Koulutusta ja arkea Seminaarinmäellä Kampusopaskoulutus 2008 Heli Valtonen, FT Historian ja etnologian laitos, JY Heli.valtonen@jyu.fi Jyväskylän seminaarilaisia ja opettajia retkellä. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Kolme muutosta Otsikko Teksti Kaksoisseminaarista yhteiskoulutukseen Patriarkaalisesta järjestelmästä yliopistodemokratiaan Suljetusta seminaariyhteisöstä ulospäin avautuvaksi yliopistoksi Kuva naisten internaatista todennäköisesti 1910-luvulta. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Kaksoisseminaari Vallankumouksellinen ajatus Aiheutti kitkaa seminaarin toimintaan Nais- ja miesopiskelijoiden välisten suhteiden kontrollointi keskeinen opiskelijoiden ja opettajien välistä suhdetta määritellyt tekijä seminaarin alkuaikoina Miesten internaatin "ännä-kompin" asukkaita lukuvuonna 1921-22. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Kuri ja järjestys Laitoksen sisäinen kontrolli oli vahva Tehtävänä oli juurruttaa oppilaisiin yhtäältä perinteisiä arvoja siveellisyyttä, uskonnon ja Jumalan kunnioitusta, raittiutta sekä rehellisyyttä ja ahkeruutta Kansalaisyhteiskunnan muodostuessa toiseksi tehtäväksi tuli modernimpi, ulkomaailmaan suuntaan avautuva kansalaisuuskasvatus Jyväskylän seminaarilaiset ja opettajat retkellä Roninmäellä. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Suljettu yhteisö Eristäytyi jossain määrin ympäröivästä yhteiskunnasta Opettajat tuli sosiaalistaa kansakoulunopettajiksi mahdollisimman häiriöttömässä ympäristössä Muu maailma muodosti uhkan / häiriötekijän Vuokraemäntä Mäkelä seitsemän lapsensa ja neljän vuokralaisensa kanssa 1930-luvun alussa. Pojat ovat seminaarilaisia Usko Karivalo ja Valter Lyysaari. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Korkeakoulu Kansakoulupohjainen oppilaitos vaihtui ylioppilaspohjaiseksi oppilaitokseksi eli akateemiseksi laitokseksi Osittaisesta yhteiskoulutuksesta siirryttiin täydelliseen yhteiskoulutusjärjestelmään Suljetusta sisäoppilaslaitosmallista siirryttiin avoimeen oppilaitosmalliin Martti Haavion luento syksyllä 1952. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Akateemistuminen Kansakoulunopettajaopiskelijoiden opiskelu oli edelleen hyvin seminaarimaista Kandidaatin- ja tohtorintutkinnot akateemisia Carl Hagforsin luento. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Opiskelijan sukupuolen merkitys vähenee Opiskelijakunta naisistui Sotien jälkeen avioitumisella ei enää ollut suurta vaikutusta naisten opintoihin 1950- ja 1960-luvulla ohjeistus opiskelijan äitiyslomasta Fulbright-stipendiaattina Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa 1963-64 ollut prof. Michael S. Greicus Coloradon yliopistosta englannin kieli ja kirjallisuus sekä englannin kielen apulaislehtori Dympna Conolly vuonna 1964. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo.
Jyväskyläläisille samalla kertaa tuttu, mutta toisaalta vieras tulokas Alkuvaiheessa, opiskelijamäärän ollessa vielä suhteellisen pieni, korkeakoulu eristäytyi käytännössäkin omaan pieneen maailmaansa Yleisesti Helsingin yliopisto miellettiin varsinaiseksi yliopistoksi Korkeakoulu oli kuitenkin tärkeä osa jyväskyläläistä yhteisöä Suhde ympäröivään maailmaan Fulbright-stipendiaattina JKK:ssa 1963-64 ollut professori Joseph H. Britton Pennsylvanian yliopistosta (psykologia) opiskelijoiden kanssa vuonna 1963. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo.
Yliopisto Yliopistollisen ilmapiirin vahvistuminen Yliopiston nopea laajentuminen Taistelu yliopistodemokratian puolesta 1960- ja 1970-luvun taitteessa ja sen jonkinasteinen toteutuminen 1970-luvun alussa Opiskelijatoiminnan politisoituminen 1960- ja 1970-luvuilla Yliopiston hallitus vuonna 1987 tai 1988. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Kirjallisuutta kiinnostuneille Eiskonen, S. 2000. Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa. Pro gradu tutkielma (painamaton). Halila, A. 1963. Jyväskylän seminaarin historia. Havila, M. & Vilkuna, K. H. J. 2003. Edistyksellinen kulttuuripolitiikka, opiskelijat ja vallankumouksellinen liike Jyväskylässä 1960-luvulta 1970-luvun lopulle. Teoksessa H. Valtonen & J. Hämäläinen (toim.), Suomalaisen Suomen pääkaupunki. Rakentuva ja politisoituva Jyväskylä. Hänninen, H. 1994. Kultivoitumisen tiellä. Kansanperinteen lisensiaatintyö, Tampereen yliopisto. (painamaton) Kangas, L. 1992. Jyväskylän yliopistokysymys 1847 1966. Studia Historica Jyväskyläensia 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Lamberg, M. 2004. Nuoruus ja toivo. Jyväskylän ylioppilaskunta 1934 2003. JYY:n julkaisusarja 70. Prokkola, S. 2001. Kynttilätehtaan tytöt. Kansakoulunopettajien kasvattaminen ja naiskasvatuksen tavoitteet Jyväskylän seminaarissa. Suomen historian pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Rassi, R. 1974. Kasvatusopillisesta korkeakoulusta pienoisyliopistoksi. Vuorinen, P. 1987. Kansakoulunopettajien kasvatus Jyväskylän seminaarissa 1920-luvun lopulla ja sen vaikutus opettajan ammattiin. Suomalaisen ja vertailevan kansatieteen laudaturtyö. Jyväskylän yliopisto. Promootiiotanssiaiset 1969. Kuva: Jyväskylän yliopiston museo
Kiitos! Promootio vuonna 1984 Kuva: Jyväskylän yliopiston museo