R A Y : N A V U S T U S T O I M I N N A N A S I A K A S L E H T I 3 2 0 0 8 Miksi Epilepsiasäätiö keikahti? Hallituksen jäsenen vastuut Ikäihmiset liikkeelle
hyvän tekijä Kuva: Jari Härkönen Ohjaaja Erkko Lyytinen: Silmät auki todellisuudelle Erkko Lyytinen seuraa dokumenttielokuvassa Kallis aika RAY:n avustustoimintaa ja Kainuun muistiyhdistyksen vapaaehtoistyötä. Elokuva esitetään YLE TV1:ssä sunnuntaina 2.11. klo 21.15. Dokumenttielokuvaa pidetään usein faktana, mutta se on vähän harhaanjohtavaa. Dokumenteissa ei pyritä absoluuttiseen totuuteen vaan ohjaaja tuo esiin valitsemansa näkökulman, joka ei kuitenkaan ole kovin kaukana totuudesta. Kun ryhdyn työhöni, minulle syntyy jonkinlainen mielikuva elokuvasta. Perehdyn asiaan keräämällä aineistoa ja työn edetessä saatan joutua muuttamaan käsitystäni sisällöstä paljonkin. Uran alussa mielikuvista luopuminen oli jopa tuskallista. Tärkein työkaluni on se, että pidän koko ajan silmät auki todellisuudelle. Hetkeen pitää osata tarttua juuri siinä tilanteessa kun on läsnä. Muuten sen menettää. Upeinta on, että todellisuus on vielä paljon hienompaa kuin millaiseksi sen on päässään miettinyt. 2 Tukipotti 3/2008
Kaste ei ole taikasana Kuva: Marko Mikkola Tässä numerossa: 8 Nuoret ovat auttamis - haluisimpia suomalaisia 9 Investoinneille uudet avustustasot 10 Epilepsiasäätiö meni nurin 12 Liikuntakärpänen puri Sallassa 18 Antoisa ja ankara hallituspaikka 4 Yli 30 000 suomalaista tutustui RAY:n toimintaan kesäkiertueella. Vakiot 3 Pääkirjoitus 4 Uutisia 25 Vieraskynä 28 Ohjeita ja kalenteri 31 RAY tukee Tukipotti on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, 02650 Espoo. tukipotti@ray.fi PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed, (09) 4370 2253, 0400 600 892, marika.leed@ray.fi TOIMITUS Legendium Oy, toimituspäällikkö Marjo Tiirikka, taitto Pauliina Sjöholm KANNEN KUVA: Timo Lindholm KANSI/LOGO: Hello Goodlooking & Dynamo Advertising KIRJAPAINO Erweko. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 3.12. Painos 8 000 ISSN 1796-9921 Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan Unionin ympäristömerkki FI/11/1. Tammikuussa käynnistetyllä sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmalla halutaan vähentää syrjäytymistä ja parantaa kuntalaisen osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä. Kaste on ensisijaisesti kuntien toimintatapojen uudistamiseen tähtäävä ohjelma; lakisääteistä hyvinvointia järjestäessään ja kehittäessään kuntien pitäisi puuttua hyvinvoinnin riskitekijöihin paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, mieluiten jo ennen ongelmien puhkeamista. Kasteen neljän ohjelmavuoden aikana valtion talousarviosta myönnetään 100 miljoonaa euroa kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen on kaavailtu hankerahoitusta eri lähteistä kuten ESR:ltä, Sitralta, Tekesiltä ja RAY:lta. Päätösten koordinointia hankaloittaa rahoitusjärjestelmien erilaiset aikataulut ja vuosisyklit. RAY:n strategian mukaan avustuksissa otetaan huomioon kansalaisjärjestötoiminnan peruslähtökohdat ja hyvinvoin-voinnin toimintaympäristö. Kun muistetaan, etteivät kuntien lakisääteiset palveluiden järjestämisvelvoitteet sovi RAY:n avustuskohteiksi, Kaste-ohjelman yleisissä tavoitteissa ei ole ristiriitoja RAY:n linjausten kanssa. Koska Kasteen ensimmäiset valtion avustuspäätökset tehdään vasta syksyllä, vielä ei ole näyttöä ä ohjelman hankkeiden konkreettisista kelpoisuusvaatimuksista. Lähtökohtaisesti painotetaan tavoitteita, vaikuttavuutta, uskottavia hyödynnettävyys- ja juurruttamisedellytyksiä eli rima halutaan pitää korkealla. RAY:ltä tukea hakevien hankkeiden tulee myös täyttää viime vuosina tiukentuneet rahoitusehdot. Tavoitteiden konkreettisuus, yhteistyökuvioiden uskottavuus, viestinnän ja vaikutusarvioinnin suunnitelmallisuus us ovat entistä tärkeämpiä ja se, että järjestöllä on ylipäätään edellytykset toteuttaa projekti onnistuneesti. Hakupaperiin kirjattu Kaste ei ole taikasana. Pekka Mykrä Kehittämispäällikkö Tukipotti 3/2008 3
Ajankohtaista RAY 70 V. KESÄKIERTUE 26.6. 16.8. RAY ja järjestöt kiersivät Suomen kesää RAY rantautui 70-vuotisjuhlavuotenaan suomalaisten pariin kaikkiaan 11 kesätapahtumapaikkakunnalle. Kiertue käynnistyi kesäkuussa Järvenpään Puistobluesista ja päättyi elokuun puolivälissä Helsingin Rauta tientorille. RAY:n toimintaan tutustui noin 30 000 suomalaista. Eniten väkeä vieraili Seinäjoen Tangomarkkinoilla, missä lähes 5 000 vierailijaa kävi RAY:n teltassa. Kunkin kiertuepaikkakunnan ensimmäisenä päivänä pidettiin peli- ja avustustoiminnan sidosryhmille vip-tilaisuus, minkä jälkeen kiertuerekka aukesi kaikelle kansalle. Teltasta löytyi paljon RAY:n pelejä, muun muassa upouusi Pajatso ja kasinopelejä. - Ihmiset innostuivat erityisesti kasinopelien pelikoulusta, jossa pääsi kokeilemaan ilmaiseksi suosittua Texas Hold emia, kiertueen juontaja Lauri Salovaara kertoo. Tapahtuma-alueella esittäytyivät myös RAY:n avustusta saavat järjestöt. Pääyhteistyökumppanit olivat Punainen Risti, Sydänliitto ja Diabetesliitto. Yleisöä viihdyttivät suomalaiset huippuartistit Jenni Vartiaisesta Maarit Hurmerintaan. Tietovisa kiinnosti yleisöä Vierailijoista tuhannet vastasivat myös RAY-aiheiseen tietovisaan. Vastausten perusteella 62 prosenttia kävi jöistä tiesi, että RAY:n avus tukset käytetään kaikkien suomalaisten hyväksi. Vas taajista 85 prosenttia tiesi, että pitää olla 18 vuotta pelatakseen ravintolakasino pelejä. Peräti 88 prosenttia oli selvillä siitä, ettei rahaautomaatin voittoon pysty vaikuttamaan. Sen sijaan ainoastaan 55 prosenttia tiesi, että automaattien palautusprosentti on keskimäärin 85-95 prosenttia. SuomiAreenalla keskusteltiin auttamisesta Kesäkiertue rekkoineen pysähtyi heinäkuussa Pori Diabetesliitto herätteli ihmisiä muistamaan kakkostyypin diabeteksen riskit. Jazzeille, jossa RAY oli myös yhteiskunnallisen keskustelufoorumin SuomiAreenan pääjärjestäjä. SuomiAreenalla keskusteltiin suomalaisten auttamisen halusta, kuntien ja järjestöjen yhteistyöstä sekä rahapelaamisen tulevaisuudesta. Pääkeskusteluun auttamisesta osallistui myös Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Timo Wright SuomiAreenalla auttamisesta keskustelemassa Tapiola-yhtiöiden pääjohtaja Asmo Kalpala (vas.), SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, Presidentti Tarja Halonen, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre, muusikko Jyrki Linnankivi sekä ministeri Liisa Hyssälä. Teltassa esiteltiin kasinopelejä. Marko Mikkola Timo Wright 4 Tukipotti 3/2008
