Valpas-projektin vaatimusmäärittely

Valpas-projektin vaatimusmäärittely Dokumentin historia Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus Hyväksytty 1.70 4.12.2005 Rönkkö Kirsi 1.60 19.11.2005 Rönkkö Kirsi 1.50 10.11.2005 Rönkkö Kirsi 1.10 27.10.2005 Rönkkö Kirsi 1.00 13.10.2005 Rönkkö Kirsi 0.95 12.10.2005 Rönkkö Kirsi 0.90 11.10.2005 Rönkkö Kirsi 0.85 10.10.2005 Rönkkö Kirsi 0.80 09.10.2005 Rönkkö Kirsi Päivitetty käyttötapausten, vaatimusten yms. statukset ajatasaisiksi. Korjattu katselmoinnissa löytyneet virheet. Ajantasaistettu teksti kauttaaltaan vastaamaan paremmin nykyistä käsitystä projektista.. Lisätty käyttötapauskuvauksia. 14.11.2005 Pete Lyly Lisätty selitykset prioriteetteihin ja statuksiin. 17.10.2005 Pete Lyly Kuvattu muutosprosessi ja viimeistelty dokumenttia. Lisätty puuttuva kuva ja siihen liittyvä teksti. Lisätty hyväksyntäkenttä asian tullessa pian ajankohtaiseksi ja lisätty muutostenhallinta kohta. Kirjoitettu tekstiä ja lisätty kuvia eri kohtiin.

Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus...1 2. Liiketoimintatavoitteet...1 3. Sovellusalueen pääkäsitteet...1 4. Systeemikuvaus...2 4.1. Projektiin liittyvät tietoliikenneyhteydet...5 5. Käyttäjäryhmät...6 6. Vaatimukset...7 7. Käyttötapaukset...8 7.1. Käyttötapauskuvaukset...8 8. Rajoitukset...16 9. Ratkaisuehdotukset...16 10. ten muutosprosessi...16 11. Termit ja lyhenteet...16 12. Referenssit...17 13. Liitteet...A Liite 1: Toiminnalliset vaatimukset...a Liite 2: Ei-toiminnalliset vaatimukset... E Liite 3: Rajoitukset...G

1. Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentin tarkoitus on kuvata Valpas-järjestelmään ja Valvotut liittymät -projektiin kohdistuvat vaatimukset. Dokumentin lukijaryhmät on kuvattu alla taulukossa 1. Taulukko 1: Lukijaryhmät Lukijaryhmä Lukemisen syy Käyttäjät ja asiakas Palautteen antaminen vaatimuksista Kehittäjät Järjestelmän toiminnallisuuksien ja ominaisuuksien ymmärtäminen Testaaja Järjestelmän testaaminen vaatimuksia vasten Käyttöoppaan kirjoittajat Materiaalin hankinta opasta varten Projektiryhmä ten seuranta Mentor Arvosanan määrittäminen 2. Liiketoimintatavoitteet Suomessa on Virve-niminen TETRA-verkko, jonka asiakaskunta on hyvin rajattu. Laissa määritellään, keille kaikille Virven palveluita voidaan tarjota. Tästä syystä kasvumahdollisuudet tavanomaisilla keinoilla ovat hyvin rajalliset. Lisäpalveluiden kehittäminen olemassa olevaan verkkoon on ainoa mahdollisuus lisätulojen saamiseksi. Jotta lisäpalveluita voitaisiin kehittää, tulee niiden toimivuutta ensin testata. Tämän projektin tarkoitus on luoda testijärjestelmä, jonka avulla voidaan tutkia TETRA-verkon soveltuvuutta erilaisten laitteiden ja valvomoiden väliseksi yhteyskanavaksi. Päätavoite on selvittää, soveltuuko TETRA-verkon yli oleva radioyhteys korvaamaan nykyisin käytössä olevan teleoperaattorien tarjoaman kiinteän kaapeliyhteyden. Mikäli päätavoite ei täyty, oletetaan testijärjestelmän pystyvän kuitenkin osoittamaan, että radioyhteys TETRA-verkossa on huomattavasti luotettavampi kuin teleoperaattoreiden tarjoama vaihtoehto ja saavutettavuudeltaan Suomen paras. Mikäli testijärjestelmän avulla pystytään todentamaan järjestelmän paremmuus, asiakas olettaa noin 50% kasvua Virve-liittymien määrään. Lisäksi järjestelmälle on kysyntää, sillä tällä hetkellä käytettävissä olevat yhteyskanavat eivät täytä vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten asettamia määräyksiä palohälyttimien ja hätäkeskuksen väliselle yhteyslinjalle. TUKES on tiedottanut aiheesta 14.9.2004 ja peräänkuuluttanut kaikkia alalla toimivia tahoja tekemään voitavansa tilanteen korjaamiseksi. 3. Sovellusalueen pääkäsitteet Sovellusalueen pääkäsitteet on kuvattu alla olevassa kuvassa. Erilaisista valvottavista laitteista on tunnistettu kaksi selkeästi toisistaan poikkeavaa laiteryhmää: ohjattavat ja itseohjaavat laitteet. Käytännössä ohjattavaa laitetta vastaa esimerkiksi palohälytin ja itseohjaavaa laitetta esimerkiksi poiju. Kuvassa esiintyvät käsitteet on määritelty tarkemmin kuvan alla olevassa taulukossa. Muita projektissa käytettäviä termejä löytyy kappaleesta 11. Termit ja lyhenteet. 1

Kuva 1: Sovellusalueen pääkäsitteet. Taulukko 2: Sovellusalueen pääkäsitteet Käsite Kuvaus Anturi Erilaisia antureita, jotka mittaavat erilaisia tilanteita ja raportoivat tilanteista ilmoitinkeskukselle, esimerkiksi paloanturi. Asiakas Valvotun laitteen omistaja. Hätäkeskus Suomessa toimivat hätäkeskukset, jotka ottavat vastaan esimerkiksi palovaroituksia. Huoltoyhtiö Jokaisen anturin/sensorin ja ilmoitinkeskuksen toiminnasta vastaa ainakin yksi huoltoyhtiö, jonka tehtäviin kuuluu pitää sensorit ja ilmoitinkeskukset toimintakuntoisina. Ilmoitinkeskus Yhdessä talossa kaikki erilaiset anturit/sensorit on yhdistetty ilmoitinkeskukseen, joka kerää tiedot kootusti ja tarvittaessa lähettää hälytyksen hätäkeskukseen. Liittymä Valvottu laite on yhteydessä muuhun maailmaan jonkin liittymän avulla. Nykyisin liittymä on jonkinlainen Internet-liittymä, projektissa on tarkoitus käyttää TETRA-verkon puhelinliittymää. Merenkulkulaitos Taho, joka huolehtii merellä olevista poijuista. Heidän tehtävänään on huolehtia, että poijut ovat paikoillaan ja että niiden akku riittää tarvittavien valojen ylläpitoon. Operaattori Ilmoitinkeskuksen ja hätäkeskuksen välisen yhteyden tarjoaa aina jokin operaattori. Projektin tapauksessa kyse on aina viranomaisverkon operaattorista, Suomessa Virve. Valvottu laite Laite, jonka toimintakunnosta halutaan tietoa. Lisäksi halutaan tietää, onko yhteys valvottuun laitteeseen toiminnassa vai ei. Katso myös ilmoitinkeskus. Yhteyslinja Linja/tie, jota pitkin tieto hälytyksistä kulkee ilmoitinkeskuksen ja valvovan tahon väliä. Nykyisin kiinteä tietoliikenneyhteys, projektin tapauksessa TETRA-verkko. 4. Systeemikuvaus Järjestelmän toiminnallisuutta on esitelty kuvassa 2 seuraavalla sivulla. Normaalisti käyttötapausdiagrammeja käytetään määrittelemään lähinnä käyttäjän ja järjestelmän vuorovaikutusta, mutta projektin tapauksessa toiminnallisuus tapahtuu pääosin muiden laitteiden kanssa ja järjestelmässä toteutettavien osien kesken, joten kuvaamme enemmän sitä. Kuvassa 2 oleva punainen viiva erottaa toisistaan projektissa toteutettavan järjestelmän sen ulkopuolisista liitännöistä. Viivan alapuolella on kuvattu projektin piiriin kuuluva järjestelmä. Viivan yläpuolella on muut projektiin vaikuttavat laitteet ja järjestelmät. Releohjainta lukuun ottamatta kaikki ulkoiset toimijat ovat olleet olemassa jo ennen projektia. Releohjaimen kehitysvastuu on Indagon Oy:llä. Projektin kannalta releohjaus ei ole välttämätön, mutta se tuo 2

