Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2015/0148(COD) 24.6.2016 TARKISTUKSET 25-69 Lausuntoluonnos Jordi Sebastià (PE578.845v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi (COM(2015)0337 C8-0190/2015 2015/0148(COD)) AM\1098821.doc PE582.415v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
AM_Com_LegOpinion PE582.415v02-00 2/39 AM\1098821.doc
25 Doru-Claudian Frunzulică, Seb Dance Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Unioni ja sen jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa hyväksytyn Pariisin sopimuksen (Pariisin sopimus), sitoutuivat rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkamaan toimia nousun pysäyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteen. Niiden olisi pidettävä mielessään tämä sitoumus pyrkiessään päästöjen vähentämiseen ja vähähiilisten investointien lisäämiseen. 26 Louis Michel Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Ilmasto- ja ympäristöhaasteet ovat maailmanlaajuisia, joten on tärkeää, että päästökauppajärjestelmässä otetaan huomioon Pariisin sopimuksen (COP) saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian sekä kestävän talouden edistämisestä kehitysmaissa. Or. fr AM\1098821.doc 3/39 PE582.415v02-00
27 Doru-Claudian Frunzulică, Seb Dance Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) (2 b) Pariisin sopimus on kattava sopimus kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi ja vähentämiseksi, ja sillä pyritään toteuttamaan oikeudenmukainen siirtymä, josta myös kehitysmaiden on hyödyttävä. 28 Louis Michel Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) (2 b) Kehitysmaat ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen kannalta. Unionin olisi lisättävä tukeaan näille valtioille, jotta niiden selviytymiskykyä ja joustavuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa vahvistetaan. On vahvistettava politiikan johdonmukaisuutta unionin tasolla, jotta päästökauppajärjestelmä voi tukea tehokkaasti kehitysyhteistyöpolitiikkaa erityisesti, kun kyse on kestävän kehityksen agendasta 2030 ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevasta politiikasta. Or. fr 29 Doru-Claudian Frunzulică, Seb Dance PE582.415v02-00 4/39 AM\1098821.doc
Johdanto-osan 2 c kappale (uusi) (2 c) EU:n päästökauppajärjestelmä on yksi parhaimmista unionin käytettävissä olevista välineistä Pariisin sopimuksessa esitettyjen sitoumusten täyttämiseksi. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmän on tunnustetusti toimittava tehokkaasti ja vähennettävä päästöjä tuloksellisesti sekä tuettava siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön, maksimoitava energiatehokkuus ja edistettävä puhtaan teknologian käytön lisäämistä maailmanlaajuisesti. 30 Bogdan Brunon Wenta Johdanto-osan 3 kappale (3) Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EU:n tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu markkinoita vakauttava väline. Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin ja huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei vähennetä. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava (3) Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EU:n tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu markkinoita vakauttava väline. Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuosina 2021 2030, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin ja huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei vähennetä. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena AM\1098821.doc 5/39 PE582.415v02-00
prosenttiosuutena lainsäädännössä, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää. lainsäädännössä, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää. 31 Bogdan Brunon Wenta Johdanto-osan 4 kappale (4) Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Tämän saavuttaminen edellyttää unionin kunnianhimoisten ilmastotoimien jatkamista siten, että päästökauppajärjestelmä pysyy EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä, sekä edistymistä muissa energiaunionin osatekijöissä. 17 Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa päätetyn tavoitetason täytäntöönpano vaikuttaa siihen, että hiilipäästöille asetetaan merkityksellinen hinta ja edistetään edelleen kustannustehokkaita kasvihuonekaasujen vähennyksiä. (4) Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Tämän saavuttaminen edellyttää unionin kunnianhimoisten ilmastotoimien jatkamista siten, että päästökauppajärjestelmä pysyy EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä, sekä edistymistä muissa energiaunionin osatekijöissä. 17 Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa päätetyn tavoitetason täytäntöönpano vaikuttaa siihen, että hiilipäästöille asetetaan merkityksellinen hinta ja edistetään edelleen kustannustehokkaita kasvihuonekaasujen vähennyksiä. Näiden tavoitteiden kanssa on sovitettava samanaikaisesti yhteen jäsenvaltioiden oikeus määrittää energiavarojensa hyödyntämisen ehdot, valita eri energialähteiden välillä ja määrittää niiden energiahuollon yleinen rakenne, kuten säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa. 17 Komission tiedonanto Joustavaa 17 Komission tiedonanto Joustavaa PE582.415v02-00 6/39 AM\1098821.doc
energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia, COM/2015/0080 final. energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia, COM/2015/0080 final. 32 Doru-Claudian Frunzulică, Seb Dance Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Nollakertoimen soveltaminen biomassasta peräisin oleviin päästöihin EU:n päästökauppajärjestelmässä muodostaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY 1a tarkoitetun tukijärjestelmän. Bionesteille, biopolttoaineille sekä kiinteälle ja kaasumaiselle biomassalle olisi myönnettävä tukea ja ne olisi otettava huomioon kansallisessa tavoitteessa ainoastaan silloin, kun ne täyttävät kestävästä bioenergiapolitiikasta annetussa direktiivissä 2009/28/EY vahvistetut kestävyyskriteerit. Näin ollen kestävyyskriteereitä on sovellettava kaikkiin bioenergialähteisiin, joita käytetään ja joihin sovelletaan kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa nollakerrointa EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvan laitoksen tai ilma-aluksen käyttäjän toiminnassa. 1a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16). AM\1098821.doc 7/39 PE582.415v02-00
Päästökauppajärjestelmää ei sovelleta tällä hetkellä laitoksiin, joissa käytetään ainoastaan biomassaa. Kaikki laitoksissa käytetty biomassa katsotaan hiilineutraaliksi eikä kiinteään biomassaan sovelleta mitään kestävyyskriteereitä. Tämän seurauksena merkittävää osaa päästöistä ei oteta huomioon. On tärkeää lopettaa nollakertoimen soveltaminen biomassaan ja sovellettava siihen kestävyyskriteereitä. 33 Bernd Lucke, Nirj Deva Johdanto-osan 8 kappale (8) Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007 2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa parasta arviointia edistymisestä eri toimialoilla ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007 2008 arvoon nähden yli 0,5 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa mukautetaan kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia (8) Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007 2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa parasta arviointia edistymisestä eri toimialoilla ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007 2008 arvoon nähden yli 0,5 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa mukautetaan kyseisellä prosenttiosuudella. Jos parannusten määrä on kuitenkin alle 0,3 prosenttia, vastaavaa vertailuarvoa olisi mukautettava kyseisellä prosenttimäärällä. Jotta varmistetaan PE582.415v02-00 8/39 AM\1098821.doc
aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa. tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa. Jopa 0,5 prosentin vähennys on mahdoton saavuttaa joillakin toimialoilla ja toimialojen osilla, ja erityisesti sellaisilla, jotka aiheuttavat runsaasti prosessipäästöjä. Sen vuoksi olisi lisäksi otettava käyttöön uusi 0,3 prosentin arvo. 34 Bogdan Brunon Wenta Johdanto-osan 8 kappale (8) Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007 2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa parasta arviointia edistymisestä eri toimialoilla ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007 2008 arvoon nähden yli 0,5 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti (8) Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007 2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa parasta arviointia edistymisestä eri toimialoilla ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007 2008 arvoon nähden yli 0,5 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti AM\1098821.doc 9/39 PE582.415v02-00
kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa mukautetaan kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa. kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa mukautetaan kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa. Jotta kaikkiin tilanteisiin ei sovellettaisi yhtä ainoaa lähestymistapaa ja vältettäisiin maksutta jaettavien päästöoikeuksien ylitarjonta, on erittäin tärkeää ottaa lisäksi käyttöön menetelmä, jolla päästöoikeuksia myönnetään tehokkaasti todellisten vuotuisten tuotantotasojen pohjalta. 35 Bogdan Brunon Wenta Johdanto-osan 9 kappale (9) Jäsenvaltioiden olisi valtiontukisääntöjä noudattaen tarjottava osittaista hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. (9) Jäsenvaltioiden olisi valtiontukisääntöjä noudattaen tarjottava osittaista hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. PE582.415v02-00 10/39 AM\1098821.doc
Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmaston vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja ja työvoiman uudelleenkohdentamisesta aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Unionin yleinen vastuu huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi viipymättä tuettava taloudellisesti toimia, joita vähiten kehittyneet maat ovat toteuttaneet päästöjä vähentävien tekniikoiden kehittämiseksi teknologian neutraaliutta ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä koskevan periaatteen pohjalta. Tähän liittyen huomattava osa jäsenvaltioiden päästöoikeuksien kauppaamisesta saaduista tuloista olisi suunnattava kansainvälisille rahastoille, erityisesti vihreälle ilmastorahastolle, vähiten kehittyneiden maiden rahastolle ja ilmastonmuutoksen erityisrahastolle. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja työvoiman uudelleenkohdentamisesta aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. 36 Bernd Lucke, Nirj Deva Johdanto-osan 14 kappale (14) Nykyiset säännökset, jotka koskevat pienten laitosten jättämistä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, mahdollistavat sen, että ulkopuolelle (14) Nykyiset säännökset, jotka koskevat pienten laitosten jättämistä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, olisi laajennettava kattamaan laitokset, AM\1098821.doc 11/39 PE582.415v02-00