Projekti hake musten määrä laski Projektiavustuksia haettiin ensi vuodelle 97 miljoonaa euroa yhteensä 880 hankkeeseen. Hakemuksia saapui noin sata vähemmän kuin vuosi sitten. Euroina haet tavan rahoituksen määrä laski kymmenen miljoonaa. Aktiivisimmin projektirahoitusta haettiin kansanterveyttä edistävään työhön ja vanhustyöhön. Lastensuojeluun ja raittius- ja päihdetyöhön haettiin rahoitusta jonkin verran viime vuotta vähemmän. RAY myöntää projektiavustuksia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviin kokeilu-, kehittämis-, käynnistämis- ja tutkimushankkeisiin. Rahoituspäätöksissä painotetaan innovatiivisia hankkeita, joissa etsitään, kokeillaan tai kehitetään uusia toimintamuotoja ja menetelmiä. Alkuvuoden tulos lähes 200 miljoonaa euroa RAY:n alkuvuosi sujui odotetusti. Tulos oli alkuvuonna 198,9 miljoonaa euroa mikä oli 0,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Alkuvuoden kehityksen perusteella voidaan arvioida, että RAY:n asettama maltillisen kasvun tavoite toteutuu tänä vuonna. RAY:n rahapeliliiketoiminnan kokonaistuotto oli alkuvuonna 323,4 miljoonaa euroa. Tuoton kasvu oli 0,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Valtionvarainministeriön talousarvioesityksen mukaan RAY:n tuottoa käytetään vuonna 2009 yleishyödyllisiin tarkoituksiin yhteensä 407,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta 302,5 miljoonaa euroa jaetaan avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Sotainvalidien hoitoon ja veteraanien kuntoutukseen osoitetaan 105 miljoonaa euroa. Avustusehdotus julkaistaan 18.12. Avustusehdotus vuodelle 2009 julkaistaan torstaina 18.12. Tieto esityksestä välitetään hakijoille julkaisupäivän aamuna sähköpostitse. RAY:n verkkosivuilla www.ray.fi esitys julkaistaan klo 10. Lopullisen päätöksen vuoden 2009 avustuksista tekee valtioneuvosto vuoden 2009 alussa. Mika Pyykkö osastopäälliköksi YTM Mika Pyykkö (s. 1963) on valittu RAY:n osastopäälliköksi 1.10.2008 alkaen johtamaan RAY:n avustusvalmistelua. Pyykkö seuraa tehtävässä Janne Peräkylää, joka siirtyy ensi vuoden alusta rahapelitoiminnan johtajaksi. Pyykkö siirtyy RAY:hyn Terveyden edistämisen keskuksen Tekry ry:n toiminnanjohtajan tehtävistä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Suomen Sydänliitto ry:n kehittämispäällikkönä. muualla sanottua Käynnissä olevat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat ohjelmat Voimaa vanhuuteen ja oppimisvaikeusohjelma ovat esimerkkejä pitkän tähtäimen kehittämistyöstä usean järjestön yhteishankkeina. Peruspalveluministeri Paula Risikko Suomen Potilaslehdessä 2/2008. Minulla on vielä lompakossa juuri nosta mani lapsilisät. Rahat ovat tulleet tilille puoli neljältä yöllä, ja nyt ne ovat ainoa toivoni. Laitan kaiken kerralla likoon. Peliriippuvuudesta toipunut Anneli Poutiainen kirjassaan Rulettipäiväkirja. Järjestöjä tarvitaan Kaste-ohjelman alueellisten suunnitelmien ja rakentuvien kehittämishankkeiden kumppaneina, mutta ehtona ei voi olla, että ne pääsevät mukaan vain oman lompsan kanssa, tuomalla RAY-rahaa mukanaan. STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysviestissä 3/2008. Järjestöt ovat tulleet pikkuisen ahneiksi. Aika monen kohdalla vapaaehtoistyöstä ei ole tietoakaan, sillä järjestöt ovat alkaneet myydä palveluja kunnille, ammattilaisia on töissä ja osakeyhtiö kerää voitot. Psykoterapeutti ja yrittäjä Petteri Sveins Keskisuomalaisessa 23.6.2008. Det är många sociala organisationer inom den så kallade tredje sektorn, som inte skulle klara sig utan understödet från RAY. Den finansieringsmodell som spelmonopolet erbjuder genom en överföring av de statliga spelbolagens vinst till de sociala organisationerna behöver tryggas även i fortsättningen. Toiminnanjohtaja Veronica Fellmanin (Svenska pensionärsfödbundet rf) mielipidekirjoitus Hufvudstadsbladetissa 31.7. Tukipotti 3/2008 5
Ajankohtaista Investointitukea haettiin 70 miljoonaa Avustuspäätökset tietokantaan Julkaisuja Teos sosiaalisista innovaatioista ilmestynyt RAY:ltä haettiin investointiavustusta ensi vuodelle yhteensä 70 miljoonaa euroa. Hakemuksia saapui maaliskuun loppuun mennessä 73 kappaletta. Hakemusten lukumäärä on laskenut viime vuodesta (90) jonkin verran, mutta kokonaissumma on samaa tasoa kuin parina edellisenä vuotena. Monet poliittiset aloitteet ja ohjelmat liittyvät sellaisiin sosiaalisiin innovaatioihin, jotka tähtäävät yhteiskunnan toimintakyvyn parantamiseen. Niihin sisältyy myös voimakas pyrkimys tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikuttavuuden ja hyödynnettävyyden lisäämiseen. Erityisesti hyvinvointivaltioon ja sen institutionaaliseen uudistamiseen kytkeytyvä innovaatiotutkimus on ollut varsin hajanaista, eikä sitä ole kytketty osaksi kansallisten innovaatiojärjestelmien uudistamista. Juho Saaren toimittama teos Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos pureutuu sosiaalisten innovaatioiden problematiikkaan hyvinvointivaltioiden uudistamisen näkökulmasta. Valtaosa hakemuksista (19 kpl) kohdistui järjestöjen toimitilojen hankintaan ja peruskorjaukseen. Toiseksi eniten haettiin rahoitusta erityisryhmien kuten vammaisten ihmisten ja nuorten tukiasuntojen rakentamiseen ja vanhustentalojen peruskorjauksiin. Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos Toim. Juho Saari Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Juho Saari (toim.) Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointi - valtion muutos. STKL, Helsinki 2008. 370 s. 27 e + postikulut. Stkl.fi > Julkaisut RAY:n avustuspäätökset on julkaistu verkossa tietokantana. Tietokantarakenne mahdollistaa hakujen tekemisen ja pidempien kehitystrendien tarkastelemisen. Tietokannasta voi etsiä avustuskohteita esimerkiksi vapaasanahaulla. Hakua voi myös rajata järjestön, avustuslajin, avustusvuoden, maakunnan tai kunnan mukaan. Tietokanta sisältää avustuspäätökset vuodesta 2000 lähtien. Avustuspäätös julkaistaan jatkossa myös vanhaan tapaan pakettina, jossa yhden vuoden päätöstä voi selata nopeasti esimerkiksi kunnittain ja järjestöittäin. Avustuspäätöstiedot sisältävät tiedon kaikista haetuista avustuksista ja tehdyistä sekä kielteisistä että myönteistä päätöksistä. Ray.fi > Avustustoiminta > Avustuskohteet > Myönnetyt avustukset Auttamisen iloa -opas vapaaehtoistoimintaan Eläkeliitto on julkaissut Auttamisen iloa -oppaan vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville. Opas tarjoaa tietoa ja pohdittavaa vapaaehtoistoiminnassa eteen tulevista kysymyksistä sekä vinkkejä vapaaehtoisten omaan jaksamiseen. Oppaaseen on koottu vas tauksia ja käytännön rat kai suja kysymyksiin, joita vapaaehtoinen arjessaan kohtaa: millä tavalla voin auttaa, mitä kuuluu velvollisuuksiini ja mistä saan tukea auttamiseen. Auttamisen iloa -kirjanen pohjautuu vapaaehtoisten omiin kokemuksiin ja heidän esittämiin kysymyksiin, joten aihepiirit ja käsittelytapa ovat käytännönläheisiä. Opas on laadittu Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tueksi, mutta sitä voidaan hyödyntää muissakin järjestöissä. Auttamisen iloa. Palvelevan vapaaehtoistoiminnan opas 2008. Eläkeliitto ry., 2008. 