KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellään Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen sähöoealastus-, oeravustus- ja elohopeatutimustuloset vuodelta 2007. Sähöoealastusissa tavattiin aiiaan 3 eri alalajia - ivennuoliainen, made ja taimen. Alemmalla oealalla oli monipuolisempi alalajisto ja ysilötiheydet olivat pääosin suurempia, josin elinympäristöteijät selittävät osaltaan tämän eron. Taimenen ysilötiheys oli selvästi edellisvuotta suurempi ja sähöoealastusten perusteella taimen myös lisääntyy luontaisesti Silmunosessa. Koeravustusissa saalista saatiin Saveronjoen alaosasta ja Silmunosesta, jossa vaiuttaisi olevan ohtalaisen tiheä ja hyväuntoinen rapuanta. Kalojen elohopeapitoisuudet olivat ohonneet, mutta turvetuotannon vaiutusta elohopean ertymisnopeuteen Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen petoaloissa ei voida tällä hetellä osoittaa. Vuonna 2007 Kiiunsuon turvetuotantoalueen vaiutusen Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen alastoon ja rapuantaan voidaan arvioida olleen lievä. TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 25.4.2005 Raussin Energia Oy:lle ympäristöluvan (nro 40/05/2) turpeen nostoon Kiiunsuon turvetuotantoalueelta. Ympäristöluvassa haijaa velvoitetaan tarailemaan haneen vaiutusia turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön alaantoihin. Kiiunsuon tuotantoalueen uivatusvedet johdetaan Kiiunjoeen. Tämä tarailu osee reittiä Kiiunjoi-Saveronjoi-Silmunjoi ja sen avulla on taroitus selvittää sähöoealastus- ja oeravustusmenetelmillä puruvesistön alaantojen tilaa ja turvetuotannon mahdollisia vaiutusia siihen.

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET 1 TUTKIMUSALUE 1 1.1 yleisuvaus 1 1.2 vedenlaatu 1 1.3 alatalous 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 2.1 Sähöoealastuset 2 2.2 Koeravustuset 3 2.3 elohopeamäärityset 3 3 TULOKSET 4 3.1 Sähöoealastuset 4 3.2 oeravustuset 5 3.3 elohopeatutimuset 6 4 TULOSTEN TARKASTELU 7 4.1 sähöoealastuset 7 4.2 oeravustuset 8 4.3 elohopeatutimuset 8 VIITTEET 9 Liite 1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusalojen sijainnista Liite 2. Sähöoealastusalojen saalis ja lasetut tunnusluvut Liite 3. Koeravustuspöytäirja Liite 4 (2). Sähöoealastuspöytäirja

Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoeen vuosina 2000-2006 Liite 6 (2). Elohopeamääritysten tutimustodistus