testijärjestelmän lähemmäs tulevaa tuotetta. Kuva 2: Projektissa vaikuttavat osat Valpas-projekti koostuu kolmesta erillisestä osasta, jotka voivat pyöriä eri koneilla. Projektin puitteissa rakennetaan prototyyppi varsinaiselle Valppaalle, Ilmo-simulaattori ja näiden kahden tallentamia tietoja vertaileva Vertailija. Valpas Valppaan on tarkoitus olla järjestelmä, jonka alaisuuteen määritellään erilaisia ilmoitinlaitteita, joiden toimintakuntoa ja yhteyslinjan tilaa Valpas tarkkailee. Tärkein näistä on yhteyslinjan toimimisen tarkistaminen. Tämä on tärkeää, esimerkiksi siksi, että vanhainkodeissa olevien paloilmoittimien linjojen tulee olla yhdistetty hätäkeskukseen, ja mikäli linja ei ole toiminnassa, täytyy jonkun mennä fyysisesti vahtimaan ilmoitinlaitetta mahdollisten hälytysten varalta, kunnes linja toimii taas. Yhteyslinjan toimimisen varmistamiseen vaikuttaa laitteen tyyppi. Kuten aikaisemmin on todettu, valvottavia laitteita on kahdenlaisia: ohjattavia ja itseohjaavia. 3

Ohjattavia laitteita ja yhteyslinjan tilaa niihin Valppaan tule tarkistaa säännöllisin väliajoin lähettämällä laitteelle viesti. Viestin lähetys onnistuu EPA:n avulla. Linjantestausviesti ei sisällä mitään varsinaista tietoa, eikä siihen odoteta vastausviestiä. Tieto viestin perillemenosta saadaan välitystietojen avulla, jotka saadaan viestin lähettämisen yhteydessä. Itseohjaavien laitteiden suurin ero ohjattaviin nähden on se, etteivät laitteet ole verkossa koko ajan. Syy tähän on useimmissa tapauksissa se, ettei laite ole yhteydessä verkkovirtaan, vaan toimii akuilla. Tällöin laite säästää akkujaan ja tulee säännöllisin väliajoin verkkoon ja raportoi tiedon tilastaan. Valppaan tulee vain valvoa, että tieto laitteelta tulee määräajoin. Lisäksi Valpasta voidaan pyytää tarkistamaan, että laite itsessään toimii moitteettomasti. Useimmiten laitetta testataan vain silloin, kun käyttäjä itse niin pyytää Valppaan käyttöliittymän avulla, mutta on myös mahdollista säätää testit tehtäväksi automaattisesti tietyin väliajoin. Erilaisia testejä ovat hälytystestaus, anturitestaus ja uusimmissa laitteissa hyvinvointitestaus. Hälytystestauksessa laitetta pyydetään tekemään hallittu hälytys, johon vastauksena odotetaan hälytysviestiä kyseiseltä laitteelta. Anturitestauksessa testataan ilmoittimeen liitetyt anturit, jotka ovat esimerkiksi rakennuksen eri kerroksissa. Vastauksena odotetaan anturihälytysviestiä kyseiseltä laitteelta. Hyvinvointitestauksessa laite tekee sofistikoituneempia testauksia ja raportoi näistä kertomalla, että kaikki on kunnossa, vikaa havaittu tai havaittiin jotain ongelmia, jotka eivät kuitenkaan ylitä vikatilannetta vastaavaa toleranssia. Viestejä on selvennetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 3: Lähetettävät testausviestit ja niiden vasteet Testi Positiiviset vasteet Negatiiviset vasteet Testaa hälytys Hälytys Ei viestiä Testaa anturit Anturihälytys Ei viestiä Testaa hyvinvointi Kaikki kunnossa Vikaa Ei toleranssissa Linjan toiminnan ja laitteen toiminnan lisäksi Valpas saattaa saada laitteilta hälytys- ja huoltoviestejä koska tahansa. Laiteen havaitessa hätätilanteen laite lähettää viestin, jonka Valpas saa. Saman viestin pitäisi päätyä ainakin palohälyttimien tapauksessa myös Hätäkeskuksille, mutta Valppaan tehtävä on varmistaa hälytysten perillemeno tiedottamalla havainnosta laitetta valvovalle taholle. Laite saattaa myös havaita itse vioittumisen tai yhteyden katkeamisen anturiin, jolloin laite lähettää viestin Valppaalle. Tällöin Valpas välittää tiedot edelleen laitetta huoltavalle yhtiölle. Tarkempia tietoja viestien lähetykseen liittyen löytyy käyttötapauskuvauksista K07 ja K08 sekä liitteiden 1 ja 2 vaatimuksista. Ilmo-simulaatori Ilmo-simulaattorin tehtävä on simuloida valvottavia laitteita. Nimitys viittaa palohälyttimien tapaukseen, jossa hälyttimet on yhdistetty ilmoitinkeskukseen, joka vastaa valvottua laitetta. Simulaattorin tulee toimia sekä ohjattavana että itseohjaavana laitteena. Lisäksi Simulaattori voidaan asettaa simuloimaan laitetta, jolla kaikki on kunnossa, tai laitetta, jolla satunnaisesti ilmenee ongelmia. Simulaattori on testijärjestelmässä kiinnitetty puhelimeen sekä sarjaportin että releiden kautta. Tähän on useita syitä: Testijärjestelmän tulisi tallentaa tiedot kaikista saapuneista viesteistä, jotta niitä voidaan verrata Valppaan lähettämiin viesteihin ja näiden avulla arvioida TETRA-verkon luotettavuutta. Kaikki viestit eivät vaihda releiden asentoa, esimerkiksi linjan tarkistusviesti ei 4

