MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 8 817 (8 434) Vakavaraisuussuhde, %: 16,48 % (16,94 %) Liikevoitto (1 000 eur): 440 (309) Varainhankinta (1 000 eur): 122 604 (119 626) Koko luotonanto (1 000 eur): 137 637 (125 742), josta välitettyjä luottoja 10 192 (14 796) Tase (1 000 eur): 151 470 (135 102) Oma pääoma ja varaukset (1 000 eur): 12 676 (12 073) Kulu-tuotto suhde: 75,6 % (76,3 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2014) Myrskylän Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ) kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Vuoden 2015 alkupuoliskolla Euroopan talousnäkymissä nähtiin elpymistä, mikä johtui keskuspankin elvyttävästä vaikutuksesta ja euron heikentymisen tuomasta kilpailukyvyn parantumisesta. Yhdysvalloissa talouden eri osa-alueilla koettiin hidastumista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja odotukset keskuspankin rahapolitiikan muutoksista aiheuttivat epävarmuutta. Vaikka maailmantalouden näkymät ovat asteittain parantuneet, myös riskit markkinoiden vakauden kannalta ovat kasvaneet. Erityisesti kehittyvien talouksien tilanteeseen liittyy merkittäviä riskitekijöitä, joiden negatiiviset vaikutukset saattavat heijastua myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Euroopan keskuspankin maaliskuussa 2015 aloittama osto-ohjelma on merkittävä askel euroalueen talouden saamiseksi kasvuuralle. Toteutunut inflaatio on ollut viime vuosina alhainen ja näin ollen hintavakaudesta on muodostunut uhkatekijä euroalueen taloudelle. Inflaatio-odotukset ovat alkuvuoden aikana elpyneet ja EKP:n rahapoliittisia toimenpiteitä voidaan tässä valossa pitää onnistuneina. Euroopan keskuspankki on sitoutunut jatkamaan elvyttää rahapolitiikkaa vuoden 2016 syksyyn, mutta on todennäköistä, että ensimmäinen koronnosto tulee aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Yhdysvalloissa keskuspankki valmistautuu ohjauskoron nostoon ensimmäistä kertaa melkein seitsemään vuoteen. Työmarkkinoiden näkymät ovat parantuneet merkittävästi, mikä osaltaan tukee rahapolitiikan asteittaista kiristämistä. Yhdysvaltojen talous on toiminut viime aikoina maailmantalouden ajurina ja sen kehitys tulee olemaan muita alueita vahvempaa jatkossakin. Suomen talouden edellytykset vientivetoiseen kasvuun ovat myös parantuneet euron heikentymisen tuoman kilpailukyvyn parantumisen myötä, mutta vaikutukset ovat muuhun Eurooppaan nähden pienemmät. Bruttokansantuote oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä negatiivinen ja talouden näkymät siltä osin heikommat muuhun Eurooppaan verrattuna. Geopoliittisen tilanteen kiristymisellä on ollut negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen ja vienti Venäjälle on laskenut merkittävästi. Toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi ovat alkaneet uuden hallituksen johdolla. Suomen luottoluokitukseen kohdistuu edelleen paineita, minkä vuoksi toimenpiteiden mittaluokan ja ajoituksen merkitys korostuvat aikaisempaa suuremmin. Epäonnistu- 1
minen hallitusohjelman mukaisissa sopeutustoimissa johtaisi Suomen luottoluokituksen laskuun ja Suomen tilannetta tultaisiin seuraamaan Euroopan komission alijäämämenettelyssä. Sijoitusmarkkinoilla ensimmäinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen vahva osakekurssien noustessa uusiin ennätyslukemiin ja pitkien korkojen laskiessa voimakkaasti. Lähes kaikkien omaisuusluokkien tuotot olivat positiivisia ja EKP:n osto-ohjelmalla oli merkittävä vaikutus sijoittajien luottamukseen. Markkinoilla koettiin merkittävä käänne toisen vuosineljänneksen aikana korkojen kääntyessä voimakkaaseen nousuun, mikä johti euron vahvistumiseen ja epävarmuuteen osakemarkkinoilla. Epävarmuus markkinoilla tulee korostumaan loppuvuoden aikana Yhdysvaltojen keskuspankin muuttaessa rahapolitiikan suuntaa. Pitkään jatkunut matalien korkojen ympäristö on muodostanut riippuvuussuhteeseen sijoitusmarkkinoiden ja keskuspankkien tarjoaman likviditeetin välillä. Pienetkin muutokset rahapolitiikassa voivat johtaa voimakkaisiin liikkeisiin sijoitusmarkkinoilla. Suomen asuntomarkkinoilla alkuvuosi on ollut hyvin vaihteleva ja kauppalukumäärät lähtivät alkuvuodesta tammi-maaliskuussa reiluun nousuun vuoteen 2014 verrattuna. Heti perään huhtikuussa kauppakappaleet painuivat edellisvuotta alemmalle tasolla ja näin ollen lukumääräisesti asuntokauppoja on alkuvuodesta tehty lähestulkoon sama määrä kuin vertailukautena vuonna 2014. Asuntojen hinnoissa on ollut edelleen eriytymistä pääkaupunkiseudun, kasvukeskusten ja pienten paikkakuntien välillä. Hinnat ovat kääntyneet suuremmilla markkinoilla jo nousuun, mutta muuttotappioalueilla hinnoissa on ollut hienoista laskua. Tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta. Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen ja rakentamissektorin pienoinen herääminen ovat tästä esimerkkejä. Lisäksi hyvin sujuneet hallitusneuvottelut antavat uskoa linjakkaasta politiikasta. Lisäksi sovitut palkkaratkaisut antavat uskoa eteenpäin katsovalle yhteistyölle. Myrskylän Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana jatkunut vakaana. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet pääosin pankin tavoitteiden mukaisia. Antolainaus on kasvanut selvästi budjetoitua enemmän. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 114 099 tuhatta euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 2,4 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 137 637 tuhatta euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 9,5 %. Myrskylän Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä neljä konttoria, Myrskylässä, Mäntsälässä, Orimattilassa ja Porvoossa. Myrskylän Säästöpankin palveluksessa on keskimäärin noin 20 toimihenkilöä. Entisen toimitusjohtajan irtisanouduttua tehtävästään marraskuussa 2014 pankin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin huhtikuussa varatuomari, emba Jari Oivo Nastolasta. Toimitusjohtaja aloitti uudessa tehtävässä kesäkuun 1. päivänä. Pankin välittämien Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluottojen määrä kesäkuun lopussa oli 10 192 tuhatta euroa (14 796). Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Olemassa olevia luottoja on siirretty järjestelmällisesti takaisin pankin taseeseen. Siirrettyjen luottojen määrä on tällä hetkellä 2.575 tuhatta euroa. Pankki varautuu ryhmän oman hypoteekkipankin perustamiseen. Pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomen ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Omaisuudenhoitopalveluissa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Suomi. Myös osakevälitys kuuluu pankin palveluihin. Eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutusyhtiö. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille perustaa kiinnitysluottopankki (Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj). Sp-Kiinnitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, asuntolainavakuudellisia katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja tulee Säästöpankkiliitto osk:in jäsenpankiksi. Sen välittäjäpankkeina voi toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. Säästöpankkien Vakuusrahasto aloitti toimintansa vuoden 1925 alussa ja päättynyt vuosi oli sen 90. toimintavuosi. Säästöpankkien Vakuusrahasto päätettiin purkaa kokonaan ja palauttaa rahaston varat sen jäsenpankeille Vakuusrahaston valtuuskunnan kokouksessa 16.10.2014 osana yhteenliittymän rakentamista. 2
Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Merkittävimmät muutokset ja tapahtumat 31.12.2014 tilinpäätökseen verrattuna Myrskylän Säästöpankin tuloskehitys on ollut myönteinen alkuvuoden 2015 aikana. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 440 tuhatta euroa (309), joka oli 131 tuhatta euroa suurempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 0,6 % (0,5 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 1 043 tuhatta euroa (931). Korkokate kasvoi 12 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen kasvuun vaikutti antolainauksen budjetoitua suurempi kasvu. Osinkotuotot olivat 29 tuhatta euroa (19). Palkkiotuottoja kertyi 552 tuhatta euroa (572). Palkkiokulut olivat 78 tuhatta euroa (70). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 139 tuhatta euroa (270). Tästä myyntivoitot olivat 145 tuhatta euroa. Pankin hallintokulut olivat 1 031 tuhatta euroa (968), tästä henkilöstökulut olivat 506 tuhatta euroa (522) ja muut hallintokulut 525 tuhatta euroa (446). Hallintokulujen kasvun aiheuttivat uuden toimitusjohtajan valinnasta aiheutuneet kulut. Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 12,1 % ja oli 151 470 tuhatta euroa (135 102). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 10 488 tuhatta euroa (9 872). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 307 tuhatta euroa (68). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista sekä rahavirtaa suojaavista johdannaisista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin poistoero oli 48 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset varaukset olivat 2 140 tuhatta euroa. Pankki laski liikkeeseen alkuvuoden aikana debentuurilainoja 29 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 8 505 tuhatta euroa (8 250), josta joukkovelkakirjalainoja 4 500 tuhatta euroa ja debentuurilainoja 4 005 tuhatta euroa. Vakavaraisuus ja riskiasema Katsauskaudella luottoriskien määrä on kasvanut. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 277 tuhatta euroa, mikä on 0,2 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana näiden määrä oli 7 tuhatta euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana 16 tuhatta euroa ja niiden peruutuksia 3 tuhatta euroa. Merkittävimmät muutokset ja tapahtumat 31.12.2014 tilinpäätökseen verrattuna Luottoluokitusmallit Yritys- ja maatila-asiakkaiden luottoluokitusmalli uudistettiin 2015 alkuvuonna. Luoton myöntämisessä asiakasarvioinnin perusteena on yritysasiakkaiden osalta tilinpäätösanalyysi, asiakkaan taloudellinen tila, maksukyky, kilpailuasema, luottoluokitus ja tarjottujen vakuuksien luototusaste, jotka muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Lisäksi selvitetään aiotun investoinnin vaikutusta asiakkaan taloudelliseen tilaan. Maatila-asiakkaiden osalta luotonmyöntö perustuu tilalta kerättyihin tietoihin, maatilan veroilmoitukseen ja näiden tietojen perusteella tehtyyn luottoluokitukseen. Lisäksi arvioon vaikuttaa asiakkaan taloudellinen tila, maksukyky ja tarjottujen vakuuksien luototusaste. Säästöpankit käyttävät yritys- ja maatalousasiakkaiden luokitteluun sisäistä Sp-rating-luokitusta. Vuoden 2015 alussa pankkien vakavaraisuusvaade nousi, kun Suomessa otettiin käyttöön kiinteä- ja muuttuva lisäpääomavaatimus. Kiinteä lisäpääomavaatimus nosti vakavaraisuuden pääomavaatimuksen 8 prosentista 10,5 prosenttiin riskipainotetuista eristä laskettuna. Muuttuva lisäpääomavaatimus tulee vaihtelemaan 0 2,5 prosenttiyksikön välillä. Päätöksen muuttuvan lisäpääomavaateen käyttöönotosta ja suuruudesta tekee Finanssivalvonnan johtokunta neljännesvuosittain. Finanssivalvonnan johtokunta teki ensimmäisen päätöksen 16.3.2015, jonka mukaan pankeille ei asetettu muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Lisäksi Finanssivalvonta tulee vuoden 2015 aikana määrittelemään lisäpääomavaateet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Myrskylän Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen s. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. 3
Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Olennaiset tapahtumat osavuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan osavuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Loppuvuoden aikana pankin vakavaraisuuden ennakoidaan säilyvän nykyisellä tasolla hyvänä. Talletusten ja luottojen arvioidaan kasvavan lähes alkuvuoden mukaisesti. Arvonalennukset jäänevät kuluvana vuonna edellisvuoden tasolle. Loppuvuoden tuloksen arvioidaan pienentyvän jonkin verran alkuvuotta matalammaksi, koska alkuvuoteen kohdistui kertaluonteisia tuloeriä, jollaisia loppuvuonna ei odoteta kertyvän. Korkotason mahdollinen nousu vaikuttaisi pankin korkokatteen määrään positiivisesti. Korkotason mahdollisella laskulla sen sijaan ei ole suurta merkitystä korkokatteeseen. 4
Myrskylän Säästöpankki Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2015 1-6.2014 1-12.2014 Korkotuotot 1 475 1 385 2 853 Korkokulut -432-454 -920 Korkokate 1 043 931 1 934 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 29 19 27 Palkkiotuotot 552 572 1 151 Palkkiokulut -78-70 -156 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 139 270 312 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 4-9 -11 Liiketoiminnan muut tuotot 169 18 263 Hallintokulut -1 031-968 -2 080 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -69-69 -137 Liiketoiminnan muut kulut -304-284 -585 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -13-2 -40 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0-100 -100 Liikevoitto 440 309 578 Tilinpäätössiirrot 9 6 9 Tuloverot -91-68 -157 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 358 246 430 Tilikauden voitto 358 246 430 5