1 TUTKIMUSALUE 1.1 YLEISKUVAUS Kiiunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Summanjoen vesistön (13) Sippolanjoen osaalueella (13.005), jona valuma-alue on 145.81 m 2. Kuormitus ohdistuu Kiiunjoeen, jona vedet virtaavat reittiä Saveronjoi-Silmunjoi-Summanjoi pitin edelleen Suomenlahteen. Kiiunsuon vanhan alueen (120 ha) turvetuotanto on aloitettu vuonna 1996 ja suon läntinen osa (54 ha) on otettu äyttöön vuonna 2000. Kiiunsuon turvetuotantoalue muodostaa Kiiunjoen valuma-alueesta tuotantoalueen alapuolella noin 22 %. Kiiunsuon vuotuinen tuotantomäärä on ollut sääolosuhteista riippuen 80 000-150 000 m 3 vuodessa. (Raunio 2005.) 1.2 VEDENLAATU Kiiunsuon turvetuotantoalueen uormitusta ja sen alapuolisen Kiiunjoen veden laatua on tarailtu vuodesta 2001 alaen. Vanhemman tuotantolohon lähtevän veden laatu on vaihdellut melo paljon, mutta veden humus- (COD mn ) ja ravinnepitoisuusissa (typpi ja fosfori) on ollut havaittavissa tuotantoauden aiana tapahtuvaa asvua. Vuonna 2002 valmistuneen läntisen tuotantolohon laseutusaltaasta lähtevän veden humus- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet vuosina 2002 ja 2003 oreita. Veden laadun yleisluoitusen riteerien perusteella Kiiunjoen veden laatu on ainoastaan välttävää. Myös alapuolisella joialueella Saveronjoessa, Silmunjoessa ja Sippolanjoessa vedenlaatu on välttävää. (Raunio 2005.) Kiiunjoen veden väriarvo ja humuspitoisuus olivat vuonna 2006 aiilla tarailuerroilla oreita. Kiintoainetta oli tououun näytteessä runsaasti, mutta pitoisuus lasi esän mittaan ollen syysuussa suhteellisen matala. Typpipitoisuus oli suurimmillaan syysuun näytteessä. Kiiunsuon tuotantoalueen vaiutusta joen vedenlaatuun on vaiea arvioida, osa joi saa alunsa Pöytäsuon alueelta ja on jo luonnostaan humus- ja rautapitoista, ruseaa suovettä. (Pallonen 2007.) 1.3 KALATALOUS Vesistötarailun perusteella Kiiunsuon turvetuotantoalue vaiuttaa Kiiunjoen veden laatuun ainain välittömästi suon alapuolella. Humuspitoisuutta uvaavat veden laadun arvot lasevat alajuosun suuntaan, mutta vastaavasti veden sameus ja rehevyys (fosforipitoisuus) asvavat. Vaiutusalue uuluu Summan- Veha- ja Virojoen alastusalueeseen. Kalastusalue, osaasunnat ja Silmun alaerho ry ovat hoitaneet alueen alaantoja istutusin. Istutusten arvellaan menneen osin huaan joen huonon vedenlaadun vuosi ja sen vaiuttavan myös alueella todettuun taimenen ja harjusen Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 1

luontaiseen lisääntymiseen. Alueella harjoitetaan otitarve- ja viristysalastusta. (Raunio 2005.) Istutusista taremmin liitteessä 5. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähöoealastuset suoritettiin Hans Grassl ELT 60II GI-merisellä, aggregaattityyppisellä laitteella. Kiiunjoella sähöoealastettiin 29.8.2006 ahdella oealalla (liite 1), Pourun sillan yläpuolella (uva 1) ja Silmunosessa (uva 2). Kummaltain alueelta valittiin 20-30 metrin pituinen oeala, joa alastettiin olmen poistopyynnin menetelmällä (Junge & Libosvarsy 1965). Saalis punnittiin ja lasettiin lajiohtaisesti, lisäsi lohialat punnittiin ja mitattiin ysilöohtaisesti. Kuva 1. Pourun sillan yläpuolinen sähöalastusoeala 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

Kuva 2. Silmunosen sähöalastusoeala 2.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuset suoritettiin Evo-merroilla 16.8.-17.8. viidellä oealalla Kiiunjoella, Saveronjoella ja Silmunjoella (liite 1). Koealoilla 1 ja 3-5 oli pyynnissä 2 mertaa/paia, Silmunosella (ala 6) oli 6 mertaa; yhteensä 14 mertayötä. Silmunosen oealalla merrat sijoitettiin ylemmäs osialueelle uin aiempina vuosina - myös maantiesillan yläpuolelle. Saaliisi saaduista ravuista mitattiin seläilven pituus ja lisäsi irjattiin ylös suupuoli ja mahdolliset vammat. 2.3 ELOHOPEAMÄÄRITYKSET Keväällä 2007 pyydettiin atisoilla näytealoja ylemmältä sähöoealastusalueelta (Pourun silta, liite 1) ja Silmunosen alapuolelta elohopeamääritysiä varten. Saaliisi saatiin muutamia hauia ummaltain alueelta. Elohopeamäärityset tehtiin Ewica laboratoriot Oy:ssä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 3