vaikuta releisiin. Testijärjestelmässä ei voida olettaa kaikkien saatavien puhelimien olevan autopuhelinversioita ja käsipuhelinversiossa ei ole mahdollisuutta releiden kytkentään. Toisaalta tulevaisuudessa laitteet eivät ole puhelimeen yhteydessä sarjaportin kautta, koska laitteissa ei välttämättä ole riittävää logiikkaa käyttämään puhelimen AT-rajapintaa, jolla kommunikointi sarjaportin kautta tapahtuu. Releiden ohjaamiseen tarvitaan erillinen laite tietokoneeseen liitettäväksi. Indagon Oy:n kanssa on sovittu, että releiden kytkijä/raportoija liitetään tietokoneeseen verkkoportin kautta. Analysaattori Analysaattori on oleellinen osa testijärjestelmää. Analysaattorin tehtävänä on analysoida Valppaan lähettämiä ja saamia viestejä Ilmo-simulaattoreiden lähettämiin ja vastaanottamiin viesteihin. Analysaattorin tehtävä on verrata tallennettuja tietoja, joista etsitään poikkeamia ja vääristymiä Valppaan ja Ilmo-simulaattoreiden tiedoissa. Näin pystytään keräämään tietoa TETRA-verkon luotettavuudesta ja virheiden pysyvyydestä. Analysaattorin tulee esittää löydetyt poikkeamat aikajanalla virheiden suhteena kaikkiin viesteihin. 4.1. Projektiin liittyvät tietoliikenneyhteydet Projektissa joudumme miettimään monia erilaisia tietoliikenneyhteyksiä ja niiden toimivuutta. Kuva 3 esittelee tulevasta tuotteesta löytyvät tietoliikenneyhteydet. Nämä joudutaan myös projektissa ottamaan tavalla tai toisella huomioon. Tarkempi selitys erilaisista tietoliikenneyhteyksistä löytyy alkaa seuraavalta sivulta. Kuva 3: Projektiin vaikuttavat tietoliikenneyhteydet 5

Yhteys 1 EPA:n ja Valppaan välinen yhteys toimii TCP/IP:n yli. Valpas huomaa ongelmat tällä linjalla esimerkiksi siitä, etteivät viestit mene perille. Yhteys 2 Valppaan ja ylläpitäjän tai asiakkaan välillä on myös yhteys Internetin välityksellä. Yhteys perustuu http-protokollaan, jolloin Valpas havaitsee erilaiset http-kyselyt, joista yhteyden voidaan päätellä olevan kunnossa. Yhteys 3 Valppaan ja huoltoyhtiöiden välillä voi olla monenlaisia yhteyksiä. Yhteys voi olla esimerkiksi sähköpostin tai SMS-viestien varassa. Valppaan tehtävä on valvoa tätä yhteyttä kuittausviestien avulla. Yhteys 4 EPAn ja TETRA-verkon yhteys on EPA:n valvoma. EPA huolehtii TCS-aseman vaihdosta, mikäli yhteys ei toimi. Lisäksi Valpas voi viestejä hakiessaan pyytää EPAlta tietoa myös sen käyttämän TCS-aseman tilasta, mikä kertoo EPA:n yhteydestä TETRA-verkkoon. Yhteys 5 Yhteys TETRA-puhelimen ja -verkon välillä on radioyhteys. Tämän yhteyden ja yhteyden numero 4 toimivuutta Valppas valvoo pääasiallisena tehtävänään. Linjavika on tilanne, jossa viesti ei kulje näiden kahden välillä. Yhteys 6 Ilmoitinkeskus on yhteydessä TETRA-puhelimeen puhelimen relekytkennän kautta. Kun Valpas pyytää laitetta testaamaan itsensä, eikä laitteelta tule minkäänlaista vastausviestiä, on mahdollista, että tämä linja ei toimi (toinen vaihtoehto on, että ilmoitinkeskus on rikki eikä toimi oikein käskyn saatuaan). Yhteys 7 Ilmoitinkeskuksen ja antureiden välinen yhteys on ilmoitinkeskuksen aika-ajoin testaama. Valpas voi havaita ongelmat tässä yhteydessä laitteen itsensä lähettämän huoltoviestin avulla tai jos laite anturitestauspyynnön jälkeen ei lähetä vastausta Valppaalle. 5. Käyttäjäryhmät Projektin tuotoksen käyttäjinä toimii lähinnä vain verkon toimivuuden testaamisesta kiinnostuneet henkilöt. Tämä on hyvin rajallinen määrä ihmisiä. Lopputuotteessa olevia käyttäjäryhmiä onkin sitten huomattavasti enemmän. Molemmista tilanteista 6

koottu käyttäjien ryhmittely on esitetty taulukossa 3. Taulukko 4: Käyttäjäryhmät Käyttäjäryhmä Kuvaus Käyttäjien määrä Testaaja TETRA-verkon soveltuvuuden testausta suorittavat henkilöt n. 5 Ylläpitäjä Eri hätäkeskuksissa toimivat järjestelmän ylläpitäjät ja heidän n. 30 varahenkilönsä, sekä operaattorin asettamat ylläpitäjät Asiakkaat Erilaiset isojen ja julkisten talojen omistajat tai hallinnoijat, joiden vastuulla satoja talojen paloilmoittimet ovat Huoltoyhtiön Saavat tietoa vikatilanteista, jotka heidän pitäisi korjata satoja työntekijät Hätäkeskuksen Ottavat vastaan hätäilmoituksia ja tietoja siitä, ettei laite-/linjavikoja ole n. 800 työntekijät Operaattorin työntekijät 6. Vaatimukset korjattu (kuitattu huoltoviestiä saaduksi) Nämä saavat tiedon linjavioista ja heidän tehtäviinsä kuuluu korjata verkossa olevat toimintavirheet Tässä dokumentissa käytetyt prioriteetit on selvitetty seuraavassa taulukossa tärkeysjärjestyksessään. Taulukko 5: Projektissa käytetyt prioriteetit ja niiden selitykset Kuvaus Pakollinen Järjestelmän käyttö ilman tällä prioriteetilla varustetun vaatimuksen täyttämistä ei ole mahdollista tarkoitukseen, johon järjestelmä on tilattu. Tarpeellinen Järjestelmän käytön kannalta ei ole aivan välttämätöntä, että tällä prioriteetilla varustettu vaatimus on toteutettu, mutta se lisää huomattavasti järjestelmän käytön mielekkyyttä. Hyödyllinen Nämä ovat hyviä ominaisuuksia, joista on apua tai hyötyä, mutta eivät ole millään tavalla tärkeitä järjestelmän käyttämisen tai käyttötarkoituksen kannalta. ten yhteydessä olevat statukset on selvitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 6: Projektissa käytetyt statukset ja niiden selitykset Kuvaus Ehdotettu tällä statuksella on vain kirjattu ylös. Hyväksytty Tällä statuksella olevat vaatimukset on hyväksytty toteutettavaksi kuluvassa iteraatiossa ja niiden toteuttamiseen on varattu resurssit. Toteutettu Tarkoittaa, että vaatimus on toteutettu, mutta sitä ei ole vielä testattu, jolloin sitä ei vielä voida mainostaa olevaksi. Varmistettu Tällä statuksella olevat vaatimus on läpäissyt testin hyväksytysti ja sen toimivuuteen voidaan siten luottaa. Hylätty on jostain syystä havaittu tarpeettomaksi, jolloin sitä ei aiota missään vaiheessa toteuttaa. Itse vaatimukset on esitetty liitetiedostoissa: Liite 1: Toiminnalliset vaatimukset ja Liite 2: Eitoiminnalliset vaatimukset n. 15 7