Myrskylän Säästöpankki Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Käteiset varat 683 679 631 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 2 087 2 104 2 096 Saamiset luottolaitoksilta 7 423 6 670 5 467 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 127 445 110 946 118 427 Saamistodistukset 541 1 082 1 048 Osakkeet ja osuudet 9 829 9 749 7 439 Osakkeet ja osuudet omistusyhteys- ja samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 7 7 7 Johdannaissopimukset 251 451 350 Aineettomat hyödykkeet 598 676 618 Aineelliset hyödykkeet 2 246 2 298 2 275 Muut varat 10 14 80 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 344 418 469 Laskennalliset verosaamiset 4 6 20 151 470 135 102 138 927 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Velat luottolaitoksille 14 364 1 384 2 397 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 114 412 111 899 113 973 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 500 4 500 4 500 Muut velat 794 781 967 Siirtovelat ja saadut ennakot 638 691 831 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 4 005 3 750 3 976 Laskennalliset verovelat 81 23 36 Poistoero 48 61 57 Vapaaehtoiset varaukset 2 140 2 140 2 140 Peruspääoma 17 17 17 Kantarahasto 5 000 5 000 5 000 Käyvän arvon rahasto 307 68 62 Muut sidotut rahastot 1 661 1 661 1 661 Vapaat rahastot 129 129 129 Edellisten tilikausien voitto 3 016 2 752 2 752 Tilikauden voitto 358 246 430 151 470 135 102 138 927 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 1 369 2 566 2 736 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 3 668 3 258 3 946 6
Myrskylän Säästöpankki Johdannaissopimukset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Koronvaihtosopimukset 5 000 5 000 5 000 Korko-optiot Ostetut 0 4 000 1 000 Osakejohdannaiset 2 810 1 084 1 859 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 228 352 299 Korko-optiot Käypä arvo, positiivinen 0 80 20 Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 23 20 31 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 12 233 11 526 11 803 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -2 187-2 364-2 453 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 10 046 9 162 9 350 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 10 046 9 162 9 350 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 1 937 1 842 2 288 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -20-33 -21 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 1 917 1 809 2 267 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 11 963 10 971 11 617 Riskipainotetut erät yhteensä 72 570 64 772 67 513 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 65 859 58 717 60 842 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 175 299 231 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 890 603 793 josta operatiivisen riskin osuus 5 647 5 153 5 647 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 13,84 % 14,14 % 13,85 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 13,84 % 14,14 % 13,85 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 16,48 % 16,94 % 17,21 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 358 tuhatta euroa, josta on vähennetty suunniteltu voitonjako 10 tuhatta euroa, on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Myrskylässä, 6. elokuuta 2015 Myrskylän Säästöpankki Hallitus Myrskylässa 99 xxxxkuuta 2015 7
PANKIN KEHITYS Asiakasmäärän kehitys 10000 9000 8412 8450 8434 8646 8817 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 491 636 280 263 384 Asiakasmäärä Uudet asiakkaat 160,0 Kokonaisvarainhankinnan kehitys m 140,0 120,0 100,0 115,4 115,8 4,5 0,3 1,0 2,6 3,7 0,3 4,5 137,0 14,0 121,0 124,4 2,0 1,0 3,7 0,4 4,5 4,0 0,4 4,5 4,0 0,4 4,5 80,0 60,0 107,9 106,3 111,4 113,5 114,1 40,0 20,0 0,0 Talletukset Debentuurit Indeksilainat Joukkovelkakirjalainat Talletukset muu luottolaitos 8
Luotonannon kehitys m 160,0 140,0 120,0 100,0 121,3 122,7 17,6 16,3 103,7 106,4 125,7 14,8 110,9 132,0 13,6 118,4 137,7 10,2 127,5 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Luotot Välitetyt luotot Järjest.saamiset/luottokanta+taseen ulkopuoliset sitoumukset % 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 0,21 0,10 0,04 0,01 0,01 9
Liikevoitto t 700,0 600,0 578,2 500,0 467,8 439,6 400,0 300,0 271,6 308,9 200,0 100,0 0,0 Vuositason liikevoiton %-osuus taseen vuosikeskiarvosta 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,61 0,50 0,46 0,47 0,43 0,40 0,37 0,30 0,20 0,10 0,00 10
Kulu-tuotto-suhde % 100,00 90,00 80,00 81,13 82,48 76,26 79,61 75,60 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 25,00 Vakavaraisuuden kehitys (%) 20,00 19,99 20,79 16,94 17,21 16,48 15,00 11,99 12,79 8,94 9,21 8,48 10,00 5,00 8,00 8,00 8,00 8,00 8,00 0,00 Vakavaraisuusvaatimus Puskuri 11
Vakavaraisuuden kehitys m 16,0 14,2 14,0 12,8 12,0 10,0 2,5 3,7 11,0 1,8 11,6 12,0 2,3 1,9 8,0 6,0 4,0 10,3 10,5 9,2 9,4 10,0 2,0 0,0 Ensisijainen pääoma Toissijainen pääoma Luottokanta 30.6.2015 (taseluotot + välitetyt luotot) 12,65 % (12,71) 0,15 % (0,16) 12,90 % (12,27) 74,30 % (74,86) Yksityisasiakkaat Yritysasiakkaat Maatalousasiakkaat Muut 12