48 sivua. 5 euroa. Eläkeliitto.fi > Toiminta > Viestintä > Julkaisut. Tietokannasta saa nopeasti selville, että tänä vuonna 28 miljoonaa euroa eli 9 prosenttia jaettavista avustuk sista käytetään lasten suojelun tukemiseen. 6 Tukipotti 3/2008
RAY varautuu tarjoamaan pelejään netissä Menestystä mainetutkimuksessa RAY:n hallitus linjasi toukokuussa, että yhdistys on valmis käynnistämään nettipelitarjonnan, mikäli Suomen valtio näin haluaa. Samalla käynnistettiin projekti, joka luo sisällön ja liiketoimintasuunnitelman vastuulliselle internetpelitoiminnalle. Jos valtio päätyy uudessa arpajaislaissa siihen, että nettipelien tarjonta tulee käynnistää, RAY on valmis toteuttamaan sen ko- kemuksensa ja osaamisensa pohjalta, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre totesi. Mönkäre huomautti, että RAY:llä on pitkä kokemus vastaavanlaisten pelien vastuullisesta järjestämisestä fyysisessä ympäristössä. Nopeiden kasinopelien tarjonta internetissä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä nettipeleihin sisältyy suuri peliongelmien riski, hän painotti. RAY:n maine on sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan kolmanneksi paras heti Säteilyturvakeskuksen ja KTL:n jälkeen. Tämä selviää keväällä 2008 tehdystä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan mainetutkimuksesta. RAY sai tutkimuksessa sidosryhmiltään kouluarvosanaksi 8+. Väittämäosuudessa RAY:n vahvuusalueiksi nähtiin hyödyllisyys, toiminnan kehittäminen, vastuullisuus, asiantuntevuus ja luotettavuus. Moitteita saatiin byrokraattisuudesta, hitaudesta ja vanhanaikaisuudesta. Myönteisimmin RAY:tä arvioivat päättäjät sekä avustusta saaneiden järjestöjen edustajat. Kielteisimpiä arvioita antoivat ne, joille ei ollut myönnetty avustusta. RAY:n mainetta arvioi STM:n hallinnonalan mainetutkimuksesta keväällä 2008 yhteensä 168 vastaajaa. Innovaatiorahaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen Tekes käynnisti kesäkuussa uuden Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -rahoitusohjelman. lutuotannon uudistamista järjestelmätasolla: yhden kunnan tai sairaanhoitopiirin oman toiminnan kehittäminen ei riitä, vaan lähtökohtana tulee olla laaja-alainen yhteistyö sekä kehitystyön tulosten levittäminen ja käyttöönoton varmistaminen. Ohjelman laajuus vuosina 2008 2015 on noin 240 miljoonaa euroa. Ohjelman Ohjelman tarkoituksena on kehittää, tuot taa ja ottaa käyttöön uuden laisia asiakas lähtöisiä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuvia palveluja, pal- velujen tuotantotapoja ja konsepteja. Rahoitettavilta projekteilta edellytetään palve- kautta rahoitetaan julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten hankkeita. Tekes.fi > Ohjelmat > Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä pelinurkka Kortilla pelittää Suomessa astuttiin toukokuussa uuteen aikakauteen, kun Jokeripokeri-peli pyörähti ensimmäistä kertaa käyntiin ilman kolikoita. RAY tarjosi näin tiettävästi ensimmäisenä maailmassa mahdollisuuden pelata rahaautomaatteja yleisenä maksuvälineenä käytettävillä sirukorteilla. Kokeilussa ovat alkuvaiheessa maksuvälineinä Visa Electron ja Digiraha. Luotolla tai yrityksen kortilla ei voi pelata. Lisäksi järjestelmä tarkistaa, että maksukortin haltija on täyttänyt 18 vuotta. Finanssialan Keskusliiton mukaan vain reilu kolmannes päivittäistavaraostoista tehdään nykyisin kätei sellä rahalla. Siksi myös pelaamiseen tarjotaan uusi maksutapa. Järjestelmää voidaan soveltaa kaikkeen maksamiseen, jossa on ikäraja, RAY:n teknologiajohtaja Pasi Riihilahti kertoo. Yhteistyökumppanien kanssa tiiviisti suunniteltu ja testattu kokeilu alkoi pääkaupunkiseudulta. Ensi vuoden aikana tavoitteena on saada maahan jo 3 000 automaattia, joissa on tarjolla sekä maksupääte että perinteinen kolikkomaksaminen. Tukipotti 3/2008 7
Nuoret ovat auttamishaluisimpia suomalaisia Tutkija Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta esitteli RAY:n auttamisen halua koskevan kansalaiskyselyn tulokset heinäkuussa SuomiAreenalla. RAY selvitti juhlavuotenaan suomalaisten auttamishalukkuutta sekä luottamusta hyvinvointiyhteiskunnan instituutioihin. Kansalaiskyselyssä kävi ilmi, että nuoret ovat kaikkein auttamishaluisimpia suomalaisia. Teksti: Marika Leed Kuva: Marko Mikkola TNS Gallup haastatteli info tuhatta suomalaista toukokuussa 2008. Nettipaneeliin vastasi noin 2500 suomalaista. Kyselyyn ja nettipaneeliin pohjautuva laajempi raportti suomalaisen auttamisen tilasta ilmestyy syksyllä RAY:n Avustustoiminnan raportteja -sarjassa. PUOLET SUOMALAISISTA auttaa vähintään kuukausittain jotakin toista ihmistä tai tahoa, esimerkiksi järjestöä. Useampi kuin kaksi kolmesta (68 %) suomalaisesta on myös tulevaisuudessa valmis auttamaan apua tarvitsevia omilla teoillaan, esimerkiksi vapaaehtoistyöllä. RAY kartoitti suomalaisten auttamisen halua kansalaiskyselyllä, jonka tulokset julkistettiin heinäkuussa PoriJazzien SuomiAreenalla. Kaikkein auttamishaluisimpia suomalaisia ovat RAY:n kyselyn mukaan 15 24-vuotiaat nuoret. He ovat muita ikäryhmiä valmiimpia auttamaan ventovieraita ihmisiä kuten sairaita lapsia, kehitysvammaisia ihmisiä, huumeidenkäyttäjiä tai kadulla kerjääviä ihmisiä. Auttaminen tuo iloa Suomalaiset kertoivat kyselyssä auttavansa toisia, koska se tuo heille iloa. Muita tärkeitä motiiveja auttamiselle olivat myötätunto toisia kohtaan sekä kokemus velvollisuudesta. Enemmistö kertoi antaneensa rahaa erilaisiin keräyksiin. Keskimäärin lahjoitettiin 20 50 euroa vuodessa. Kolmannes suomalaisista osallistuu myös johonkin järjestöjen organisoimaan vapaaehtoistoimintaan. Avokätisimmin suomalaiset kuitenkin kyselyn mukaan auttavat omaa perhettään ja