U 72/2009 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta sekä neuvoston päätökseksi SIS II- ja VISjärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvien tehtävien osoittamisesta asetuksella XX perustetulle virastolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla (EU:n tietohallintoviraston perustamista koskeva asetus ja päätös) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 24 päivänä kesäkuuta 2009 tekemät ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laajaalaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta sekä neuvoston päätökseksi SIS II- ja VISjärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvien tehtävien osoittamisesta asetuksella XX perustetulle virastolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla sekä ehdotuksista laadittu muistio. Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2009 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Lainsäädäntöneuvos Johanna Puiro 294810
2 U 72/2009 vp SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2009/1011 EU/2009/1012 VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ EDUSKUNNALLE EHDOTUKSISTA EUROOPAN PAR- LAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OI- KEUDEN ALUEESEEN LIITTYVIEN LAAJA-ALAISTEN TIETOJÄRJESTELMIEN OPERA- TIIVISESTA HALLINNOINNISTA VASTAAVAN VIRASTON PERUSTAMISESTA SEKÄ NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI SIS II- JA VIS-JÄRJESTELMIEN OPERATIIVISEEN HAL- LINNOINTIIN LIITTYVIEN TEHTÄVIEN OSOITTAMISESTA ASETUKSELLA XX PERUS- TETULLE VIRASTOLLE EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTON NOJALLA (EU:N TIETOHALLINTOVIRASTON PERUSTAMISTA KOSKEVA ASETUS JA PÄÄTÖS) 1 Yleistä Euroopan yhteisöjen komissio (jäljempänä komissio) on tehnyt 24 kesäkuuta 2009 ehdotuksen (KOM(2009) 293 lopullinen) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta sekä ehdotuksen (KOM(2009) 294 lopullinen) neuvoston päätökseksi SIS II- ja VIS-järjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvien tehtävien osoittamisesta asetuksella XX perustetulle virastolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla. Lainsäädäntöpaketin tarkoituksena on perustaa virasto, joka vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (jäljempänä SIS II, (EY) N:o 1987/2006, EUVL L 381, 28.12.2006 ja 2007/533/YOS, EUVL L 205, 7.8.2007), viisumitietojärjestelmän (jäljempänä VIS, (EY) N:o 767/2008, EUVL L 218, 13.8.2008) ja Eurodac-järjestelmän (EY) N:o 2725/2000, EYVL L 316, 15.12.2000) pitkän aikavälin operatiivisesta hallinnoinnista. Edellä mainittujen järjestelmien lisäksi virastolle voitaisiin antaa vastuu muista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvistä laaja-alaisista tietojärjestelmistä. Nykyinen Schengenin tietojärjestelmä (SIS 1+) korvataan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmällä (SIS II), jotta voidaan hyödyntää tietotekniikan kehitystä ja sisällyttää järjestelmään uusia toimintoja. SIS II varmistaa korkean turvallisuustason Euroopan unionissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ja edistää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymistä jäsenvaltioiden alueella. Viisumitietojärjestelmä (VIS) on yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanon kannalta keskeinen tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan muun muassa edistää tehokkaita rajatarkastuksia antamalla valtuutetuille kansallisille viranomaisille mahdollisuus tallentaa ja päivittää viisumitietoja, myös biometrisiä tietoja, sekä tehdä tietojärjestelmässä hakuja. Eurodac-järjestelmässä vertaillaan turvapaikanhakijoiden ja laittomien maahanmuuttajien sormenjälkitietoja, jotta voidaan helpottaa Dublin II asetuksen (EY) N:o 343/2003, EYVL L 50, 25.2.2003) soveltamista; asetuksen avulla määritetään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaava jäsenvaltio. Tällä hetkellä komissio kehittää SIS II- ja VIS-järjestelmiä. Näitä järjestelmiä koskevien säädösten mukaisesti komissiolle on osoitettu SIS II- ja VIS-tietojärjestelmän operatiivinen hallinnointi siirtymäkauden ajaksi. Siirtymäkauden tulisi kestää enintään viisi vuotta sen jälkeen kun SIS II säädösten soveltaminen on alkanut tai VIS-asetus on tullut voimaan. Tällä hetkellä komissio on osoittanut SIS II- ja VIS-järjestelmien operatiivisen hallinnoinnin kahden jäsenvaltion (Ranskan ja Itävallan) kansallisille julkisen sektorin elimille. SIS II- ja VISjärjestelmien perustamista ja toimintaa koskevien säädösten mukaisesti niiden pääkeskukset sijaitsevat Strasbourgissa Ranskassa (CS-SIS ja VIS-keskustietojärjestelmä) ja va-
