Kiitos Gary Hill, Henn Jõe, Mirje Mändla, Leelo Tungal, Mats Traat, Jaan Kruusvall, Marju Lauristin, Andrus Ansip



Samankaltaiset tiedostot
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

NAAMIOIDEN TAKAA -hanke. Auttaa vahvistamaan nuorten itsetuntoa.

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

Kekkosen puhe

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Hurjat amerikansuomalaiset

Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

MEINANDER & PORKKA PAHA ÄITIPUOLI

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Moona monikultturinen neuvonta

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

VALKEAKOSKEN KAUPUNGINTEATTERI. Toimintakertomus 2017

TUNTEMATON on kirjoituskoneen sävyttämä tarina lapsuusmuistoista ja nuorille osoitetuista paineista

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Viron taideakatemian. emeritusprofessoreiden. tuotantoa. 100 vuotta taideopetusta Tallinnassa

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Mitä on tekijänoikeus?

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

Messuan Historia. on nis tuu.

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

RAMPPI-TEATTERI RY Kangasala. Rampin Pikkuteatterin toimintakertomus Kun minä tuen Sinua ja Sinä tuet minua, onnistumme yhdessä

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Tervetuloa WIŚNIOWSKI -ovimaailmaan

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman?

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Lupa toimia eri tavalla

Onks tääl tämmöstäki ollu?

IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO)

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

PAPERITTOMAT -Passiopolku

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Hankkeessa kehitetään teattereiden luovien ja teknisten työntekijöiden ammattiosaamista ja valmistetaan uusia näytöksiä.

Transkriptio:

NO72

NO72 The Rise and Fall of Estonia Idea, konsepti, ohjaus ja suunnittelu Tiit Ojasoo ja Ene-Liis Semper Musiikillinen suunnittelu Tiit Ojasoo Tekstit Ene-Liis Semper, Eero Epner, näyttelijöiden improvisaatiot Lavalla Rasmus Kaljujärv Eva Klemets Risto Kübar Mirtel Pohla Jaak Prints Gert Raudsep Tambet Tuisk Marika Vaarik Sergo Vares Ääni nauhalta Tõnu Mikiver Esitetään yhtenä näytöksenä Kiitos Gary Hill, Henn Jõe, Mirje Mändla, Leelo Tungal, Mats Traat, Jaan Kruusvall, Marju Lauristin, Andrus Ansip Ensi-ilta 23. maaliskuuta 2011 NO99-teatterissa ja Nokia-konserttitalossa.

Lava Näyttämövastaava Kairi Mändla Tarpeistonhoitajat Ülle Hertmann, Hanna Touart Päänäyttämömestari Reigo Tammjärv Näyttämömestarit Risto Roosaar, Mihkel Tomberg, Ivar Villers Ääni-insinöörit Hendrik Kaljujärv, Martin Hein Valoinsinöörit Ants Kurist, Margus Mänd, Siim Reispass Puvustajat Anu Jääts, Moonika Lausvee Maskeeraajat Gristina Krüger, Kaia Pihlak Ompelijat Maimu Meritee, Sirje Kiil Videolähetys Miksaaja Maarja Pärsim Pääoperaattori Alvar Kõue Operaattorit Sten-Johan Lill, Aivo Rannik, Ott Tiigirand Videoinsinööri Ahto Vaher Äänioperaattorit Jevgeni Berezovski, Antti Mäss, Jaan Andres Tellus Ohjelman valokuvat ja koostaminen Eero Epner Kääntäjä Reetta Sahlman Ohjelman ulkoasu Martin Pedanik Teatterin johtaja ja taiteellinen johtaja Tiit Ojasoo

