1. Trooppiset sademetsät Ilmasto: Trooppisen sademetsän ilmasto on nimensä mukaan sateinen. Lämpö on myös on vuoden ympäri kestävää ja ilmastoa voi kutsua kasvihuonemaiseksi. Kasvillisuus: Trooppisessa sademetsäsä kasvillisuus on monimuotoista ja biodiversiteetti kukoistaa. Sademetsissä on usein myöss paljon endeemisiä lajeja. Kasvusto voidaan lajitella helpoiten kolmeen lajiin: Latvus-, keski- ja kenttäkerroksin. Eläimistö: Trooppissessa sademetsässä eläimistö on myös monimuotoista. Tunnetuimpia eläimiä ovat sammakot, matelijat, linnut, apinat, kissapedot, hyönteiset ja nilviäiset. Sademetsien joissa asuu myös runsaasti eri kaloja, nisäkkäitä ja kaimaaneja.( Kaimaani on alligaattorin sukulaiseläin) Ympäristöongelmia: Sademetsää on tuhottu ja tuhotaan edelleen todella merkittävään tahtiin. Arviolta jo puolet alkuperäisestä sademetsästä on tuhottu. Suurin syy hakkuihin on puutavaratuotanto. Metsää hakataan myös viljely ja lihakarjankasvatustarkoituksissa. Metsän tuhoutuessa tuhannet eri eläin-, ja kasvilajit kuolevat samalla sukupuuttoon. (Arvion mukaan jopa 50 000 tuhatta lajia vuodessa.) Epifyytti= Päällyskasvi joka kiinnittyy esim. puunrunkoon saadakseen osan auringon säteistä osumaan itseensä jotta se voi yhteyttää. Ei välttämättä tarvitse ravinteita maasta vaan voivat ottaa niitä esim. kasvinjätteistä tai sateista. Ei ole loinen tarvitsee vain puun tukea. Lateriitti=Maa-aines joka on yleinen trooppisissa maissa. Värjäytynyt punaiseksi rautaoksidista. Lankkujuuri=Usein trooppisessa metsässä kasvavan puun rungon ja juurten väliin kasvava osa joka siirtää tuulen aiheuttaman työnnön juurten ja rungon sijasta maahan (Pitää puun pystyssä kovasa tuulessa)
2. Savannit Savanneita esiintyy tropiikissa sademetsien ja aavikoiden välissä Ilmasto Kuiva- ja sadekausi vuorottelevat Sadekaudella ukkossateita jotka aiheuttavat tulvia Kuivakausi kestää kestää 2.5 kuukaudesta 7.5 kuukauteen Kasvillisuus Trooppinen kasvillisuus vyöhyke Puita, pensaita ja ruohoa esim. akaasiapuita Eläimistö Afrikannorsuja ja sarvikuonoja Kirahveja, seeproja, antilooppeja ja gaselleja Hyeenoita, leijonia ja gepardeja Korppikotkia Termiittejä Ympäristöongelmia Ilmastonmuutos kuivuus Eroosio aavikoituminen Käsitteitä Ungulaatti = kavio- tai sorkkaeläimiä
3. Aavikot - - - Aavikko eli autiomaa on ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tyypillinen piirre on kuivuusindeksin mukaan määriteltävissä oleva kuivuus Aavikot sijaitsevat suurimmaksi osaksi trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä tai mantereiden sisäosissa, jossa on sateetonta suurimman osan vuodesta Kuivakausi, joka voi olla täysin sateeton ja kestää 7-8 kuukautta Aavikoiden kasvillisuus on niukkaa, kasvit ovat joutuneet sopeutumaan monin keinoin kuivuuteen ja aurinkoon ja ne ovat yleensä matalia, ja niiden lehdet ovat pieniä ja vahapintaisia Aavikon eläimet ovat sopeutuneet olosuhteisiin kasvien tapaan ja niillä on monia fysiologisia sopeutumia aavikon olosuhteisiin (esim. kameli) Monet lajit ovat yöeläimiä, ja päivisin ne piiloutuvat hiekkaan Ihmisten toiminta, liikalaidunnus sekä puiden hakkuu hävittävät kasvillisuutta Alueille syntyy aavikkolaikkuja Laajenevat vähitellen = Aavikoituminen ja kasvillisuuden vähetessä maa joutuu alttiiksi eroosiolle ja kuivan savannin ruokamulta voi hävitä Sukkulentti: Pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo
4. Subtrooppiset sademetsät Ilmasto: Subtrooppiset sademetsät sijaitsevat subtrooppisen vyöhykkeen itäosissa, joissa sataa paljon lämpimien merivirtojen takia,vuoden keskilämpötila on 13 18 astetta, talvet viileämpiä kuin trooppisessa sademetsässä. Pitkä, kuuma kesä ja lyhyt, leuto talvi. Kasvillisuus: Lajisto on suppeampi kuin trooppisessa sademetsässä, metsän latvuskerros matalampi ja ohuempi sekä aluskasvillisuus tiheämpää. Eläimistö: Sammakoita, matelijoita, lintuja, apinoita, hyönteisiä ja nilviäisiä. Eläimistä on suppeampi kuin trooppisissa sademetsissä. Ympäristöongelmia: Metsien hakkuut ja lajien katoaminen Monsuuni: Meteorologinen ilmiö joka esiintyy etelä-ja itä-aasiassa. Tuulen suunta vaihtuu vuodenaikojen mukaan.talvimonsuuni puhaltaa mantereelta merelle ja kesämonsuuni päinvastoin.
