46. Tiistaina 11 päivänä kesäkuuta 1991 kello 20.25 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely: Ehdotus muutoksista vuoden 1991 tuloja menoarvioon... 1163 mietinnön perusteluissa oleva tulo- ja menoarvion tasapainoa koskeva lausuma ja yleisperustelut Pääluokkia, osastoja ja yleisperusteluja esiteltäessä ei yleiskeskustelua niistä enää sallita, vaan ainoastaan asianomaisella kohdalla ehdo- S. tukset lyhyine perusteluineen. Jos mietintöä ei muuttamattomana hyväksytä, palautetaan asia valtiopäiväjärjestyksen 76 :n mukaisesti valtiovarainvaliokuntaan. Hallituksen esitys n:o 14 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 18 Puhetta johtaa ensimmäinen varapuhemies Paakkinen. Nimenhuudon sijasta merkitään läsnä oleviksi ne edustajat, jotka osallistuivat edelliseen täysistuntoon. Päiväjärjestyksessä oleva asia: Ehdotus muutoksista vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon Ainoa käsittely Hallituksen esitys n:o 14 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 18 Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 18. Ensin sallitaan yleiskeskustelu, sitten ryhdytään asian yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä esitellään ensin menot pääluokittain ja luvuittain vastaavine perusteluineen. Sen jälkeen esitellään tulot osastoittain ja luvuittain vastaavine perusteluineen sekä Menettelytapa hyväksytään. Yleiskeskustelu: Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys lisätalousarvioksi jäi oikeastaan aika vähälle keskustelulle silloin, kun käytiin keskustelua myös talouspoliittisesta tiedonannosta. On tietysti toisaalta ihan ymmärrettävää, että näin kävi. Oikeastaan on paikallaan muutamalla sanalla tätä lisäbudjettia kosketella. Toteaisin ensiksi, että tämä on Holkerin hallituksen siittämä, Ahon hallituksen synnyttämä ja kohta eduskunnan hyväksymä. Valtiovarainvaliokunta itse asiassa ei tehnyt kovin suuria muutoksia. Ne ovat kaikki tarpeellisia lisäyksiä, mitä menojen osalta tähän lisäbudjettiin liittyen tehtiin. Mutta sen sijaan on syytä tarkastellajoitakin muita asioita. Talouspoliittisen selontekokeskustelun yhteydessä samoin kuin valtioneuvoston kyselytunnilla useat hallituksen ministerit ovat myös kiinnittäneet huomiota menoautomaattiin, joka lisätalousarviossa tietää menojen lisäystä lähes 800 miljoonaa markkaa, eli maataloustuotantoon ja sen ongelmiin. Täällä ovat ministerit todenneet, että maataloustulolakia tulisi muuttaa niin, että menoautomaatista päästäisiin pois. Me olemme samaa mieltä ja tulemme tätä koskien tekemään myös ehdotuk-
1164 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 sen, jotta eduskunta äänestyksessä voi ottaa kantaa, onko koko eduskunta samaa mieltä siitä, että näitä muutoksia kaivataan. Edelleen korjaus, joka täällä tehtiin, oli lisäys työttömyysavustuksiin kassoille. Se oli välttämätön toimenpide ja samoin lisäys toimeentulotukeen. Työttömyys on voimakkaasti lisääntynyt, ja näiltä osin tietysti tarvitaan lisää rahaa. Sen sijaan suuresti minua hämmästyttää, sillä ministeriöillä ja hallituksella täytyy olla tiedossa, että synkkenevän taloudellisen tilanteen johdosta, joka maassa on, on 100 miljoonan markan vaje jo tällä hetkellä palkka turvassa. Kun kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että ensi syksy tulee olemaan todella paha ja konkurssit lisääntyvät, myös palkkasaatavia työntekijöille konkurssitapauksien yhteydessä tulee huomattavasti jäämään. Tässä on kysymys rahaongelmasta, mutta ongelmasta myös työministeriön hallinnonalalla niiltä osin, että maksatusten viivästyminen tällä hetkellä on kaksi kolme kuukautta. Se on mielestäni täysin kohtuuton aika työttömiä ajatellen, joilta työpaikka jo muutoinkin on alta pois viety. Tämän huomautuksen halusin lähinnä sanoa arvoisille hallituksen ministereille, mutta eipä heitä salissa näy olevan. Toivoisin, että työministeri Kanerva erityisesti näiltä osin kantaisi huolta. Varmasti syksyllä toisessa lisätalousarviossa on pakko tähänkin rahaa tuoda. Ihmetystä herättää myös se, että työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ei myöskään esitetä tilanteen edellyttämää ja tarvetta vastaavaa määrärahaa. Siellähän on jo tilanne tällä hetkellä se, että aikuiskoulutuksen osalta näissä kurssikeskuksissa on opettajia irtisanottu ja lomautuksen uhan alla on yli 200 opettajaa. Me tiedämme, että aikuiskoulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen tässä tilanteessa tulisi voimakkaasti panostaa. Suurta hämmästystä minussa herättää myös yksiviivainen ja yksioikoinen kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen 370 miljoonalla markalla. Me olemme sitä mieltä, että kehitysyhteistyöstä ja sen kohdentumisesta on syytä käydä keskustelua ja varmasti tarvitaan muutoksia siihen rakenteeseen, jolla kehitysyhteistyömäärärahoja tässä maassa on ohjattu kehitysmaille. Mutta linja, jonka hallitus nyt on valinnut, ei osoita kovin suurta harkintaa kohdemaitten ja vähennysten osalta. Me olemme sitä mieltä, että jatkossa erityisesti tulisi kiinnittää huomio mm. seuraaviin seikkoihin: Miten YK:n väestörahastolle voitaisiin ohjata kehitysyhteistyömäärärahoja? Miten kansalaistoiminnan tulevaisuus tässä suhteessa turvataan? Kriittisesti tulee myös suhtautua sellaisiin kehitysyhteistyömaihin, joissa tiedetään huomattavan osan kehitysyhteistyömäärävaroista menneen asehankintoihin. Me emme pidä näitä järkevinä toimenpiteinä. Mutta joka tapauksessa yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme kehitysyhteistyön osalta ehdottamaan, että hallituksen esitystä 370 miljoonan markan määrärahan vähentämisestä ei hyväksyttäisi ja otettaisiin tavallaan aikalisä. Tämä on perusteltua senkin vuoksi, että kertaakaan kuitenkaan Suomi ei ole saavuttanut sitä 0, 7 prosentin paljon mainittua tasoa, johon on sitouduttu. Tosiasiaksi jää ilmeisesti tämänkin vuoden osalta, että maksatus tulee olemaan vain noin 0,5 prosenttia. Mikäli varsinaisen budjetin osalta vielä tullaan lisää tekemään leikkauksia, tämä ei ole suinkaan hyvä asia. On myös asiantuntijoitten taholta väitetty, että kun kehitysyhteistyökohteita