The Rise and Fall of Estonia Opaskirja esitykseen Teatteri NO99:n esityksen The Rise and Fall of Estonia ensi-ilta oli vuoden 2011 maaliskuussa 1700-paikkaisessa Nokia-konserttitalossa Tallinnassa. Esityksiä oli kymmenen ja saman vuoden syksyllä vielä kolme yli 19 000 katsojalle. Esitys päätti Teatteri NO99:n viidestä esityksestä koostuneen ns. Viro-syklin, johon kuuluvat mm. myös Tampereen Teatterikesässä esitetty GEP (suomeksi Kuumat virolaiset kundit ) ja Kuidas seletada pilte surnud jänesele (suomeksi Kuinka selittää kuvia kuolleelle jänikselle ). Tämä käsikirja selittää muutamia esityksessä olevia viitteitä ja sitaatteja. Pidätys. Virossa pidätykset ovat olleet yksi 1900-luvun suurimpia pelon aiheita. Ihmisiä alettiin pidättää heidän poliittisten näkökantojensa tai epäsopivaan sosiaaliseen luokkaan kuulumisen vuoksi jo vuosisadan alussa, mutta se oli erityisen yleistä 1940-luvulla ja 1950-luvun alkupuolella. Pidätysten syyt eivät usein olleet juridisesti korrekteja, vaan pikemminkin tekaistuja, ja pidätettyjen tulevaisuus jäi salaisuudeksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi sen jälkeen. Tämän vuoksi ovelle koputtaminen oli Virossa vaaran ja pelon merkki. Vielä 1980-luvulla monet vanhemmat ihmiset pitivät kaapin pohjalla pussillisia kuivattuja leivänkannikoita, jotta odottamattoman ja nopean pidätyksen tapahtuessa olisi mahdollista ottaa mukaan edes joitain ruokavaroja. Pidätyksiä tekivät pääasiassa Neuvostoliiton edustajat, mutta 1930-luvulla ei ollut harvinaista, että epäoikeudenmukaisia poliittisia pidätyksiä tapahtui myös itsenäisessä Virossa. Savisaaren silmät. Edgar Savisaar on Viron suurimman puolueen, Viron keskustapuolueen (viroksi Eesti Keskerakond) perustaja ja sen puheenjohtaja vuodesta 1991 alkaen, pientä taukoa lukuun ottamatta. 1980-luvun lopulla hän oli yksi Rahvarinne-kansanrintaman johtajista ja menestyksensä aallonharjalla toimi lyhyen aikaa myös pääministerinä. Savisaar on populisti, jonka kanssa yhteistyötä pyritään välttämään. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista ja vallan säilyttämiseksi useat erilaiset poliittiset voimat ovat tehneet hänen kanssaan yhteistyötä, mutta pääministeriksi Savisaar ei ole enää noussut. Tällä hetkellä hän toimii Tallinnan kaupunginjohtajana. Hänen silmänsä olivat muutamia vuosia sitten Viron keskustapuolueen vaalimainosjulisteissa. Viron suurimman ääniharavan silmälasipäiset silmät lähettivät äänestäjälle ristiriitaisia signaaleja voimasta ja vallasta, luottamuksesta ja rehellisestä katseesta. Nokia-konserttitalo. Nokia-konserttitalo sijaitsee Solaris-ostoskeskuksessa (ostoskeskus sai nimensä Andrei Tarkovskin samannimisen elokuvan mukaan, joka kuvattiin osittain Tallinnassa, mutta ostoskeskuksella ei ole