3 TULOKSET 3.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Kiiunjoen oealalta (liite 1) saatiin saaliisi vain 11 ivennuoliaista. Alemmalta oealalta Silmunosesta (liite 1) tavattiin 3 eri alalajia (uva 3), näistä appalemääräisesti yleisimpinä ivennuoliainen ja taimen. Taimensaaliin ysilötiheys oli noin 22 pl/100 m². Myös biomassoina tarasteltuna ivennuoliainen ja taimen olivat alemman oealan merittävimmät lajit, muodostaen yhteensä lähes 90 % oonaissaaliista (uvat 3 ja 4). Koealaohtaiset tauluot eri pyyntierroilla saadusta saaliista lajeittain samoin lasennalliset arvot mm. oonaisbiomassoista ja ysilötiheysistä on esitetty liitteessä 2. Ysilömäärä Biomassa 80 70 60 50 % 40 30 20 10 0 Kivennuoliainen Made Taimen Kuva 3. Alemman oealan sähöoealastussaalis lajeittain %-osuusina oonaissaaliista. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

1400 1200 1000 g/100 m² 800 600 Taimen Made Kivennuoliainen 400 200 0 Pourun silta (yp) Silmunosi (ap) Kuva 4. Sähöoealastussaaliin perusteella arvioidut alaohtaiset biomassat (g/100m²) lajeittain. 3.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusissa ei tavattu Kiiunjoesta lainaan rapuja, Saveronjoesta sen sijaan saatiin ahdelta alimmalta oealalta yhteensä 7 ysilöä. Silmunosesta saatiin yhteensä 13 ysilöä uudella merralla ysiösaalis oli siten 2,2 pl (rapua/merta/yö). Kuvassa 5 on esitetty rapusaaliin oo- ja suupuolijaauma (ravun oonaispituus on noin asinertainen verrattuna seläilven pituuteen). Noin 75 % ravuista oli yli ymmensenttisiä ja naaraita oli noin olmannes saaliista. Koeala- ja mertaohtaiset saaliit liitteenä 3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 5

oiras (n=13) naaras (n=7) 7 6 5 4 pl 3 2 1 0 35-40 40-45 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 70-75 Seläilven pituus, mm Kuva 5. Koeravustussaaliin pituusluoajaauma suupuolittain. 3.3 ELOHOPEATUTKIMUKSET Ylemmältä alueelta (Pouru) saatiin neljä hauea elohopeamääritysiin. Pitoisuudet vaihtelivat välillä 0,13-0,44 mg/g esiarvon ollessa 0,28 mg/g (uva 6, tauluo 1 ja liite 6), eivätä siten yllä äyttöelpoisuutta rajoittavalle tasolle, minä raja-arvo on 0,5 mg/g. Näytealat olivat tosin pieniä ja yllättäen pienimmän hauen (126 g) pitoisuus lähentelee raja-arvoa. Silmunosen alapuolelta saaduista hauista suurimman (1180 g) elohopeapitoisuus oli 0,62 mg/g ylittäen raja-arvon. Yhteensä olmen hauen elohopeapitoisuudet vaihtelivat välillä 0,24-0,62 mg/g esiarvon ollessa 0,45 mg/g (uva 6, tauluo 1 ja liite 6). Tauluo 1. Näytealojen ysilöohtaiset tiedot ja elohopeapitoisuudet (Hg mg/g). Koeala Laji Pituus, mm Paino, g Iä, v Suupuoli Hg, mg/g Pouru haui 287 126 4 oiras 0,44 364 275 4 0,13 403 349 5 0,18 389 323 5 naaras 0,29 Silmu haui 580 1180 6 naaras 0,62 505 775 5 0,48 325 225 4 0,24 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