lähipiiriään. Runsaasti myötätuntoa herättävät lisäksi sairaat lapset, ikääntyneet ja kansainvälisten kriisien uhrit. Korkeasta auttamisvalmiudesta huolimatta kuva tulevaisuudesta piirtyi jossain määrin synkäksi; yli puolet suomalaisista uskoi ihmisten halukkuuden tukea lähipiirin ulkopuolisia olevan laskusuunnassa ja reilu kolmannes uskoi myös innon tukea omaa lähipiiriä olevan vähenemässä. Järjestöihin ollaan tyytyväisiä Kyselyn toisessa osassa kartoitettiin suomalaisten luottamusta eri instituutioiden kuten kansalaisjärjestöjen, kuntien, valtion ja yritysten rooliin hyvinvoinnin turvaajina. Selvisi, että suomalaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä järjestöjen kantamaan vastuuseen kansalaisten hyvinvoinnista; lähes puolet vastaajista toivoi järjestöjen vastuun hyvinvoinnistamme säilyvän nykyisellä tasolla. Suomalaiset arvostavat erityisesti suurten tunnettujen järjestöjen kuten Punaisen Ristin, Unicefin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaa. Järjestöjen odotetaan auttavan erityisesti varattomia, vammaisia ihmisiä, asunnottomia ja päihdeongelmaisia. Kansalaisjärjestöiltä odotettiin ennen muuta käytännön auttamistyötä ja vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Erityisen korkeat odotukset ovat avun tarjoamisessa katastrofitilanteissa (91 %). 8 Tukipotti 3/2008
RAY on tukenut asumispalvelukeskus Wilhelmiinan rakentamista 1990-1996. RAY päätti lähteä avustamaan järjestöjen yksittäisiä asuntohankintoja 70 prosentilla, jotta vuokratasoa saatiin painettua alaspäin. Silloinen valtion asuntohallitus puolestaan rahoitti asuntoja arava- ja korkotukilainoilla. Maailma on muuttunut. Lainaa saa tänä päivänä edullisilla koroilla ja pitkillä maksuajoilla, eikä korkojen vaikutus vuokriin ole enää yhtä ratkaiseva. Tätä taustaa vasten lähdimme linjaamaan avustuksia uudelleen, RAY:n rakennuttajapäällikkö Veikko Luhtanen kertoo. Samalla RAY harmonisoi ja yhdenmukaistaa avustustasoja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn kanssa. Investoinneille uudet avustustasot Asumiseen liittyvien investointien avustustasot muuttuvat vuonna 2010. Tukiasuntojen rakentamista tuetaan jatkossa 30 prosentilla ja asuntojen hankintaa valmiista asuntokannasta 50 prosentilla. Teksti: Tiina Piispanen Kuva: Voitto Niemelä TUKIASUMISEEN MYÖNNETYT investointiavustukset nousivat 1980-90- lukujen taitteessa tärkeäksi paino - pisteeksi. Rahoitusmarkkinat oli- vat tuolloin epävakaat, korot olivat paljon nykyistä korkeammalla ja lainan saanti oli järjestöille hankalaa. Investointiavustus voidaan myöntää käyttöomaisuuden hankintoihin, toimitilojen tai asuntojen hankintoihin sekä peruskorjaus- info ja uudisrakentamishankkeisiin. Investointiavustukset 2010 lähtien: Järjestöjen perustoimintaan liittyviä hankintoja kuten toimitilojen tai erilaisten kohtaamispaikkojen rakentamista tai peruskorjausta avustetaan 70 prosentilla. Nuorisoasuntojen, ikäihmisten asuntojen ja muiden erityisryhmien tukiasuntojen uudisrakentamisen avustusprosentti on 30. Asuntojen peruskorjaamista tuetaan 30 prosentilla. Asuntojen hankintaa valmiista asuntokannasta tuetaan 50 prosentilla. Asuntojen turvallisuutta parantavan sosiaalitekniikan avustusprosentti on 70. Uudet prosentit voimaan 2010 Tukiasuntohankintojen avustusprosentti laskee uudistuksen myötä 70 prosentista 50 prosenttiin. Uudisrakentamisen puolella painotetaan asuntojen rakentamista nuorille, ikääntyneille ja erityisryhmille, ja tukitasoja nostetaan 20 prosentista 30 prosenttiin. Uudet avustustasot otetaan käyttöön vuonna 2010. Sitä ennen hyväksytyt hankkeet pysyvät sovituissa avustustasoissa rakentamisprojektin loppuun saakka. Asuntojen peruskorjaamista tuetaan vanhaan malliin 30 prosentilla ja asumisturvallisuutta ja esteettömyyttä parantavaa sosiaalitekniikkaa 70 prosentilla. Jos ajattelee Suomen kansan keski-iän nousua eli väestömme harmaantumista, millään uudisrakentamistempuilla esteettömän asumisen tarvetta ei pystytä ratkomaan. Pikemminkin olemassa oleva asuntokanta tulee saattaa sellaiseksi, että ikäihmiset pystyvät asumaan mahdollisimman pitkään itsenäisesti, Luhtanen painottaa. Jo olemassa olevien asuntojen kunnostaminen on kustannuksiltaan vain murto-osan siitä, jos asukas laitetaan laitoshoitoon asunnon toimimattomuuden vuoksi. On sekä yhteiskunnan ja että yksittäisen ihmisen etu, että esteettömyyttä edistetään, Luhtanen summaa. Tukipotti 3/2008 9
Epilepsiasäätiö meni nurin Epilepsiasäätiö haettiin konkurssiin huhtikuun lopussa. Velkojen kattamiseksi uudenkarhea Neurotalo Helsingin Taka- Töölössä on myynnissä. Oliko miljoonien rakennus investointi säätiölle sittenkin liian suuri pala? Teksti: Marika Leed Kuvat: Voitto Niemelä ei tahtonut mennä kaupaksi, vaikeudet syvenivät. Kauppahinta jäi puoleen odotetusta ja sitäkin jouduttiin perimään. Viimeinen naula arkussa oli, kun RAY lopetti vuoden alussa säätiön 200 000 euron yleisavustuksen. Yksinomaan palvelujen myyntiin suuntautunutta toimintaa ei voitu tulkita yleishyödylliseksi, Hakola toteaa. Epilepsiasäätiön tutkimuskeskus Neuro on tarjonnut neurologian, neuropsykologian, psykiatrian sekä muun lääketieteellisen ja aistitutkimuksen asiantuntijapalveluja vuodesta 1968. Vuonna 2003 säätiö rakensi tutkimuskeskukselle RAY:n tuella modernit toimitilat Helsingin Nordenskiöldinkadulle. Vain viisi vuotta myöhemmin hallitus on hakenut säätiön konkurssiin, Neurotalo on myynnissä ja pesänhoitaja selvittää, mitä tehdään potilasrekistereille, jotka sisältävät asiakastietoja neljänkymmenen vuoden ajalta. Vanha totuus valitettavasti kuuluu, että varmin tapa saada yhdistyksen talous sekaisin on ryhtyä rakentamaan, RAY:n rakennuttajapäällikkö Veikko Luhtanen kommentoi. Yksi suurimmista velkojista on Suomen valtio, joka vahtii, pitääkö Neuro-taloon myönnetyt 4,8 miljoonan euron RAY-avustukset periä takaisin. Riskit realisoituivat Epilepsiasäätiö alkoi havitella 1990- luvun lopulla uutta toimitaloa Helsingin Taka-Töölöstä. RAY tarttui suunnitteluvaiheessa rakennuksen mitoitukseen ja tiloja karsittiin kolmanneksella runsaasta 3000 neliöstä noin 2000 neliöön. Hyväksytyistä rakentamiskuluista RAY sitoutui kattamaan 70 prosenttia. Säätiö tosin ylitti hyväksytyt kulut parilla miljoonalla. Ylitys sekä kolmanneksen omarahoitusosuus piti kattaa omilla kertyneillä varoilla sekä hoitoja asiantuntijapalveluista saaduilla tuotoilla. Tulonmuodostus perustui kahteen suureen asiakkaaseen, Kelaan ja HUS:iin. Kun ne muuttivat