7. Käyttötapaukset Taulukko 7: Käyttötapaukset kuvaa projektiin liittyvät käyttötapaukset. Käyttötapaukset on selitetty käyttötapauskuvauksina seuraavalta sivulta alkaen. Taulukko 7: Käyttötapaukset Nimi K01 Valvotun liittymän lisäys järjestelmään K02 Järjestelmässä olevan valvotun liittymän tietojen muokkaaminen K03 Valvotun liittymän poistaminen järjestelmästä K04 Ilmo-simulaattori simuloi ohjattavaa laitetta K05 Ilmo-simulaattori simuloi itseohjaavaa laitetta K06 Vertaillaan Ilmo-simulaattorien ja Valppaan tallentamia tietoja K07 Valpas huolehtii hälytysviestistä K08 Valpas huolehtii huoltoviestistä K09 Valpas tarkastelee linjan toimivuutta K10 Järjestelmään lisätään asiakas K11 Järjestelmään tallennetun asiakkaan tietoja muokataan K12 Asiakas poistetaan järjestelmästä K13 Asiakas tarkastelee laitteidensa toimintatilannetta K14 Valpas tarkistaa laitteen toimintakunnon K15 Valpas ilmoittaa linjaviasta K16 Valpas ilmoittaa linjavian korjautuneen 7.1. Käyttötapauskuvaukset Tässä kappaleessa kuvataan tarkemmin eri käyttötapaukset. Valvotun liittymän lisäys järjestelmään K01 Asiakas, ylläpitäjä Ehdotettu T01, T02, T03, T04, T11, T12, T13, T14, T22, T24, T25, T26, T27, T31, T35, E06, E11, E12, E13, R01, R02 Versio 0.5 8

Järjestelmässä olevan valvotun liittymän tietojen muokkaaminen K02 Asiakas, ylläpitäjä Ehdotettu T01, T02, T03, T04, T11, T12, T13, T14, T22, T24, T25, T26, T27, T31, T35, E06, E11, E12, E13, R01, R02 Versio 0.5 Valvotun liittymän poistaminen järjestelmästä K03 Asiakas, ylläpitäjä Ehdotettu T24, T25, E06, E11, E12, E13, R01, R02 Versio 0.5 9

Ilmo-simulaattori simuloi ohjattavaa laitetta Versio 1 K04 Ilmo-simulaattori Ilmo-simulaattori on käynnistetty passiiviseen tilaan, puhelimen releet ovat normaali asennossa. 1. Simulaattori saa viestin puhelimen avulla. 2. Simulaattori tallentaa saapuneet viestit. 2a. Simulaattori huomaa puhelimen releiden kytkeytymisen, joka tulkitaan käskyksi toteuttaa hallittu hälytys. 1. Simulaattori valitsee totteleeko käskyä 1b. Jos ei, palaa normaaliin toimintaan. 2. Simulaattori kytkee releet asentoon, jonka vastaa yleishälytystä. 3. Simulaattori odottaa satunnaisen ajan ja kytkee hälytyksen pois. 4. Simulaattori palaa normaaliin toimintaan. 2b. Simulaattori huomaa puhelimen releiden kytkeytyneen tilaan, joka tulkitaan käskyksi suorittaa anturien testaus. 1. Simulaattori valitsee totteleeko käskyä 1a. Jos ei, palaa normaaliin toimintaan. 2. Simulaattori kytkee releet asentoon, joka vastaa anturihälytystä. 3. Simulaattori odottaa satunnaisen ajan ja kytkee hälytyksen pois. 4. Simulaattori palaa normaaliin toimintaan. 2c. Simulaattori huomaa puhelimen releiden kytkeytyneen asentoon, joka kehottaa tekemään hyvinvointitestin. 1. Simulaattori valitsee totteleeko käskyä 1a. Jos ei, palaa normaaliin toimintaan. 2. Simulaattori kytkee releet asentoon, joka vastaa viestiä "kaikki kunnossa". 2a. Satunnaisesti simulaattori kytkee "kaikki kunnossa" -viestin sijasta releet asentoon, joka tulkitaan huoltokutsuksi. 2b. Satunnaisesti simulaattori kytkee "kaikki kunnossa" -viestin sijasta releet asentoon, tarkoittaa, ettei vika ole toleranssissa. 3. Simulaattori odottaa satunnaisen ajan ja kytkee hälytyksen pois. 4. Simulaattori palaa normaaliin toimintaan. * Simulaattori päättää satunnaisesti simuloida hälyttimien laukeamista. 1. Simulaattori kytkee releet asentoon, joka vastaa hälytystä. 2. Simulaattori odottaa satunnaisen ajan ja lopettaa hälytyksen vaihtamalla releiden asentoa. 3. Simulaattori palaa normaaliin toimintaan. * Simulaattori päättää satunnaisesti simuloida havaittua huollon tarvetta. 1. Simulaattori kytkee releet asentoon, joka vastaa huoltoviestiä 2. Simulaattori odottaa satunnaisen ajan ja palauttaa releet normaalitilaan. 3. Simulaattori palaa normaaliin toimintaan. Ilmo-simulaattori voidaan sammuttaa hallitusti. Pakollinen Varmistettu (ilman releitä, joita ei saatu iteraation loppuun mennessä) T05, T06, T07, E01, E 14, R03, R05 10

Ilmo-simulaattori simuloi itseohjaavaa laitetta K05 Ilmo-simulaattori Ilmo-simulaattori on käynnistetty aktiiviseen tilaan. 1. Simulaattori lähettää LIP-protokollan mukaisen viestin puhelimen avustuksella Valppaan osoitteeseen. 2. Simulaattori lähettää puhelimen avulla Valppaalle viestin, jonka sisältö on "kaikki kunnossa". 3. Simulaattori odottaa määritellyn ajan ja jatkaa taas kohdasta 1. 1a. Satunnaisesti simulaattori valitsee, ettei lähetä viestiä, vaan siirtyy suoraan kohtaan 3. 2a. Satunnaisesti simulaattori kytkee releet "kaikki kunnossa" -viestin sijaan "huollon tarpeessa" -asentoon. 2b. Satunnaisesti simulaattori kytkee releet asennon "kaikki kunnossa" sijasta asentoon, jonka sisältö on "vika ei toleranssissa". 2c. Satunnaisesti simulaattori päättää jättää viestin lähettämisen ja siirtyy suoraan kohtaan 3. Versio 1 Ilmo-simulaattori voidaan sammuttaa hallitusti. Pakollinen Varmistettu T05, T06, T07, E01, E09, E 14, R03, R05 Vertaillaan Ilmo-simulaattorien ja Valppaan tallentamia tietoja K06 Analysoija Valpasta ja Ilmo-simulaattoreita on käytetty yhdessä jonkin aikaa ja niiden tallentamat tiedot ovat saatavilla. 1. Käyttäjä syöttää Valppaan ja Ilmo-simulaattoreiden tallentamat tiedot Analysoijalle. 2. Analysoija vertaa Valppaan ja Ilmo-simulaattoreiden tallentamia tietoja saaduista ja lähetetyistä viesteistä. 3. Analysoija tallettaa kaikista viesteistä tiedon siitä, että vastaavatko EPA:lta saadut tiedot simulaattorilla olevia tietoja. 4. Analysoija esittää tiedot käyttäjälle aikajanalla muodossa epäonnistuneiden viestien määrä / kaikki viestit. 5. Analysoija raportoi löytämänsä poikkeavuudet käyttäjälle. - Pakollinen Toteutettu T05, T06, T07, T08, R03 Versio 1 11