0,7 0,6 0,5 Hg, mg/g 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Pouru Silmu n=4 n=3 Kuva 6. Hauien esimääräinen elohopeapitoisuus ja vaihteluvälit tarailualueen alapuolella. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuoden 2006 tulosiin (Mäntynen 2007) verrattuna ylemmältä oealalta saatiin lähes yhtä vaatimaton saalis tällä ertaa 11 ivennuoliaista. Silmunosessa saalisjaauma oli utauinin edellisvuosien altainen, josaan harjusia, hauia eiä säriä saatu yhtään appaletta. Ysilömäärät ja biomassat sen sijaan olivat moninertaiset edellisvuoteen verrattuna, erityisesti taimenen osalta. Vuonna 2006 samea vesi ja suhteellisen ova virtaama vaieuttivat sähöoealastusia ja tämä osaltaan selittää eroa. Saadut taimenet olivat pituudeltaan 58-270 mm, joten taimen lisääntyy luontaisesti Silmunosessa. Harjusen osalta on aiempia havaintoja luonnonpoiasista. Koealastusalat eivät ole täysin vertailuelpoisia esenään; tulosia vääristää alojen hyvinin erilainen luonne. Tarailualueen lähistöllä ei ole Silmunosea vastaavaa virtapaiaa ja itse joiin on lähinnä ojaooluoaa joten oealojen vertailu täytyy suorittaa varausella. Elinympäristö (esim. suojapaiojen määrä, pohjan ivisyys ja virtausnopeus) vaiuttaa rataisevasti alastoon. Sähöalastusten rinnalle voitaisiin harita esim. vuorovuosin tehtäväsi mädinhaudontaoeita, joilla voitaisiin selvittää turvetuotannon vaiutusta alojen lisääntymiseen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 7

Tämän tutimusen perusteella Kiiunsuon turvetuotantoalueen vaiutusen Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoen alastoon voidaan arvioida olleen vuonna 2007 lievä. 4.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusten aiaan sää oli pilvinen ja osin sateinen, miä on omiaan lisäämään rapujen atiivisuutta, toisaalta oeravustusta edeltänyt helteinen jaso saattoi houutella rapuja vaihtamaan uortaan uudelleen. Saveronjoelta saatiin edellisvuotta paremmin rapuja, ysiösaalis vaihteli oealoittain välillä 0-2,5 pl. Silmunosen oealan tulosia ei voi suoraan verrata aiempiin vuosiin, osa merrat oli sijoitettu selvästi ylemmäs attavamman uvan saamisesi alueesta. Rapuannan tiheyden arviointiasteion (Tulonen, Järvenpää & Westman 1999) muaan Silmunosessa on oeravustusten perusteella ohtalainen rapuanta (2,2 ysilöä/merta). Hyvässä unnossa olevassa rapuannassa on yleensä vähintään 10-20 % yli ymmensenttisiä ysilöitä (Tulonen, Eramo, Järvenpää, Westman, Savolainen & Mannonen 1998), joten Silmunosen rapuantaa voidaan pitää oojaauman suhteen hyvänä. Alle 7 cm:n rapuja ei juuriaan saada syöttimerroilla, samoin isojen oiraiden määrä on usein yliedustettuna niiden oon ja aggressiivisemman äyttäytymisen vuosi (Tulonen ym. 1998). Kiiunjoessa ei tämän tutimusen perusteella esiinny lainaan rapuja ja Saveronjoessain vaiuttaisi olevan melo heio rapuanta - alimmalla oealalla tosin 2,5 ysilöä/merta. Tästä voisi päätellä turvetuotannon vaiuttavan haitallisesti lähialueen rapuantaan ja että sen vaiutus ei ulotu enää Silmunoselle asti. Täytyy uitenin huomata etteivät Kiiuntai Saveronjoen oealat vastaa Silmunosea, joa on elinympäristönä joiravulle aivan eri luoaa. Kiiunsuon turvetuotantoalueen vaiutus alueen joirapuantoihin lienee uitenin vähäinen. 4.3 ELOHOPEATUTKIMUKSET Kiiunjoen hauien elohopeapitoisuudet olivat ohonneet, vaia pienten hauien osalta raja-arvoja ei ylitettyään. Isompien hauien äyttämistä ravinnosi lienee uitenin syytä rajoittaa. Tulosten valossa on oletettavaa, että ooaampien hauien pitoisuudet ylittävät raja-arvon 0,5 mg Hg/g, jolloin syöntisuositus on enintään 0,5 g viiossa. Työ- ja elineinoministeriön asettama myyntiiellon raja-arvo 1 mg Hg/g ei uitenaan ylittynyt yhdenään näytealan osalta. Verrattuna esimerisi Kymijoen vuoden 2007 elohopeatutimustulosiin välillä Voiaa- Kuusanosi (julaistaan eväällä 2008), Kiiun- ja Silmunjoen hauien elohopeapitoisuudet olivat hieman oreammat. Voiaan ja Kuusanosen väliseltä joiosuudelta pyydettyjen yhteensä seitsemän hauen elohopeapitoisuudet vaihtelivat välillä 0,10 mg Hg/g (haui 541 g / 3v) - 0,51 mg Hg/g (haui 1583 g / 6v). 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008