jätetyt laitokset voivat jäädä edelleen järjestelmän ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää ulkopuolelle jätettyjen laitosten luetteloa ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät tällä hetkellä käytä tätä vaihtoehtoa, olisi voitava tehdä niin kunkin päästökauppakauden alussa. joiden hiilidioksidipäästöt jäävät alle 50 000 tonnin kunakin kolmena poissulkemisen soveltamista edeltävänä vuonna. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää ulkopuolelle jätettyjen laitosten luetteloa ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät tällä hetkellä käytä tätä vaihtoehtoa, olisi voitava tehdä niin kunkin päästökauppakauden alussa ja kauden puoliväliin saakka. EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle olisi jätettävä laitokset, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 5 000 tonnia kunakin kolmena vuonna ennen kunkin päästökauppakauden alkua. Poissulkeminen olisi tarkistettava joka viides vuosi. EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnollinen rasitus on raskain vähäisten päästöjen aiheuttajille, joiden osuus Euroopan kasvihuonepäästöjen kokonaismäärästä on pienin. Poissulkemista olisi siksi laajennettava niin, että sillä tuetaan enemmän vähäisten päästöjen aiheuttajia, ja vähäisimpien päästöjen aiheuttajat olisi poistettava järjestelmästä kokonaan. 37 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 3 alakohta 9 artikla 2 3 kohta Vuodesta 2021 alkaen lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia. Vuosina 2021 2030 lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia. Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2014 EU:lle sitovan tavoitteen sen omien PE582.415v02-00 12/39 AM\1098821.doc
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Vuoden 2030 tavoite saavutetaan pienentämällä lineaarista vähennyskerrointa EU:n päästökauppadirektiivissä, ja sen vuoksi tekstissä olisi tuotava selvästi esiin toteutuksen jatkuminen vuoteen 2030 saakka. Yhteisvaikutus on tarpeen 1 artiklassa esitetyn aikavälin sekä 10 c artiklan ja 10 d artiklan välillä, joissa selvästi todetaan, että maksutta jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä ei saa ylittää 40:ää prosenttia päästöoikeuksista, jotka kyseessä oleva jäsenvaltio saa vuosina 2021 2030. 38 Doru-Claudian Frunzulică, Seb Dance 1 artikla 1 kohta 4 alakohta a alakohta 10 artikla 1 kohta 1 a alakohta a) Lisätään 1 kohtaan kolme uutta alakohtaa: Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien osuus on 57 prosenttia. Vuosina 2021 2030 kaksi prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan sellaisen rahaston perustamiseksi, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja nykyaikaistetaan tiettyjen jäsenvaltioiden energiajärjestelmiä, kuten tämän direktiivin 10 d artiklassa säädetään ( nykyaikaistamisrahasto ). a) Lisätään 1 kohtaan viisi uutta alakohtaa: Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien osuus on vähintään 63 prosenttia. Vuosina 2021 2030 kaksi prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan sellaisen rahaston perustamiseksi, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja nykyaikaistetaan tiettyjen jäsenvaltioiden energiajärjestelmiä, kuten tämän direktiivin 10 d artiklassa säädetään ( nykyaikaistamisrahasto ). Vuosina 2021 2030 huutokaupataan 2 prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä kansainvälisen ilmastorahaston perustamiseksi tukemaan ilmastoon liittyvää toimintaa heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa, joilla on vähäinen kapasiteetti, varsinkin vähiten kehittyneissä maissa, pienissä kehittyvissä saarivaltioissa sekä Afrikan maissa, erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Kansainvälisestä ilmastorahastosta saatavia varoja käytetään täydentämään AM\1098821.doc 13/39 PE582.415v02-00
Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan 2 kohdan mukaisesti. ; vuosittain Yhdistyneiden kansakuntien vihreää ilmastorahastoa, jonka tavoitteena on osoittaa 50 prosenttia tuesta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen ja puolet erityisen haavoittuville maille. Vuosina 2021 2030 huutokaupataan 2 prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä oikeudenmukaista siirtymää koskevan rahaston perustamiseksi tukemaan paikallisyhteisöjä ja työntekijöitä alueilla, joihin käynnissä oleva siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin. Kyseisen rahaston varoja käytetään investointeihin, joilla pyritään luomaan työpaikkoja ja rahoittamaan työpaikkakoulutusta sekä muita työllisyys- ja terveydenhuoltopalveluja vaihtoehtoisessa taloudellisessa toiminnassa alueilla, joissa perinteisillä hiili-intensiivisillä aloilla menetetään runsaasti työpaikkoja hiilestä vapauduttaessa. Kukin rahaston varoja hakeva jäsenvaltio laatii erityissuunnitelman läheisessä yhteistyössä muutosalueiden kunnallis- ja paikallisviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa. Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan 2 kohdan mukaisesti. ; Euroopan komission olisi perustettava oikeudenmukaista siirtymää koskeva rahasto toimimaan vahvana EU:n laajuisena tukimekanismina työntekijöille ja alueille, jotka ovat häviäjiä siirryttäessä vähähiiliseen talouteen perustettava kansainvälinen ilmastorahasto, jolla täydennettäisiin suoraan vihreää ilmastorahastoa ja autettaisiin lopettamaan riippuvuus yksinomaan tukitalousarvioista PE582.415v02-00 14/39 AM\1098821.doc