Valpas huolehtii hälytysviestistä Versio 1 Valpas huolehtii huoltoviestistä Versio 1 K07 Valpas Valpas on hakenut viestejä EPA:lta (K09 kohta 1.) ja havainnut viestin olevan hälytysviesti 1. Valpas tallentaa tiedon hätätilanteesta. 2. Valpas hakee tallennetuista tiedoistaan hätäviestien vastaanottajat laitteelle, jolta viesti on peräisin. 3. Valpas lähettää tiedon hälytyksestä hakemilleen vastaanottajille. Pakollinen Ehdotettu T09, T11, T21, T22, T23, R03 K08 Valpas Valpas on hakenut viestejä EPA:lta (K09 kohta 1.) ja havainnut viestin olevan huoltoviesti tai havainnut ettei laite ole toiminut toimintokuntotestissä (K14). 1. Valpas hakee tallennetuista tiedoistaan laitteen asiakkaan. 2. Valpas lähettää tiedotteen huoltotarpeesta asiakkaalle. 3. Valpas hakee tallennetuista tiedoistaan vastaanottajan laitteelle, joka lähetti huoltoviestin. (Valitsee aina ensimmäisen, jota ei ole vielä valittu kyseessä olevan viestin kohdalla) 4. Valpas lähettää tiedon huollon tarpeessa olevasta laitteesta valitulle vastaanottajalle. 5. Valpas jää odottamaan huoltoviestin kuittausta. 6. Vastaanottaja kuittaa huoltoviestin saaduksi. 2a. Mikäli asiakas on sama kuin huoltoviestin (huoltoyhtiö) vastaanottaja, tätä viestiä ei lähetetä lainkaan. 5a. Ennalta määritelty odotusaika kuluu umpeen ennen kuin vastaanottaja kuittaa viestiä. 1. Palataan takaisin normaalin toiminnan kohtaan 3, mutta valitaan uusi vastaanottaja. 1a. Uusia vastaanottajia ei ole enää. 1. Valpas lähettää tilanteesta tiedonanto operaattorille, jonka tiedot on tallennettu järjestelmään. Ehdotettu T09, T12, T13, T14, T15, T16, T21, T22, T23, T29, T30, R03 12

Valpas tarkastelee linjan toimivuutta Versio 1 Järjestelmään lisätään asiakas K09 Valpas Valpas on käynnistetty ja Ilmo-simulaattorit on käynnistetty Valppaaseen tallennettujen tietojen mukaisesti. 1. Valpas hakee EPA:lta itselleen tulleet viestit. 2. Valpas tutkii viestin. 3. Valpas etsii tallentamistaan tiedoista laitteet, joiden linjan toimivuuden tutkimisesta on kulunut aika, joka vastaa laitteelle määriteltyä linjantarkistusväliä. 4. Valpas lähettää viestin laitteelle EPA:n välityksellä. 5. Valpas hakee EPA:lle saapuneet kuittaukset viestien perillemenosta. 6. Valpas tallentaa tiedon "linja kunnossa" ja havainnon ajan jokaiselle laitteelle. 1a. Valpas ei saa yhteyttä EPA:an 1. Valpas tallentaa tiedon EPA:n toimimattomuudesta. 2a. Valpas huomaa viestin olevan hälytysviesti, siirry käyttötapaukseen K07. 2b. Valpas huomaa viestin olevan huoltoviesti, siirry käyttötapaukseen K08. 2c. Valpas havaitsee viestin olevan LIP-protokollan mukainen paikkatietoviesti. 1. Valpas tallentaa "linja kunnossa" -tiedon lähettäneelle itseohjautuvalle laitteelle. 1a. Jos aikaisempi tieto oli linjavika, suorita käyttötapaus K16. 3a. Valpas huomaa, että laiteen kohdalla linjan toimivuutta tarkastellaan laitteelta päin tulevien viestien avulla, eikä viestiä lähettämällä. 1. Valpas tutkii, onko laitteen "linja kunnossa" -tieto tullut linjantarkistusvälin aikana. 1a. Jos on, Valpas siirtyy seuraavaan laitteeseen. 1b. Jos ei, suorita käyttötapaus K15 4a. Valpas ei saa yhteyttä EPA:n 1. Valpas tallentaa tiedon EPA:n toimimattomuudesta ja siirtyy kohtaan 1. 4b. Valpas havaitsee, ettei laitteeseen ole oltu yhteydessä aiemmin. 1. Valpas pyytää myös laitteen sijaintitiedot itselleen. 6a. Mikäli aikaisempi tieto oli linjavika, suorita käyttötapaus K16. 6b. Valpas huomaa, että perillemenotiedot olivat negatiiviset, suorita käyttötapaus K15. Valpas ja Ilmo-simulaattorit voidaan sammuttaa hallitusti. Pakollinen Toteutettu, osittain varmistettu T01, T02, T04, T05, T06, T07, T09, T10, T32, T33, T34, E03, E04, E05, E08, E10, R03 K10 Ylläpitäjä Ehdotettu T22, T23, T24, T25, T27, E06, E11, E12, E13, R01, R02 Versio 0.5 13

Järjestelmään tallennetun asiakkaan tietoja muokataan K11 Ylläpitäjä Ehdotettu T22, T23, T24, T25, T27, E06, E11, E12, E13, R01, R02 Versio 0.5 Asiakas poistetaan järjestelmästä K12 Ylläpitäjä Ehdotettu T24, T25, E06, E11, E12, E13, R01, R02 Versio 0.5 Asiakas tarkastelee laitteidensa toimintatilannetta K13 Asiakas Ehdotettu T22, T23, T24, T25, T26, T28, E06, E07, R02 Versio 0.5 14

Valpas tarkistaa laitteen toimintakunnon K14 Valpas Valpas on saanut käyttäjältä pyynnön testata laitteen toimintakuntoa tai havainnut, että laitetta testataan automaattisesti määräajoin, joka on umpeutunut. Testauksen laatu on määritelty käyttäjän viestissä tai automatisoidun testauksen tiedoissa. 1. Valpas lähettää laitteelle viestin, jolla pyytää tätä tekemään määritellyn testin. 2. Valpas saa EPA:lta kuittauksen viestin perille menosta. 3. Valpas odottaa määritellyn ajan hälytys- tai kuittausviestiä. 4. Valpas saa laitteelta hälytys- tai kuittausviestin. 2a. Kuittaus kertookin, ettei viesti ole mennyt perille, suorita käyttötapaus K15. 3a. Määritelty odotusaika kuluu umpeen ennen kuin Valpas saa hälytys- tai kuittausviestiä, suorita käyttötapaus K08. Versio 0.5 Valpas ilmoittaa linjaviasta Toteutettu (ilman käyttäjän kommunikointi mahdollisuutta) T03, T05, T06, T07, T09, T31, T34, T35, E03, E05, E08, R03 K15 Valpas Ehdotettu T17, T18, T19, T20, T22, T23, R03 Versio 0.5 Valpas ilmoittaa linjavian korjautuneen K16 Valpas Ehdotettu T20, R03 Versio 0.5 15