Tämän tutimusen tulosten perusteella ei voida uitenaan osoittaa turvetuotannon nopeuttavan elohopean ertymistä petoaloihin. Näytealoisi pitäisi onnistua saamaan useita samanooisia saman lajin ysilöitä, jotta voitaisiin luotettavasti tarastella turvetuotannon vaiutusta elohopeapitoisuusiin. Erityisesti riittävän ooaiden hauien saaminen joien latva-alueilta on osoittautunut ongelmallisesi. VIITTEET Junge, C.O. & Libosvarsy, J. 1965. Effect of size selectivity on population estimates based on successive removals with electrical fishing gear. Zool. Listy 14, p. 171-178. Mäntynen, J. 2007. Kiiunjoen alataloudellinen tarailu vuonna 2006. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 158/2006. 6s. Pallonen, R. 2007. Kiiunsuon turvetuotantoalueen uormitus- ja vesistötarailun vuosiyhteenveto 2006. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Raunio, J. 2005. Kiiunjoen alataloudellinen tarailuohjelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Saura A. 1999. Sähöoealastus. Teosessa: Böhling, P. & Rahiainen, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja menetelmät. RKTL, 303 s. Tulonen, J., Järvenpää, T. & Westman, K. 1999. Rapututimuset. Teosessa: Böhling, P. & Rahiainen, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja menetelmät. RKTL, 303 s. Tulonen, J., Eramo, E., Järvenpää, T., Westman, K., Savolainen R. & Mannonen A. 1998. Rapuvedet tuottavisi. RKTL. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julaisu no 167/2008 9

Liite 1/1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusalojen sijainnista

Liite 1/2 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusalojen sijainnista

Liite 2. Sähöoealastusalojen saalis ja lasetut tunnusluvut. Lasentatauluo populaatiooon arvioimisesi, 3 alastusta (Junge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Kiiunjoi, Pourun sillan yp. Päivämäärä 9.8.2007 Koealan nro 1 Koealan pinta-ala 75 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m 2 100 m 2 100 m 2 luott. väli MASSA (G)/ 1. 2. 3. PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 ivennuoliain 6 4 1 34 3,09 11,00 14,67 16,44 2,98 5,85 50,80 0,52 0,20 Yhteensä 6 4 1 34 11,00 14,67 16,44 50,80 Lasentatauluo populaatiooon arvioimisesi, 3 alastusta (Junge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Silmunosi Päivämäärä 9.8.2007 Koealan nro 2 Koealan pinta-ala 105 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m 2 100 m 2 100 m 2 luott. väli MASSA (G)/ 1. 2. 3. PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kivennuoliain 9 7 4 202 10,10 20,00 19,05 27,84 11,50 22,53 281,20 0,32 0,19 Made 2 1 1 142 35,50 4,00 3,81 5,57 5,14 10,08 197,67 0,32 0,43 Taimen 15 4 3 826 37,55 22,00 20,95 22,32 1,82 3,56 837,85 0,61 0,13 Yhteensä 26 12 8 1170 46,00 43,81 55,73 1316,73

