Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Samankaltaiset tiedostot
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Tuotantosuunnan muutoksen vaikutus savipellolta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Peltosalaojituksen suunnittelu

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Peltokuivatuksen tarve

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Hydrologian iltapäivä Suomen hydrologian yhdistys

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Aineiden kulkeutumismallin kehittäminen ja soveltaminen typen prosessien kuvaamiseen peltomittakaavassa

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Loppuraportti

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Jatkohanke

Ojaväli ja ympärysaine

SALAOJAYHDISTYS RY 1/2017

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/ toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Metsätalouden vesiensuojelu

Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Kunnostusojitustarve ja kelpoisuus sekä ojitussyvyys: Katsaus uusimpaan tutkimustietoon

Metsät osana veden kiertoa

Metsätalous ja ilmastonmuutos haaste metsien kestävälle käytölle?

32 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 32

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Suometsätalouden vesistövaikutukset

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

Pintavesien virtausmalli

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Matkaraportti: Pyhäjärvi-instituutin valumavesihankkeen tutustumismatka Englantiin

Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote. N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Transkriptio:

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen Hydrologian iltapäivä, 5.11.2014, Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Johdanto Talvioloja ja makrohuokonen (M. Paasonen-Kivekäs).. Kuivaa ja märkää savimaata. Kiintoainetta salaojavesissä ja eroosiota pellon pinnalla. Ojitettua suometsää ja eroosioherkkä kunnostettu metsäoja Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 2 / 13

FLUSH-malli: virtaus- ja lumiprosessit Veden virtaus. Lumi ja lämmönkulkeutuminen. Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 3 / 13

FLUSH-malli: lämmön, kiintoaineen ja aineiden kulkeutumisprosessit Kiintoaineen kulkeutuminen. Aineiden kulkeutuminen. Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 4 / 13

Pintavirtailu ja eroosio Hovin pellolla Simuloidut pintavirtailusuunnat ja vesisyvyydet sadetapahtuman jälkeen lokakuussa (sademäärä 15 mm h -1 ). Simuloitu nettoeroosio simulaatioperiodin jälkeen (toukokuu-lokakuu). Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 5 / 13

Kokonaisvaltainen peltomittakaavan vesitaseiden tarkastelu Nummelan koekenttällä mitattiin PVO- ja PVO2-hankkeissa vuosina 2007-2013 Savipelto (~14 ha), jonka ojaväli on 6-16 m ojitustoimenpiteiden jälkeen 3D vesitasetarkastelu mallilla kasvukausina ja niitä seuraavina syksyinä Lohkot yhteydessä toisiinsa pohjavesivalunnan kautta, prosessilla iso rooli myös vesitaseessa Salaojavalunnan dynamiikassa eroja eri menetelmillä ojitettujen alueiden välillä Koekentän kartta ja 3D kuvaus mallissa. Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 6 / 13

Ympärivuotisen vesitaseen muodostuminen Gårdskulla Gårdin koepellolla (PVO ja PVO2) Alue 1 (kaltevuus 1%) -1 % -1 % 10 % Alue 2 (kaltevuus 5%) 0 % -1 % 21 % 32 % 54 % 27 % 47 % 2 % 4 % Varaston muutos Evapotranspiraatio Pintakerrosvalunta Salaojavalunta Pohjavesivalunta Massatasevirhe Keskimääräiset vuotuiset vesitaseen komponentit peltolohkoilla. Discharge [mm h -1 ] 0.8 0.6 (a) Drain, simulated Drain, measured Precipitation 0.4 0.2 0 1.1.2008 1.7.2008 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 1.7.2010 1.1.2011 1.7.2011 1.1.2012 1.7.2012 0 10 20 30 40 Precipitation [mm h- 1 ] Tunnittainen mitattu (punainen) ja mallinnettu (sininen) salaojavalunta lohkolla 1 sekä sadanta (musta). Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 7 / 13

Typen prosessien kuvaaminen salaojitetulla savipellolla syyskuukausina Kulkeutumiskomponenttia sovellettiin typen prosesseihin ja kulkeutumiseen. Typpimallia käytettiin 1D-laskentaverkossa Nummelan koepellon aineistolle. Simulointituloksien avulla voitiin tunnistaa typen huuhtoutumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Typen varastojen koon arvioinnilla kasvukauden lopussa oli tärkeä merkitys syksyn huuhtoumiin. Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 8 / 13