ja -hankkeita nyt ollaan jäädyttämässä, se ei suinkaan pitkällä aikavälillä ole mitään säästöä, vaan itse asiassa hankkeiden myöhempi jatkaminen tulee muodostumaan vielä kalliimmaksi. Suurta hämmästystä meissä herättävät ne säästötoimenpiteet, jotka kohdistuvat Valtionrautateihin. On liikennepoliittisesti täysin väärä, epäjohdonmukainen toimenpide se 57 miljoonan markan vähennys, jota hallitus esittää. Se tietää sitä, että sitten joutuvat eläkeläiset, opiskelijat ja muut vähävaraiset ihmiset maksumiehiksi, jos VR taksapolitiikanaan nämä vähennykset aikoo kattaa. Tulemme tekemään myös ehdotuksen, että tätä määrärahavähennystä ei hyväksyttäisi. Erityisen arveluttavana me pidämme myös sitä esitystä, joka koskee pientonniston avustamista. Pitkien kädenvääntöjen avulla voitiin sopia laivanvarustajien ja merenkulkualan järjestöjen kanssa siitä, millä tavalla kotimainen pientonnisto turvataan. Nyt hallitus ja valtiovalta yksipuolisilla toimenpiteillä on ryhtynyt säästämään tästä 80 miljoonan rahasta 30 miljoonaa markkaa. Se tietää kyllä sitä, että varmasti, jos tämä toimenpide vielä jatkuu, tullaan sitä vähäistäkin aluskantaa ulosliputtamaan maastamme. Se ei voi olla oikea ja järkevä suunta. Ymmärrän, että kun vienti ei vedä eikä homma kulje, tälläkin hetkellä on aika suuria ongelmia tällä alalla. Me olemme vastalauseessamme kiinnittäneet huomiota myös asemäärärahojen jatkuvaan
Lisämenoarvio 1165 kasvuun. Tosin tämän lisäbudjetin osalta markkamääräisesti ne eivät kovin suuret ole. Mutta joka tapauksessa ja jos säästökohteita pitää katsoa, olemme sitä mieltä, että nimenomaan tältä pitkältä momentilta voitaisiin reilusti 200 miljoonaa markkaa vähentää, ja tästä tulemme tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdotuksen. Rouva puhemies! Vasemmistoliiton muutosehdotukset tulevat koskemaan 25:tä yksityiskohtaa menopuolella. Sen lisäksi tulemme ehdottamaan neljää yleisperustelulausumaa ja tuloja koskevan yhden lausuman, joka lähtee siitä, että elintarvikkeiden liikevaihtoveroa ryhdyttäisiin todella alentamaan. Ed. L u t t i n e n : Arvoisa puhemies! Vuoden 1991 ensimmäisen lisämenoarvion myötä sinetöidään pääosin niitä päätöksiä, joita sinipunahallitus teki viimeisten kuukausiensa aikana. Lisämenoarviossa ovat mm. ne noin miljardin markan suuruiset säästöpäätökset, jotka sinipunahallitus teki helmikuun alkupuolella. Vaikka uusi pääministeri Ahon porvarihallitus lupaili ensi töikseen aloittaa säästöpolitiikan jo tänä vuonna tarkoittaen tämän vuoden ensimmäistä lisämenoarviota, ei uuden hallituksen punakynän jälkiä vielä juuri nähty, kun tätä lisäbudjettia olemme valtiovarainvaliokunnassa käsitelleet. Onni vaiko onnettomuus, sitä en lähde arvioimaan, mutta tämä kertonee joka tapauksessa jotain hallituksen kyvystä tehdä luonteeltaan ikäviä ratkaisuja. Valtion menot kasvavat nettomääräisesti runsaat 4,5 miljardia markkaa edelleenkin. Uusi hallitus ei pystynyt mittavista puheistaan huolimatta hidastamaan julkisten menojen kasvua puhumattakaan siitä, että hallitus olisi pystynyt kohdeotamaan uudelleen julkisia menoja. Lisämenoarvion perusteluissa hallitus toteaa, että avoimen sektorin kasvuedellytysten luomiseksi julkisen menojen kasvuvauhti on pysyvästi hidastettava sekä kohdennettava julkisia menoja uudelleen. Näin todella pitäisi tehdä, joten jäämme odottamaan näyttöjä. Kun valtion menoista entistä suurempi osa pitäisi kohdentaa tulevaisuutta palvelevaan koulutukseen ja tutkimukseen sekä tulevaisuuden elinkeinotoimintaan, niin mitä tapahtuukaan? Entistä enemmän valtion menoista kuluu maatalouden hinta- ja vienti tukeen. Samanaikaisesti supistetaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan menoja. Ulkopuolinen tarkkailija votst lisäbudjettiin tutustuessaan epäillä, että olemme siirtymässä takaisin maatalousyhteiskuntaan aikana, jolloin pitäisi valmistautua kiristyvään kilpailuun yhdentyvillä markkinoilla. Tähän on kiinnittänyt mm. Oecd aivan lähiaikoina voimakasta huomiota. Sosialidemokraattien lisäbudjettiin kohdistama kritiikki perustuu pääosin siihen, ettei lisämenoarvion perusteluihin kirjattuja, paljolti hyväksyttävissä olevia tavoitteita ole lähdetty toteuttamaan. Yleisperustelut ja lisäbudjetin yksityiskohdat eivät ole sopusoinnussa keskenään. Yleisperustelut lupaavat paljon, mutta yksityiskohdat eivät anna mitään luvatusta. Perusteluissa luvataan mm. sopeuttaa maamme suhteellista kustannustasoa kilpailukykyiselle tasolle. Kuitenkin hallitus ensi töikseen korottaa liikevaihtoveroa sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksua. Molemmat toimenpiteet johtavat joko välittömästi tai välillisesti Suomen kustannustason nousuun. Sen sijaan hallitus ei aiokaan puuttua korkeaa hintatasoa ylläpitäviin rakenteisiin kuten kilpailun toimimattomuuteen, maataloustulolain automaattisiin kustannuskompensaatioihin tai puun hintaan, vaikka nämä toimenpiteet olisivat nyt välttämättömiä, jopa kiireellisiä suurtyöttömyyden ehkäisemiseksi. Olemme huolissamme tulevaisuuden sosiaaliturvasta. Hallitus näyttää suhtautuvan varsin kevytmielisesti vuosikymmenien aikana rakennettuun sosiaaliturvaan. Tämän vuoksi niin työttömyys-, sairaus- kuin eläkeajan toimeentulo eivät ole jatkossa samalla tavoin turvattuja kuin ne tähän asti ovat olleet. Näin on syystä, että yrityksille myönnetyt sosiaaliturvamaksukevennykset pienentävät sosiaaliturvan rahoitukseen käytössä olevia varoja. Jo nyt yritykset ovat vaatineet väliaikaisiksi tarkoitettujen kevennysten muuttamista pysyviksi, ja hallituksessa näyttää löytyvän ymmärtämystä tällaiselle toiveelle. Siitä kertovat mm. kokoomuksen puoluekokouksessa otetut kannat. Siispä jatkossa aivan varmasti käydään keskustelua siitä, miten sosiaaliturvaa heikennetään, kun rahat eivät riitä nykyisen tason ylläpitoon. Viimeistään syksyllä on edessä sosiaaliturvan leikkaustaikoot osana sitä vaihtoehtoa, jolla keskusta luoasti kansalta valtakirjan valla~pitoon ja mainostaruansa perusturvan lisäämiseen. Sosialidemokraattien lisämenoarvioon tekemässä vastalauseessa on yleisperustelujen lisäksi kiinnitetty huomiota vain eräisiin kohtiin.