ostokäyttäytymistään, investointiin liittyneet riskit realisoituivat, RAY:n valvontapäällikkö Raimo Hakola toteaa. Kun säätiön omistuksessa ollut vanha kiinteistö Helsingin Haagassa Neurologisen asiantuntemuksen lisäksi hoidossa hyödynnettiin sosiaalityön, psykologian ja psykiatrian alan osaamista. Enää emme rahoittaisi RAY:n toimintaympäristö on muuttunut kymmenessä vuodessa paljon. Neuro talon kaltainen investointi ei tänään saisi rahoitusta, sillä avustuksilla ei enää subventoida myytäviä palveluja tuottavia yksiköitä. Oliko RAY:ltä sitten virhe lähteä rahoittamaan Neuron kokoluokkaa olevaa rakennushanketta? Neuron kohdalla käytiin läpi normaalit hankesuunnittelun vaiheet eli tehtiin tarveselvitys ja toiminnallinen suunnitelma ja laskettiin toiminnan kustannukset, Veikko Luhtanen sanoo. Senhetkisen tiedon valossa näytti siltä, että säätiö selviää omarahoitusosuudesta. Raimo Hakolan mielestä konkurssikin olisi voitu välttää. Neurotalo olisi esimerkiksi voitu myydä ajoissa ja siirtää toiminta pienempiin ja edullisempiin tiloihin. Tähän ei kuitenkaan ollut halukkuutta. Ratkaisuja ei muutenkaan haettu aktiivisesti vaan jäätiin muurahaispesään istumaan ja haluttiin loppuun asti pitää seinistä kiinni. Liitto huolissaan Epilepsialiitossa säätiön konkurssia on seurattu huolestuneena, sillä säätiö on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä sairastuneiden tukemisessa ja integroimisessa yhteiskuntaan. 10 Tukipotti 3/2008
Näin se meni 1999-2002 RAY tukee Epilepsiasäätiön tutkimuskeskus Neuron rakentamista 4,8 miljoonalla eurolla. Investoinnin kokoa supistetaan neuvottelujen jälkeen suunnitellusta 3000 neliöstä noin 2000 neliöön. 2003 Neurotalo valmistuu Helsingin Nordenskiöldinkadulle. Järjestö ylittää RAY:n hyväksymät kokonaiskustannukset 2 miljoonalla eurolla. Säätiön maksuvalmius alkaa kiristyä. Tilikauden tulos jää 175 000 euroa alle budjetoidun ja pitkäaikaista velkaa on 3 miljoonaa euroa. 2004 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS lopettaa vuoden alusta palvelujen ostamisen ja säätiön maksuvalmius heikkenee edelleen. Palveluiden markkinointia lisätään. Vuoden lopussa lainaa on 2,6 miljoonaa euroa. RAY tuki Epilepsiasäätiön tutkimuskeskus Neuron rakentamista 4,8 miljoonalla eurolla. Puhelin on meilläkin soinut, kun pitkäaikaiset hoitosuhteet ovat katkenneet ja asiakkaat on ohjattu ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseensa, Epilepsialiiton puheenjohtaja Reetta Kälviäinen kertoo. Kälviäisen mukaan on selvää, että epilepsiaa sairastavien hoitoon tulee konkurssin myötä katveita. Säätiön erikoisuutena oli moni ammatillinen lähestymistapa. Neurologisen asiantuntemuksen lisäksi hoidossa hyödynnettiin sosiaalityön, psykologian ja psykiatrian alan osaamista. Epilepsialiitto ei ole säätiön kanssa juridisessa suhteessa, joten liiton toimintaan säätiön konkurssi ei vaikuta. Näyttää myös epätodennäköiseltä, että liitto ottaisi säätiöltä tehtäviä itselleen. Konkurssi olisi voitu välttää. 2005 Säätiö myy vanhat toimitilansa Helsingin Haagassa. Hinta jää puoleen arvioidusta kauppasummasta. Myynnin ansiosta tilikausi on 329 000 euroa ylijäämäinen. 2006 Säätiö rahoittaa toimintaansa velalla ja vuoden lopussa taseen mukaiset velat ylittävät varallisuuden 2,2 miljoonalla eurolla. 2007 Toiminnallinen alijäämä kasvaa edelleen; säätiö tarvitsisi vuosittain tuottoja puoli miljoonaa enemmän yltääkseen nollatulokseen. Tilintarkastajat huomauttavat, että toimintaa jatketaan säätiön hallituksen henkilökohtaisella vastuulla. Joulukuussa RAY ei esitä säätiölle yleisavustusta vuodelle 2008, sillä vain palvelujen myyntiin suuntautunutta toimintaa ei voida katsoa yleishyödylliseksi. 2008 Loppukauppahinta Haagan kiinteistön myynnistä saadaan alkuvuodesta perintätoimien jälkeen. Saamatta jää kuitenkin ostajan lupaamat lähes 100 000 euron palveluiden ostot. 28.4. Epilepsiasäätiö asetetaan käräjäoikeuden päätöksellä konkurssitilaan. Säätiön tutkimuskeskus Neuron toiminta päättyy 13.5. Tukipotti 3/2008 11
Kotalan ryhmässä tasapainoilevat Veikko ja Taimi Törmänen. Takana Salla Saari ja Elli Moilanen (oik.) Naruskasta. Ideasta menestyshankkeeksi Liikuntakärpänen puri Sallassa Joskus pienestäkin RAY:n tukemasta paikallisesta kehittämishankkeesta syntyy jotain suurta. Sallassa eläkeläisnaisen ideasta kasvoi menestyshanke, jonka tarina jatkuu varsinaisen projektin päätyttyäkin. Teksti: Marjo Tiirikka Kuvat: Timo Lindholm 12 Tukipotti 3/2008
LAPIN ELÄKELIITON Sallan yhdistyksen aktiivijäsen Aune Hyttinen (73) oli ollut jo pidempään huolissaan ikäistensä kohtalosta kotiseudulla. Noin 4 500 asukkaan sallalaisista yli puolet oli täyttänyt jo viisikymmentä. Suurimmalle osalle raskas ruumiillinen työ oli tuttua ja he ajattelivat ansaitsevansa levolliset eläkepäivät. Liikunnan merkitystä ikääntyvän hyvinvoinnille ja terveydelle ei oltu oivallettu. Liikunnan ystävänä Hyttinen tuumi, että pienikin reippailu virkistäisi mieltä ja lisäisi mahdollisuuksia asua kotona pidempään. Kansalaisopiston jumpparyhmä oli paikkakunnan ainoa ohjattu liikuntaryhmä. Siellä neljä eläkeläisnaista teki 30-40 vuotta nuorempien kanssa haaraperushyppyjä. Kenenkään mieleen ei ollut tullut järjestää ikäihmisille oman tasoisia ryhmiä, Aune Hyttinen kertoo hankkeen lähtökohdista. Pitkän selvitystyön jälkeen Hyttinen laati yhdessä Riitta Scherlachi uksen kanssa avustushakemuksen RAY:lle. Projektisuunnitelmasta tehtiin mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, eikä tavoitekaan taivaita syleillyt: tähtäimeksi asetettiin toimivan käytännön luominen ikäihmisten liikunnan turvaamiseksi. Myönteisen avustuspäätöksen tultua Ikäinstituutti ryhtyi koordinoimaan toimintaa kansallisella tasolla. Syntyi Voimaa vanhuuteen -hankeko- Ilman liikuntaa ikäihmisen lihakset alkavat surkastua jo kahdessa kuukaudessa. Liisa Honkavaara saa liikettä niveliin. konaisuus, jonka suojissa kaikkiaan 12 projektia lähti liikkeelle samanaikaisesti vuonna 2005. Ympärivuotista liikuntaa Sallan Enemmän elämältä ikäihmiset arvoonsa -projektiin löytyi vetäjäksi fysioterapeutti Liisa Honkavaara. Senioreiden houkutteleminen mukaan vaati sitkeitä ponnisteluita ja henkilökohtaista suostuttelua niin kaupoissa, keskustassa kuin seurakunnan kerhoissakin. Lopulta eri puolille kuntaa ja kirkonkylää perustettiin 9 maksutonta, eritasoista ja avointa Tasapainoillen- Koko liikuntahankkeen äiti Aune Hyttinen (vas.) kiertää itsekin Tasapainollen-ryhmissä 8-9 kertaa viikossa. Sen lisäksi hän käy kuntosalilla ja kansalaisopiston naisten jumpassa. Tukipotti 3/2008 13