8. Rajoitukset Liite 3: Rajoitukset kuvaa asiakkaan esittämät rajoituksen projektissa toteutettavalle järjestelmälle. 9. Ratkaisuehdotukset Alla on kuvattu vaatimusmäärittelyä tehdessä syntyneitä ideoita erilaisiin ongelmakohtiin. Taulukko 8: Tähän mennessä kertyneet ratkaisuehdotukset Versio Ehdotus Lähde Perustelu Käyttötapaus I01 1 Laitetaan tiedot lähetetyistä ja vastaanotetuista viesteistä debugmoodissa Log4J:n logiin talteen Kirsi Rönkkö Tällöin toiminnallisuutta ei tarvitse varsinaisessa versiossa poistaa ja se voidaan tarvittaessa saada uudestaan käyttöön. Tarpeellinen Hyväksytty K04, K05, K06, K07, K08, K09, K14 10. ten muutosprosessi Koska tässä dokumentissa esiintyviin vaatimuksiin voi ilmaantua muutoksia, uusia vaatimuksia voi ilmestyä tai voidaan huomata, että jokin vaatimus on tarpeeton, tarvitaan säännöt, joilla muutoksia vaatimuksiin hallitaan. Tässä kappaleessa on kuvattu tavat, joilla muutoksia tehdään. Mikäli joku haluaa ehdottaa muutosta vaatimuksiin (niiden sisältöön), tulee hänen lähestyä aiheesta Kirsi Rönkköä. Kirsin tehtävä on hankkia kaikki tarpeellinen tieto muutokseen liittyen. Tämän jälkeen projektin johtoryhmän seuraavassa kokouksessa käsitellään aihe ja päätetään muutoksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä asiakkaan edustajaan ja tiedustellaan hänen mielipidettään. Mikäli muutos koskee vaatimuksen statusta, tullaan neuvottelemaan aina myös asiakkaan kanssa. Asiakkaan kanssa yhteistyötä tehden päätetään jo toteutettavaksi suunniteltujen vaatimusten hyllyttämisestä ja uusien muutosten asettamisesta toteutettaviksi. Päätöksen teon jälkeen saman päivän aikana korjataan myös muutokset tähän dokumenttiin. 11. Termit ja lyhenteet Taulukko 9: Lista tärkeistä termeistä ja lyhenteistä. Termi/Lyhenne Selitys EPA Edusta palvelin, TETRA-verkon reunalla oleva palvelin, joka tarjoaa TETRA-verkon palveluita helpommin käytettävällä tavalla sovelluksille. Downlink Se kanava, jota pitkin viesti kulkee Valppaalta puhelimelle. Ilmoitinkeskus Rakennuksessa oleva keskus, johon kaikki rakennuksessa olevat hälytinanturit/sensorit on kytketty. Itseohjaava laite Laite, joka omalla toiminnallaan testaa linjan toimivuutta (laite itse on aktiivinen linjavian suhteen). Laitetyyppi Joukko samaan tarkoitukseen tehtyjä laitteita. Esimerkiksi palohälytin ja poiju ovat laitetyyppejä. Laitemalli Joukko samaan tarkoitukseen tehtyjä laitteita, jotka toimivat samalla tavalla ja ovat saman valmistajan tekemiä. Linjavika Vika yhteydessä Valppaan ja puhelimen välillä. 16

MTT Ohjattava laite Ryhmäosoite SDS TETRA TMR880 Uplink Valpas Valvottava objekti Virve Yksilöosoite (K)loc SEPA Mobile Telematics Terminal. Indagon Oy:n kehittämä laite, joka osaa kertoa koordinaatit paikasta, jossa laite sijaitsee. Laite, jonka kohdalla linjavikaa testataan lähettämällä laitteelle viesti (laite itse on passiivinen linjavian suhteen). TETRA-verkon "puhelinnumero", jonka vastaanottajana on useampia tahoja samaan aikaan. TETRA-verkon vastine SMS-viestille. SDS-viestejä on useampia tyyppejä, joista kolmella on kiinteä pituus ja neljäs on vaihtelevan pituinen. Terrestial Trunked Radio. Omanlaisensa radiopuhelinverkko, jota useimmiten käytetään viranomaistarkoituksiin. Nokian puhelinmalli TETRA-verkkoon. Se kanava, jota pitkin viesti kulkee puhelimelta Valppaalle. Toteutettava järjestelmä (ValvontaPalvelinSysteemi). Yksittäinen laite, jota Valpas valvoo. Suomen viranomaisverkko. Toimii TETRA-järjestelmällä. Vastaa TETRA-verkossa tavallista puhelinnumeroa. (Kilo) Lines Of Code, koodirivien määrä (tuhansissa). (Software Engineering Practice), kurssin vaatima selvitys käytettävästä menetelmästä. 12. Referenssit Alla olevassa taulukossa on lueteltu ne artikkelit ja raportit, joista on kerätty materiaalia tätä dokumenttia varten. Taulukko 10: Lista käytetyistä lähdemateriaaleista. Dokumentin nimi Indagon Valvottuliittymä tutkimussuunnitelma Indagon Oy:n TEKES-hakemus toiselle TETRA-verkossa olevalle sovellukselle Tiehallinnon Liikenteen automaattisten mittapisteiden (LAM) tiedon siirtäminen TETRA-teknologian avulla EPA WSDL-rajapintakuvaus Kuvaus Kuvaus tutkimuskohteen tavoitteista ja toteutuksesta. Kuvaa yritystä ja toimintamallia TETRA-verkossa. Kuvaa toisen mahdollisen TETRA-verkkoon liitettävän sovelluksen järkevyyttä, kustannuksia ja toiminta varmuutta. Kertoo kuinka EPA:n tarjoamaa palvelua voidaan käyttää ja mitä kaikkea sen avulla voidaan saavuttaa. 17