1166 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 Liikenneministeriön hallinnonalalla esitämme, että säästöt olisi pitänyt tehdä tieverkon kehittämismenoista eikä raideliikenteen menoista. Tämä olisi ympäristöystävällisempää liikennepolitiikkaa sekä sosiaalisesti oikeudenmukaista. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen esitämme runsaan 60 miljoonan markan lisäystä, koska työttömyyden lisääntyessä budjetoidut rahat eivät tule riittämään. Maatalouden hallinnonalalla arvostelumme kohdistuu siihen, ettei hallitus ole tekemässä mitään sellaista, millä tuen jatkuva kasvu pysäytettäisiin. Arvostelemme myös sitä, että maatalouden menotarpeet ovat budjeteissa jatkuvasti alimitoitettuja, mistä johtuen lisäbudjeteista on yleensä tullut maatalousbudjetteja, niin nytkin. Emme ole omilla esityksillämme paisuttamassa valtion menoja, pikemminkin päinvastoin. Kun otetaan huomioon se, että emme ole suhdannepoliittisista syistä tukemassa autoveron alentamista emmekä kannattaneet tasaus- ja liikevaihtoveron muutoksia ja esitämme vain marginaalisia lisäyksiä lisämenoarvioon, johtavat esityksemme kokonaisuudessaan hallituksen esitystä vähäisempään valtion menojen kasvuun. Tämä on käytännössä sitä vastuullista ja asiallista oppositiopolitiikkaa, jota tulemme jatkossakin tekemään. Ed. S-L. Antti 1 a (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Luttiselle vastaan ihan lyhyesti, kun ed. Luttinen puheenvuorossaan totesi, että jatkuvasti on lisäbudjetit ja budjetit tehty maatalousbudjettien osalta alijäämäisiksi, liian vähäisiksi, mistä johtuen on jouduttu yhä uudestaan myöntämään lisää varoja. Tässä asiassa nyt heitän pallon takaisin nimenomaan ed. Luttisen puolueelle ja sinipunahallitukselle, jolloin nimenomaan viime syksyn hyvän sadon vienti on pitkälti laiminlyöty ja nyt me törmäämme siihen ongelmaan. Miksi, ed. Luttinen, sinipunahallitus ei hoitanut viljan vientiä? Ei meidän täällä tarvitsisi nyt vaikeroida määrärahojen kanssa, jos ne olisi viime vuonna hoidettu, niin kuin olisi pitänyt maataloustulolain sopimuksen mukaan hoitaa. Ed. K a u p p i ne n ( vastauspuheenvuoro ): Arvoisa puhemies! Ed. Luttinen totesi, että hallituksella on kyvyttömyys tehdä ikäviä ratkaisuja. Sitä samaa voi kyllä sanoa siitä hallituksesta, missä ed. Luttisenkin puolue oli edustettuna viime eduskuntakaudella. Nyt sen kyvyttömyyden seurauksena me olemme sellaisessa tilanteessa, jossa eivät enää pitkän tähtäimen suunnitelmat auta. Meidän täytyy antaa välittömästi ensiapua tässä tilanteessa, ja silloin ei joudeta tekemään pitkän tähtäyksen suunnitelmia ja miettimään, mitä tehdään. Nimittäin potilas eli valtiontalous saattaa siinä vaiheessa romahtaa ja kuolla. Varsinaiset kuntouttavat toimenpiteet alkavat vasta sen jälkeen, kun on saatu ensiapu annettua potilaalle, ennen kuin se kerkiää kuolla. Ed. Luttinen (vastauspuheenvuoro): Rouva puhemies! Ed. Kauppinen tulkoon uskossaan autuaaksi! Ed. S-L. Anttilalle haluan todeta, kun hän arvostelee edellistä hallitusta siitä, että se ei riittävästi panostanut viljan vientiin ulkomaille, että niin se hallitus kuten tämäkin itse asiassa on kaikki voimavaransa tuhlannut maatalouden ylituotannon markkinoimiseen, niin viljan kuin muidenkin maataloustuotteitten vientiin lähes puoli-ilmaiseksi ulkomaille, ja siihen me tarvitsemme rahaa jatkuvasti. On vain valitettavaa, että niitä tipotellaan lisäbudjeteissa eikä tuoda kerralla budjettiin koko summaa, mikä vuodessa tarvitaan. Se koskee sekä sinipunahallitusta että nykyistä aivan samalla tavalla. Tässä on suurimpia epäkohtia, mitä on ollut: Annetaan vääriä lukuja varsinaiseen budjettiin ja lisäbudjettien kautta sitten lypsetään jatkuvasti satoja miljoonia lisää. Ed. A i t t o n i e m i : Arvoisa puhemies! SMP:n eduskuntaryhmällä ei ole varsinaista edustusta valtiovarainvaliokunnassa, joten vastalause ei sisälly mietintöön. Sen sijaan ed. Suhonen tulee täällä esittämään tukun muutosehdotuksia, jotka ovat sellaisia, joita ei ole vielä käsitelty aikaisemmin lakien yhteydessä. Täytyy sanoa, että meidän ehdotuksemme on todella lahja hallitukselle, sillä tämä lisäbudjetti olisi 252 miljoonaa markkaa tietyllä tavalla ylijäämäinen, vaikka siihen ei sisälly lainkaan liikevaihtoveron korotusta. Siinä halutaan lisätä maaseudun pienimuotoisen yritystmmmnan tukea. Siinä halutaan lisätä tien- ja radanrakennustöihin tulevia määrärahoja, pientonnistolle tukea ja nimenomaan sellaisiin kohtiin, joista äsken mainitsin. Tien- ja radanrakennustyöt ovat sellaisia töitä, jotka eivät aiheuta käyttökustannuksia, mutta parantavat työllisyyttä ja ovat erinomaisen hyviä esityksiä tällä kertaa.