Satakunnassa tsempataan valtimot kuntoon Satakunnan Sydänpiirin hanke on tänä vuonna yksi niitä harvoja paikallishankkeita, jotka läpäisivät RAY:n tiukan seulan. Sen vahvuutena ovat konkreettiset tavoitteet, olemassa olevien mallien ja tiedon hyödyntäminen sekä laaja yhteistyöverkosto. Teksti: Marjo Tiirikka SATAKUNNAN SYDÄNPIIRI tähtää TSEPAM, tsemppiä parempaan, valtimot kuntoon -hankkeessaan valtimoriskiasiakkaille tarkoitetun ehkäisevän kuntoutuksen kehittämiseen. Hanke on jatkoa alueella aiemmin toteutuneisiin samaan kohderyhmään kohdistuneisiin hankkeisiin. TSEPAM-hankkeessa halutaan lisätä terveitä elinvuosia vähentämällä valtimotautien vaaratekijöitä ja sairastavuutta. Tähän pyritään luomalla julkisen hoito- ja seurantajärjestelmän rinnalle itsehoitomalli, jolla jo seulottu riskiryhmä sitoutetaan huolehtimaan itsestään. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää monimuotoisen ja pysyvän yhteistyöverkoston synnyttämistä julkisen ja kolmannen sektorin välille. Hankkeella onkin vahva pohja, sillä yhteistyö sujuu jo nyt. Saimme projektiin valtimohoitajan, jonka palkan maksamme puoliksi terveyskuntayhtymän kanssa. Näin meillä on varaa pyytää myös asiantuntijoita luennoimaan. Valtimohoitajan kautta saamme tarvitsemiamme terveystilastoja ja hän toimii myös yhteyshenkilönämme, Satakunnan Sydän- piirin toiminnanjohtaja Airi Mattila kertoo. Hankkeen hyötyjä voidaan jatkossa seurata sekä lääketieteellisesti potilasrekisteripäivityksin että taloudellisesta kustannus/hyöty-näkökulmasta. Päättäjiä kiinnostavat luonnollisesti eurot. Aiempia tilastoja hyödyntämällä voimme osoittaa laskennallisesti, kuinka paljon elinvuosia saadaan lisää ja mikä on valtimotautien kustannusarvio asukasta kohden. Jo nyt päästy konkretiaan Satakunnan sydänpiiri haki RAYrahoitusta hankkeelle aiemminkin, mutta silloin suunnitelmat sisälsivät liikaa henkilöstökoulutusta ja ostopalvelua. Nyt toteutus on painottunut kansalaisjärjestötoiminnan puolelle ja julkinen taho on yhteistyössä tiiviimmin mukana. Hakemusta pyydettiin täydentämään, ja ehkä se olikin hyvä asia. Ideaa ennätettiin kehittämään ja kun tukea vihdoin tuli, pystyimme etenemään vauhdikkaasti. Jo nyt tsemppikoulutuksen saaneet itsehoitoryhmät kokoontuvat säännöllisesti, Airi Mattila kertoo tyytyväisenä. Yläkuva: Sallansuun ryhmä kokoontuu kirkonkylällä. Inga-Lis Kunnari taivuttelee mallikkaasti. Alakuva: Hopeaharjun vanhainkodissa nousee ikäihmisten pallo ja polvi ketterästi yhtäaikaa. 14 Tukipotti 3/2008
Yläkuvassa virkeät kaksoissiskokset Hilja Päiväniemi ja Helli Erkinharju. Alakuvassa Kotalan ryhmästä Salli Sipola, Elsa Schroderus ja Naimi Jaakkonen. Koko projekti kulkee yhdessä henkilöautossa liikuntaryhmästä toiseen. ryhmää, jotka kokoontuvat noin 32 kertaa vuodessa. Osa ryhmistä nivoutettiin kulkemisen helpottamiseksi järjestö- tai muuhun harrastetoimintaan. Esimerkiksi seurakunnan torstaikerho päättyy liikuntahetkeen ja Kursun ala-asteella kuntoillaan yhdessä koululaisten kanssa. Alle 12- ja yli 70-vuotiaat voivat hyvin harjoitella yhdessä, sillä vaikka ketteryys ja refleksiivisyys vaihtelevat, tasapaino on suunnilleen samalla tasolla, fysioterapeutti Honkavaara kertoo. Ikäihmisille on tärkeää, että ryhmät ovat ympärivuotisia. Taantuma iskee jo kahdessa viikossa ja kahdessa kuukaudessa lihakset alkavat surkastua. Kolmessa vuodessa aktiivikävijöiden määrä on kasvanut pariinsataan ja liikuntainnostus alkanut purra muihinkin pohjoisen asukkaisiin. Kuntosali ja Sallan uusi kylpylä ovat ahkerassa käytössä. Juurtuminen pysyväksi toiminnaksi Enemmän elämältä -projekti onnistui pitämään kustannukset kurissa ja toimintaa pystyttiin jatkamaan aina neljännen projektivuoden elokuuhun asti. Saimme kunnalta tiloja käyttöömme ja organisaatiomme pienuudesta johtuen henkilöstökulumme ovat pienet. Veloitamme tunti tunnista, eikä Aune ota korvausta lainkaan, Liisa Honkavaara luettelee. Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelmassa (2005-2009) tehdään työtä iäkkään ihmisen hyväksi. Ohjelma info palvelee erityisesti kotona asuvia ikäihmisiä, joiden toimintakyky on heikentymässä. Ikäinstituutin koordinoiman ohjelman tärkeä osa on RAY:n rahoittamien paikallishankkeiden toiminta, jonka avulla työtä juurrutetaan käytäntöön. Hankkeita on 25 ympäri Suomen. Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelma palkitsi menestyksekkäimmät paikalliset projektinsa Hyvä kello kauas kuuluu -palkinnoin, jonka saivat Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry, Eläkeliiton Sallan yhdistys ry ja Kivipuro ry. Voimaavanhuuteen.fi Tukipotti 3/2008 15
Kun projektin loppu alkoi häämöttää, Honkavaara otti yhteyttä kunnan viranomaisiin. Toiminta saatiin siirrettyä kansalaisopistoon ja se jatkuu sellaisenaan pientä lukukausimaksua vastaan. Liisa Honkavaara jatkaa 9 ryhmän vetäjänä ainakin toistaiseksi. Olemme kouluttaneet vertaisohjaajia, ja kunta kouluttaa liikuntaohjaajia lisää. Tässä hommassa ei keneltäkään työt lopu! Hanke on synnyttänyt paljon lisää ideoita, joita toivon pääseväni vielä toteuttamaan, Liisa Honkavaara paljastaa. Liikunta on iloinen asia ja pitää mielen vireänä. Etualalla Irma Saariniemi. Tukea paikallisille hankkeille irtoaa jatkossakin RAY:n paikallinen tuki on painottunut pääosin kolmenlaisille hankkeille: laajempiin kokonaisuuksiin liittyville kehittämishankkeille, hyvin verkostoituneille toimijoille sekä innovatiivisille hankkeille. Teksti: Marjo Tiirikka PROJEKTIAVUSTUSTEN LUONNE on vuosien myötä muuttunut. Aiemmin tuetuille irrallisille paikallishankkeille ei juuri enää heru tukieuroja. Tällä hetkellä painotetaan kehittämisrahoitusta, jossa hankkeet kuuluvat johonkin kokonaisuuteen ja ovat osa laajempaa ohjelmaa. RAY:n valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen mainitsee hyvänä esimerkkinä monia menestyneitä osaprojekteja poikineen valtakunnallisen Voimaa vanhuuteen -kokonaisuuden, jossa päärahoituksen saanut valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio Ikäinstituutti otti paikalliset projektit siipiensä suojaan. Näin taattiin osaprojekteille riittävän laadukas sisältö ja ajanmukaisen terveysliikuntatutkimukseen liittyvän tiedon saanti. Hyöty on varmasti molemminpuolinen. Myös Ikäinstituutti saa koulutusorganisaationa hyvää kokemusta, Tervonen uskoo. Toinen vaihtoehto saada tukea on alueellinen verkostoituminen, jossa