U 72/2009 vp 3 rakeskukset Sankt Johann im Pongaussa Itävallassa. Komissio on kehittänyt Eurodacjärjestelmän ja vastaa tällä hetkellä sen keskusjärjestelmän toiminnasta ja tietojensiirron turvallisuudesta. Tällaisten laaja-alaisten tietojärjestelmien hallinnointi ei kuitenkaan kuulu komission ydintehtäviin. Siksi SIS II- ja VISsäädöksissä säädetään, että pitkällä aikavälillä on perustettava tietokantaa hallinnoiva viranomainen, jonka pääasiallisena tehtävänä on huolehtia järjestelmien toiminnan jatkuvuudesta ja operatiivisesta hallinnoinnista sekä turvata keskeytymätön tietojenvaihto. SIS II- ja VIS-säädöksiin liitetyissä yhteisissä julistuksissaan neuvosto ja Euroopan parlamentti kehottivat komissiota esittämään vaikutustenarvioinnin laatimisen jälkeen tarvittavat säädösehdotukset, joilla virastolle osoitetaan SIS II:n keskustietojärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin osien sekä viisumitietojärjestelmän pitkän aikavälin operatiivinen hallinnointi. Komissio sitoutui antamaan tällaiset ehdotukset kahden vuoden kuluessa SIS II- ja VIS-säädösten voimaantulosta. Euroopan unionin virastoista hiljattain antamassaan tiedonannossa (KOM(2008) 135 lopullinen) komissio lupasi olla esittämättä uusien sääntelyvirastojen perustamista koskevia ehdotuksia. Tämä ei kuitenkaan koske oikeus- ja sisäasioiden alalla jo vireillä olleita ehdotuksia, kuten tätä ehdotusta SIS II-, VISja Eurodac-järjestelmien ja muiden laajaalaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta. Komission suorittamassa vaikutustenarvioinnissa (KOM(2009) 837) katsottiin eri vaihtoehtojen analysoinnin jälkeen, että uuden sääntelyviraston perustaminen olisi toteuttamiskelpoisin ratkaisu SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien hallintaviranomaisen tehtävien hoitamiseksi pitkällä aikavälillä. Paras tapa lisätä tuottavuutta ja supistaa toimintamenoja on hyödyntää synergiaetuja. Tämä on mahdollista, jos kaikki kolme järjestelmää ja mahdollisesti myös muita järjestelmiä kootaan samaan paikkaan samalle tekniselle alustalle. Viraston ydintehtävänä olisi huolehtia näiden järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista, niin että ne voivat toimia ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Näiden operatiivisten tehtävien lisäksi virastolle kuuluisivat niihin liittyvistä turvatoimenpiteistä päättäminen, raportointi, julkaisutoiminta, seuranta, tiedottaminen, erityisen VIS- ja SIS II -koulutuksen järjestäminen Monet näiden tietojärjestelmien toimintaan liittyvät tehtävät, esimerkiksi hankinnat ja hankesuunnittelu, ovat päällekkäisiä, jolloin muodostuu synergiaetuja. Vaikutustenarvioinnin yhteydessä laaditun analyysin mukaan virastolle voitaisiin lisäksi osoittaa vastuu oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueella mahdollisesti perustettavien uusien järjestelmien kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista, sillä näin voitaisiin laajentaa operatiivista perustaa ja perustella hallinnollisia yleiskuluja paremmin. SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien oikeudelliselle kehykselle on ominaista ns. eriytetty yhdentyminen. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat mukana Eurodacjärjestelmässä, mutta SIS II:n toimintaan ne osallistuvat vain osittain. Ne eivät osallistu myöskään viisumitietojärjestelmän toimintaan, kun taas Tanska on mukana kaikissa kolmessa järjestelmässä eri oikeusperustan nojalla. Toisaalta eräät EU:n ulkopuoliset maat, nimittäin Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein, ovat jo liittyneet tai liittyvät lähiaikoina Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, minkä vuoksi ne osallistuvat myös SIS II:n ja viisumitietojärjestelmän toimintaan. Viraston hallintorakenteessa tulisi myös ottaa huomioon nykyinen ns. eriytetty yhdentyminen eli se, että EU:n eri jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön assosioituneet valtiot osallistuvat tietojärjestelmien toimintaan eri tasoilla. Järjestelmien monipilarinen rakenne SIS II kuuluu sekä ensimmäiseen että kolmanteen pilariin. Ensimmäiseen pilariin kuuluvia SIS II:n elementtejä ovat maahantulon epäämistä koskevat kuulutukset sekä se, että ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavilla jäsenvaltioiden yksiköillä on pääsy järjestelmään. Kolmanteen pilariin kuuluvia SIS II:n elementtejä ovat kaikki Euroopan unionista tehdyn sopimuk-
4 U 72/2009 vp sen VI osaston eli rikosasioissa tehtävää oikeudellista ja poliisiyhteistyötä koskevien määräysten soveltamisalaan kuuluvat kuulutukset. SIS II säädöksissä on keskenään identtisiä säännöksiä, jotka koskevat tietokantaa hallinnoivaa viranomaista ja sen tehtäviä. Viisumitietojärjestelmä perustuu ensimmäisen pilarin säädökseen (VIS-asetus), mutta lisäksi siihen liittyy kolmanteen pilariin kuuluva neuvoston päätös (2008/633/YOS, EUVL L 218, 13.8.2008), jossa säädetään jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmässä terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi. Myös tuossa päätöksessä mainitaan tietokantaa hallinnoiva viranomainen seurannan ja arvioinnin yhteydessä, minkä vuoksi tarvitaan kolmannen pilarin säädös, jotta virastolle voidaan osoittaa kyseiset tehtävät. Myös Eurodac on perustettu ensimmäisen pilarin nojalla. Tietojärjestelmien monipilarisen rakenteen vuoksi viraston perustaminen edellyttää useiden erilaisten säädösten antamista. Tämä lainsäädäntöpaketti käsittää kaksi säädöstä: asetuksen, joka kattaa SIS II:n ja VIS:n ensimmäiseen pilariin kuuluvat elementit ja Eurodacin, ja päätöksen, joka kattaa SIS II:n ja VIS:n kolmanteen pilariin kuuluvat elementit. Asetuksessa kuvataan viraston rakenne ja sen tehtävät sekä sovellettavat äänestysmenettelyt ja muut olennaiset piirteet. Asetuksessa täsmennetään, että hallintoneuvostoon kuuluu sen suorittaessa hallintotehtäviään yksi edustaja jokaisesta eri järjestelmiin osallistuvasta jäsenvaltiosta ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvasta EU:n ulkopuolisesta valtiosta. Lisäksi hallintoneuvostossa on kaksi komission edustajaa. EU:n ulkopuolisilla valtioilla ei kuitenkaan ole äänioikeutta. Päätöksessä puolestaan otetaan huomioon järjestelmien monipilariset elementit ja osoitetaan virastolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla tehtävät, jotka liittyvät SIS II:n ja VIS:n operatiiviseen hallinnointiin. 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Komissio ehdottaa EU:n vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueeseen liittyvien laajojen tietojärjestelmien operatiiviseksi hallinnoimiseksi perustettavaksi virastoa (jäljempänä EU:n tietohallintovirasto). Virasto vastaa SIS II-, VIS- ja Eurodac- järjestelmien ja muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista EY:n perustamissopimuksen IV osaston mukaisesti sekä mahdollisesti myös muista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvistä tietojärjestelmistä asiaa koskevan säädöksen mukaisesti. Lisäksi EU:n tietohallintovirastolle osoitetaan SIS II ja VIStietojärjestelmiin liittyvät operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla. Järjestelmien monipilarisen rakenteen vuoksi komission ehdotus EU:n tietohallintovirastoksi sisältää kaksi ehdotusta: Asetusehdotus sisältää säännökset viraston perustamiseksi ja kattaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmät ensimmäisen pilarin osalta. Päätösehdotus puolestaan kattaa SIS II- ja VIS- järjestelmät kolmannen pilarin osalta. Tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin osoittaminen EU:n