5. Arot Ilmasto Mannerilmasto: kesät ovat kuivia ja kuumia, talvet tuulisia ja kylmiä. Usein lauhkealla ja subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä. Kasvillisuus Kuiva ja puuton alue. Monivuotisia heiniä ja maahan ravintoa varastoivia kasveja (sipuleita ja juurakoita). Arot ryhmitellään ruoho-, heinä- ja pensasaroihin. Eläimistö Murmeli, saiga-antilooppi, hamsteri ja joitain muita jyrsijöitä. Suuria kasvinsyöjäeläimiä Ympäristöongelmia Maanviljelyn takia luonnonmukaisia aroja vähän. Preeria = Pohjois-Amerikan keskiosissa Yhdysvaltain ja Kanadan keskilännessä sijaitseva aroaue. Pampa = Aroalue Argentiinan länsi- ja eteläosissa. Pusta = Aroalue Unkarissa.
6. Välimerenkasvillisuus Ilmasto Kesät ovat kuivia ja kuumia, talvet ovat usein sateisia, mutta joskus ne voivat olla myös kuivia, ettei sada melkein ollenkaan. Kasvillisuus: Nahkealehtiset metsät: ovat tyypillisiä rotkoissa ja jokien varsilla. Tyypilliset metsien muodostajat ovat esim. rautatammi ja laakeripuu. Metsä on tyypillisesti 5-10 metriä korkeaa. Pensastometsät: ovat tavallisimpia kasvillisuustyyppejä välimeren seudulla. Näillä seuduilla kasvaa tiheää nahkealehtistä pensastoa ja matalia puita, esim. oliivipuita. Kasvillisuuden korkeus vaihtelee yhdestä metristä neljään metriin. Pensastot: ovat tyypillisiä kuivilla alueilla, pensastot ovat pensastometsiä kuivempia ja harvempia. Pensasto on n. metrin korkuista. Välimereiset savannit: ovat tyypillisiä esimerkiksi Kaliforniassa. Kasvillisuus on kuiva ruohostomaa, jossa kasvaa siellä täällä matalia nahkealehtisiä puita. Hyvin eroosio altis jos talven sateet jäävät niukoiksi ja kesät kuumiksi. Eläimistö Välimeren eläimistö koostuu merieläimistö johon kuuluu esimerkiksi, sardiinit,delfiinit ja valaat. Alueella esiintyy myös suojeltua espanjankilpikonnaa. Ympäristöongelmat Alueen ympäristö yleisin ongelma on merien saastuminen, liiallinen hakkuu ja öljyvahingot. Käsitteitä Macchia, Matorral ja Chaparral, kaikki tarkoittavat kuivia pensastoalueita. Italialaiset käyttävät nimitystä Macchia, Kaliforniassa ja Chilessä se on Matorral ja Espanjalaiset käyttävät nimitystä Chaparral.
7. Kesävihannat lehtimetsät - kevätaspekti: metsissä ennen lehtien puhkeamista kevätaspekti, jolloin kenttäkerroksessa on runsaasti kukkivia monivuotisia kasveja kuten vuokkoja. Lauhkealla vyöhykkeellä seka- ja lehtimetsille on tyypillistä eri vuodenaikojen eri-ilmeisyys: syksyn väriloisto ja yltäkylläisyys, talven karuus, keväinen kukkakasvien väriloisto ja kesän rehevyys. Kasvillisuus: Lehtimetsissä lajirunsaus ja monimuotoisuus on suurempaa, kuin havumetsissä Euroopassa tyypillisiä puulajeja ovat mm. lehmukset, lepät, pajut, koivut, euroopanpähkinäpensas ja talvitammi Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa puulajit ovat erilaisia kuin Euroopassa, mutta edustavat samoja sukuja. Lehtimetsissä latvus vaihtelee 10 ja 25 metrin välillä, sen alla on useimmiten pensaskerros ja pensaskerroksen alla harva kenttäkerros, jossa kasvaa lähinnä ruohokasveja. Ilmasto: vaatii 5 15 C vuotuisen keskilämpötilan Sademäärä on 500 2000 mm. Lehtimetsä voi olla kuivaa, puolikuivaa, kosteaa tai jopa lauhkeaa sademetsää. Lehtimetsävyöhykkeellä sataa tasaisesti ympäri vuoden, sillä se sijaitsee yleensä keskellä länsituulten vyöhykettä. Eläimistö: Euroopan nisäkäseläimistöä kuvaavat rotat ja hiiret, villisika, saksanhirvi, kettu, siili, oravat ja mäyrät. Pohjois-Amerikassa mm. pesukarhut ja haisunäätälajit. Aasiassa taas mm. Isopanda. Ympäristöongelmia: Suurpedot metsästetty lähes sukupuuttoon, voimakas ihmisen toiminnan vaikutus( hyvää viljelymaata).
