriteltyjä taloudellisia vaikeuksia, kyseinen tuki arvioidaan mainittujen suuntaviivojen mukaisesti. Tätä periaatetta ei sovelleta luonnonmullistusten ja poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettuun tukeen, joka aina soveltuu sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jos maatalousyrityksen taloudellisten vaikeuksien aiheuttajana on näiden suuntaviivojen II jakson 1.2.1.2, 1.2.1.3, 1.2.1.5 ja 2.1.3 alaluvussa tarkoitettu riskitapahtuma, tällaisten riskitapahtumien korvaamiseen tarkoitettu tuki soveltuu kuitenkin sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. 26) Arvioidessaan tukea, jota myönnetään yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, komissio ottaa huomioon vielä perimättä oleman tukimäärän. 19 Tämä ei koske perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi myönnettävää tukea. 18 19 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2, sellaisina kuin niiden voimassaolo on pidennettynä EUVL:ssä C 156, 9.7.2009, s. 3, ja EUVL:ssä C 296, 2.10.2012, s. 3. Kuten kyseisten suuntaviivojen 20 kohdassa selitetään. Ks. tältä osin yhdistetyissä asioissa T-244/93 ja T-486/93, TWD Textilwerke Deggendorf GmbH v. Euroopan yhteisöjen komissio, annettu tuomio, Kok. 1995, s. II-2265. 15
27) Komissio ei salli kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvien toimien tukea, joka liittyy suoraan vientimääriin, tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, eikä tukea, joka liittyy jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai jolla katetaan vientitoimintaan liittyviä muita menoja. Messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävää tukea, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille, ei periaatteessa katsota vientitueksi. 28) Näitä suuntaviivoja sovelletaan edellyttäen, ettei perussopimuksissa tai unionin lainsäädännössä ole vahvistettu erityisiä poikkeuksia. Näiden erityisten poikkeusten tarkoituksena ei kuitenkaan voi olla se, että kyseenalaistettaisiin komission päätös, jossa se on jo ilmaissut kantansa kyseiseen tukeen 20. 29) Jäsenvaltioille muistutetaan, että rahoitusjärjestelmä, esim. veronluonteiset maksut, olisi ilmoitettava, jos tällainen järjestelmä on olennainen osa tukitoimenpidettä (ks. asia T-275/11, TF1, 41 44 kohta) 21. 30) Jos perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset täyttävät, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden yritysten tuesta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, eivätkä ne saa toteuttaa ehdotettua toimenpidettä ennen kuin menettelyssä on tehty lopullinen päätös. 31) Jos toimenpiteet täyttävät kaikki maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen ja/tai yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteet mutta niistä kuitenkin ilmoitetaan komissiolle, komissio arvioi ne mainituissa asetuksissa vahvistettujen olennaisten edellytysten perusteella. 32) Ilmoitetussa investointitukijärjestelmässä myönnettyyn yksittäiseen tukeen sovelletaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta, jos tuki kaikki lähteet huomioon otettuna ylittää ilmoituskynnysarvon. 22 20 21 22 Yhteisöjen tuomioistuin, asia C-110/02, komissio v. neuvosto, Kok. 2004, s. I-6333. Ks. esimerkiksi yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, C-174/02, Streekgewest Westelijk Noord-Brabant, 13.1.2005, Kok. 2005, s. I-85; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, C-526/04, Laboratoires Boiron, 7.9.2006, Kok. 2006, s. I-7529; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, C-78/90, C-79/90, C-80/90, C- 81/90, C-82/90 ja C-83/90, Compagnie commerciale de l'ouest v. Receveur principal des douanes de La Pallice-Port, 11.3.1992; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, C-234/99, Nygard, 23.4.2002, s. I-3657. Ks. määritelmä näiden suuntaviivojen 38 kohdan 54 alakohdassa sekä näiden suuntaviivojen 487, 606 ja 167 kohta. 16