kansainvälistä ilmastorahoitusta hankittaessa. Nykyaikaistamisrahastolle, oikeudenmukaista siirtymää koskevalle rahastolle ja kansainväliselle ilmastorahastolle tarkoitetut päästöoikeuksien osuudet olisi lisättävä huutokaupattaviin päästöoikeuksiin. 39 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 4 alakohta a alakohta 10 artikla 1 kohta 1 a alakohta Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien osuus on 57 prosenttia. Rajoittamatta vuosina 2021 2030 noudatettavaa perusperiaatetta maksuttomien päästöoikeuksien jakamisesta jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien osuus on vähintään 57 prosenttia. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä perusteltiin tarvetta myöntää maksutta päästöoikeuksia päästökauppajärjestelmän vaiheessa 4. Näin varmistetaan Euroopan teollisuuden kilpailukyky ja taataan riittävästi aikaa, jotta voidaan siirtyä vaiheittain vähäpäästöiseen talouteen. Lisäksi maksuttomilla päästöoikeuksilla voidaan estää hiilivuotoa, ja ne ovat siten tärkeä väline päästöjen määrän kasvun torjumiseksi kaikkialla maailmassa. 40 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 4 alakohta a alakohta 10 artikla 1 kohta 1 c alakohta Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden AM\1098821.doc 15/39 PE582.415v02-00
huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan 2 kohdan mukaisesti. ; huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan 2 kohdan mukaisesti lukuun ottamatta puolta 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien määrästä, joka myös otetaan huutokaupattavasta osuudesta. ; Innovointirahasto olisi jaettava tasan huutokaupattavan osuuden ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien osuuden kesken, jotta jäsenvaltiot osallistuvat teollisuutensa jatkuviin pyrkimyksiin tehokkuuden parantamiseksi. 41 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 4 alakohta b a alakohta (uusi) 10 artikla 3 kohta Nykyinen teksti 3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, olisi käytettävä yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: b a) Korvataan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti: 3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Kymmenen prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, olisi varattava ilmastotoimien, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mukautumisen, rahoittamiseen heikoimmassa asemassa olevissa kehitysmaissa. Tuloista olisi käytettävä 40 prosenttia yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: PE582.415v02-00 16/39 AM\1098821.doc
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma. EU:n on tunnustettava johtoasemansa ilmastonmuutospolitiikassa ja tuettava taloudellisesti vähiten kehittyneitä maita sekä vähäpäästöisten tekniikoiden kehittämisessä että ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä. Sen vuoksi on korostettava, että päästöjen huutokaupasta saatavat kasvavat tulot olisi käytettävä tämäntyyppisten tavoitteiden tukemiseen. 42 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 4 alakohta c alakohta 10 artikla 3 kohta k alakohta k) ilmastorahoitustoimet haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmaston vaikutuksiin; Poistetaan. 43 Charles Goerens 1 artikla 1 kohta 4 alakohta c alakohta 10 artikla 3 kohta k alakohta k) ilmastorahoitustoimet haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmaston vaikutuksiin; k) ilmaston vaikutuksiin sopeutumiseen ja muihin ilmastotoimiin tarkoitettu rahoitus haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa kehitysyhteistyövälineiden kautta rahoitettavien toimien lisäksi; tämä ilmastorahoitus otetaan huomioon unionin ilmastorahoitussitoumusten täyttämisessä mutta sitä annetaan kehitykseen tarkoitetun rahoituksen AM\1098821.doc 17/39 PE582.415v02-00
lisäksi eikä sitä lasketa kehitysrahoitukseksi; 44 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 4 c alakohta c a alakohta (uusi) 10 artikla 5 kohta Nykyinen teksti Komissio seuraa Euroopan päästöoikeusmarkkinoiden toimintaa. Se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle päästöoikeusmarkkinoiden toiminnasta vuosittain kertomuksen, mukaan luettuna huutokauppojen toteuttamisesta, likviditeetistä ja kaupatuista määristä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että asiaa koskevat tiedot toimitetaan komissiolle vähintään kaksi kuukautta ennen kuin komissio hyväksyy kertomuksen. c a) Korvataan 5 kohta seuraavasti: Komissio seuraa Euroopan päästöoikeusmarkkinoiden toimintaa. Se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle päästöoikeusmarkkinoiden toiminnasta vuosittain kertomuksen, mukaan luettuna huutokauppojen toteuttamisesta, likviditeetistä ja kaupatuista määristä. Kertomuksessa on käsiteltävä myös EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden ilmasto- ja energiapolitiikkojen välistä vuorovaikutusta Euroopan tasolla, mukaan lukien sitä, miten nämä politiikat vaikuttavat EU:n päästökauppajärjestelmän kysynnän ja tarjonnan väliseen tasapainoon. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaa koskevat tiedot toimitetaan komissiolle vähintään kaksi kuukautta ennen kuin komissio hyväksyy kertomuksen. (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/txt/pdf/?uri=celex:02003l0087-20140430&from=en) Vuosittaisessa kertomuksessa olisi arvioitava, vaikuttavatko EU:n päällekkäiset energia- ja ilmastopolitiikat EU:n päästökauppajärjestelmään. PE582.415v02-00 18/39 AM\1098821.doc
45 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 5 alakohta a alakohta Directive 2003/87/EY 10 a artikla 1 kohta 2 alakohta Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös. Kyseisen säädöksen perusteella jaetaan lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon lisäyksiin soveltamalla samoja raja-arvoja ja jaettavien päästöoikeuksien mukautuksia kuin toiminnan osittaiseen lopettamiseen. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä ja täydennetään tätä direktiiviä jakamalla lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon lisäyksiin soveltamalla tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja rajaarvoja. Sekä merkittäviin tuotannon lisäyksiin että toiminnan osittaiseen lopettamiseen sovelletaan samoja rajaarvoja ja jaettavien päästöoikeuksien mukautuksia. Raja-arvot olisi täsmennettävä direktiivissä itsessään, jotta lisättäisiin teollisuuden varmuutta ja luotaisiin entistä tehokkaampi jakojärjestelmä. 46 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 5 alakohta b alakohta 10 a artikla 2 kohta 2 a alakohta i a alakohta (uusi) i a) Komissio toteaa parannusten määrän olevan enintään 0,3 prosenttia 11 artiklan nojalla toimitettujen tietojen pohjalta. Mikäli näin on, vertailuarvoa mukautetaan 0,3 prosentilla kunkin AM\1098821.doc 19/39 PE582.415v02-00
vuoden osalta vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan. Joillakin toimialoilla ja toimialojen osilla jopa 0,5 prosentin vuotuinen parannus on mahdotonta saavuttaa (esimerkiksi runsaiden prosessipäästöjen vuoksi), ja siksi olisi otettava käyttöön uusi mukautusprosentti. 47 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 5 alakohta d alakohta 10 a artikla 6 kohta 1 alakohta Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia. Ehdotettu ilmaisu jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä on oikeudellisesti epäselvä. Vaikka yhdenmukainen järjestelmä voi olla toivottava, jäsenvaltioiden pakottaminen käyttämään valtiontukea ei ole oikeudellisesti järkevää ja sen vuoksi ilmaisu jäsenvaltiot voivat hyväksyä on palautettu tekstiin. PE582.415v02-00 20/39 AM\1098821.doc
48 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 5 alakohta e alakohta 10 a artikla 7 kohta i a alakohta (uusi) i a) Laitoksen toiminnan katsotaan lisääntyneen huomattavasti, mikäli jokin laitoksen osa, jonka osuus laitoksen ilmaiseksi jaettujen päästöoikeuksien lopullisesta vuotuisesta määrästä on vähintään 30 prosenttia tai yli 50 000 päästöoikeutta, lisää toimintaansa tiettynä kalenterivuonna vähintään 10 prosentilla kyseisen laitoksen osan päästöoikeuksien laskennassa käytettyyn toiminnan tasoon verrattuna. Tällä hetkellä päästöoikeuksien jakoa muutetaan ainoastaan, jos laitoksen toiminnassa tapahtuu 50 prosentin muutos, mikä voi johtaa liialliseen tai liian vähäiseen päästöoikeuksien jakoon. Prosenttimäärän muuttaminen 10 prosentiksi tekee päästöoikeuksien jaosta tehokkaampaa, vähentää vääristyneitä kannustimia ja torjuu jatkuvan liiallisen tai liian vähäisen päästöoikeuksien jaon riskiä. 49 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 2 kohta johdantokappale 2. Toimialat ja toimialojen osat, joilla tulos siitä, että kerrotaan niiden kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti niiden päästöintensiteetillä, on 2. Toimialat ja toimialojen osat, joilla tulos siitä, että kerrotaan niiden kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti niiden päästöintensiteetillä, on AM\1098821.doc 21/39 PE582.415v02-00
yli 0,18, voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään laadullisen arvioinnin perusteella käyttäen seuraavia perusteita: yli 0,15, voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään laadullisen arvioinnin perusteella käyttäen seuraavia perusteita: Mikä tahansa luku, oli se sitten 0,18 tai 0,15, on mielivaltainen. Jos luvuksi määritetään 0,15, useammilla aloilla on kuitenkin mahdollisuus osoittaa, että niihin kohdistuu hiilivuodon riski. 50 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 2 kohta c a alakohta (uusi) c a) missä määrin etäisyys unionin ulkorajalta vaikuttaa laitoksiin. Hiilivuodon riski voidaan määrittää muun muassa maantieteellisen sijainnin perusteella. Sen vuoksi EU:n ulkoraja muodostaa yhden perusteen, joka auttaa määrittämään, mihin energiaintensiivisiin toimialoihin ja toimialojen osiin hiilivuodon riski erityisesti kohdistuu. 51 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 3 kohta 3. Muiden toimialojen ja toimialojen 3. Tukevia vertailuarvoja käyttäville PE582.415v02-00 22/39 AM\1098821.doc