8. Pohjoiset havumetsät eli taiga Ilmasto: Kuuluu pohjoiseen lauhkeaan vyöhykkeeseen ja keskilämpötila on 10 22 C kesäisin ja keskilämpötila talvella on n. 1-3 C.Vuoden keskilämpötila on n. -7 ja 5asteen välillä. Sataa noin 3001500 mm vuodessa. Enemmän sataa kesällä ja syksyllä ja vähemmän sataa talvella ja keväällä. Talvet ovat pitkiä ja lumisia ja kesät viileitä. Kasvillisuus:On havupuuvaltainen alue (mänty, kuuset ja lehtikuuset). Havumetsien aluskasvillisuus on vähäistä happaman ja köyhän maaperän takia. Yleisiä kasveja ovat ikivihreät kasvit (mustikka, puolukka ja sammalet) Eläimistö: Eläimistö on vähälajinen, mutta siellä esiintyviä eläimiä esiintyy vain taiga alueilla. Eläimiä: hirvi, kärppä, saukko, liito-orava, ilves ja karhu. Lintuja: pöllöt, kanahaukka, teeri ja viklot. Ympäristöongelmia: 1.Liika hakkuut = puita kaadetaan liian nopeasti mm. paperiteollisuuden takia ja metsät eivät kerkeä palautumaan. 2.infrastruktuurin rakentaminen 3. kaasukenttien rakentaminen 4.lisääntyvä kaivostoiminta 5.ilmastonmuutos 6.metsien yksipuolistuminen
9. Tundra Ilmasto Tundralla on pitkä ja kylmä talvi ja lämpötila pysyy -22º...-34ºC välillä, eikä kesälläkään lämpötila nouse yli +10ºC. Sää on hyvin tuulista, ja vuoden keskilämpötila on noin -9ºC, sademäärä noin 160-250mm/vuosi (saman verran kuin joillakin aavikoilla!) Kasvillisuus Tundran kasvillisuus on niukkaa ja puutonta ja koostuu lähinnä pensas-, kenttä- ja pohjakerroksen lajeista. Pensaskerroksen tyypillisimpiä kasveja ovat vaivaiskoivu, kitukasvuinen kataja ja erilaisia pajuja. Kenttäkerroksen tavanomaisempia kasveja ovat lapinvuokko, tunturikohokki, variksenmarja ja monet heinäkasvit. Soita syntyy, kun ikirouta ei päästä vettä imeytymään ja kylmyys estää veden haihtumisen maasta Pohjakerros koostuu erilaisista jäkälistä ja sammalista. Eläimistö Tundralla selviävät kylmään sopeutuneet lajit, kuten naali, poro ja myskihärkä. Myös erilaiset myyrät ja sopulit ovat yleisiä tundralla. Linnuista mainittakoon tunturipöllö. Ympäristöongelmia Ilmaston lämpenemisen seurauksena mm. Siperian tundran ikirouta on vaarassa sulaa, jolloin ilmakehään vapautuisi huomattava määrä metaania, joka on CO2:ta merkittävämpi kasvihuonekaasu
10. Jäätiköt Jäätikkö on maan päällä oleva lumesta tai muusta kiinteässä muodossa tulleesta sateesta syntynyt pitkään säilyvä jään kattama laaja alue, joka liikkuu hitaasti virtaamalla. Ilmasto Ilma on kylmyyden vuoksi erittäin kuivaa Vuodessa sademäärä on noin 150-350mm Kasvillisuus Kylmään sopeutuneet kasvit (esim sammaleet, levät, jäkälät ja jotkin tundra kasvit) Eläimistö Kylmään sopeutuneita eläimiä, kuten pingviinit, jääkarhu, eväjalkaiset, sukkulamadot ja mikro-organismit. Ympäristöongelmat Jäätikön sulaminen