Liite 1: Toiminnalliset vaatimukset 13. Liitteet Liite 1: Toiminnalliset vaatimukset Ver Ominaisuus Lähde Perustelu Käyttötapauskuvaus T01 1 Liittymän Jokaiselle laitteelle tulee voida Pete Lyly Poijuissa ei ole varaa Pakollinen Toteutettu K01, K02, K09 valvonta määritellä aikaväli 10 sekunnin ja vuoden väliltä, kuinka usein linjan toiminta Valppaan ja laitteen välillä tarkistetaan. pitää akkuja koko ajan päällä, jolloin ei voida tietää koska ne ovat päällä. Tällöin laite itse huolehtii viestien lähettämisestä T02 1 Liittymän valvonta Eri laitetyypeille voidaan valita linjan toiminnan testaustapa. Yleisimmässä tapauksessa Valpas pollaa linjaa. Toisessa tapauksessa laite lähettää Markus Maanoja Pakollinen Varmistettu K01, K02, K09 T31 T03 T35 T04 A 1 Laitteen toiminnan testaaminen 2 Laitteen toiminnan testaaminen 1 Laitteen toiminnan testaaminen 2 Linjatoiminnan testaaminen säännöllisesti viestin Valppaalle. Jokaisen laitteen kohdalla voidaan määritellä testataanko laitteen toimintakuntoa automaattisesti vai manuaalisesti. Manuaalinen testaus on oletusarvo. Jos laiteen toimintatila tarkistetaan automaattisesti, tulee laitteelle voida määritellä kuinka usein linjan testauksen yhteydessä laitteelle lähetetään pyyntö suorittaa anturi-, huolto- tai hyvinvointitesti. Arvot voivat vaihdella joka kerran ja joka kymmenennen kerran välillä. Jokaiselle laitteelle voidaan määrittää aika, jonka sisällä laitteen tulee vastata sille lähetettyihin testausviesteihin. Oletuksena tämä arvo on 10 minuuttia. Jokaisen laitteen kohdalla tulee voida määritellä tarkastetaanko linjan toimivuus EPA:n statusviestien pohjalta vai siten, että laite lähettää määräajoin viestin Valppaalle. Pete Lyly Pakollinen Toteutettu K01, K02, K14 Mikko Weckström Pakollinen Toteutettu ilman rajoituksia kerroille Pete Lyly Pakollinen Toteutettu ilman oletusarvoa K01, K02, K14 K01, K02, K14 Pete Lyly Tarpeellinen Toteutettu K01, K02, K09

Liite 1: Toiminnalliset vaatimukset Ver Ominaisuus Lähde Perustelu Käyttötapauskuvaus T32 1 Linjatoiminnan Ensimmäisen linjan testausviestin Pete Lyly Hyödyllinen Hyväksytty K09 testaaminen jälkeen Valpas tarkistaa, minkä T33 1 Linjatoiminnan testaaminen tukiaseman alueella laite sijaitsee. Saman tukiaseman alueella sijaitsevien laitteiden linjojen testausviestit hajautetaan eri sekunneille. T05 1 Verkon testaus Ilmo-simulaattorin ja Valppaan tallentamista tiedoista pitää selvittää TETRA-verkon ja/tai EPA:n aiheuttamien virheiden määrä. T06 1 Verkon testaus Valppaan ja Ilmo-simulaattorin tulee kummankin tallentaa tiedot lähetetyistä ja vastaanotetuista viesteistä/tiedoista. T07 1 Verkon testaus Kaikki viestit tulee varustaa aikaleimoin. T08 1 Verkon testaus Ilmo-simulaattorin tulee tallentaa tieto omasta paikastaan vähintään 10 sekunnin välein. T09 T10 T11 T12 1 Vikatilanteen tunnistus 1 Vikatilanteen tunnistus 1 Viestien edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys Valppaan tulee tunnistaa huolto- ja hätäviestit. Valppaan tulee tunnistaa linjavikatilanne. Hätäviesteille tulee voida määritellä maksimissaan 5 eri vastaanottajaa. Huoltoviesteille tulee voida määritellä maksimissaan 5 eri vastaanottajaa, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä hätäviestien vastaanottajien kanssa. Pete Lyly Hyödyllinen Hyväksytty K09 Pete Lyly Markus Maanoja Indagon Valvottuliittymä tutkimussuunnitelma Markus Maanoja Pete Lyly Pete Lyly Järjestelmän tarkoitus on myös testata olemassa olevan verkon luotettavuutta Tällöin voidaan verrata viestien perillemenoa Voidaan tutkia viestien välitysaikoja ja virheiden tapahtuma-aikoja Tällöin voidaan havaita miltä alueita viestit eivät kulje Tulevassa järjestelmässä nämä tiedot käsitellään eri tavalla (ne mm. lähetetään eri paikkoihin) Tämä on järjestelmän pääkäyttökohde. Lisäksi tämä tapaus käsitellään eri tavalla kuin huolto- ja hätäviestit, jotka tulevat valvotulta liittymältä Pakollinen Hyväksytty K04, K05, K06, K09, K14 Pakollinen Varmistettu K04, K05, K06, K09, K14 Pakollinen Varmistettu K04, K05, K06, K09, K14 Hyödyllinen Hylätty K06 Pakollinen Toteutettu K07, K08, K09, K14 Pakollinen Toteutettu K09 Pete Lyly Tarpeellinen Ehdotettu K01, K02, K07 Pete Lyly Tarpeellinen Ehdotettu K01, K02, K08 B

Liite 1: Toiminnalliset vaatimukset Ver Ominaisuus Lähde Perustelu Käyttötapauskuvaus T13 1 Viestien Huoltoviesteille määritellyille Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K08 edelleenvälitys vastaanottajille tulee voida määrittää järjestys, jossa heitä halutaan lähestyä. T14 1 Viestien Huoltoviesteille tulee voida määritellä Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K08 edelleenvälitys kuittausaika. T29 1 Viestien Huoltoviesti tulee lähettää heti laitteelle Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K08 T30 T15 T16 T17 T18 T19 T20 edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys 1 Viestien edelleenvälitys määritellylle asiakkaalle. Mikäli ensimmäinen huoltoviestin saaja ja asiakas ovat samat, tulee huoltotiedote lähettää vain kerran. Huoltoviesti lähetetään ensin järjestyksessä ensimmäiselle vastaanottajalle. Mikäli viestiä ei kuitata saaduksi määriteltynä kuittausaikana, viesti lähetetään seuraavalle vaihtoehdolle ja odotus toistetaan. Jos kukaan laitteen huoltoketjussa ei kuittaa huoltoviestiä annetussa ajassa, tulee tilanteesta lähettää tiedonanto taholle, joka on sama kuin linjavikaviestien vastaanottaja. Linjavioille tulee voida määritellä kuittausaika. Linjavika ilmoitetaan taholle, joka on kaikilla laitteilla sama (operaattori). Kaikista järjestelmässä ilmenevistä linjavioista lähetetään tieto myös samalle taholle, jolle laitteen hätäviestit menevät. Jos linjavikaa ei kuitata määritellyssä ajassa, tulee tilanteesta lähettää tiedonanto taholle, joka on sama kuin laitteen hätäviestin vastaanottaja. Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K08 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K08 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K08 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K15 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K15 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K15 Pete Lyly Tarpeellinen Ehdotettu K15, K16 C