osien osalta katsotaan, että ne voivat siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 30 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. aloille sekä muille toimialoille ja toimialojen osille, joiden katsotaan voivan siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 30 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. On varmistettava, että tukevaa lähestymistapaa käyttävät laitokset saavat vähintään 30 prosenttia päästöoikeuksista. 52 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 4 kohta Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä edellä olevia kohtia koskevan delegoidun säädöksen toiminnoille 4-numerotasolla (NACE 4 -koodi) 1 kohdan osalta 23 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien kolmea edeltävää kalenterivuotta koskevien tietojen perusteella. Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä delegoidun säädöksen 23 artiklan mukaisesti 1 kohdan osalta toiminnoille 4-numerotasolla (NACE 4 -koodi) käytettävissä olevien viittä edeltävää kalenterivuotta koskevien tietojen perusteella, jollei todistettavasti ole tarkoituksenmukaisempaa arvioida toimintoja pidemmälle yhdistetyllä tai eriytetyllä tasolla, missä tapauksessa käytetään kyseistä arvioinnin tasoa. Joidenkin toimialojen ja toimialojen osien kohdalla NACE 4 -taso ei ole sopiva arviointitaso, koska se on joko liian epätarkka, jolloin huomioon otetaan päästökauppajärjestelmän AM\1098821.doc 23/39 PE582.415v02-00
ulkopuolelle jääviä toimintoja, tai liian pitkälle kehitetty, jolloin tarkastellaan erikseen samassa laitoksessa suoritettavia eri toimintoja. Komission olisi arvioitava näitä aloja tarpeen mukaan eri tasolla. Arvioinnin olisi perustuttava viisivuotisjaksoon, jotta saadaan parempi käsitys teollisuuden suorituskyvystä. 53 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 1 kohta 1 alakohta 1. Perustetaan kaudeksi 2021 2030 10 artiklan mukaisesti rahoitettava rahasto, jotta voidaan tukea investointeja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioissa, joiden henkeä kohti laskettu BKT vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta. 1. Perustetaan kaudeksi 2021 2030 10 artiklan mukaisesti rahoitettava rahasto, jotta voidaan tukea investointeja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden (muun muassa lämpöenergian, kaukolämmön, tehokkaan yhteistuotannon, uusiutuvan energian ja geotermisen lämmön) parantamiseksi jäsenvaltioissa, joiden henkeä kohti laskettu BKT vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta. Mainituilla pienimuotoisilla investoinneilla on olennaisen tärkeä rooli energiajärjestelmän uudenaikaistamisessa ja vähäpäästöiseen talouteen siirtymisessä, ja siksi niitä olisi korostettava selvästi. 54 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 1 kohta 2 alakohta PE582.415v02-00 24/39 AM\1098821.doc
Tuettujen investointien on oltava tämän direktiivin ja Euroopan strategisten investointien rahaston tavoitteiden mukaisia. Poistetaan. 55 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 2 kohta 2. Rahastosta rahoitetaan myös pienimuotoisia investointihankkeita energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Investointilautakunnan on laadittava ohjeet ja investointien valintaperusteet erityisesti näitä hankkeita varten. 2. Rahastosta rahoitetaan myös pienimuotoisia investointihankkeita energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja energiatehokkuuden (muun muassa lämpöenergian, kaukolämmön, tehokkaan yhteistuotannon, uusiutuvan energian ja geotermisen lämmön) parantamiseksi. Edunsaajajäsenvaltioiden on laadittava kansalliset ohjeet ja investointien valintaperusteet erityisesti näitä hankkeita varten rahaston tavoitteiden ja 4 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan lautakunnan laatimien ohjeiden mukaisesti. Kansalliset ohjeet on julkaistava. Edunsaajajäsenvaltioille on annettava oikeus itse valita pienimuotoiset investointihankkeet varsinkin silloin, kun niiden toteuttamista kaavaillaan olemassa olevissa kansallisissa suunnitelmissa/ohjelmissa, jotta monivuotinen rahoituskehys voidaan räätälöidä kansallista tilannetta vastaavaksi. AM\1098821.doc 25/39 PE582.415v02-00
56 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 4 kohta 1 alakohta 4. Varoja hallinnoi investointilautakunta ja hallintokomitea, joka koostuu edunsaajajäsenvaltioiden, komission ja Euroopan investointipankin edustajista sekä kolmesta edustajasta, jotka muut jäsenvaltiot valitsevat viiden vuoden ajaksi. Investointilautakunnan tehtävänä on määrittää unionin tason investointipolitiikka, asianmukaiset rahoitusvälineet ja investointien valintaperusteet. Hallintokomitean tehtävänä on rahaston päivittäinen hallinta. 4. Varoja hallinnoivat edunsaajajäsenvaltiot ja niitä avustava neuvoa-antava lautakunta, joka koostuu edunsaajajäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin edustajista. Hallintoelinten laajentaminen kolmella sellaisella jäsenvaltiolla, jotka eivät ole edunsaajajäsenvaltioita, on ristiriidassa Eurooppa-neuvoston vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista antamien päätelmien kanssa. Varojen hallinnoinnin tehokkuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että hallintorakenne on yksinkertainen. Toissijaisuusperiaatteen mukaan päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä sitä tasoa, jolla ne pannaan täytäntöön, ja aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista taakkaa. 57 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 4 kohta 2 alakohta Investointilautakunta valitsee Neuvoa-antavan lautakunnan tehtävänä PE582.415v02-00 26/39 AM\1098821.doc