käytetään hyväksi aikaisempien hankkeiden kokemuksia. Tällainen on esimerkiksi Satakunnan Sydänpiirin valtimoriskiasiakkaille tarkoitettu, ehkäisevän kuntoutuksen kehittämiseen tähtäävä hanke. Kun puhutaan terveyden edistämisestä, hanke on luonnollisesti oltava lähellä kunnan palvelujärjestelmiä. Toimintaympäristö onkin Satakunnan hankkeessa hienosti huomioitu. Innovatiivisuus vaatii avarakatseisuutta Kolmas keino saada tukea paikallishankkeelle on keksiä uusi, innovatiivinen idea tai lähestymistapa. Kyse voi olla aivan uudenlaisesta ideasta, jollaista ei ennen ole toteutettu. Tämä on ainoa tapa saada täysin muista hankkeista irralliselle projektille tukea, jossa ei verkostoitumista tai mihinkään ohjelmaan kuulumistakaan vaadita. Esimerkkinä Tervonen mainitsee muutaman vuoden takaisen hankkeen Savosta, jossa järjestö aloitti yhteistyön silloin uuden ammattikunnan, hoivayrittäjien kanssa. Hankkeessa oli mukana sekä kunta, järjestö että yksityiset hoivayrittäjät. Innovatiivisuuden ei välttämättä tarvitse hirveän mullistavaa olla, vaan pikemminkin se vaatii rohkeutta ja kykyä katsoa erilaisia yhteistyönäkökulmia avarakatseisesti. Syitä hylkäämiselle Uusien kokeilu- ja kehittämishankkeiden hakemuksista vain noin joka kuudes menee läpi. Valmistelupäällikkö löytää kaksi selkeää puutetta hylätyissä hakemuksissa. Jos paikallisen järjestön projektin sisältönä on ainoastaan perustoiminnan tukeminen kuten tiedottaminen, neuvonta ja kokouskustannusten kattaminen, ei tukea myönnetä. Pitää olla selkeää asiaa, jota haluttaisiin muuttaa tai kehittää. Toinen yleinen kielteiseen päätökseen johtava syy on se, että hankkeella halutaan perustaa alueelle jokin kiinteä palvelupiste. Koska hankerahoitukset ovat korkeintaan kolmivuotisia, mitä tapahtuu, kun ihmiset tottuvat palveluun, joka yhtäkkiä päättyykin? Jatkuminen ja juurruttaminen on syytä huomioida jo suunnitteluvaiheessa, Hilppa Tervonen opastaa. 16 Tukipotti 3/2008
Vieraskynä Asunnottomuuden kalkkiviivoilla? Vastuulliset asumis yksiköt kantavat huolta myös lähiympäristöstään. Suomessa asunnottomuutta on vuosikymmenien laajan yhteistyön ansiosta onnistuttu tasaisesti vähentämään. Asunnottomien asumispalvelujen tuottajalle RAY on ollut tässä työssä inno vatiivinen ja luotettava kumppani. Pitkäjänteinen avustustoiminta on antanut mahdollisuuden ylläpitää ja lisätä tarvittavaa asuntokantaa sekä kehittää uusia palvelumuotoja hyvin heterogeenisen asiakasryhmän tarpeisiin. Tällä hetkellä vielä noin 7 400 suomalaista on vailla omaa kotia. Valtioneuvosto onkin haastanut eri toimijat yhdessä loppukiriin ja asettanut tavoitteeksi pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamisen vuoteen 2011 mennessä. Lopullisena tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen kokonaan vuoteen 2015 mennessä. RAY:n tuella suoritettavat asuntoloiden muutostyöt itsenäisen asumisen ja riittävien tukipalveluiden asumisyksiköiksi ovat merkittävä osa tätä työtä. Julkisessa keskustelussa on eri argu mentein perusteltu, miksi asunnottomille tarkoitetut asumisyksiköt olisi eri haittavaikutusten vuoksi aina sijoitettava jonnekin muualle. Puheenvuoroissa ei ole juurikaan huomioitu, että vastuulliset asumisyksiköt kantavat huolta myös lähiympäristöstään. Usein ongelmatilannetta selvitettäessä on myös käynyt ilmi, ettei sen aiheuttajalla ole yhteyttä asumisyksikköön. Asumispalvelujen tuottajana kohtaankin usein syvästi mielensä pahoittaneita asunnottomia ihmisiä, kun heidät on julkisessa keskustelussa aiheetta leimattu sosiaalitukia hyväksikäyttäviksi vapaamatkustajiksi, jotka ovat vaaraksi ympäristölleen. Asunnoton joutuu usein hyvin katkerasti oppimaan, mitä yhteiskunnan marginaalissa eläminen tarkoittaa. Hän saattaa jopa erikseen esittää kiitoksensa, kun häntä kohdellaan tavallisena ihmisenä ja hänen näkemyksensä otetaan huomioon. Yhdistyksemme on jo lähes 60 vuoden ajan kerännyt kokemusperäistä tietoa lähialueen asukkaiden tuottamasta haasteesta asunnottomalle ihmiselle. Olemme toistuvasti joutuneet havaitsemaan, että asunnottomat voivat joutua kohtuuttomien ennakkoluulojen ja aiheettomien epäilyjen kohteeksi, vaikkei mitään asuinaluetta haittaavia ongelmia ilmenisikään. Joudummekohan Suomessa pian tutkimaan kouluja työpaikkakiusaamisen ohella myös lähiökiusaamista, jotta voimme turvata kohtuulliset asumismahdollisuudet myös asunnottomille? Asumisyksiköiden lähialueen asukkaat voivat asenteillaan ja toimillaan olla huomaamattaan heikentämässä asunnottoman ihmisen uskoa valoisampaan tulevaisuuteen ja siten osaltaan ylläpitää asunnottomuuden kierrettä. Heillä on kuitenkin myös mahdollisuus olla tarjoamassa asunnottomille sitä samaa lämpöä ja huolenpitoa, jolla olemme tottuneet kohtaamaan muutkin heikommassa asemassa olevat yhteiskuntamme jäsenet. Toivoisinkin julkiseen keskusteluun ajatusta heikomman ihmisen edusta, aidosta kädenojennuksesta. Silloin keskipisteeksi voisivat muodostua sopivimmat asumismuodot, aidosti kannustavat tukitoimet ja tarvittavien palvelujen sisältö. Samalla tulisimme perustelleeksi asunnottomalle, miksi hänenkin kannattaa pyrkiä takaisin yhteiskuntamme täysivaltaiseksi jäseneksi. Jouni Widell toiminnanjohtaja Kovaosaisten Ystävät ry Tukipotti 3/2008 17
Antoisa ja ankara hallituspaikka Palavasieluinen järjestöaktiivi ei hallituksen jäseneksi ryhtyessään tule aina ajatelleeksi, mihin hän on sitoutumassa. Yhdistyksen hallituksella on paljon työtä ja vastuuta. Teksti: Pirjo Kupila Kuvitus: Kuvapörssi YHDISTYSLAIN MUKAAN hallitus vastaa järjestön toiminnasta ja talouden hoidosta. Yhdistysten tai säätiöiden toimitus- tai toiminnanjohtajat eivät ole yhdistyslain tarkoittamia vastuullisia elimiä. Jos oikein huonosti käy, vastuu kehnosta taloudenpidosta kaatuu hallituksen jäsenten kannettavaksi henkilökohtaisesti. KHT-tilintarkastaja ja partneri Johanna Perälä Pricewaterhouse- Coopers Oy:stä sanoo, että jokaisen olisi syytä miettiä omat motiivinsa hallitustyöskentelylle eli mitä minä voin antaa hallitukselle, eikä mitä hallituspaikka voi antaa minulle. Yhdistyksissä käytännössä kaikki on hallituksen vastuulla ja sen vuoksi hallituksen jäsenillä on oltava riittävästi aikaa ja energiaa perehtyä asioihin. Esimerkiksi toiminnan ja varainhoidon valvontaa on yhdistyksen hallituksessa usein vaikea toteuttaa ja silti se on hallituksen tehtävä. Yli kolmekymmentä vuotta erikokoisten yhdistysten, säätiöiden ja yritysten tilejä tarkastanut Perälä sanoo, että yhdistysten hallitustyöskentely on parantunut paljon. Vilkas julkinen keskustelu hallitustyöskentelystä on ryhdistänyt myös yhdistyksiä. Suuret yhdistykset ovat ottaneet mallia yrityksistä. Niiden hallituksissa laaditaan jo työjärjestyksiä 18 Tukipotti 3/2008