tietohallintovirastolle ei vaikuta niiden tarkoitusta, käyttöoikeuksia, turvatoimia eikä muita tietosuojavaatimuksia koskeviin erityissääntöihin. EU:n tietohallintovirasto on sääntelyvirasto, joka on yhteisön elin ja oikeushenkilö. Viraston päätehtävänä on huolehtia SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista niin, että järjestelmät voivat toimia ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja turvata siten jatkuvan, keskeytymättömän tietojenvaihdon. Näiden operatiivisten tehtävien lisäksi virastolle kuuluisivat niihin liittyvistä turvatoimenpiteistä päättäminen, raportointi, julkaisutoiminta, seuranta, tiedottaminen, erityisen VIS- ja SIS II -koulutuksen järjestäminen, pilottihankkeiden toteuttaminen komission nimenomaisesta täsmällisestä pyynnöstä sekä tutkimustoiminnan seuranta. Yhdistämällä järjestelmät yhden viraston alaisuuteen voidaan hyödyntää synergiaetuja käyttämällä yhteisiä tiloja ja henkilöstöä. Viraston hallintoraken-
U 72/2009 vp 5 teessa näkyy ns. eriytetty yhdentyminen eli se, että tietojärjestelmien toimintaan osallistuvat maat ovat heterogeeninen ryhmä (EU:n jäsenvaltiot, jotka osallistuvat tietojärjestelmiin eri tasoilla, ja Schengenin säännöstöön assosioituneet valtiot). EU:n tietohallintoviraston tärkein hallintoelin on hallintoneuvosto, jossa ovat edustettuina sekä jäsenvaltiot että komissio. Jäsenvaltioiden edustuksen tulisi perustua perustamissopimuksessa määriteltyihin jäsenvaltioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Viraston toimintaan osallistuvat myös ne Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja Eurodacin toimintaan. Ehdotukset ovat johdonmukaisia Euroopan unionin voimassa olevien politiikkojen ja tavoitteiden ja erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen liittyvän tavoitteen kanssa. Ehdotukset ovat myös toissijaisuusperiaatteen mukaisia, koska ehdotetun toiminnan tavoitetta eli SIS II:n keskusjärjestelmän, keskusviisumitietojärjestelmän ja sen kansallisten rajapintojen ja Eurodacin keskusjärjestelmän sekä niiden viestintäinfrastruktuurin eräiden osien operatiiviseen hallinnointiin liittyvien tehtävien osoittamista virastolle ei voida toteuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimin. Lisäksi ehdotukset ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia, koska virastolle myönnetään vain sellaiset toimivaltuudet, jotka ovat tarpeen tehokkaan, turvallisen ja jatkuvan tietojenvaihdon turvaamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Erillisen rakenteen perustamista tätä varten pidetään oikeasuhteisena käyttäjien oikeutettujen etujen vuoksi ja siksi, että järjestelmät edellyttävät korkeaa turvallisuus- ja luotettavuustasoa ja ovat tehtävien hoitamisen kannalta olennaisen tärkeitä. Komissio esittää EU:n tietohallintovirastoa koskevan lainsäädäntöpaketin oikeusperustaksi asetuksen osalta EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohta ja b alakohdan ii luetelmakohta, 63 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 3 kohdan b alakohta sekä 66 artikla. Oikeusperustat ovat yhteensopivat ja ne voidaan yhdistää. Asetuksen hyväksymiseen sovelletaan yhteispäätösmenettelyä. Neuvoston päätöksen osalta komissio esittää oikeusperustaksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohta. Lainsäädäntöpaketilla on siis samaa oikeusperusta kuin SIS II-, VIS- ja Eurodaclainsäädäntöinstrumenteilla. 3 Artiklakohtainen sisältö Asetusehdotus Asetuksen I luvussa (1 artikla) säädetään eurooppalaisen viraston perustamisesta ja viraston vastuualueesta. Asetuksen II luvussa (2-6 artikla) säädetään viraston tehtävistä SIS II -järjestelmään, viisumitietojärjestelmään ja Eurodacjärjestelmään liittyen. Lisäksi viraston tehtäviksi määritellään tutkimustoiminnan seuranta ja komission pyynnöstä tapahtuvien pilottihankkeiden toteuttaminen. Asetuksen III luku (7-16 artikla) sisältää säännökset viraston rakenteesta ja organisaatiosta. Artiklassa 7 säädetään viraston oikeushenkilöllisyydestä, edustamisesta sekä toimipaikasta. Artiklassa 8 määritetään