minkäänlaista sidosta elokuvaan). Kyseessä on noin 1700-paikkainen sali, jossa järjestetään erilaisia konsertteja ja musikaaleja. Konserttitalolla esitettiin myös esitys The Rise and Fall of Estonia. Solaris-ostoskeskuksen tilalla oli vuosikymmeniä Sakala-kulttuurikeskus. Luvan Sakala-keskuksen purkamiseksi antoi yleisestä mielipiteestä huolimatta Edgar Savisaar. Solaris-ostoskeskuksen kehittäjästä tuli ennen tätä Keskustapuolueen jäsen, mutta hän kieltää, että näiden kahden välillä olisi minkäänlaista sidettä. Sakala-keskuksen purkaminen aloitettiin päivä kunnallisvaalien jälkeen ja Solaris-keskus valmistui hieman ennen parlamenttivaaleja. Keskus rakennettiin niin hätäisesti, että suuri osa katosta romahti avajaisten jälkeen. Ansip. Andrus Ansip on Viron pääministeri seitsemättä vuotta sekä konservatiivis-liberaalin ja populistis-pragmaattisen Viron reformipuolueen (viroksi Eesti Reformierakond) puheenjohtaja. Muutamia vuosia sitten Ansip lupasi viedä Viron viiden kaikista vauraimman Euroopan maan joukkoon. Ansipin mukaan virolaiset ovat voittajakansaa. Pioneerit. Pioneerit olivat osa neuvostoajan kasvatusjärjestelmää. Alaluokkien oppilaat olivat ns. lokakuun lapsia, lukioikäiset nuoret saivat jo liittyä komsomoliin. Välissä olevina vuosina oltiin pioneereja lähinnä pakon edessä, mikä tarkoitti mm. kiinnostavia hankkeita, metsäleirejä ja uskollisuusvalaa leniniläiselle aatteelle. Jos pioneeriksi ei liittynyt, siitä seurasi ongelmia. Venäläiset. Ennen toista maailmansotaa Viron väestöstä venäläisiä oli noin 13 prosenttia, 40 vuotta myöhemmin yli 34 prosenttia. Viro oli koko Euroopan yksi kauttakuljetuimpia valtioita: toisen maailmansodan jälkeen sen läpi kulki yli kolme miljoonaa ihmistä. Heistä vain harvat asettuivat Viroon, mutta kuitenkin tarpeeksi moni, joten väestön kokoonpano muuttui kansallisuuksien näkökulmasta ratkaisevasti. Suurin osa tulijoista oli vierastyöläisiä, jotka asettuivat asumaan Itä-Virumaalle ja Tallinnaan. Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen jotkut heistä lähtivät. Monet virolaiset suhtautuvat venäläisiin epäluuloisesti, pitäen heitä epälojaaleina tai osasyyllisinä Neuvostoliiton rikoksiin. Venäläiset ovat huomanneet tämän suhtautumisen, eivätkä pidä sitä normaalina. Suomi. Suomi on merkinnyt Virolle todella paljon. Toisen maailmansodan aikaan useat Suomen-pojat taistelivat Suomen puolella. Suomi taas antoi apuaan Viron sotilaille taistelussa neuvostomiehitystä vastaan. Muutamien mielestä avun olisi tullut olla laajempaa ja Suomen myöhempi suhde Neuvostoliittoon oli liian ystävällismielinen. Neuvostomiehityksen aikana Suomen televisio oli pohjoisvirolaisten ainoa kanava jossain määrin riippumattoman tiedon saamiseksi. 1980-luvulla Suomesta tuli lähin