33) Komissio arvioi tapauskohtaisesti kaikki tukitoimenpiteet, jotka eivät kuulu näiden suuntaviivojen soveltamisalaan, suoraan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla ottaen huomioon perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklassa määrätyt periaatteet, yhteisen maatalouspolitiikan ja soveltuvin osin mahdollisuuksien mukaan nämä suuntaviivat. Jäsenvaltioiden, jotka ilmoittavat näiden suuntaviivojen soveltamisalaan kuulumattomasta maa- ja metsätalousalan tuesta, on osoitettava, että kyseinen valtiontuki on näiden suuntaviivojen I jakson 3 luvussa vahvistettujen yhteisten arviointiperiaatteiden mukainen. Komissio hyväksyy tällaiset toimenpiteet vain, jos myönteinen vaikutus alan kehitykseen on selvästi suurempi kuin sisämarkkinoilla tapahtuvan kilpailun vääristymisen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvien vaikutusten riskit. 2.3. Horisontaaliset säännöt ja tukivälineet, joita sovelletaan maa- ja metsätalousalaan ja maaseutualueisiin 34) Kun otetaan huomioon, että valtiontukiuudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa valtiontukisääntöjä, ja koska maatalousyritysten ja muiden yritysten välillä on samankaltaisuuksia, yleisiä valtiontukisääntöjä, kuten pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen mukaisia toimenpiteitä 23, tutkimusja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (T&K&I-puitteet) 24 mukaisia tutkimusta, kehitystä ja innovointia koskevia sääntöjä sekä ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen, 25 jäljempänä ympäristötukea koskevat suuntaviivat, mukaisia ympäristönsuojelua koskevia sääntöjä, sellaisina kuin kyseiset suuntaviivat ja puitteet ovat korvattuina tai kumottuina, sovelletaan maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja kaupan pitämiseen, jollei näissä suuntaviivoissa säädetä erityisistä säännöistä. 35) Aluetukia koskevia vuosien 2014 2020 suuntaviivoja 26 ei sovelleta alkutuotteiden tuotantoon alan erityispiirteiden vuoksi. Niitä sovelletaan kuitenkin maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen näissä suuntaviivoissa esitetyn mukaisesti. 36) Metsätalousalalla tai maaseutualueilla toimiviin yrityksiin sovelletaan sekä yleisiä valtiontukisääntöjä että näiden suuntaviivojen erityisempiä säännöksiä. Jos 23 24 25 26 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2, sellaisina kuin niiden voimassaolo on pidennettynä EUVL:ssä C 156, 9.7.2009, s. 3, ja EUVL:ssä C 296, 2.10.2012, s. 3. EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1. EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1. EUVL C 209, 23.7.2013. 17
jäsenvaltiot pitävät sitä tarkoituksenmukaisena, ne voivat ilmoittaa tällaisesta tuesta noudattaen valtiontukea koskevia unionin yleisiä sääntöjä ja kyseisissä säännöissä vahvistetuin edellytyksin (erityisesti noudattaen aluetukia koskevien suuntaviivojen, T&K&I-puitteiden ja ympäristötukea koskevien suuntaviivojen, sellaisina kuin suuntaviivat tai puitteet ovat korvattuina tai kumottuina, edellytyksiä) tai perustaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen edellytysten mukaisen järjestelmän 27. Jos esimerkiksi samaan taloudelliseen toimintaan sovelletaan erilaisia tuki-intensiteettejä tai tukikelpoiset kustannukset ovat erilaiset, jäsenvaltiot voivat ilmoittaa tuesta aluetukia koskevien suuntaviivojen tai näiden suuntaviivojen mukaisesti. 37) Edellä kuvattujen tukivälineiden ja sääntöjen lisäksi maa- ja metsätalousalaan ja maaseutualueisiin sovelletaan myös seuraavia tuen ja tuensaajien määrittelyä sekä tuen perussopimuksen mukaisuutta koskevia yleisiä sääntöjä, sellaisina kuin ne ovat korvattuina tai kumottuina 28 : Komission tiedonanto julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista. 29 Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen. 30 EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä. 31 Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi. 32 Komission tiedonanto perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi. 33 Komission tiedonanto perusteista epäedullisessa asemassa oleville ja alentuneesti työkykyisille työntekijöille työllistämiseen myönnettävän yksittäistä ilmoitusta 27 28 29 30 31 32 33 Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus), sellaisena kuin se on kumottuna tai korvattuna. Muita sovellettaviksi tulevia välineitä laaditaan parhaillaan. Tällainen on esimerkiksi metodologinen ohjausasiakirja valtiontukialalla tehtävistä arvioinneista. Odotetaan muodostavan osan tuen käsitteestä annettavaa tiedonantoa, jota laaditaan parhaillaan. Odotetaan muodostavan osan tuen käsitteestä annettavaa tiedonantoa, jota laaditaan parhaillaan. EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1. EUVL C 194, 18.8.2006, s. 2, sellaisena kuin se on muutettuna. EUVL C 188, 11.8.2009, s. 1. 18
edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi. 34 Komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina. 35 Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä. 36 Välineet, jotka koskevat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja. 37 2.4. Määritelmät 38) Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan: 1. tuella toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet; 2. yksittäisellä tuella tietylle yritykselle myönnettyä tukea; se sisältää tapauskohtaisen tuen ja tukijärjestelmän perusteella myönnettävän tuen; 3. tapauskohtaisella tuella tukea, jota ei myönnetä tukijärjestelmän perusteella; 4. tukijärjestelmällä säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle; 5. maataloustuotteella perussopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 34 35 36 37 EUVL C 188, 11.8.2009, s. 6. EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10. EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36. Komission tiedonanto Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen (EUVL C 8, 11.1.2012, s. 4); komission päätös, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen (EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3); komission tiedonanto Julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat Euroopan unionin puitteet (EUVL C 8, 11.1.2012, s. 15); komission asetus, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8). 19
N:o 1379/2013 38 liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteita; 6. maatalouden alkutuotannolla perussopimuksen liitteessä I lueteltujen maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden tuotantoa toteuttamatta muita näiden tuotteiden luonnetta muuttavia toimia; 7. maataloustuotteiden jalostuksella maataloustuotteen käsittelyä niin, että käsittelyn tuloksena saatava tuote on myös maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten; 8. maataloustuotteiden jalostuksella muiksi kuin maataloustuotteiksi mitä tahansa maataloustuotteen käsittelyä niin, että käsittelyn tuloksena saatava tuote ei ole maataloustuote; 9. maataloustuotteiden kaupan pitämisellä tuotteen pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista, lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jalostajille alkutuottajan toimesta ja tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukuluttajille katsotaan maataloustuotteen kaupan pitämiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa; 10. maatalousalalla kaikkia maatalouden alkutuotannon sekä maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimivia yrityksiä; 11. maataloustoiminnalla maataloustuotteiden tuotantoa, jalostusta ja kaupan pitämistä; 12. maatilalla yksikköä, joka koostuu maasta, toimitiloista ja välineistä ja jota käytetään maatalouden alkutuotteiden tuotannossa; 13. maankäyttäjällä yritystä, joka hoitaa maata, ei kuitenkaan maatalousalalla toimivaa yritystä; 38 Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1). 20
14. elintarvikkeilla elintarvikkeita, jotka eivät ole maataloustuotteita ja jotka luetellaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 39 liitteessä I; 15. pk-yrityksillä tai mikroyrityksillä, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä yrityksiä, jotka täyttävät [ABER-asetuksen] liitteen I mukaiset perusteet; 16. tuki-intensiteetillä tuen määrää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista; 17. bruttoavustusekvivalentilla tai BAE:lla tuen diskontattua arvoa ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisten kustannusten diskontatusta arvosta, joka on laskettu tuen myöntämisajankohtana sovellettavan diskonttokoron perusteella; 18. maaseudun kehittämisohjelmalla maaseudun kehittämisasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua maaseudun kehittämisohjelmaa; 19. laatutuotteella maataloustuotetta, puuvillaa tai elintarviketta, joka kuuluu näiden suuntaviivojen 269 kohdassa tarkoitetun laatujärjestelmän soveltamisalaan; 20. nuorella viljelijällä luonnollista henkilöä, joka on enintään 40-vuotias tukihakemuksen jättämispäivänä, jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja joka ryhtyy ensimmäistä kertaa asianomaisen tilan tilanpidosta vastaavaksi ainoaksi maatalousyrittäjäksi; 21. kuolleilla eläimillä eläimiä, jotka on lopetettu ja joiden osalta on tehty tai ei ole tehty lopullista diagnoosia tai jotka ovat kuolleet (myös kuolleina syntyneet ja syntymättömät eläimet) maatilalla tai missä tahansa tiloissa tai kuljetuksen aikana, mutta joita ei ole teurastettu käytettäväksi ihmisravinnoksi; 22. tarttuvaa spongiformista enkefalopatiaa (TSE) ja naudan spongiformista enkefalopatiaa (BSE) koskevien testien kustannuksilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun mukaisesti tehdyistä testeistä aiheutuvia kaikkia kustannuksia, mukaan luettuina testausvälineiden, näytteenoton sekä 39 EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1. 21