kuten osakeyhtiöissä. Sen sijaan pienten yhdistysten hallituksiin mennään vieläkin monesti aatteen palosta tai joskus jopa pönkittämään omaa egoa ymmärtämättä, millaisia vastuita ja velvollisuuksia tehtävään kuuluu. Sielu ja järki Pitkäaikainen hallitusammattilainen ja hallitusammattilaisten yhteisön Board manin partneri Heikki Lehmusto sanoo, että hallituksen kokoaminen lähtee liikkeelle analyysistä. On selvitettävä, millaista osaamista hallituksessa on ja mitä siellä tarvitaan lisää. Onko esimerkiksi kyseessä myös tekevä vai vain johtava ja suunnitteleva hallitus? Järjestössä ei yleensä riitä, että hallitukseen tullaan vain antamaan hyviä neuvoja, vaan siellä jäseniltä edellytetään myös työpanosta. Lehmusto on ollut mukana lukuisissa valtakunnallisissa kulttuuri- ja urheilujärjestöissä. Sosiaali- ja terveysjärjestöistä hänellä on kokemusta Aivohalvaus- ja dysfasialiiton hallituksesta. Hänen mielestään yhdistyksen hallituksessa on parhaimmillaan sekä tunnetta että järkeä eli substanssiosaamista ja liikkeenjohdon kokemusta. Hallituksen tärkein tehtävä on järjestön tulevaisuuden varmistaminen, joten sen jäsenten olisi osattava katsoa riittävän kauas. Yli oman navan Johanna Perälän mukaan hyvä hallitustyöskentely yhdistyksissä ei juuri poikkea yrityksistä. Ne ovat samoja asioita eli sellaisia tapoja, joilla hallitus pystyy varmistumaan, että sillä on ensinnäkin käytössään kaikki tieto, jonka se tarvitsee tehtävänsä hoitamiseen. Sen lisäksi hallituksen on keskityttävä olennaisiin asioihin, työskenneltävä asianmukaisesti ja pystyttävä vielä hoitamaan valvontatehtävänsä. Perälä muistuttaa, että hallituksen jäsenten on ajettava koko yhdistyksen eikä omaa tai taustayhteisönsä etua. Olisi myös tärkeää sopia, kuka tiedottaa yhdistyksen asioista. Vieläkin kuulee salassa pidettäviä asioita kerrottavan kadulla. Myös hallituksen päätöksille on oltava lojaali. Jos on jotain mieltä asioista, se pitää kertoa kokouksessa eikä sen ulkopuolella. Perälän mielestä yksi hyvä keino parantaa hallitustyöskentelyä on itsearviointi. Yrityksissä sitä jo tehdään, mutta yhdistyksissä siitä enimmäkseen vasta puhutaan. Aloituskynnystä madaltaa se, että valmiita arviointimalleja on jo hyvin saatavilla. Heikki Lehmusto korostaa, että järjestöt eivät ole salaseuroja. Liike-elämästä tuttu hyvä hallintotapa olisi omaksuttava laajasti myös järjestökentällä. Se ei silti tarkoita siirtymistä kvartaalitalouteen, vaan avointa ja rehellistä toimintatapaa, johon kuuluvat julkinen raportointi ja riskien arviointi. Lehmuston mielestä yhdistysten olisi huolehdittava myös hallituksensa verenvaihdosta. Hallitusten jäsenten on sitouduttava tehtäväänsä riittävän pitkällä aikajänteellä. Optimi on noin kuusi vuotta. Sen jälkeen ihminen alkaa helposti tuijottaa omaan napaansa. Esittelijälle yhtäläinen vastuu Valmisteilla oleva yhdistyslain muutos saattaa laajentaa vastuunkantajien joukkoa yhdistyksissä. Johanna Perälä oli jäsenenä yhdistyslain muutosta pohtineessa työryhmässä. Eripurainen työryhmä jätti mietintönsä kesäkuussa. Työryhmä oli yksimielinen ainoastaan etäosallistumisesta yhdistysten kokouksiin tietotekniikan avulla. Sen sijaan pienten yhdistysten vapauttaminen tilintarkastuksesta, uuden tarkastusinstituution ja uuden toimielimen eli niin sanotun toimeenpanevan johtajan perustaminen yhdistyksiin synnyttivät runsaasti eriäviä mielipiteitä. Toimeenpaneva johtaja vastaisi yhdistyksen päivittäisestä hallinnosta ja hänen nimittämisensä olisi yhdistyksille vapaaehtoista. Perälän mielestä toimeenpaneva johtaja, niin huono kuin nimi onkin, selkeyttäisi huomattavasti vastuita ja tehtäviä yhdistyksissä. Koska esittelijällä pitää olla yhtä ankara vastuu kuin päättäjilläkin, esittelijän vastuusta olisi säädettävä laissa eikä vain yhdistyksen säännöissä, hän perustelee. Perälä ei myöskään ymmärrä, miten työryhmään esitykseen sisältynyt toiminnantarkastaja pystyisi tarkastamaan yhdistyksen kirjapidon ja tilinpäätöksen, jos häneltä ei vaadita riittävää laskentatoimen tuntemusta. Tukipotti 3/2008 19
Ohjeita Toiminta-avustusten ja jatkorahoituksen hakuaika syyskuussa Toiminta-avustusten, käyttöomaisuus- ja toimitilahankintojen, pienehköjen peruskorjausten sekä ohjeellisessa avustussuunnitelmassa jo olevien investointien ja projektien hakuaika päättyy 30.9. Yleisavustusta (Ay) myönnetään järjestön sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Pääsääntöisesti yleisavustukset on myönnetty valtakunnallisille, toimintansa jo vakiinnuttaneille järjestöille. Kohdennettu toimintaavustus (Ak) myönnetään järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon tai toiminnanalan menoihin. Hakulomakkeet sekä hakemiseen liittyvät ohjeet löytyvät RAY:n verkkosivuilta. Ray.fi > Avustustoiminta > Hakeminen A-avustuksia haetaan uusilla lomakkeilla Toiminta-avustuksia eli niin sanottuja A-avustuksia haetaan tästä syksystä lähtien kahdella eri lomakkeella. Kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak) hakulomake vastaa sisällöltään vanhaa A-avustusten toimintaselostetta. Uudistunut lomake on jo noudettavissa RAY:n verkkosivuilta. Uudistunut Lähetä hakemus osoitteella: RAY Avustusosasto PL 32 02601 ESPOO yleisavustuksen (Ay) toimintaseloste julkaistaan RAY:n verkkosivuilla 18. syyskuuta. Ray.fi > Avustustoiminta > Hakeminen RAY tukee -merkin käyttöohje valmistui Uudistuneen RAY tukee -merkin graafiset käyttöohjeet on julkaistu RAY:n verkkosivuilla. Ohjeessa kuvataan havainnollisesti merkin eri versiot sekä esimerkkejä erilaisista käyttötapauksista. RAY tukee -merkkiä tulee käyttää esimerkiksi julkaisuissa, painotuotteissa, tiedotteissa ja työpaikkailmoituksissa, kun toimintaan tai hankkeeseen on myönnetty RAY-avustusta. Merkistä on kaikkiaan kuusi eri versiota, kaksi kieliversiota (suomi/ ruotsi ja englanti) ja kolme väriversiota: 4-värinen, harmaasävyinen ja yksivärinen. Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki > RAY:n tuella Timo Wright Helsingin nuorten miesten kristillinen yhdistys ry saa kohdennettua toiminta-avustusta (Ak) maahanmuuttajanuorten viikonlopputoimintaan. Kun kerrot RAY:n avustamasta toiminnasta, käytä yritystunnuksen sijaan RAY tukee -merkkiä. 20 Tukipotti 3/2008