Liite 1: Toiminnalliset vaatimukset Ver Ominaisuus Lähde Perustelu Käyttötapauskuvaus T21 1 Viestien edelleenvälitys Standardien ilmoitusten (hätä/huolto) jälkeen laite voi lähettää laitekohtaista lisäinformaatiota, joka Valppaan tulee välittää edelleen samalle taholle kuin Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K07, K08 T22 T23 T24 T25 T26 T27 T28 T34 1 Viestien edelleenlähetys 1 Viestien edelleenlähetys standardiviestikin. Järjestelmään tulee voida liittää erilaisia tapoja viestien edelleenlähetys- ja kuittaustavoiksi (Esimerkiksi sähköposti ja SMS-viestit). Jokaiselle vastaanottajalle tulee voida määrittää tapa, jolla hän haluaa ottaa viestit vastaan Valppaalta (katso myös vaatimus 21). 1 Turvallisuus WWW-pohjaiseen käyttöliittymään pääsee käsiksi vain oikealla käyttäjätunnus/salasanaparilla. 1 Järjestelmään kirjautuminen 1 Asetusten muokkaus 1 Asetusten muokkaus 1 Laitteen toiminnan tarkastelu 1 Järjestelmän asetukset WWW-käyttöliittymään tulee voida kirjautua sekä admin- että asiakasoikeuksilla. Jokaisen laitteen tietoihin voidaan kirjata laitteeseen liittyvä asiakas. Jokaiselle järjestelmään kirjatulle asiakkaalle voidaan määritellä oletusarvot laitteiden hätäviestien vastaanottajaksi ja huoltoviestien vastaanottoketjuksi. Järjestelmän tulee tarjota ulkoinen rajapinta, johon liittymällä asiakas pystyy seuraamaan laitteidensa tilaa. EPA:lle yhdellä kerralla välitettäväksi annettavien viestien yläraja tulee olla määriteltävissä. Markus Maanoja Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K07, K08, K10, K11, K13, K15 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K07, K08, K10, K11, K13, K15 Pete Lyly Viranomaisverkossa tietoturvaan pitää kiinnittää erityistä huomiota Tarpeellinen Ehdotettu K01, K02, K03, K10, K11, K12, K13 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K03, K10, K11, K12, K13 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K13 Pete Lyly Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K10, K11 Mikko Weckström Järjestelmän halutaan tulevaisuudessa toimivan yhteen esimerkiksi Leaderin kanssa Tarpeellinen Ehdotettu K13 Pete Lyly Pakollinen Hyväksytty K09, K14 D

Liite 2: Ei-toiminnalliset vaatimukset Liite 2: Ei-toiminnalliset vaatimukset Ver Lähde Perustelu Käyttötapauskuvaus E01 1 Järjestelmän tulee toimia yhteen ainakin Markus Maanoja Tämä on yleisin tällä hetkellä Pakollinen Hyväksytty K04, K05 TMR880-puhelimen kanssa. käytössä oleva TETRA-puhelin E02 1 Testijärjestelmän arkkitehtuurissa tulee Markus Mikkolainen Voi olla jo tämän projektin tehtävä Tarpeellinen Ehdotettu mahdollisimman pitkälle huomioida tulevan tuotteen asettamat vaatimukset. kehittää testiversiosta toimivaa järjestelmää E03 1 Lopullisen järjestelmän tulee pahimmassa Markus Maanoja Tarpeellinen Hyväksytty K09, K14 tapauksessa pystyä valvomaan 10000 laitetta 100 sekunnin välein. E04 1 Valpas kuuntelee viestejä myös Pete Lyly Tällöin tieto menee myös muille Tarpeellinen Hyväksytty K09 ryhmäosoitteisiin. tahoille, jolloin Valpas ei ole ainoa joka saa tiedon, jos asiat eivät toimi E05 1 Valpas lähettää viestejä yksilöosoitteisiin. Pete Lyly Jos viesti lähetetään ryhmäosoitteeseen, ei saada tietää, minne kaikkialle viesti meni perille ja minne ei Tarpeellinen Toteutettu K09, K14 E06 1 WWW-tietoliikenne tulee suojata ainakin SSL-tason salauksella. E07 1 Ulkoinen rajapinta erilaisille sovelluksille on toteutettu XML-muodossa. E08 1 Kaikki pollaustapahtumat tallennetaan tietokantaan. E09 1 Laitteen paikkatiedon laskemiseen käytetään MTT100AS-laitetta. E14 1 Simulaattorin käynnistyksen yhteydessä voidaan määritellä, kommunikoiko simulaattori puhelimen kanssa vain ATrajapinnan komentojen avulla vai myös releiden avulla. E10 1 Simulaatiossa Valppaan tulee varmistaa viestien perillemeno vain ja ainoastaan EPA:n tarjoaman viestistatuksen mukaan. Pete Lyly Indagon Valvottuliittymä tutkimussuunnitelma Indagon Valvottuliittymä tutkimussuunnitelma Indagon Valvottuliittymä tutkimussuunnitelma Pete Lyly TETRA-verkossa tietosuoja on tärkeää Tällöin voidaan analysoida liittymän luotettavuutta Kaikissa puhelimissa, jotka saadaan testilaitteistoksi, ei välttämättä ole releiden kytkentämahdollisuutta Tarpeellinen Ehdotettu K01, K02, K03, K10, K11, K12, K13 Tarpeellinen Ehdotettu K13 Tarpeellinen Hyödyllinen Pakollinen Toteutettu Hylätty Toteutettu Pete Lyly Hyödyllinen Toteutettu K09 K09, K14 K05 K04, K05 E

Liite 2: Ei-toiminnalliset vaatimukset E12 E13 1 Admin-oikeuksilla WWW-käyttöliittymään kirjautuneen henkilön pitää voida nähdä ja saada muokata kaikkia järjestelmässä olevia tietoja. 1 Asiakasoikeuksilla WWW-käyttöliittymään kirjautunut henkilö saa nähdä ja muokata vain niitä tietoja, jotka liittyvät kyseiseen käyttäjään. Ver Lähde Perustelu Käyttötapauskuvaus E11 1 Kaikki säädöt järjestelmän toimintaan pitää pystyä suorittamaan WWWkäyttöliittymän kautta. Markus Mikkolainen Käyttäjällä ei välttämättä ole oikeuksia palvelinkoneeseen ja/tai teknistä ymmärtämystä ini- Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K03, K10, K11, K12 tiedostoihin tms. Kirsi Rönkkö Hyödyllinen Ehdotettu K01, K02, K03, K10, K11, K12 Pete Lyly Tarpeellinen Ehdotettu K01, K02, K03, K10, K11, K12 F

Liite 3: Rajoitukset Liite 3: Rajoitukset Versio Rajoitus Lähde R01 1 Tietokantana käytetään PostgreSQL:ää Markus Mikkolainen R02 1 WWW-palvelimena käytetään Jettyä Markus Mikkolainen R03 1 Ohjelman sisäisen tilan ja siellä tapahtuvien Markus asioiden raportoimisen tulee tapahtua Log4J:llä Mikkolainen R04 1 Järjestelmän tulee toimia ainakin LINUX-koneilla Markus Maanoja R05 2 Ilmo-simulaattorin tulee pyöriä relepalikan Kirsi Rönkkö välityksellä puhelimeen kiinnitetyllä kannettavalla tietokoneella, joka ei välttämättä ole yhteydessä verkkoon Perustelu Käyttötapauskuvaus Tämä on yrityksessä käytössä ja Pakollinen Toteutettu K01, K02, K03, K10, K11, tuttu K12 Tämä on yrityksessä käytössä ja Hyödyllinen Toteutettu K01, K02, K03, K10, K11, tuttu K12, K13 Tämä on yrityksessä käytössä ja Pakollinen Toteutettu K04, K05, K06, K07, K08, tuttu K09, K14, K15, K16 Tarpeellinen Toteutettu Asiakas halusi liikuteltavan järjestelmän, jolla voidaan testata myös verkon katvealueita Tarpeellinen Hyväksytty K04, K05 G