Liite 3. Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä 17.8.2007 Ravustajat AL, JK Koeala Kiiunjoi-Saveronjoi-Silmunosi Ravustetun alueen pituus, m Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,3 Pohjan laatu Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 14 Veden lämpötila ºC 14,8 Säätila sade Muuta Koeala, nro Merta, nro Seläilpi, mm Suupuoli 1 2 1 2 ei saalista ei saalista vesipula 3 3 ei saalista 4 ei saalista 4 5 46 60 5 6 7 60 56 48 ei saalista n 6 8 9 10 11 12 13 61 59 50 56 55 57 59 56 50 n n n n 14 51 56 58 46 48 57 n n Vammat ja loiset = oiras n = naaras

Liite 4/1(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä 9.8.2007 Kalastajat JR, JK Koeala Kiiunjoi yl. (1) Kalastetun alueen pituus, m 30 Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,1 Pohjan laatu hiea / savi Raeoo, mm Virtausnopeus, m/s 0,17 Veden lämpötila ºC Varjoisuus, % 14,8 Säätila aurinoinen Näösyvyys, m 0,15 60 Muuta Vesi alhaalla, rantapenaa 0,5 m paljaana Poistopyynti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paino, g Kpl 1 2 3 ivennuoliainen ivennuoliainen ivennuoliainen 19 13 2 6 4 1

Liite 4/2(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä 9.8.2007 Kalastajat JR, JK Koeala Silmunosi (2) Kalastetun alueen pituus, m 30 Leveys, m 3,5 Kesim. syvyys, m 0,25 Pohjan laatu ivi Raeoo, mm 10-300 Virtausnopeus, m/s 0,56 Veden lämpötila ºC 16,9 Säätila aurinoinen Näösyvyys, m 0,25 Varjoisuus, % 50 Muuta Vesi matalalla Poistopyynti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paino, g Kpl 1 taimen 74 7 72 4 70 5 58 2 73 4 65 4 72 3 131 25 147 32 154 35 154 39 170 55 180 56 224 120 270 192 made 162 24 1 ivennuoliainen 53 4 2 taimen 75 6 139 28 140 34 175 54 made 98 2 ivennuoliainen 58 7 joirapu 113 oiras 95 naaras 3 taimen 74 3 176 56 185 62 ivennuoliainen 91 9 made 20

Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiun-, Saveron- ja Silmunjoeen vuosina 2000-2007. Kalataloushallinnon istutusreisteri Tulostuspäivä 19.2.2008 Istutuset 1.1.2000-31.12.2007 Istutusaia Laji Iä Pituus mm Kpl Rahoitus nro Istutuspaia Alueen omistaja 28.6.2000 Järvitaimen 3v 65 7 Silmunjoi Sippolan 28.6.2000 Järvitaimen 3v 65 7 Silmujoi, 12.6.2001 Järvitaimen 2v 227 130 7 Silmunjoi, 12.6.2001 Järvitaimen 1v 101 465 7 Silmunjoi 31.10.2003 Harjus 1 100 1704 7 Silmunosi Sippolan 5.5.2006 Järvitaimen 4v 462 50 1 Roihansilta Silmun alaerho 5.5.2006 Järvitaimen 4v 462 50 1 Humalöngäs Silmun alaerho 5.5.2006 Järvitaimen 4v 462 50 1 Silmulahti Silmun alaerho Varat: 1 = velvoitevarat 2 = alastusenhoitomasu 3 = valtion alanviljelyvarat 4 = metsähallitusen varat 5 = osaasuntien varat 6 = alastusalueen varat 7 = muut varat Iä: mvl = istutettu mätiä mspa = istutettu mätiä, silmäpisteaste v = vastauoriutunut e = esiesäinen 1 = ysiesäinen 1v = ysivuotias 2 = asiesäinen 2v = asivuotias jne nuo = istutettu ei suuypsiä aloja, iää ei tunneta tarasti ai = istutettu suuypsiä aloja, iää ei tunneta tarasti la = lasianerias a = arantenoitu lasianerias