Lisämenoarvio 1167 Me hiukan säästämme kehitysyhteistyömäärärahoista. Hallituksen 370 miljoonan markan sijasta me ehdotamme, että sieltä poistetaan 924 miljoonaa markkaa, mikä on kohtuullista ottaen huomioon kansakunnan rahan tarve tässä vaiheessa ja se, että raha osaksi heitetään hukkaan ulkomaille. Ed. Suhonen tulee esittämään myös muutamia perustelulausumia, joista ainakin yhdessä puututaan maataloustulolain avaamiseen vielä tämän vuoden aikana ja sieltä säästöjen hakemiseen noin 500 miljoonalle markalle. Tämä on ponsimuotoinen eikä liity tähän markkamääräisesti. Samalla ehdotetaan, että vientituesta luovutaan vuoteen 1995 mennessä, mutta ed. Suhonen esittelee itse aikanaan nämä kohta kohdalta. Ed. A n d e r s s o n : Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin vain yhden asian näistä kehitysapumäärärahoista, jotka ovat täysin käsittämättömiä. Tässä annetaan anteeksi Egyptille velkoja yli 200 miljoonaa markkaa ilmeisesti siitä syystä, että Egypti oli Gulfin sodassa oikealla puolella. Sen sijaan Suomi on päättänyt lopettaa kaiken avustuksen Sudaniin, missä on tällä hetkellä erittäin paha nälänhätä, suuri nälkäkatastrofi, ja missä suomalaisapu on ollut todella avuksi. Siellä on menestyksellinen maatalousprojekti ja projekti aavikoitumista vastaan. Se on ollut niin menestyksellinen, että ulkoministeriö on jopa käyttänyt tätä pr-toiminnassa esimerkkinä hyvästä projektista, ja nyt tämä on tylysti leikattu. En kyllä jaksa ymmärtää, että toisaalta annetaan Egyptille, jolle on nyt tarjolla miljardeja markkoja avustuksia siitä, että oli sodassa oikealla puolella, ja toisaalta leikataan nälänhädässä olevan Sudanin määrärahoja tällä törkeällä tavalla. Ed. L u u k k a i n e n : Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt katsaus siihen, mitä vihreät näkevät tästä lisäbudjetista. Ensinnäkään vihreät eivät hyväksy kehitysyhteistyömäärärahojen poistamista. Toiseksi vihreät ovat valmiit lykkäämään puolustusmateriaalihankintoja. Kolmanneksi haluamme tukea raideliikennettä ja neljänneksi haluamme tukea avustuksia ympäristönsuojeluinvestointeihin Itä-Euroopassa. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Pääluokka 23 Luku 99 Valtioneuvoston muut menot, hyväksytään. Pääluokka 24 Luku 01 Ulkoasiainhallinto, hyväksytään. Luku 30 Kansainvälinen kehitysyhteistyö. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintöön liitettyyn II vastalauseeseen viitaten ehdotan, että momentille 66 merkitty määrärahan supistus Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentin 24.30.66 määrärahoista vähennettäisiin 924 510 000 markkaa. Ed. M ä k e 1 ä : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Suhosen tekemää ehdotusta. kannattamana ehdottanut, että momentti 66 Ed. Suhonen ed. Mäkelän kannattamana on ehdottanut, että momentin 66 määrärahoista vähennettäisiin 924 510 000 markkaa. Ed. Laaksosen ja ed. Suhosen ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ehdotan meneteltäväksi niin, että ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Menettelytapa hyväksytään. Äänestykset ja päätös: Ensimmäinen Esitellään menot. v a r a p u h e m i e s : 1) Äänestys ed. Laaksosen ja ed. Suhosen ehdotusten välillä.
1168 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 Ed. Laaksosen ehdotus "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 134 jaa- ja 11 eiääntä, 30 tyhjää; poissa 24. (Koneään. 14) Eduskunta on tässä äänestyksessä hyväksynyt ed. Laaksosen ehdotuksen. 2) Äänestys ed. Laaksosen ehdotuksesta mietintöä vastaan. Äänestyksessä on annettu 108 jaa- ja 62 eiääntä, 11 tyhjää; poissa 18. (Koneään. 15) Luku 40 Teollinen kehitysyhteistyö ja luku 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot, hyväksytään. Pääluokka 25 Luku 01 Oikeusministeriö, luku 45 Eräät oikeudenhoitomenot, luku 70 Vaalit ja luku 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut menot, hyväksytään. Pääluokka 26 Luku 05 Lääninhallitukset ja luku 75 Poliisitoimi, hyväksytään. Luku 80 Pelastushallinto. Ed. L u t t i n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentti 33 ja sille ehdotettu 4 000 000 markan supistus Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Luttisen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Luttinen ed. Laaksosen kannattamana ehdottanut, että momentti 33 Mietintö "jaa", ed. Luttisen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 114 jaa- ja 71 eiääntä; poissa 14. (Koneään. 16) Luku 90 Rajavartiolaitos, hyväksytään. Luku 97 Avustukset kunnille. Tämä luku käsitellään momenteittain. Luvun 97 momentti 33. Ed. L a a k s o n en : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämä momentti Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 33 Äänestyksessä on annettu 150 jaa- ja 35 eiääntä; poissa 14. (Koneään. 17) Luvun 97 momentti 34.