näytteiden kuljetuksen, testaamisen, varastoinnin ja hävittämisen kustannukset; 23. transaktiokustannuksilla sitoumuksen täyttämiseen liittyviä lisäkustannuksia, jotka eivät ole välitöntä seurausta sen toteuttamisesta tai jotka eivät sisälly kustannuksiin tai tulonmenetyksiin, jotka korvataan välittömästi. Transaktiokustannukset voidaan laskea vakiokustannusten perusteella; 24. laatujärjestelmään osallistumisesta aiheutuvilla kiinteillä kustannuksilla tuettuun laatujärjestelmään liittymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tällaiseen järjestelmään osallistumisesta maksettavaa vuosimaksua, tarvittaessa laatujärjestelmän eritelmän noudattamiseen liittyvät valvontakustannukset mukaan luettuina; 25. tuen myöntämispäivällä päivää, jolloin jäsenvaltio teki tuen myöntämistä koskevan oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksen, johon voidaan vedota kansallisissa tuomioistuimissa; 26. hankkeen tai toiminnan aloittamisella joko (rakennus)töiden tai toiminnan tosiasiallista aloittamista tai ensimmäistä vakaata sitoumusta tilata laitteita tai käyttää palveluja. Töiden aloittamiseksi ei katsota maan hankintaa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja toteutettavuustutkimusten tekemistä. Jäljempänä 145 kohdan a alakohdan toisessa [ja kolmannessa] virkkeessä, 488 kohdan 1 kohdan a alakohdassa ja 603 kohdan a alakohdassa tarkoitettu maan hankinta katsotaan hankkeen tai toiminnan aloittamiseksi, jos maan hankinnan tukikelpoiset kustannukset ovat 100 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista; 27. aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia, koneita ja laitteita; 28. aineettomalla omaisuudella omaisuutta, joka perustuu tekniikan siirtoon tai patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon tai patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaan; 29. ei-tuotannollisilla investoinneilla investointeja, jotka eivät lisää nettomääräisesti maatilan arvoa tai tuottavuutta; 22
30. maatalousmaalla suoria tukia koskevan asetuksen 4 artiklassa määriteltyä pellon, pysyvien nurmien tai pysyvien viljelmien pinta-alaa; 31. tuottajaryhmällä/tuottajaorganisaatiolla ryhmää/organisaatiota, joka perustetaan seuraavia varten: i) tällaisten ryhmien/organisaatioiden jäseninä olevien tuottajien tuotannon ja tuotoksen mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin; tai ii) tuotteiden yhteinen markkinoille saattaminen, myös valmistelu myyntiä varten, myynnin keskittäminen ja toimitukset tukkuostajille; tai iii) tuotantotietoja koskevien yhteisten sääntöjen vahvistaminen ottaen erityisesti huomioon sadonkorjuu ja saatavuus; tai iv) muut toimet, joita tuottajaryhmät/tuottajaorganisaatiot voivat toteuttaa, kuten liiketoimintaa ja markkinointia koskevan osaamisen kehittäminen sekä innovoinnin organisointi ja helpottaminen; 32. tuottajien yhteenliittymällä hyväksytyistä tuottajaryhmistä koostuvaa yhteenliittymää, joka pyrkii laajemmalla tasolla samoihin päämääriin; 33. maatilakotitalouden jäsenellä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää, maataloustyöntekijöitä lukuun ottamatta, siitä riippumatta, millaisen oikeudellisen aseman kansallinen lainsäädäntö ryhmälle ja sen jäsenille antaa. Jos oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää pidetään maatilakotitalouden jäsenenä, kyseisen jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä; 34. aktiiviviljelijällä suoria tukia koskevan asetuksen 9 artiklassa määriteltyjä luonnollisia tai oikeushenkilöitä tai luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmää; 35. eläintaudeilla Maailman eläintautijärjestön luettelossa tai neuvoston päätöksen 2009/470/EY liitteessä mainittuihin eläintauteihin kuuluvia tauteja; 36. EU:n vaatimuksilla unionin lainsäädännössä vahvistettuja pakollisia vaatimuksia, joissa vahvistetaan se taso, joka yksittäisten yritysten on saavutettava, erityisesti ympäristön, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin osalta; vaatimuksia tai tavoitteita, jotka on vahvistettu unionin tasolla ja jotka ovat pakollisia jäsenvaltioille mutta eivät yksittäisille yrityksille, ei kuitenkaan katsota EU:n pakollisiksi vaatimuksiksi; 23