viraston hallinto- ja johtamisrakenne (hallintoneuvosto, pääjohtaja ja neuvoa-antavat ryhmät). Artiklassa 9 säädetään hallintoneuvoston perustamisesta ja toimivallasta. Hallintoneuvoston toimivaltaan kuuluu muun muassa pääjohtajan nimittäminen ja erottaminen, viraston organisaatiorakenteen vahvistaminen komissiota kuultuaan, viraston työjärjestyksen laatiminen komissiota kuultuaan, kunkin vuoden toimintaohjelman hyväksyminen komission lausunnon saatuaan, hoitaa viraston talousarvioon liittyvät tehtävät. Artiklassa 10 säädetään hallintoneuvoston kokoonpanosta. Jokainen jäsenvaltio nimeää yhden jäsenen ja tälle varajäsenen hallintoneuvostoon. Komissio nimeää kaksi jäsentä ja näille varajäsenet. He ovat äänivaltaisia jäseniä. Ne EU:n ulkopuoliset valtiot, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin nimeävät myös hallintoneuvostoon yhden jäsenen ja varajäsenen. Näillä ei ole äänioikeutta. Artiklassa 11 säädetään hallintoneuvoston puheenjohtajasta, artiklassa 12 hallintoneuvoston kokouksista ja artiklassa 13 äänestämisestä. Artik-
6 U 72/2009 vp lassa 14 ja 15 säädetään viraston pääjohtajan tehtävistä, toimivallasta ja nimittämisestä. Artikla 16 sisältää säännökset neuvoaantavista ryhmistä. Jokaista tietojärjestelmää varten on oma ryhmänsä, jossa on kunkin jäsenvaltion edustaja. Asetuksen IV luku (17-27 artikla) sisältää säännökset viraston toiminnasta. Luvussa säädetään viraston henkilöstön ja pääjohtajan henkilöstösäännöistä, yleisen edun hyväksi toimimisesta, toimipaikkaa koskevasta sopimuksesta, erioikeuksista ja vapauksista, viraston vastuusta, käytettävistä kielistä, tiedonsaantioikeudesta, tiedotuksesta ja viestinnästä, tietosuojasta, turvaluokiteltujen ja muiden arkaluonteisten tietojen suojaamisesta koskevista turvallisuussäännöistä sekä viraston arvioinnista. Asetuksen V luku (28-31 artikla) sisältää varainhoitoa koskevat säännökset. Asetuksen VI luku sisältää loppusäännökset. Artiklassa 32 säädetään viraston perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnan toteuttamisesta. Vastuu näistä on komissiolla siihen saakka kunnes virastolla on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Tätä varten komissio voi nimittää tehtäviin väliaikaisesti rajoitetun määrän virkamiehiään, yhden myös pääjohtajan tehtäviä hoitamaan. Artiklassa 33 säädetään Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien valtioiden maksuosuuksien määrittämistä koskevien säännösten kehittämisestä. Artikla 34 sisältää asetuksen voimaantuloa ja soveltamista koskevat säännökset. Päätösehdotus Päätöksen 1 artiklassa säädetään asetuksella (EY) N:o XX/XX perustetulle virastolle tehtäväksi SIS II ja VIS tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tietokantaa hallinnoivan viranomaisen tehtävät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla. Päätöksen 2 artikla sisältää säännökset Europolin ja Eurojustin asemasta viraston hallintoneuvoston kokouksissa ja neuvoaantavissa työryhmissä. Päätöksen 3 artiklassa säädetään päätöksen voimaantulosta ja soveltamisesta. 4 Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön Ehdotuksilla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. 5 Taloudelliset vaikutukset Perustettava virasto saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. 6 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto kannattaa EU:n tietohallintoviraston perustamista. Virastolla pystytään keskittämään SIS II-, VIS- ja Eurodacjärjestelmien operatiivinen hallinnointi yhteen yksikköön ja saavuttamaan näin synergiaetuja. Viraston perustamisella myös yksinkertaistetaan lainsäädäntöä kun perustetaan yksi yhteinen operatiivinen hallintorakenne useita vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyviä tietojärjestelmiä varten. Virasto olisi näkyvä erikoisalan rakenne, josta voi muodostua osaamiskeskus, jossa operatiiviset tahot, käyttäjät ja muut sidosryhmät voivat käydä aktiivista vuoropuhelua. Yhteinen hallintorakenne on myös kansalaisyhteiskunnan kannalta näkyvämpi ja helpommin lähestyttävissä oleva ratkaisu.