Lisämenoarvio 1169 Ed. L u t t i n e n : Rouva puhemies! Ehdotan, että momentti ja sille ehdotettu 15 000 000 markan supistus Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Luttisen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Luttinen ed. Laaksosen kannattamana ehdottanut, että momentti 34 Mietintö "jaa", ed. Luttisen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 112 jaa- ja 73 eiääntä; poissa 14. (Koneään. 18) Pääluokka 27 Luku 25 Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Yleiskeskustelussa käyttämääni puheenvuoroon ja myös valiokunnan mietintöön liitettyyn II vastalauseeseen viitaten ehdotan, että momentilta 16 vähennettäisiin 200 000 000 markkaa. Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentilta 16 vähennettäisiin 200 000 000 markkaa. Äänestyksessä on annettu 123 jaa- ja 58 eiääntä, 3 tyhjää; poissa 15. (Koneään. 19) Luku 27 Kiinteistömenot, hyväksytään. Pääluokka 28 Luku 05 Valtiokonttori, luku 07 Eläkkeet, luku 18 Verohallinto, luku 39 Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle, luku 50 Suomen rahapaja, luku 83 Kansainväliset rahoitusyhteisöt, luku 85 Sitoumusten lunastaminen, luku 94 Valtion ravitsemiskeskus ja luku 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot, hyväksytään. Pääluokka 29 Luku 10 Korkeakoulut. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa rouva puhemies! Ehdotan II vastalauseeseen viitaten, että momentille 74 Talonrakennukset esitetty määrärahan supistus Ed. Apu k k a: Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 74 Äänestyksessä on annettu 117 jaa- ja 68 eiääntä, 1 tyhjä; poissa 13. (Koneään. 20) 74 210270E
1170 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 Luku 43 Lukiot ja luku 46 Peruskoulut, hyväksytään. Luku 56 Kirjastotoimi. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Me olemme tätä hallituksen säästöesitystä vastaan, joka koskee kirjastojen perustamiskustannuksia. Ehdotan, että momentti 31 Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 31 Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 37 Äänestyksessä on annettu 123 jaa- ja 61 eiääntä, 2 tyhjää; poissa 13. (Koneään. 22) Luku 67 Yksityiset ammatilliset oppilaitokset. Äänestyksessä on annettu 119 jaa- ja 67 eiääntä; poissa 13. (Koneään. 21) Luku 60 Valtion ammatilliset oppilaitokset, hyväksytään. Luku 65 Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Me pidämme kohtuuttomana sitä, että koulutuksesta säästetään. Se on tuhoisaa maamme tulevaisuuden kannalta. Tässä ehdotetaan 10 000 000 markan supistuksia. Ehdotan, että tämä momentti 37 Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Edellisillä perusteilla ehdotan, että momentti 57 poistetaan. Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 57 poistetaan. Äänestyksessä on annettu 131 jaa- ja 54 eiääntä; poissa 14. (Koneään. 23)
Lisämenoarvio 1171 Luku 68 Yleissivistävä aikuiskoulutus sekä luku 74 Koulutussopimus-ja oppisopimuskoulutus, hyväksytään. Luku 84 Museovirasto. Tämä luku käsitellään momenteittain. Luvun 84 momentti 50. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Viitaten II vastalauseeseen ehdotan, että momentti 50 poistetaan. Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 50 Äänestyksessä on annettu 130 jaa- ja 57 eiääntä; poissa 12. (Koneään. 24) Luvun 84 momentti 75. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentti 75 poistetaan II vastalauseen mukaisesti. Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 75 poistetaan. Äänestyksessä on annettu 123 jaa- ja 64 eiääntä; poissa 12. (Koneään. 25) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskevan lukuryhmän perustelut, luku 88 Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen, luku 90 Taiteen tukeminen sekä luku 91 Urheilun ja nuorisonkasvatustyön tukeminen, hyväksytään. Pääluokka 30 Luku 31 Maataloustuotteiden hintatuki, hyväksytään. Luku 32 Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpiteet. Ed. R a j a m ä k i : Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun raa'at ja kohtuuttomat säästötoimenpiteet kohdistuvat monille tärkeille aloille, maatalouden puolella jatkuu hulvaton meno. Tämä johdosta ehdotan 1 vastalauseen mukaisesti luvun perusteluissa lausuttavaksi: "Hallitus suhtautuu välinpitämättömästi jatkuvaan ylituotantoon sekä kasvavaan vientitukeen, minkä vuoksi maatalouden pääluokan hinta- ja vientituen lisäystarpeet vievät yhä suuremman osan niistä valtion menoista, jotka tulisi kohdentaa kannattavaan ja työllisyyttä edistävään elinkeinotoimintaan. Hallituksen haluttomuus korjata maataloustulolakia johtaa siihen, ettei maatalouden hintatuesta ja vientituesta voida säästää. Tällöin hallitus joutuu tekemään maatalouden välttämättömät säästöt maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittämiseen varatuista rahoista, mikä on maaseudun kehittämisen kannalta erittäin kyseenalaista. Valiokunta edellyttää, että hallitus uudistaisi pikaisesti maatalouspolitiikan perusteita poistamalla ylituotantoa ja korkeita elintarvikehin-
1172 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 toja ylläpitävät tekijät voimassa olevasta maataloustulolaista." Ed. L u t t i n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Rajamäen ehdotusta. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentin 30.32.40 perusteluissa lausutaan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen maataloustulolain muuttamiseksi siten, että maataloustuotteiden vientitukimäärärahaa voidaan vuoden 1991 osalta alentaa 500 000 000 markalla ja että tuki poistetaan asteittain vuoden 1995 loppuun mennessä." Ed. M ä k e l ä: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Suhosen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Rajamäki ed. Luttisen kannattamana ehdottanut luvun perusteluihin 1 vastalauseen mukaista lausumaa. Ed. Suhonen on ed. Mäkelän kannattamana ehdottanut momentin 40 perusteluihin edellä esittämäänsä lausumaa. Äänestykset ja päätökset: Äänestys ed. Suhosen ehdotuksesta. Mietintö "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 136 jaa- ja 42 eiääntä, 5 tyhjää; poissa 16. (Koneään. 26) Äänestys ed. Rajamäen ehdotuksesta. Mietintö "jaa", ed. Rajamäen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu l 04 jaa- ja 79 eiääntä, 2 tyhjää; poissa 14. (Koneään. 27) Luku 33 Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen. Tämä luku käsitellään momenteittain. Luvun 33 momentti 40 ja momentti 43, hyväksytään. Luvun 33 momentti 44. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Emme pidä perusteltuna sitä, että momentilta 44 vähennetään 20 000 000 markkaa. Vähennysten tulisi kohdistua ylituotantoon. Ehdotan momenttia poistettavaksi. Ed. A p u k k a : Arvoisa puhemies! Kannatan Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentille 44 otettaisiin lisäyksenä 40 000 000 markkaa ja että momentin perusteluja muutetaan siten, että avustuksia saa vuonna 1991 myöntää enintään 140 000 000 markkaa. Ed. M ä k e l ä : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Suhosen ehdotusta. kannattamana ehdottanut, että momentti 44 poistetaan. Ed. Suhonen on ed. Mäkelän kannattamana ehdottanut, että momentille 44 lisättäisiin 40 000 000 markkaa ja että momentin perusteluja muutettaisiin siten, että avustuksia saa vuonna 1991 myöntää enintään 140 000 000 markkaa. Momentin määrärahasta ja perusteluista äänestetään erikseen. Määrärahan osalta ed. Laaksosen ja ed. Suhosen ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Menettelytapa hyväksytään.