puheenjohtajaksi komission edustajan. Investointilautakunta pyrkii tekemään päätökset yksimielisesti. Jos investointilautakunta ei pysty tekemään päätöstä yksimielisesti puheenjohtajan asettamaan määräaikaan mennessä, se tekee päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä. on laatia unionin investointipolitiikan tavoitteiden mukaiset ohjeet tätä rahastoa, asiaankuuluvia rahoitusvälineitä ja kansallisten rahoituslaitosten roolia varten sekä pieniä ja suuria hankkeita koskevat investointien valintaperusteet ottaen huomioon hankkeiden teknologian neutraalius sekä edunsaajajäsenvaltioiden erityistarpeet. Edunsaajajäsenvaltioiden tehtävänä on rahaston päivittäinen hallinta. Kuten edellä todetaan, jos tietty edunsaajavaltio sitä pyytää, EIP alkaa huolehtia asianomaisessa jäsenvaltiossa rahaston päivittäisestä hallinnasta ja osallistuu muun muassa suurten hankkeiden valintamenettelyyn ja rahaston rahalliseen arviointiin. Neuvoa-antavan lautakunnan puheenjohtajana toimii edunsaajajäsenvaltion edustaja. Puheenjohtajuus perustuu kiertoon ja toimikausi on vuoden pituinen. Lopulliset päätökset tiettyjen hankkeiden rahoittamisesta tietyssä edunsaajajäsenvaltiossa tekee ainoastaan asianomainen jäsenvaltio sovittujen ohjeiden mukaisesti. Varojen hallinnoinnin tehokkuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että hallintorakenne on yksinkertainen. Toissijaisuusperiaatteen mukaan päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä sitä tasoa, jolla ne pannaan täytäntöön, ja aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista taakkaa. 58 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta Direktiivi 2003/97/EY 10 d artikla 4 kohta 3 alakohta AM\1098821.doc 27/39 PE582.415v02-00
Hallintokomitea koostuu investointilautakunnan nimeämistä edustajista. Hallintokomitean päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Poistetaan. Varojen hallinnoinnin tehokkuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että hallintorakenne on yksinkertainen. Toissijaisuusperiaatteen mukaan päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä sitä tasoa, jolla ne pannaan täytäntöön, ja aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista taakkaa. 59 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 4 kohta 4 alakohta Jos Euroopan investointipankki suosittelee, että tiettyä investointia ei rahoiteta, ja esittää syyt tälle suositukselle, päätös hyväksytään ainoastaan, jos kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö puoltaa sitä. Jäsenvaltiolla, jossa investointi tehdään, ja Euroopan investointipankilla ei ole oikeutta käyttää ääniään tässä tapauksessa. Kahta edellistä virkettä ei sovelleta, kun kyseessä ovat pienet hankkeet, joita rahoitetaan kansallisen kehityspankin lainoilla tai avustuksilla, joilla edistetään erityisiä tavoitteita palvelevan kansallisen ohjelman täytäntöönpanoa nykyaikaistamisrahaston tavoitteiden mukaisesti, edellyttäen, että ohjelmassa käytetään enintään 10 prosenttia liitteessä II b esitetystä Edunsaajajäsenvaltiot voivat päättää käyttää kaikki rahastosta saatavat tulot tai osan niistä rahoittaakseen hankkeita, joilla edistetään erityisiä tavoitteita palvelevien kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa nykyaikaistamisrahaston tavoitteiden mukaisesti. PE582.415v02-00 28/39 AM\1098821.doc
jäsenvaltioiden osuudesta. Sekä pienimuotoisia hankkeita että kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa palvelevia hankkeita varten on taattava yksinkertaistetut järjestelyt. Varojen hallinnoinnin tehokkuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että hallintorakenne on yksinkertainen. Toissijaisuusperiaatteen mukaan päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä sitä tasoa, jolla ne pannaan täytäntöön, ja aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista taakkaa. 60 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 5 kohta johdantokappale 5. Edunsaajajäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain hallintokomitealle rahastosta rahoitetuista investoinneista. Kertomus on julkistettava, ja se sisältää muun muassa seuraavaa: 5. Edunsaajajäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain neuvoa-antavalle lautakunnalle rahastosta rahoitetuista investoinneista. Kertomus on julkistettava, ja se sisältää muun muassa seuraavaa: 61 Bogdan Brunon Wenta 1 artikla 1 kohta 7 alakohta 10 d artikla 6 kohta AM\1098821.doc 29/39 PE582.415v02-00