Veden virtausreitit eri salaojitusmenetelmillä toteutetuissa kaivannoissa Tutkimus kuuluu TOSKA projektiin, joka on jatkoa PVO- ja PVO2-projekteille. Tarkoituksena tutkia erilaisten salaojitusmenetelmien toimivuutta kasvintuotannossa. Keskitytään pellon kuivatustarpeeseen, erityisesti keväällä ja syksyllä Erilaisten kaivantojen toimivuus erilaisissa maaperissä Savimaissa kutistumisen ja paisumisen vaikutusta veden virtausreitteihin kaivannoissa ja niiden läheisyydessä FLUSH-mallilla voidaan tarkastella veden virtausta korkearesoluutioisella laskentaverkolla, johon voidaan parametrisoida erilaisilla salaojitusmenetelmillä toteutettuja kaivantoja. arvioida salaojien toimivuuden kannalta tärkeimpiä mitoitusparametreja sekä suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 9 / 13

Virtaus ojissa - metsäojitetut suot Hydrologia FEMMA-mallilla Uomaverkostomallin vesisyvyyden vertaaminen mitattuun vesisyvyyteen Ojaverkosto vaikuttaa suometsien hydrologiaan ja kiintoainekuormaan Keinotekoisesti rajattu 5.2 ha:n valuma-alue Virtausnopeus ojissa kertoo eroosioriskistä Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 10 / 13

FLUSH + ojat Pintavalunta Maavesi Ojavedenpinta toimii reunaehtona Ojavedenpinta Ojanpohja Maa- ja pohjavesivalunta (FLUSH) Virtausnopeus ojassa (m/s) Pintavirtailu (FLUSH) Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 11 / 13

Johtopäätökset FLUSH-malli sopii sekä rakenteellisille (esim. savi ja turve) että rakenteettomille (esim. hiekka ja hieta) maille Talviprosessit mahdollistavat ympärivuotiset simulaatiot Mallilla voi kuvata eroosiota pellon pinnalla ja kiintoaineen kulkeutumista makrohuokosissa salaojiin Aineiden kulkeutumismallilla on mahdollista kuvata myös muita kuin typen prosesseja Uomaverkostokuvaukset mahdollistavat FLUSH-mallin soveltamisen suuremmille alueilla Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 12 / 13

Kiitos! Kysymyksiä? Tutkimusta ovat rahoittaneet Maa- ja vesitekniikan tuki ry., Suomen Akatemia, maa- ja metsätalousministeriö, Salaojituksen tukisäätiö ry. sekä Sven Hallinin tutkimussäätiö CSC Tieteen tietotekniikan keskus on antanut laskentaresurssejaan tutkimuksen käyttöön Tämän vuonna julkaistuja/hyväksyttyjä artikkeleita: Haahti K, Younis BA, Stenberg L & Koivusalo H. 2014. Unsteady flow simulation and erosion assessment in a ditch network of a drained peatland forest catchment in Eastern Finland. Water Resour Manag, 28(14): 5175-5197, DOI:10.1007/s11269-014-0805-x. Salo, H., Warsta, L., Turunen, M., Paasonen-Kivekäs, M., Nurminen, J., Koivusalo, H., 2014. Development and application of a solute transport model to describe field scale nitrogen processes during autumn rains. Acta Agr Scand B S P (Manuscript accepted 29 Sep 2014). Turunen, M., Warsta, L., Paasonen-Kivekäs, M., Nurminen, J., Koivusalo, H., (2014) Simulating water balance and evapotranspiration in a subsurface drained clayey agricultural field in high latitude conditions. Acta Agr Scand B S P (Manuscript accepted 6 Oct 2014). Warsta, L., Taskinen, A., Paasonen-Kivekäs, M., Karvonen, T., Koivusalo, H. 2014. Spatially distributed simulation of water balance and sediment transport in an agricultural field. Soil Till Res, 143:26-37. Warsta, L., Salo, H., Haahti, K. ja Turunen, M. 13 / 13