Lisämenoarvio 1173 Äänestykset ja päätökset: 1) Äänestys ed. Laaksosen ja ed. Suhosen ehdotusten välillä momentin 44 määrärahan osalta. Ed. Laaksosen ehdotus "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 120 jaa- ja 18 eiääntä, 45 tyhjää; poissa 16. (Koneään. 28) Eduskunta on tässä äänestyksessä hyväksynyt ed. Laaksosen ehdotuksen. 2) Äänestys ed. Laaksosen ehdotuksesta mietintöä vastaan momentin 44 määrärahan osalta. Äänestyksessä on annettu 126 jaa- ja 60 eiääntä; poissa 13. (Koneään. 29) Äänestys ed. Suhosen ehdotuksesta momentin 44 perustelujen osalta. Mietintö "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 180 jaa-ja 7 ei-ääntä; poissa 12. (Koneään. 30) Luvun 33 momentti 49. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan momentille 49 lisättäväksi 70 000 000 markkaa. nattamana ehdottanut momentille 49lisättäväksi 70 000 000 markkaa. Mietintö "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 179 jaa-ja 7 ei-ääntä; poissa 13. (Koneään. 31) Luvun 33 momentti 60, hyväksytään. Luku 37 Kalatalous, luku 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja luku 92 Karttakeskus, hyväksytään. Pääluokka 31 Luku 24 Tielaitos. Ed. Ranta: Arvoisa puhemies! Jotta tasapainottaisimme liikenneministeriön pääluokkaa koskevat ehdotuksemme ehdotan, että momentilta 77 vähennettäisiin 109 800 000 markkaa. Ed. L u t t i n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Rannan ehdotusta. Keskustelussa on ed. Ranta ed. Luttisen kannattamana ehdottanut, että momentilta 77 vähennettäisiin 109 800 000 markkaa. Ed. Mä k e 1 ä: Arvoisa puhemies! Kanna- Mietintö "jaa", ed. Rannan ehdotus "ei". tan ed. Suhosen ehdotusta. Äänestyksessä on annettu 105 jaa- ja 78 eiääntä; poissa 16. (Koneään. 32) Keskustelussa on ed. Suhonen ed. Mäkelän kan-
1174 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 Luku 25 Tienpidon valtionavut. Tämäkin luku käsitellään momenteittain. Luvun 25 momentti 34. Ed. R a n t a : Arvoisa puhemies! Momentin 34 valtionavun supistaminen merkitsee sitä, että liikenneturvallisuusinvestoinnit vähenevät, minkä perusteella ehdotan, että supistus poistetaan. Ed. L u t t i n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Rannan ehdotusta. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentille 34 lisättäisiin 17 000 000 markkaa. Tämä jos mikä olisi erittäin hyvää aluepolitiikan tukitoimintaa, ja uskon, että tässä varmasti keskustapuolue on innolla mukana. Ed. V i s t b a c k a : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Suhosen todella järkevää työllistävää ehdotusta. Keskustelussa on ed. Ranta ed. Luttisen kannattamana ehdottanut, että momentti 34 Ed. Suhonen on ed. Vistbackan kannattamana ehdottanut, että momentille 34 lisättäisiin 17 000 000 markkaa. Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Menettelytapa hyväksytään. Äänestykset ja päätös: 1) Äänestys ed. Rannan ja ed. Suhosen ehdotusten välillä. Ed. Rannan ehdotus "jaa", ed. ehdotus "ei". Suhosen Äänestyksessä on annettu 127 jaa- ja 18 eiääntä, 38 tyhjää; poissa 16. (Koneään. 33) Eduskunta on tässä äänestyksessä hyväksynyt ed. Rannan ehdotuksen. 2) Äänestys ed. Rannan ehdotuksesta mietintöä vastaan. Mietintö "jaa", ed. Rannan ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 111 jaa- ja 72 eiääntä; poissa 16. (Koneään. 34) Luvun 25 momentti 51. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Kun näyttää siltä, että hallitusrintama olisi vihdoinkin opposition ehdotusten takana, niin tämä jos mikä ainakin viime vaalikaudella oli asia, johon keskustapuolue kiinnitti vahvasti huomiota ja halusi tähän määrärahaa. Ehdotan, että momentille 51 lisättäisiin 20 000 000 markkaa. Kun te haja-asutusseuduilta koulut ja kaiken opetuksen lopetatte, niin olisi edes tiet jäljellä. Ed. V i s t b a c k a : Arvoisa puhemies! Entisenä liikenneministerinä voin vakuuttaa, että puhelimet soivat liikenneministeriössä jatkuvasti keskustapuolueen edustajien takia. Senjohdosta kannatan ed. Suhosen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Suhonen ed. Vistbackan kannattamana ehdottanut, että momentille 51 lisättäisiin 20 000 000 markkaa. Mietintö "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei".
Lisämenoarvio 1175 Äänestyksessä on annettu 171 jaa- ja 13 eiääntä; poissa 15. (Koneään. 35) Luku 30 Merenkulkulaitos, hyväksytään. Luku 32 Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen. Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Menettelytapa hyväksytään. Äänestykset ja päätös: 1) Äänestys ed. Rannan ja ed. Suhosen ehdotusten välillä. Ed. Rannan ehdotus "jaa", ed. ehdotus "ei". Suhosen Ed. R a n t a : Arvoisa puhemies! Momentin 41 avustussumman vähentäminen merkitsee sitä, että pientonnisto vähenee, ja johtaa ulosliputukseen, mikä johtaa ennen pitkää siihen, että Suomen lipun alla purjehtii vain Korkeasaaren lautta. Ehdotan, että supistus poistetaan. Ed. L u t t i n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Rannan ehdotusta. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Hallitus on aikoinaan tehnyt merenkulkujärjestöjen ja varustamojen kanssa sopimuksen tämän asian hoitamisesta, ja kuten tyypillistä, nykyinen hallitus pettää kaikki sopimukset. Parlamentaarinen aluskomitea sopi tämän asian ja miehitykset ja niiden tukimuodot. Nyt pudotetaan tämä raha pois. Ehdotan, että momentille 41 lisättäisiin 32 000 000 markkaa eikä petetä enää. Ed. M ä k e 1 ä : Arvoisa puhemies! SMP ei halua pettää. Siksi kannatan ed. Suhosen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Ranta ed. Luttisen kannattamana ehdottanut, että momentti 41 Ed. Suhonen on ed. Mäkelän kannattamana ehdottanut, että momentille 41 lisättäisiin 32 000 000 markkaa. E n s i m m ä i n e n v a r a p u h e m i e s: Äänestyksessä on annettu 133 jaa- ja 22 eiääntä, 26 tyhjää; poissa 18. (Koneään. 36) Eduskunta on tässä äänestyksessä hyväksynyt ed. Rannan ehdotuksen. 2) Äänestys ed. Rannan ehdotuksesta mietintöä vastaan. Mietintö "jaa", ed. Rannan ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 105 jaa- ja 76 eiääntä, 1 tyhjä; poissa 17. (Koneään. 37) Luku 55 Viestinnän korvaukset ja avustukset, hyväksytään. Luku 57 Henkilö- ja tavaraliikenteen tuet ja korvaukset. Ed. R a n t a : Arvoisa puhemies! Momentin 40 korvauksen vähentäminen 50 000 000 markalla merkitsee mm. sitä, että eläkeläisten ja opiskelijoiden alennuslippujärjestelmä ennen pitkää poistuu. Tällä perusteella ehdotan, että tämä supistus poistetaan. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan tehtyä ehdotusta. Keskustelussa on ed. Ranta ed. Laaksosen kan-