6. Hallintokomitean on raportoitava komissiolle vuosittain investointien arvioinnista ja valinnasta saadusta kokemuksesta. Komissio tarkistaa perusteet, joiden mukaan hankkeet valitaan, 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia hallintokomitealle. 6. Neuvoa-antavan lautakunnan on raportoitava komissiolle vuosittain investointien arvioinnista ja valinnasta saadusta kokemuksesta. Komissio tarkistaa perusteet, joiden mukaan hankkeet valitaan, 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia neuvoa-antavalle lautakunnalle. 62 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 8 alakohta 11 artikla 1 kohta 1 a alakohta (8) Lisätään 11 artiklan 1 kohtaan toinen alakohta seuraavasti: Luettelo laitoksista, jotka kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan viiden vuoden ajan 1 päivästä tammikuuta 2021, on toimitettava 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä, ja tämän jälkeen on toimitettava joka viides vuosi luettelot kustakin seuraavasta viidestä vuodesta. Kussakin luettelossa on oltava tiedot tuotantotoiminnasta, lämmön ja kaasujen siirroista, sähköntuotannosta ja päästöistä tuotantolaitoksen osan tasolla sen toimittamista edeltäviltä viideltä kalenterivuodelta. Maksutta jaettavia päästöoikeuksia annetaan ainoastaan laitoksille, joista toimitetaan kyseiset tiedot. (8) Lisätään 11 artiklan 1 kohtaan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti: Luettelo laitoksista, jotka kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan viiden vuoden ajan 1 päivästä tammikuuta 2021, on toimitettava 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä, ja tämän jälkeen on toimitettava joka viides vuosi luettelot kustakin seuraavasta viidestä vuodesta. Kussakin luettelossa on oltava tiedot tuotantotoiminnasta, lämmön ja kaasujen siirroista, sähköntuotannosta ja päästöistä tuotantolaitoksen osan tasolla sen toimittamista edeltäviltä viideltä kalenterivuodelta. Maksutta jaettavia päästöoikeuksia annetaan ainoastaan laitoksille, joista toimitetaan kyseiset tiedot. Jos on kyse laitoksista tai laitosten osista, joissa käytetään muita kuin tuotekohtaisia vertailuarvoja, energiatehokkuuden paraneminen ei 10 a artiklan mukaan PE582.415v02-00 30/39 AM\1098821.doc
johda maksutta jaettavien päätösoikeuksien vähenemiseen. Komissio hyväksyy tätä koskevan täytäntöönpanosäädöksen 22 a artiklassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. Tukevia vertailuarvoja käyttäviä laitoksia ei saisi estää parantamasta energiatehokkuuttaan, jos parannukset johtavat maksutta jaettavien päästöoikeuksien vähenemiseen. 63 Bernd Lucke, Nirj Deva 1 artikla 1 kohta 22 a alakohta (uusi) 27 artikla 1 kohta Nykyinen teksti Jäsenvaltiot voivat jättää toiminnanharjoittajaa kuultuaan yhteisön järjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoimat päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat alle 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin kolmena a alakohdassa tarkoitettua ilmoittamista edeltävänä vuonna ja, jos niissä suoritetaan polttotoimintaa, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 35 megawattia, ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: a) se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen sekä toteutetut vastaavat toimenpiteet, jotka koskevat kyseistä (22 a) Korvataan 27 artiklan 1 kohta seuraavasti: ˮJäsenvaltiot voivat jättää toiminnanharjoittajaa kuultuaan yhteisön järjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoimat päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat alle 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin kolmena a alakohdassa tarkoitettua ilmoittamista edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: a) se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen sekä toteutetut vastaavat toimenpiteet, jotka koskevat kyseistä AM\1098821.doc 31/39 PE582.415v02-00
laitosta ja joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle; b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän. Jäsenvaltiot voivat 14 artiklan mukaisesti sallia yksinkertaistettuja tarkkailu-, raportointi- ja todentamistoimenpiteitä laitoksille, joiden keskimääräiset todennetut päästöt vuosina 2008 2010 ovat alle 5 000 tonnia vuodessa; c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän tai jos laitokseen sovellettavia toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ei enää toteuteta, kyseinen laitos otetaan takaisin yhteisön järjestelmään; d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi. Myös sairaalat voidaan jättää järjestelmän ulkopuolelle, jos ne toteuttavat vastaavia toimenpiteitä. laitosta ja joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle; b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän. c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän tai jos laitokseen sovellettavia toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ei enää toteuteta, kyseinen laitos otetaan takaisin yhteisön järjestelmään; d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi. Myös sairaalat voidaan jättää järjestelmän ulkopuolelle, jos ne toteuttavat vastaavia toimenpiteitä.ˮ (http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=consleg:2003l0087:20090625:fi:pdf) Vähäisten päästöjen aiheuttajien järjestelmän ulkopuolelle jättämistä koskeva raja-arvo olisi nostettava 50 000:een, jotta vähennettäisiin hallinnollista rasitusta, joka kohdistuu sellaisiin laitoksiin, joiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suhteellisen vähäinen, sekä jäsenvaltioihin ja komissioon. Raja-arvon nostaminen poistaisi 5,6 prosenttia PE582.415v02-00 32/39 AM\1098821.doc