länsimaa, josta hankittiin useita kulutusyhteiskunnan fetissejä: purkkaa, farkkuja, reppuja ym. 1990-luvulta alkaen Suomi on ollut houkutteleva kohde virolaisille työntekijöille: aluksi Suomessa tehtiin matalapalkkatöitä (mansikoiden poiminta tms.). Nykyään Suomessa asuu myös huippuasiantuntijoita, esimerkiksi lääkäreitä. Kulttuurisiteet kahden maan välillä ovat erityisen vahvat ja hyvät. Žiguli. Autoliike VAZ rakennettiin 1960-luvun puolivälissä Fiatin ja Neuvostoliiton yhteisenä yrityksenä. Ensimmäinen malli oli nk. VAZ 2101 eli Žiguli, joka oli käytännössä FIAT 124:n kopio, mutta sitä oli muokattu mm. Siperian oloihin. Myöhemmin tuotettiin myös Žigulin lisämalleja. Neuvostoliitossa auton ostoon tarvittiin erityinen autonostolupa, jota ei saanut kuka tahansa se piti ansaita. Uuden Žigulin omistaminen oli tämän vuoksi juhlapäivä. Autoa hoidettiin yhtä huolellisesti tai jopa tarkemmin kuin omaa kotia. Myöskään verhoilla ja kukkaruukuilla varustetut Žigulit eivät olleet harvinaisia. 1991. Viro itsenäistyi uudelleen vuoden 1991 elokuussa. Sitä edelsivät vuosikausia kestäneet erittäin jännittyneet ja kiihkeät keskustelut sekä väittelyt valtion rakentamisesta ja tulevaisuudesta. Käytännössä tuli luoda täysin uusi valtio, vaikka Viro oli vielä osa Neuvostoliittoa. Yksi tärkeimpiä kiistakysymyksiä oli, olisiko uusi Viron tasavalta 1930-luvun valtion jatke vai olisiko kyseessä täysin uusi valtio. Päädyttiin ensin mainittuun. Vuosi 1991 oli myös viimeinen vuosi, jolloin erilaiset poliittiset voimat jakoivat yhden yhteisen, erittäin selvän tavoitteen. Marju Lauristin. Marju Lauristin on tunnettu Viron yhteiskuntatieteilijä ja poliitikko, jonka vanhemmat olivat puolestaan legendaarisia kommunistisen vallankaappauksen sankareita. Lauristinin isä menehtyi jo 1940-luvulla. Hänen isäpuolensa ja äitinsä olivat sen sijaan lähes kunnia-arvon saaneita Neuvosto-Viron sankareita. Lauristinista kuitenkin tuli 1960-luvulla uuden sukupolven yksi kaikkein älykkäimpiä edustajia, jonka teot ulottuivat aina kirjallisuuskritiikistä politiikan tutkimukseen, journalismista sosiologiaan ja käytännön politiikasta professorin uraan. Monien mielestä hän on yksi Viron monipuolisimmista ja viisaimmista ihmisistä. Individualismi. Virolaisia luonnehditaan usein erittäin individualistisiksi ihmisiksi, joiden hermoille käy kaikki mahdollinen yhdessä tekeminen, mukaan lukien yhteiselo. Neuvostoliitossa tavalliset yhteisasunnot olivat jotain aivan muuta, kuin virolaisille tavalliset harvaan asutetut kylät, joissa rakennukset sijaitsivat monen sadan metrin päässä toisistaan. Intiimien asioiden tekeminen yhteisön edessä (esim. seksi, synnyttäminen, imettäminen, syöminen, kuoleminen jne.) on virolaisille luonteenvastaista.

Teatteri NO99 Teatteri NO99 perustettiin vuonna 2004, ensimmäinen esitys oli vuonna 2005. Kauden aikana tehdään kolmesta neljään uutta esitystä. Teatteri NO99 on osallistunut monille ulkomaisilla festivaaleille sekä esiintynyt viime kausina mm. Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä, Wienissä, Münchenissä, Moskovassa, Bernissä, Hampurissa, Kölnissä, Pietarissa, Budapestissä jne. Vakioryhmä työskentelee joka esitystä tehdessä johdonmukaisesti yhdessä, jos se vain on mahdollista. Teatterin tunnetuimpia esityksiä ovat Kuidas seletada pilte surnud jänesele (suomeksi Kuinka selittää kuvia kuolleelle jänikselle ), GEP (suomeksi Kuumat virolaiset kundit ), Three Kingdoms, Nafta! ja fiktiivinen poliittinen liike Ühtne Eesti (suomeksi Yhtenäinen Viro ), jota enemmistö suuresta yleisöstä kuitenkin käsitteli oikeana, olemassa olevana poliittisena voimana. Tiit Ojasoo ja Ene-Liis Semper The Rise and Fall of Estonian ohjaajat ovat Tiit Ojasoo (s. 1977) ja Ene-Liis Semper (s. 1969). Ohjaajina he ovat tehneet yhteistyötä viimeiset yhdeksän vuotta, jonka aikana he ovat valmistaneet reilun tusinan verran esityksiä. He ovat yhdessä NO99:n perustajia, taiteellisia johtajia ja teatterin ainoat talon sisäiset ohjaajat. He ovat toistuvasti voittaneet Viron parhaan ohjaajan, esityksen sekä lavastajan palkintoja. Viime vuosina Ojasoon ja Semperin esitykset ovat saavuttaneet myös huomattavaa kansainvälistä menestystä. He ovat osallistuneet yli 20 maineikkaalle ulkomaiselle festivaalille, mm. Wiener Festwochen, Cut&Paste 2 (HAU, Berliini), Baltiiski Dom (Pietari), Politik im Freien Theater (Köln), auawirleben (Bern), KONTAKT (Toruń, Puola), Tampereen Teatterikesä, Odeon (Pariisi) jne.

Teater NO72, Sakala 3, Tallinn www.no99.ee