1176 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 nattamana ehdottanut, että momentti 40 Mietintö "jaa", ed. Rannan ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 102 jaa- ja 82 eiääntä; poissa 15. (Koneään. 38) Luku 58 Radanpito. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Rannan ehdotusta. Ed. Ranta: Arvoisa puhemies! Valtionrautateiden radanpidon määrärahojen supistaminen merkitsee sitä, että rataverkko supistuu, rautateiden toimintakyky häiriintyy, ja se vaikuttaa ennen pitkää myös valtakunnan aluerakenteeseen negatiivisella tavalla. Tällä perusteella ehdotan, että momentin 62 supistus poistetaan. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentille 62 lisättäisiin 67 800 000 markkaa perusradanpitoon. Viime vaalikaudella kaikki ennen vaaleja ilmoittivat olevansa junapuolueen jäseniä. Nyt koetetaan tätä äänestyksessä. Ed. V i s t b a c k a : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Suhosen ehdotusta. En toivo, että ratoja pantaisiin rullalle. Keskustelussa on ed. Ranta ed. Laaksosen kannattamana ehdottanut, että momentti 62 Ed. Suhonen on ed. Vistbackan kannattamana ehdottanut, että momentille 62 lisättäisiin 67 800 000 markkaa. Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Menettelytapa hyväksytään. Äänestykset ja päätös: 1) Äänestys ed. Rannan ja ed. Suhosen ehdotusten välillä. Ed. Rannan ehdotus "jaa", ed. ehdotus "ei". Suhosen Äänestyksessä on annettu 128 jaa- ja 25 eiääntä, 30 tyhjää; poissa 16. (Koneään. 39) Eduskunta on tässä äänestyksessä hyväksynyt ed. Rannan ehdotuksen. 2) Äänestys ed. Rannan ehdotuksesta mietintöä vastaan. Mietintö "jaa", ed. Rannan ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 102 jaa- ja 82 eiääntä; poissa 15. (Koneään. 40) Luku 92 Ilmailulaitos, luku 95 Turun Asennuspaja ja luku 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot, hyväksytään. Pääluokka32 Luku 01 Kauppa- ja teollisuusministeriö ja luku 44 Teknologian kehittämiskeskus, hyväksytään. Luku 49 Kehitysaluerahasto Oy. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että luvun perusteluihin lisättäisiin seuraava lausuma: "Eduskunta edellyttää, että Kehitysaluerahasto Oy:lle turvataan edellytykset myöntää matalakorkoista suhdannelainaa myös varsinaisen toiminta-alueensa ulkopuolella oleville,
Lisämenoarvio 1177 mutta työttömyysasteeltaan kehitysalueeseen verrattavissa olevissa kunnissa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille." Ed. Mä k e 1 ä: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Suhosen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Suhonen ed. Mäkelän kannattamana ehdottanut luvun perusteluihin edellä esittämäänsä lausumaa. Mietintö "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 134 jaa- ja 50 eiääntä; poissa 15. (Koneään. 41) Luku 50 Teollisuuden edistäminen, hyväksytään. Luku 51 Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa rouva puhemies! Yritystoiminnan aluetuesta hallitus esittää vähennettäväksi 24 000 000 markkaa. Emme tätä ehdotusta hyväksy. Siksi ehdotan, että momentti 49 Ed. A p u k k a : Rouva puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut, että momentti 49 Äänestyksessä on annettu 122 jaa- ja 62 eiääntä; poissa 15. (Koneään. 42) Luku 85 Ulkomaankaupan edistäminen, hyväksytään. Pääluokka 33 Luku 16 Yleinen perhe-eläke, luku 17 Työttömyysturva ja luku 18 Sairausvakuutus, hyväksytään. Luku 19 Eläkevakuutus. Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentin 60 perusteluissa lausuttaisiin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kansaneläkevaroista myönnettävälle takaisinlainaukselle vaadittavan takauskäytännön tiukentamiseksi." Ed. M ä k e 1 ä : Rouva puhemies! Kannatan ed. Suhosen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Suhonen ed. Mäkelän kannattamana ehdottanut momentin 60 perusteluihin edellä esittämäänsä lausumaa. Mietintö "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei"... Aänestyksessä on annettu 173 jaa- ja 12 eiääntä; poissa 14. (Koneään. 43) Luku 33 Kunnallinen toimeentuloturva ja lasten kotihoidon tuki, luku 34 Kuntien järjestä-
1178 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 mät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristönsuojelun hallinto, luku 57 Lomatoiminta, luku 92 Kansanterveyden edistäminen, luku 93 Eräiden sosiaalipalvelujen avustaminen, luku 94 Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen ja luku 95 Suuronnettomuuksiin varautuminen, hyväksytään. Pääluokka 34 Luku 06 Työvoimapolitiikan toimeenpano. Ed. L u t t i n e n : Rouva puhemies! Ehdotan, että momentille 51 otettaisiin lisäyksenä 61 500 000 markkaa. Ed. L a a k s o n e n : Rouva puhemies! Kannatan ed. Luttisen lisäysehdotusta ja lisäksi ehdotan luvun perusteluissa lausuttavaksi: "Työllisyyslain toteuttamiseen myönnetään tässä luvussa määrärahoja siten, että alueellisten työttömyyserojen tasaamiseen liittyvä työttömyyden olennainen ylittymiskriteeri maan keskimääräiseen tasoon nähden vuositasolla on 50 prosenttia." Ed. A p u k k a : Rouva puhemies! Kannatan ed. Laaksosen perustelulausumaehdotusta. Keskustelussa on ed. Luttinen ed. Laaksosen kannattamana ehdottanut, että momentille 51 lisättäisiin 61 500 000 markkaa. Ed. Laaksonen on ed. Apukan kannattamana ehdottanut luvun perusteluihin II vastalauseen mukaista perustelulausumaa. Äänestykset ja päätökset: Äänestys ed. Luttisen ehdotuksesta. Mietintö "jaa", ed. Luttisen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 107 jaa- ja 76 eiääntä; poissa 16. (Koneään. 44) Äänestys ed. Laaksosen ehdotuksesta. Äänestyksessä on annettu 113 jaa- ja 70 eiääntä; poissa 16. (Koneään. 45) Pääluokka35 Luku 11 Ympäristön suojelu, hyväksytään. Luku 13 Ympäristönsuojeluyhteistyö Itä Euroopan kanssa. Ed. L u u k k a i n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että momentti 66 Ed. H a s s i : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Luukkaisen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Luukkainen ed. Hassin kannattamana ehdottanut, että momentti 66 Mietintö "jaa", ed. Luukkaisen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 116 jaa- ja 68 eiääntä; poissa 15. (Koneään. 46) Luku 15 Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö sekä luku 25 Vesi- ja ympäristöhallinto, hyväksytään. Luku 45 Asuntotoimi. Tämä luku käsitellään momenteittain. Luvun 45 momentti 56.
Lisämenoarvio 1179 Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 15 000 000 markan vähennys eli momentti 56 Ed. Apu k k a : Rouva puhemies! Kannatan Ed. S u h o n e n : Arvoisa puhemies! Mielestäni olen koko illan tehnyt hyvin asiallisia ja rakentavia ehdotuksia, mutta joku huomautti, että... Yksityiskohtaisessa käsittelyssä voi tehdä vain ehdotuksia. P u h u j a : Kyllä, joku sanoi vain, että pitäisi Turun murteen tulkki olla välissä, että ymmärtäisi. Ehdotan, että momentille 56 lisättäisiin 20 000 000 markkaa. Ed. Mä k e 1 ä: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Suhosen ehdotusta. kannattamana ehdottanut, että momentti 56 Ed. Suhonen on ed. Mäkelän kannattamana ehdottanut, että momentille 56 lisättäisiin 20 000 000 markkaa. Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin on äänestettävä niiden välillä ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan. Menettelytapa hyväksytään. Äänestykset ja päätös: 1) Äänestys ed. Laaksosen ja ed. Suhosen ehdotusten välillä. Ed. Laaksosen ehdotus "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 129 jaa- ja 18 eiääntä, 38 tyhjää; poissa 14. (Koneään. 47) Eduskunta on tässä äänestyksessä hyväksynyt ed. Laaksosen ehdotuksen. 2) Äänestys ed. Laaksosen ehdotuksesta mietintöä vastaan. Äänestyksessä on annettu 110 jaa- ja 75 eiääntä; poissa 14. (Koneään. 48) Luvun 45 momentti 60. Ed. L a a k s o n e n : Rouva puhemies! Viitaten II vastalauseeseen ehdotan, että momentin 60 perusteluissa lausuttaisiin: "Eduskunta edellyttää hallitukselta, että aloitettavien asuntojen määrä nostetaan 30 000 asunnoksi." Ed. A p u k k a : Rouva puhemies! Kannatan kannattamana ehdottanut momentin 60 perusteluihin II vastalauseen mukaista lausumaa. Äänestyksessä on annettu 107 jaa- ja 77 ei-ääntä; poissa 15. (Koneään. 49) Pääluokka 36 Luku 01 Kotimaisen velan korko ja luku 03 Ulkomaisen velan korko, hyväksytään.
1180 Tiistaina 11. kesäkuuta 1991 Ensimmäinen Esitellään tulot. Osasto 11 v a r a p u h e m i e s : Luku 01 Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ja luku 04 Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut, hyväksytään. Luku 06 Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut. Ed. S u h o n e n : Rouva puhemies! Ehdotan, että momentin 09 perusteluissa lausuttaisiin seuraavaa: "Eduskunta edellyttää, että samalla kun tasausveroa alennetaan, huolehditaan siitä, että kotimaisten tuotteiden kilpailuasema ei toimenpiteen johdosta heikkene ja että hallitus ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin mainitun kehityksen estämiseksi." Ed. M ä k e 1 ä : Rouva puhemies! Kannatan ed. Suhosen ehdotusta. Keskustelussa on ed. Suhonen ed. Mäkelän kannattamana ehdottanut edellä esittämäänsä lausumaa momentin 09 perusteluihin. Mietintö "jaa", ed. Suhosen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 128 jaa-ja 53 ei-ääntä; poissa 18. (Koneään. 50) Luku 08 Valmisteverot, luku 10 Muut verot ja luku 19 Muut veronluonteiset tulot, hyväksytään. Osasto 12 Luku 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala, luku 25 Oikeusministeriön hallinnonala, luku 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala, luku 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ja luku 35 Ympäristöministeriön hallinnonala, hyväksytään. Osasto 13 Luku 01 Korkotulot, hyväksytään. Osasto 14 Luku 05 Turun Asennuspaja, hyväksytään. Osasto 15 Luku 02 Valtion lainanotto, hyväksytään. Mietinnön perusteluissa oleva tulo- ja menoarvion tasapainoa koskeva lausuma, hyväksytään. Esitellään yleisperustelut. Ed. L a a k s o n e n : Arvoisa rouva puhemies! Ehdotan, että yleisperusteluihin hyväksyttäisiin mietintöön liitetyn II vastalauseen mukaiset neljä perustelulausumaa. Ensimmäisessä kiinnitämme huomiota asuntotuotannon lisäohjelmaan, toisessa maataloustulolain tarkistamiseen ja kolmannessa sekä neljännessä ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Ed. A p u k k a : Rouva puhemies! Kannatan kaikkia neljää ed. Laaksosen perustelulausumaehdotusta. Ed. L u t t i n e n : Rouva puhemies! Ehdotan, että yleisperustelut hyväksyttäisiin 1 vastalauseen mukaisina. Ed. L a h t i - N u u t t i 1 a : Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Luttisen ehdotusta. kannattamana ehdottanut II vastalauseen mukaisia neljää perustelulausumaa. Ed. Luttinen on ed. Lahti-Nuuttilan kannattamana ehdottanut, että yleisperustelut hyväksyttäisiin 1 vastalauseen mukaisina.
Lisämenoarvio 1181 Äänestykset ja päätökset: Äänestys ed. Laaksosen 1) ehdotuksesta. Mietintö "jaa", ed. Laaksosen 1) ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 105 jaa-ja 77 ei-ääntä, 1 tyhjä; poissa 16. (Koneään. 51) Äänestys ed. Laaksosen 2) ehdotuksesta. Mietintö "jaa", ed. Laaksosen 2) ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 104 jaa-ja 78 ei-ääntä, 1 tyhjä; poissa 16. (Koneään. 52) Äänestys ed. Laaksosen 4) ehdotuksesta. Mietintö "jaa", ed. Laaksosen 4) ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 103 jaa-ja 78 ei-ääntä, 1 tyhjä; poissa 17. (Koneään. 54) Äänestys ed. Luttisen ehdotuksesta. Mietintö "jaa", ed. Luttisen ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 114 jaa-ja 65 ei-ääntä, 3 tyhjää; poissa 17. (Koneään. 55) Asia on loppuun käsitelty. Eduskunnan seuraava täysistunto on huomenna Äänestys ed. Laaksosen 3) ehdotuksesta. keskiviikkona kello 10. Mietintö "jaa", ed. Laaksosen 3) ehdotus "ei". Äänestyksessä on annettu 106 jaa-ja 76 ei-ääntä, 1 tyhjä; poissa 16. (Koneään. 53) Täysistunto lopetetaan kello 22.05. Pöytäkirjan vakuudeksi: Seppo Tiitinen